Avainsana: Kestävä keikkatyö
Vertaisuuden johtaminen ja rakentaminen työyhteisöissä
Työelämän murroksen mukanaan tuoma työyhteisöjen moninaisuus, muuttuvat työn tekemisen tavat ja kasvava eri alojen työvoimapula sekä pirstaleinen työ asettavat johtamiselle haasteita. Vertaisuuden edistäminen tuottaa yrityksissä hyvää vointia ja mahdollistaa menestystä. Tässä blogikirjoituksessa avataan vertaisuuden tukemista johtamisen yhtenä keskeisenä elementtinä. Keikkatyöntekijöille työhyvinvointi, työterveys ja työturvallisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tärkeätä on saada keikkaa tekevät mukaan yhteisöön. Heidän on oleellista saada ja antaa vertaistukea muulta työyhteisöltä. Tämä on tärkeä havainto keikkatyötä hyödyntävien ja välittävien yritysten johtamisessa. Vertaisuuden johtaminen tukee työelämän kehittymistä Kun tarkastellaan vertaisuutta horisontaalisen ja vertikaalisen vertaistuen näkökulmasta: vertikaalinen vertaistuki toteutuu homogeenisessa ryhmässä horisontaalinen vertaistuki toteutuu heterogeenisen ryhmässä Mihin johtamisessa sitten on tärkeätä kiinnittää huomiota vertaisuuden edistämiseksi ja saavuttamiseksi? Seuraavat viisi elementtiä on löydetty pienten ja keskisuurten yritysten johdon sekä keikkatyöntekijöiden haastattelujen kautta sekä yhteisessä kehittäjäfoorumissa, johon osallistui sekä yritysten edustajia että keikkatyöntekijöitä. 1. Yritysten välinen horisontaalinen vertaistuki Erityisesti pienet yritykset ovat hyvin haavoittuvia monella tavalla. Niillä ei ole resursseja hankkia kallista palvelua, kuten koulutusta ja digitaalisia sovelluksia. Silloin on tärkeää, että he kehittävät yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Kaikenlainen vertaisuuteen liittyvä tuki, muun muassa tiedon saanti on tärkeää. Isot yritykset voivat hankkia koulutuksia rahalla ja heillä on asiantuntijoita omasta takaa. Pienet yritykset voivat tukeutua toisiinsa, esimerkiksi jakamalla osaamista ja tietoa toisilleen vastavuoroisesti. Myös työtehtäviä voidaan yhdistellä tilaajan toiveiden mukaisesti ja jakaa tilauksia kilpailijoille. Vertaistuen merkitys korostuu yritysten kohtaamissa kriisitilanteissa, jotka vaikuttavat liiketoiminnan edellytyksiin. Yritykset muodostavat turvaverkoston, jossa on paljon kokemustietoa siitä, miten ongelmista selvitään. Yritykset voivat jakaa työtä toisilleen ja tehdä projekteja yhdessä, kun omat voimavarat eivät riitä. 2. Yrityksen johdon horisontaalinen vertaistuki Johtaminen pienessä yrityksessä on hyvin haavoittuva asia. Saattaa olla, että on yksi esimies tai yrittäjä, joka vastaa johtamisesta. Hän liikkuu myös johtamisen ja perustyön välillä, esimerkiksi sijaistaen sairastuneista työntekijöitä. Tällöin hänelle on tärkeää, että lähellä on luotettavia työkavereita. Joku ehkä toimii tarvittaessa johtajan sijaisena ja näin hän saa vertaistukea jakaen johtajuutta tämän henkilön kanssa. Esihenkilö huomioi tällöin tämän vertaistuen arvon yritykselle. Erityisesti kriiseissä ja toimintaympäristön muutoksissa mitataan sitä, onko johtajalla vierellään henkilö, jolle voi delegoida asioita ja jonka kanssa voi jakaa vaikeita hetkiä. Tämä on näkynyt esimerkiksi koronapandemian jyllätessä. 