Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: matkailu

3D-virtuaalituotteilla lisäarvoa matkailupalveluille
http://Forest%20in%20the%20background,%20a%20cellphone%20screen%20taking%20picture%20of%20the%20forest%20in%20the%20middle.
12.8.2024
Janina Rannikko

Virtuaaliset palvelut ja elämykset ovat nykyään osa monen ihmisen elämää. Niiden potentiaali lisäarvon tuojina on valtava, jos ne pystytään kehittämään merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden rinnalle. Virtuaalisilla elämyksillä voidaan saada aikaan wau-efektejä, mutta pelkästään se ei riitä liiketoiminnan kehittämiseen. Virtuaaliset tuotteet ovat tätä päivää eivätkä tulevaisuuden juttu, vaikka erilaiset teknologiat, joilla niitä voidaan kokea, ovat hyvin erilaisia ja osittain vasta marginaalisesti käytössä. Esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaitteiden tai lisätyn todellisuuden ominaisuuksien (AR, augmented reality) käyttäminen ei ulotu laajasti yhteiskuntaan. Toisaalta suurin osa suomalaisista käyttää internetiä sekä omistaa älypuhelimen (1), joten virtuaalisten tuotteiden tarjoaminen vaihtoehtona on hyvin kannattavaa. Virtuaalisten palveluiden ja -tuotteiden kehittämisessä on tarpeen lähteä samoista lähtökohdista kuin minkä tahansa muun palvelun tai tuotteen kehittämisessä, on osattava löytää tarve tai ongelmakohta, johon pyritään vastaamaan, sekä tunnistamaan asiakaskohderyhmä, joka palvelua tai tuotetta käyttää. Keskeisimmät virtuaalisuuden lisäarvoa tuovat elementit Kun käyttötarve on löydetty, voidaan alkaa pohtimaan virtuaalituotteen laajuutta. Onko se iso, lähes yksinäinen tuotteensa vai onko se osa jotain kokonaisuutta, mihin kuuluu muunkinlaisia osia. Parhaimmillaan virtuaalinen tuote täydentää olemassa olevaa palvelua tuoden siihen näkökulman, jota muut osat eivät pysty tuomaan. Virtuaalisesti pystytään esittämään paljon tietoa tiiviissä paketissa, 3D-malleihin tai kuviin voidaan lisätä tietoa visuaalisesti, äänin tai tekstein. Virtuaalisesti pystytään esittämään asioita, joita on vaikea esittää muin keinoin, vuoden aikoja voidaan vaihtaa lennosta, historiaa voidaan esittää elävöitetysti tai kukat voidaan saada kukkimaan talvella. Sisällöt voidaan myös tuoda kaikkien ulottuville, ei tarvitse päästä paikan päälle tutustuakseen kohteisiin. Virtuaaliset tuotteet voivat korvata erilaisia fyysisiä tuotteita, jolloin ne edistävät kestävää kehitystä, esimerkiksi paperiset kartat voidaan korvata virtuaalisilla. Virtuaalituotteet kehittyvät matkailualan hankkeessa Virtual Nature -hankkeessa pyritään ohjaamaan ja tukemaan matkailutoimijoita tuottamaan virtuaalisia luontomatkailupaketteja eri kohderyhmien tarpeisiin Metropolian, Haaga-Helian ja Humakin yhteisvoimin (2). Hankkeen aikana Metropolian Helsinki XR Centerin (3) tiimi kehittää virtuaalisia pilottisovelluksia yhteistyössä yritysten kanssa pohtien heidän tarpeitaan. Vuoden 2024 kevään ja kesän aikana hankkeessa toteutettiin kaksi virtuaalisovellusta. Molemmissa työskenteli sekä 3D-artisteja että koodaajia, ketkä yhteistyössä loivat sovelluksille interaktiiviset toiminnot, käyttöliittymät sekä visuaaliset ilmeet 3D-ympäristöön. Aluksi kartoitettiin yrityksen