Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: kulttuurinen kompetenssi

Metropolian kansainvälinen akatemia yhdistää eri maista ja kulttuureista tulevia opiskelijoita
http://Neljä%20nuorta%20monikulttuurista%20istuu%20pöydän%20ääressä%20innostuneesti%20keskustelemassa,%20taustalla%20liitutaululla%20innovaatioprosessikaavio%20ja%20pöydällä%20läppäri%20sekä%20toimistotarvikkeita.%20Kuvapankkikuva.
26.4.2022
Hanna Repo Jamal, Heini Maisala-McDonnell & Päivi Rimpioja

Sairaanhoitajakoulutuksessa kansainvälisten opiskelijoiden määrä on huimassa kasvussa. Taustalla vaikuttaa koko maailmaa ravisteleva sairaanhoitajapula. Tarve työperäiselle maahanmuutolle ja uusille osaajille on suuri terveysalalla. Uuteen maahan muutto, uuden kielen opettelu ja opintojen aloittaminen korkeakoulussa voivat olla opiskelijoille suuria haasteita, joihin tarvitaan tukea. Kansainvälistymisen haasteisiin on tarjolla monia ratkaisuja Uuteen yhteiskuntaan integraatiota, suomen kielen oppimista ja korkeakouluyhteisöön kiinnittymistä tukeva toiminta on tärkeää ja se auttaa opiskelijaa menestymään opinnoissaan. Vastaavasti tutkimukset osoittavat, että suomalaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden monikulttuurinen osaaminen, kulttuurinen kompetenssi, on heikohkolla tasolla. Kulttuurisen kompetenssin kehittymistä edistää eri kulttuurien edustajien kanssa säännöllinen kanssakäyminen ja vieraiden kielten puhuminen.(1) Metropolia pyrkii vastaamaan sairaanhoitajapulaan ja -koulutuksen kansainvälistymisen haasteisiin monin tavoin, muun muassa Tokasa-hankkeen toiminnalla, jossa kehitetään ja pilotoidaan toiminnallisesti kaksikielinen maahanmuuttajille suunnattu sairaanhoitajakoulutus. (2) Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama pilotti, joka on osa Työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -ohjelmaa. Sen yksi tavoite on koulutusperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten opiskelijamäärien lisääminen, panostaen heidän asettautumiseen ja integroitumiseen Suomeen. (3) Sairaanhoitajakoulutuksen tilauskoulutusryhmillä, joiden opiskelijat tulevat pääasiassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Metropolian kansainvälisellä akatemialla (MIA), jolla pyritään kokoamaan suomen- ja englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat yhteen mahdollistaen molemminpuolisen oppimisen ja kaikkien opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnin tukemisen. Metropolian kansainvälisen akatemian MIA:n toimintaa kehitettiin opiskelijalähtöisesti Miten siis voitaisiin saattaa yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita, tukea opiskelijoiden integraatiota ja hyvinvointia sekä mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen? Tätä kysymystä pohtivat Metropolian moniammatillisen innovaatioprojektin (MINNO) monikulttuurisessa opiskelijatyöryhmässä  17 sosiaali- ja terveysalan eri tutkintojen opiskelijaa yhteensä 10 eri kansallisuudesta. Yhteisen kehittämishaasteen tavoitteena oli löytää ja konseptoida erilaisia ratkaisuja MIA:n toimintaan. Opiskelijat suorittivat projektinsa englannin kielellä. Opiskelijoista muodostui kolme tiimiä, jotka kaikki tarttuivat samaan haasteeseen. Pienryhmät ideoivat projektin alussa 20-25 ehdotusta, joista kukin ryhmä valitsi viisi esitettäväksi. Tämän jälkeen jokainen ryhmä valitsi yhden