3. Yrityksen sisäisen vertikaalisen ja horisontaalisen vertaistuen johtaminen Yrityksen esimiehen pitää nähdä työntekijöiden vertaistuen merkitys. Hänen tulee osata tukea myöskin yrityksen sisäistä vertaistukea niin, että työntekijät osaavat nähdään sen arvon yrityksen sisällä. Yrittäjät ovat hankkeen prosesseissa kokeneet saavansa myös muilta työntekijöiltä tukea. Tällöin on kyseessä vertikaalisesta vertaistuesta johtajan ja alaisten välillä. 4. Keikkatyöntekijät sisäisen, vertikaalisen ja horisontaalisen vertaistuen piiriin Yrityksissä on epätyypillisissä työsuhteissa olevia henkilöitä, esimerkiksi keikkatyöntekijöitä tai eri syistä vajaata tuntimäärää tekeviä työntekijöitä. Toiset tulevat määräajaksi tai tekevät lyhyitä keikkoja. Tällöin on tärkeää, että myös nämä keikkalaiset saavat ja kokevat olevansa toivottuja ja tervetulleita. Onnistumiseen tarvitaan monia keikkatyöntekijöitä tukevia keinoja, muun muassa palkitsemiseen liittyviä. Hyvin toteutuneen toiminnan tuloksena keikkatyöntekijät kokevat olevansa tasavertaisia muiden kanssa ja samalla myöskin muut työntekijät kokevat olevansa tasavertaisia näiden keikkalaisten kanssa. Vertaistuelle rakennetaan näin hyvää pohjaa. Keikkalaisuuteen liittyy monia etuja myös verrattuna vakituisessa työsuhteessa oleviin, muun muassa mahdollisuutta valita työvuoronsa. Toisaalta voi olla niin, että keikkaa tekevä joutuu paikkaamaan hankalia työvuoroja tai hänet kutsutaan töihin, kun muut ovat viettämässä yhteistä aikaa työhyvinvoinnin hyväksi. Näin keikkalaiset jäävät yhteisössä ulkopuolisiksi, voivat kokea olevansa ”pohjasakkaa”. Nämä erilaiset edut puolin ja toisin haastavat yhdenvertaista kohtelua ja vertaisuuden kokemusta. Keikkatyöntekijät olisi pyrittävä eri keinoin saamaan mukaan yhteisöön vertaisina. Tässä pitää kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuteen ja tasavertaiseen palkitsemiseen. 5. Avainhenkilöiden sitouttaminen vertaistuen toteuttamiseen ja ymmärtämiseen Johtamisessa on tärkeää luoda organisaatioon roolia vertaistuen rakentajina sellaisille, jotka ovat tietynlaisessa avainpositiossa muiden, nuorempien ja tilapäisten työntekijöiden tukemisessa. Heidän tätä rooliaan kannattaa vahvistaa, jotta nämä avainhenkilöt pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan vertaisuutta yhteisössä ja luomaan yhteisöllisyyttä. Toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi Kestävä keikkatyö –hankkeen kehittämisprosesseissa vertaistuki toteutui vuorovaikutuksessa osallistujien kesken. Prosessissa tunnistettiin yhdessä voimavaroja ja jaettiin kokemuksia yritysten haasteista. Muun muassa itsetunto vahvistui ja usko omaan yrittäjyyteen vahvistui. Osallistujat jakoivat kokemuksiaan vertaistuesta, sen merkityksestä sekä oman yrityksen sisällä että yritysten välillä. Voimme hankkeen kokemusten pohjalta väittää, että kaikkien edellä mainittujen seikkojen huomioiminen johtamisessa on erityisen tärkeää yrityksen resilienssin vahvistamisessa. Olemme tämän kuulleet niin monien henkilöiden kuvauksissa yritysprosessien aikana. Kirjoittaja Tapio Myllymaa (KM, SHO). Tapio on toiminut lehtorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) ja opetustyössä kaikkiaan 40 vuoden ajan. Hän on toiminut Kestävä keikkatyö -hankkeessa asiantuntijana.