tarpeet ja toiveet ja niiden pohjalta kehitettiin ideat, joita lähdettiin työstämään sekä kehitystiimin sisällä että yhteisissä palavereissa ja sähköpostikeskusteluissa yrittäjien kanssa. Pelillistetty 3D-kartta mobiililaitteille Ensimmäisessä kohteessa oli tunnistettavissa selkeä tarve kartalle. Lisäksi toiveena oli lisätä kävijöiden viipymää. Kehitystyössä kävi hyvin selväksi, että sovelluksen käyttö on kätevintä kävijöiden omilla mobiililaitteilla, eikä esimerkiksi kohteessa olevilla lainalaitteilla. Sovellukseen tehtiin 3D-kartta koko kohteesta, jolloin isosta kohteesta voi saada kokonaiskuvan. Kohteessa ei pysty käyttämään GPS:ää, joten sovellukseen kehitettiin systeemi, jossa kohteesta voi löytää koodisanoja ja syöttämällä ne sovellukseen, näkee missä kohtaa karttaa itse on. Lisäksi pelillistämisen tehostamiseksi koodisanan syötön jälkeen karttaan ilmestyy lisää eloisuutta värein ja animaatioin. Näin sovelluksesta tuli eräänlainen aarteentsintäpeli. Kartalla kohteen eri alueista saa myös informaatiota tekstimuodossa. Interaktiivinen 3D-markkinointityökalu Toinen pilottisovellus kehitettiin hieman erilaisella kulmalla, sen tarkoituksena oli markkinoida kohdetta, jonne etsitään kestävän kehityksen toimijoita tuomaan palveluitaan matkailijoiden käyttöön eri alueilla. Kohteesta oli olemassa 2D-havainnekuva, mutta siitä oli vaikea hahmottaa koko kohdetta, sen erilaisia alueita sekä tuoda samalla informaatiota niistä. Kehittelimme havainnekuvan ja Googlen maastokartan avulla 3D-mallin kohteesta. Koska idea on etsiä erilaisia toimijoita eikä markkinoida mitä siellä jo on, sovellukseen lisättiin tärkeimmille alueille muutama erilainen toteutus, joita voi vaihdella napauttamalla karttaa. Lisäksi kohteen jokaiseen alueeseen lisättiin informaatiota, jonka saa auki napauttamalla alueen kohdalla olevaa merkkiä. Tulevaisuus virtuaalisten tuotteiden käytössä Matkailupalveluiden parissa virtuaalisilla tuotteilla on kysyntää, mutta vähän osaamista. Tärkeää olisi saada tietoa virtuaalisten ratkaisujen mahdollisuuksista matkailupalveluita tuottaville yrityksille ja yrittäjille, jotta he osaisivat aloittaa projekteja niiden parissa. Lisäksi täytyy saada matkailupalveluiden edustajia kohtaamaan ammattilaisia, jotka osaavat nähdä virtuaalisuuden arvon ja tuottaa virtuaalisia tuotteita. Metropolia on vahvasti mukana virtuaalisten tuotteiden ammattilaisten kouluttamisessa. Esimerkiksi 3D-animoijat, -visualisoijat, XR designerit, digitaaliset muotoilijat ja informaatioteknologit ovat kaikki mahdollisia tulevaisuuden virtuaalisten tuotteiden suunnittelijoita ja toteuttajia. Kirjoittaja Janina Rannikko toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Metropolian Helsinki XR Centerillä. Hänen tietämyksensä akateemisesta tutkimuksesta perustuu filosofian tohtorin tutkintoon paleobiologian alalta ja virtuaaliteknologioiden, tietokoneiden sekä pelaamisen ymmärrys harrastuneisuuteen digitaalisen elämäntyylin ympärillä. Sydäntä lähellä ovat luonto, lautapelit, teknologiavimpaimet ja kaikenlainen nörtteily. Lähteet Tilastokeskus. Digitalisation Finland (stat.fi) Virtual Nature -hanke (haaga-helia.fi) Helsinki XR Center (helsinkixrcenter.fi)