aiheen, jota kehitettiin ja konseptoitiin projektin ajan. Ryhmä 1 ideoi kansainvälisten opiskelijoiden podcastin ”The overly caffeinated student” (4). Podcast-sarjan tarkoituksena oli käsitellä kansainvälisiä opiskelijoita käsitteleviä aiheita teemoittain sekä tarjota tietoa ja tukea opiskelijalähtöisesti pilke silmäkulmassa. Ryhmä koki tärkeänä, että kansainvälisille ja suomalaisille opiskelijoille on tarjolla ajankohtaisia aiheita käsittelevä podcast englanniksi. Podcast-sarjan ensimmäinen osa julkaistaan keväällä 2022. Ryhmä 2 kehitti neljän viikon mittaisen aktiviteettisarjan ”Speak up and frame it!” (5), jota voidaan hyödyntää erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiovaiheessa. Aktiviteettisarja koostuu viikoittaisista toiminnallisista tapaamisista, joihin liittyy yhteistä luovaa tekemistä, keskustelua ja kielten oppimista. Ryhmä koki, että suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden opintojen alkuvaiheen yhteiset aktiviteetit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, auttavat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa sekä rohkaisevat opiskelijoita luomaan sosiaalisia kontakteja ja käyttämään eri kieliä. Speak up and frame it! -aktiviteettisarjaa pilotoidaan syksyllä 2022 uuden aloittavan ryhmän orientoivissa opinnoissa. Ryhmä 3 kehitti draamaopetusperustaisen ratkaisun, jossa draaman keinoin harjoitellaan yhdessä erilaisia tilanteita (6).  Ryhmä kehitti keinoja opetuksen tuomisesta lähelle käytäntöä. Ryhmä koki, että draaman käyttö opetuksessa toisi käytäntöjen ja kielen oppimisen vuorovaikutteiseksi ja helpottaisi työelämään siirtymistä. Draamaa on myös helppo varioida erilaisiin tilanteisiin ja eri opintojaksoille. Edellä mainittujen ratkaisujen lisäksi kaikilla ryhmillä oli lukuisia muitakin kehityskelpoisia ideoita, kuten mobiilisovelluksen kehittäminen suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kommunikoinnin ja tiedon välittämisen tueksi sekä kansainvälinen teemakahvila. Sosiaalista kanssakäymistä, tukea ja kotikansainvälistymistä tarvitaan Opiskelijat innostuivat projektista ja sitoutuivat työskentelyyn täysillä. Opiskelijoiden vahva viesti oli se, että MIA:n suunniteltu toiminta oli heidän mielestään äärimmäisen tärkeää ja tarpeellista. He olisivat itse toivoneet vastaavanlaista tukea opintojensa aikana, erityisesti alkuvaiheessa. Aiheen tärkeydestä kertoo paljon myös se, että lähes kaikki projektissa olleista opiskelijoista olivat halukkaita jatkamaan toiminnan kehittämistä vastikkeettomasti vapaa-ajallaan. On korkeakoulun ja korkeakouluyhteisön vastuulla huolehtia myös kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tukemisesta opintojen aikana. Tähän kuuluu normaalia opinto- ja uraohjausta laajemmin myös integraatiossa, kielen oppimisessa ja arjen haasteissa tukeminen sekä vertaistuen alustojen mahdollistaminen. Korkeakoulun vastuulla on tarjota myös suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen ja kulttuurisen kompetenssin kehittämiseen. Erityisesti koettiin tarvetta matalan kynnyksen vertaistuelle eli toivottiin mahdollisuutta esittää niin sanottuja ”tyhmiä kysymyksiä” suomalaisille opiskelijakollegoille. Opiskelijoiden ideoima mobiilisovellus olisi oiva alusta tähän. Kirjoittajat Hanna Repo Jamal toimii Tokasa-hankkeessa vastaten arviointitutkimuksesta sekä