Vuokratyön 7 vahvuutta ja 7 kehittämiskohdetta
Vuokratyössä on kolme osapuolta: henkilöstöpalveluyritys, käyttäjäyritys ja vuokratyöntekijä. Vuokratyöntekijän työantaja on henkilöstöpalveluyritys, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle sen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokratyötä pidetään käyttäjäyritykselle joustavana tapana vastata muuttuviin työvoimatarpeisiin. Työturvallisuus- ja hyvinvointikirjallisuudessa korostuvat vuokratyön negatiiviset vaikutukset vuokratyöntekijän hyvinvointiin. Vuokratyössä on kuitenkin myös vahvuutensa. Työntekijän työhyvinvoinnin kannalta on merkitystä, sillä tekeekö hän vuokratyötä omasta tahdostaan. Vuokratyö voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden tutustua erilaisiin töihin ja työpaikkoihin ja saada myös vakituisen työn käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voidaan näkökulmasta riippuen nähdä työntekijän aseman heikentämisenä, vaihtoehtona työttömyydelle tai mahdollisuutena saada joustavasti monipuolisia työtehtäviä. Vuokratyön vahvuudet ja kehityskohteet henkilöstöpalveluyritysten näkökulmasta Selvitimme haastatteluilla henkilöstöpalveluyritysten johdon näkemyksiä siitä, mitä vahvuuksia ja kehityskohteita vuokratyössä on (Mattila 2022). Haastatteluihin osallistui 19 johdon edustajaa kymmenestä henkilöstöpalveluyrityksestä. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 joulukuun ja vuoden 2021 maaliskuun välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Haastattelujen perusteella vuokratyön vahvuuksia ovat Sopivan henkilön ja työn yhdistäminen Henkilöstöpalveluyritykset osaavat tunnistaa työntekijän osaamisen ja soveltuvuuden tehtävään. Niillä on myös laajat verkostot ja mahdollisuus tarjota työntekijälle erilaisia tehtäviä. Näin henkilöstöpalveluyritys pystyy yhdistämään oikean työntekijän oikeaan työhön, eikä työntekijäkään ole riippuvainen yhden (käyttäjä)yrityksen tilauskannasta. Ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito Vuokratyöntekijä voi työskennellä erilaisissa tehtävissä ja näin kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Henkilöstöpalveluyritys myös tarjoaa lisäkoulutusta. Työn hallinta Vuokratyöntekijä voi valita missä työskentelee, millaista työtä tekee ja koska. Vuokratyöntekijän ei tarvitse sitoutua yhteen työpaikkaan. Myös tehtävät voivat vaihdella. Vuokratyöntekijällä voi myös olla mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa ja näin vaikuttaa myös palkkaansa. Tällaisella työn hallinnalla vuokratyöntekijä voi saavuttaa tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Vuokratyö on mahdollista myös eläkkeellä tai kokopäivätyön lisänä. Joillekin vuokratyö voi olla myös harrastus ja tuoda sisältöä elämään. Vuokratyö on mahdollista eri elämän vaiheissa ja myös osatyökykyisenä. Edut ja palkitseminen Henkilöstöpalveluyritykset voivat tarjota vuokratyöntekijöille kattavammat edut kuin käyttäjäyritykset omille työntekijöilleen. Näihin kuuluvat sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, kuntosalikortit ja hieronta. Tarvittavan henkilöstön saaminen ja henkilöstökustannusten ja -riskien hallinta Henkilöstöpalveluyritys tarjoaa käyttäjäyritykselle sen tarvitseman työvoiman sovittuun aikaan ja hintaan. Käyttäjäyritys voi myös hyödyntää henkilöstöpalveluyrityksen osaamista työturvallisuus- ja työsuhdeasioissa. Tämä mahdollistaa käyttäjäyrityksen resurssien käyttämisen sen ydintoimintaan. Työvoimapulan helpottaminen Henkilöstöpalveluyritykset