Lue lisää

Vihertävää työmatkailua Euroopassa
http://Iso%20auditorio%20täynnä%20yleisöä,%20kuvattu%20takarivistä%20kohti%20esityslavaa.
16.3.2023
Susanna Mesiä

Ilmastonmuutos ja sen hidastamisen edellyttämät toimet vaativat meitä jokaista miettimään tarkkaan omaa kulutustamme. Erityisesti lentomatkailun on todettu aiheuttavan moninkertaisia päästöjä raideliikenteeseen verrattuna (1). Tässä kirjoituksessa pohditaan, miten helppoa on siirtyä matkailussa ilmasta raiteille. Ammatillinen verkostoituminen vaatii ihmisten tapaamista kasvokkain Olen kansainvälinen alani toimija, ja mielestäni kansainvälisyyttä ja globaalia ymmärrystä edistetään parhaiten kasvokkain. On luontevaa tavata ihmisiä paikan päällä eri kulttuureja kunnioittaen ja niihin tutustuen. Sen vuoksi hyödynnän Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelman luomia mahdollisuuksia. Siitä huolimatta, että korona-aikana kansainvälisten online-kurssien suunnittelu ja toteutus sekä verkostotapaamisten fasilitointi ovat tulleet tutuiksi, niiden tarjoamat mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä tehokasta verkostoitumista ja kulttuurityötä kuin kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus. Ilmastovaikutusten huomioiminen ei tee matkustamisesta mahdotonta Ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi Euroopan Unioni on kehittänyt Green Erasmus+ -ohjelman, jonka avulla matkustusta pyritään siirtämään ilmasta raiteille. Taloudellisesti ajatellen vihreä matkustaminen ei ole edullisempaa kuin lentäminen. Junalipuista kertyy yllättävän suuri summa. Matkustettavia kilometrejä täytyy tarkastella myös ajankäytöllisestä näkökulmasta, eli kuinka kauan on taloudellisesti ja työajan rajoitteet huomioiden mahdollista käyttää matkustamiseen. Työnantajan kustannuksiin on luonnollisesti laskettava ylimääräiset hotelliyöt ja lisääntyneet päivärahat, koska ajallisesti pidempiä matkoja täytyy jakaa useammalle päivälle. Green Erasmus+ -matkustaminen edellyttää, että yli puolet matkakilometreistä on tehtävä vihreästi joko junalla tai bussilla. EU:n sivuilta löytyvän laskurin avulla pyörittelin erilaisia lento-juna-yhdistelmiä. Ohjeet laskurin käyttöön eivät olleet yksiselitteiset, joten erityisesti tällaista kiertomatkaa varten piti pyytää tarkempi ohjeistus Opetus- ja kulttuuriministeröstä. Kollegat Metropolian kansainvälisten asioiden tiimissä olivat suureksi avuksi. Lopulta saimme selville, että Green Erasmus+ laskutavassa matkakohteiden etäisyys lasketaan suorinta tietä edellä mainitun laskurin avulla, ja maitse tehtävät kilometrit lasketaan todellisen toteutuneen matkan mukaan. Green Erasmus+ ohjelman korkeammat korvaukset työnantajalle eivät kuitenkaan kata kuin osan nousseista kustannuksista. Itse ajattelen, että lentomatkailun vähentäminen on tulevaisuuden kannalta niin tärkeää, että vihreälle matkustamiselle pitää pystyä budjetoimaan enemmän resursseja myös työnantajan toimesta. Miten sujuu lehtorin matka Suomesta Eurooppaan? Tämä blogiteksti on syntynyt junassa Milanosta Pariisiin. Helmikuisten, todella vähälumisten Alppien keskellä vihertävä työmatkani etenee Roomasta Euroopan Konservatorioliiton (AEC) Pop ja Jazz -kouluttajien tapaamisesta ja laulunopettajien verkostotapahtumasta kohti Alankomaita ja Arnhemia, jossa tulen olemaan ArtEZ University of the Arts:ssa henkilökuntavaihdossa kolme päivää. Loppujen lopuksi ainoa keksimäni vihreä yhteys olisi ollut lento Helsingistä Berliiniin, sieltä junalla Roomaan, siirtymä junalla Arnhemiin ja lopuksi lento Amsterdamista takaisin Suomeen. Tällainen yhdistelmä olisi kääntänyt matkustuskilometrit vihreälle puolelle, mutta matkustuspäiviä olisi tullut liikaa, jotta suunnitelma olisi ollut toteuttamiskelpoinen. En kaikesta huolimatta halunnut päästää irti matkustamiseni aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämisestä. Pidin kiinni siitä, että yhdistämällä kaksi erillistä työmatkaa pystyn säästämään luontoa edes kahden lennon verran. Tämä siitä huolimatta, että junalla matkustaminen tuli kalliimmaksi kuin vastaavien matkojen lentäminen. Onnekseni minun on mahdollista järjestää työtehtäväni niin, että hyödynnän matkustusajat olemalla etätöissä. Eurooppalainen laaja, siisti ja nopea junaverkosto mahdollistaa notkeat siirtymät paikasta toiseen, ja työteko onnistuu hyvin, kun netti toimii. Suomen maantieteellinen sijainti ei tee vihreää matkustamista helpoksi, mutta on ollut opettavaista huomata, että hyvällä suunnittelulla ja eri kansainvälisten tapahtumien yhdistämisellä on mahdollista vähentää työmatkustamisen ympäristökuormitusta. Ja kaiken lisäksi matkustaminen junassa on mielestäni todella miellyttävää. Puhumattakaan ympärilläni olevista Alppimaisemista, jotka ovat kerrassaan upeat. Kirjoittaja Susanna Mesiä työskentelee musiikin tutkinnon lehtorina, ja haluaa edistää musiikillisten taitojen lisäksi opiskelijoiden yrittäjähenkisyyttä ja musiikkialan tasa-arvoa. Lähteet Lee, Fahey, Skowron, Allen, Burkhardt, Chen, Doherty, Freeman, Forster, Fuglestvedt, Gettelman, De León, Lim, Lund, Millar, Owen, Penner, Pitari, Prather, Sausen ja Wilcox (2021). The contribution of global aviation to anthropogenic climate forcing for 2000 to 2018. Atmospheric Environment, Volume 244, 1 January 2021. (sciencedirect.com)

Lue lisää