teemavastaavana Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymässä. Hän tekee väitöskirjaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurisesta kompetenssista. Heini Maisala-McDonnell toimii kansainvälisissä ja suomenkielisissä monialaisissa innovaatioprojekteissa opettajana. Hän ohjaa eri toteutuksilla kansainvälisiä opiskelijoita heidän opinnoissaan sekä opinnäytetöissään. Päivi Rimpioja toimii Tokasa-hankkeen projektipäällikkönä ja Career Boost-maahanmuuttajasairaanhoitajien täydennyskoulutushankkeessa hoitotyön lehtorina Terveyden osaamisalueella. Lähteet Repo, H., Vahlberg, T., Salminen, L. & Leino-Kilpi, H. 2017. The Cultural Competence of Graduating Nursing Students. Journal of Transcultural Nursing. Tokasa-hankkeen sivu (tokasa.fi) Talent Boost -ohjelman sivut (tem.fi) Overycaffeinated Student Podcast (youtube.com) Speak up and frame it! (youtube.com) Drama Based Exercise (youtube.com)

Lue lisää

Metropoliassa opiskelijoiden kulttuurista kompetenssia vahvistetaan kansainvälisillä projekteilla
16.6.2020
Aija Ahokas & Saila Pakarinen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuu erilaisten asiakkaiden erilaiset tarpeet. Monikulttuurisen hoitotyön tutkijat ja asiantuntijat ovat tuoneet esille, että kulttuurin ilmiön tutkiminen ja tunnistaminen on otettava huomioon myös terveydenhuollossa. Kulttuurin vaikutuksia tulee pohtia muun muassa asiakkaan terveyden lukutaitoon, terveyskäyttäytymisen muotoutumiseen kuin bioetiologisiin tekijöihin eli siihen, miten perintötekijät ovat liitoksissa terveyteemme. Tässä blogikirjoituksessa pohdimme kansainvälisen vaihdon merkitystä kulttuurisen kompetenssin kehittymisessä. Kulttuurinen kompetenssi Kulttuuriosaaminen tarkoittaa erilaisten kulttuuristen taustojen ymmärtämistä, kykyä viestiä muiden kulttuurien edustajien kanssa ja kykyä sopeutua (tarvittaessa) paikallisiin olosuhteisiin ja rajoituksiin. Kompetenssilla tarkoitetaan kelpoisuutta, osaamista ja pätevyyttä. (YSA 2016). Papadopoulos (2003) määrittelee kulttuurisen kompetenssin kyvyksi reagoida tehokkaasti eri kulttuureista ja taustoista tuleviin ihmisiin siten, että se voi auttaa terveysalan ammattilaisia tarjoamaan palveluja, jotka vastaavat potilaiden kulttuurisiin ja viestintätarpeisiin. Kulttuurinen kompetenssi koostuu Campinha-Bacoten (2002, 2018) mukaan kulttuurisesta tietoisuudesta, tiedosta ja taidoista sekä tahdosta/motivaatiosta ja kulttuurisesta vuorovaikutuksesta. Terveydenhuollon ammattilainen tarvitsee kulttuurista kompetenssia hoitotyön toteuttamiseksi. Kulttuurinen kompetenssi voidaan nähdä prosessina, joka vaikuttaa ihmisen arvomaailmaan, asenteisiin ja toimintaan, ja se kehittyy ajan myötä. Tiedostamalla halunsa kehittää kulttuurista tietoisuutta, tietoja ja taitoja ja haluamalla tutustua vieraan kulttuurin edustajiin, voi kehittää omaa kulttuurista kompetenssiaan. Kansainvälinen liikkuvuus ja kulttuurinen kompetenssi Dunagan ym. (2016) tekemässä tutkimuksessa kuvattiin sairaanhoitajaopiskelijoiden ilmoittamia ennakkoluuloja. Tutkimuksessa todettiin, että kulttuuriseen kompetenssiin johtavan prosessin esteiden, kuten ennakkoluulojen, poistaminen voi olla vaikeaa. Opiskelijat voi kuitenkin saada reflektoimaan esimerkiksi luokkahuoneessa, simuloiduissa tilanteissa tai kliinisissä harjoitteluissa vaikeita kysymyksiä, kuten miten he voivat osoittaa kunnioitusta potilaita kohtaan, tai ansaitsevatko jotkut potilaat parempaa hoitoa kuin toiset rodun, uskonnollisen vakaumuksen tai muiden erojen perusteella. Opiskelijalähtöinen toiminta keskittyen näihin vaikeisiin kysymyksiin voisi auttaa opiskelijoita ymmärtämään empatiaa, ihmisarvoa ja kunnioitusta, ja siten edistää heidän kulttuurista kompetenssiaan hoitotyössä. Kansainvälinen vaihto-opiskelu on yksi keino kehittää kulttuurista kompetenssia, vaikkapa kliinisessä harjoittelussa. CIMOn Global Mindedness -kyselyn perusteella kansainvälinenvaihto ulkomailla opiskelijoiden oman arvion mukaan oli kehittänyt sekä sosiaalisia- että vuorovaikutustaitoja. Lisäksi se oli kasvattanut kykyä toimia erilaisissa kulttuureissa sekä lisännyt ymmärrystä siitä, kuinka toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.  Enemmistö opiskelijoista koki ulkomaanjakson vaikuttaneen näkemykseen omasta itsestä tai vaihdon kohdemaasta ja kotimaasta. (CIMO 2015.) Kansainväliset projektit Metropoliassa kulttuurisen kompetenssin kehittäjinä Kansainvälisellä liikkuvuudella voidaan vahvistaa kulttuurista kompetenssia parhaiten silloin, kun kansainvälinen yhteistyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Projektiyhteistyöllä varmistetaan tavoitesuuntainen toiminta. Opiskelijat ovat olleet aktiivisia toimijoita esimerkiksi seuraavissa projekteissa: Transnational co-operation in the field of health care safety culture and chronic disease management Interdisciplinary education in nursing and oral health care of elderly The common risk factor- Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan MANPIT, Metropolia and NP innovate together. Metropolian koordinoimissa kansainvälisissä projekteissa opiskelijat ovat päässeet toimimaan monikulttuurisessa toimintaympäristössä projekteihin osallistuessaan. Metropolian opiskelijoille erilaisia tapoja osallistua osana opintojaan ovat olleet suorittaa projektin aikana kolmen kuukauden harjoittelun suorittaa lyhyemmän yhden tai kahden viikon intensiivisen harjoittelun osallistua kotikansainvälistymistä tukeviin tapahtumiin, kuten kansainvälisyysviikon ohjelmaan osallistua projektin tuottamiin yhteiskehittely- ja koulutustilaisuuksiin osallistua verkkokursseihin. Opiskelijat ovat osallistuneet projektin aikana muun muassa projektin toimintaan järjestämällä Suomeen tuleville opiskelija- ja opettajavieraille ohjelmaa. Suuhygienistiopiskelijat ovat esimerkiksi järjestäneet viime vuosina vierailuja vierailijoille Suomenlinnaan ja Porvooseen. Näitä aktiviteetteja suunnitellessaan he ovat pohtineet ja suunnitelleet ohjelmaa vierailijoiden näkökulmasta ja päässeet harjaantumaan kulttuurisissa tiedoissa ja taidoissa. Esimerkiksi The common risk factor -projektissa keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa yhteinen kansainvälinen verkkokurssi. Verkkokurssin kehittämiseen on kuulunut opintojakson sisällön tuottamista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tätä on tuotettu esimerkiksi ohjatulla opiskelijoiden pienryhmätyöskentelyllä, jonka aikana opiskelijoiden substanssiosaaminen suun terveyden ja yleisterveyden yhteydestä on lisääntynyt erityisesti globaalin ja vertailevan sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Opiskelijat pohtivat, miten sosiaalipolitiikalla ohjataan kansalaisia tekemään terveellisimpiä elämäntapavalintoja, ja kuinka nämä keinot eroavat Suomessa ja Japanissa. Mitä ja miten opiskelijat oppivat? Opiskelijoiden kulttuurisen kompetenssin kulttuurisen vuorovaikutuksen osa-alue vahvistuu opiskelijoiden ollessa kansainvälisessä vaihdossa. He oppivat ilmaisemaan omia mielipiteitään rakentavammin, koska uudessa ja vieraassa kulttuurissa omien mielipiteiden esittäminen ei voi tapahtua siten, kuten Suomessa on tottunut tekemään. Altistuminen itselle vieraalle toimintaympäristölle saa opiskelijan reflektoimaan ja pohtimaan omia vuorovaikutustapojaan. Erityisesti vapaamuotoinen vuorovaikutuksen toteutuminen on tärkeää. Suuhygienisti-opiskelijat ovat tuoneet esille kansainväliseen vaihtoon liittyviä huomioitaan: erittäin antoisaa on ollut keskustella muiden paikallisen kohdemaan opiskelijoiden ja muista maista tulleiden vaihto-opiskelijoiden kanssa vaikkapa lounastamisen merkeissä.  Kulttuurisen kompetenssin oppiminen ei ole tähtitiedettä, vaan se voi olla arkipäivän elämää yhdessä muiden kanssa! Projektit Transnational co-operation in the field of health care safety culture and chronic disease management, Interdisciplinary education in nursing and oral health care of elderly, The common risk factor - Developing an international e-learning course for oral hygiene students in Finland and Japan, sekä MANPIT, Metropolia and NP innovate together ovat saaneet rahoituksen Opetushallituksen Aasia-ohjelmasta. Kirjoittajat Aija Ahokas työskentelee koulutusviennin asiantuntijana ja lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, sairaanhoidon opettaja ja erikoissairaanhoitaja. Hänellä on useiden vuosien ajalta työkokemusta sekä oman alansa työskentelystä ulkomailla, että toimimisesta kansainvälisissä projekteissa projektipäällikkönä. Kansainväliset verkostot, kansainvälinen yhteistyö ja koulutusvienti ovat lähellä hänen sydäntään. Saila Pakarinen työskentelee lehtorina Metropoliassa. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri sekä suuhygienisti (AMK). Hän innostuu erityisesti opiskelijoiden oppimisen edistämisestä sekä monialaisesta yhteistyöstä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Suun terveyttä hän vahvistaa muun muassa suuhygienistiopiskelijoiden kanssa Metropolian Suunhoidon opetusklinikalla. Hän on työskennellyt suuhygienistinä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.    Lähteet: Campinha-Bacote, J. (2002). The Process of Cultural Competence in the Delivery of Healthcare Services: A Model of Care. Journal of Transcultural Nursing, 13: 3, 181-184. Campinha-Bacote, J. (2018) "Cultural Competemility: A Paradigm Shift in the Cultural Competence versus Cultural Humility Debate – Part I" OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing Vol. 24, 1. CIMO. (2015). Muuttaako ulkomaanjakso opiskelijan asenteita? FAKTAA EXPRESS 1A/2015. PDF-dokumentti.  Dunagan, P. & Kimble, L. & Gunby, S. & Andrews, M. (2016) ”Baccalaureate Nursing Students' Attitudes of Prejudice: A Qualitative Inquiry”, .Journal of Nursing Education; Thorofare Vol. 55, Iss. 6, 345-348. Papadopoulos, I. (2003). The Papadopoulos, Tilki and Taylor model of developing cultural competence in nursing. Journal of Health, Social and Environmental Issues. Vol 4. 1-5. YSA (2016). -Finto Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. YSA-Yleinen suomalainen asiasanasto Haku sanalla kompetenssi.

Lue lisää