helpottavat työvoiman liikkumista ja lisäävät työllisyyttä. Henkilöstöpalveluyritykset ovat myös huomanneet maahanmuuttajien ammattitaidon ja potentiaalin ja auttavat ulkomailta tulevaa työvoimaa byrokraattisissa ja käytännön asioissa. Työllisyyden edistäminen Vuokratyö voi johtaa jatkuvaan työsuhteeseen käyttäjäyrityksessä. Vuokratyö voi olla väylä työelämään ja tarjota vuokratyöntekijälle riittävän toimeentulon. Haastatteluissa esiin nousseita kehittämiskohteita ovat Työn jatkuvuuden ja urakehityksen tukeminen Henkilöstöpalveluyritysten tulisi tukea vuokratyöntekijöiden työn jatkuvuutta ja urakehitystä, myös kausityöntekijöillä. Viestintä ja perehdytys Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten ja vuokratyöntekijöiden välistä viestintää ja palautekulttuuria pitäisi kehittää. Perehdytys käyttäjäyrityksissä on riittämätöntä. Vuokratyöntekijän osallistaminen ja sitouttaminen Vuokratyöntekijöitä saatetaan kohdella eriarvoisesti ja heidän voi olla vaikea integroitua työyhteisöön. Vuokratyöntekijä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja hänestä saattaa tuntua, ettei hän ole tervetullut käyttäjäyritykseen. Pitkät sopimukset auttavat tähän. Vuokratyöntekijän ja henkilöstöpalveluyrityksen välinen yhteys saattaa myös olla heikko. Riskienhallinta Vuokratyöntekijät eivät aina ilmoita työtapaturmista ja vaaratilanteista. Ilmoituskäytäntöjä ja ilmoitusten käsittelyprosessia pitäisi parantaa. Lain, eettisten periaatteiden ja sopimusten noudattaminen Henkilöstöpalveluyrityksissä ja käyttäjäyrityksissä ei aina ole riittävää lainsäädännön ja työehtosopimusten osaamista eivätkä vuokratyöntekijät tunne omia oikeuksiaan. Etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelussa on huomattu epäeettistä toimintaa. Yhteistyön kehittäminen Henkilöstöpalveluyritysten, käyttäjäyritysten, työterveyshuoltojen, työvoimatoimistojen ja ammattiliittojen välistä yhteistyötä tulee parantaa. Sisäinen kehittäminen Henkilöstöpalveluyritysten tulee mitata ja arvioida työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia ja kehittää toimintaansa tulosten perusteella. Laki säätelee vuokratyötä Vuokratyötä voidaan kehittää yhä kestävämmäksi ideoimalla ja toteuttamalla ratkaisuja haastatteluissa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Samalla vaikutetaan vuokratyöntekijöiden työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin. Haastattelutulosten perusteella pahimmassa tapauksessa kukaan kolmesta osapuolesta ei tunne lainsäädännön määrittämiä vastuita ja oikeuksia. Yhtenä ratkaisuna tähän on kehitteillä oleva Keikkakaveri-sovellus, johon on koottu tietoa vuokratyöstä. Keikkakaveri on myös työkalu palautteen antamiselle ja keräämiselle sekä työturvallisuusilmoituksen tekemiselle. Kirjoittajat Susanna Mattila, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Tuotantotalous Kati Ylikahri, projektipäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kestävä keikkatyö -hanke, Lähde Mattila, S., Ylikahri, K., Rekola, L., Cajander, N., Tappura, S., Kärkkäinen, R. 2022. Strengths and Development Needs in Temporary Agency Work: Temporary Work Agency Managers’ Perspective. In: Karwowski, W., Ahram, T., Millicevic, M., Etinger, D., Zubrinic, K. (Eds.) Human Systems Engineering and Design (IHSED2021): Future Trends and Applications. Issue 21 2022. (https://openaccess.cms-conferences.org/)
Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
Tiesitkö, että yrittäjänä voit saada ammattikorkeakouluista monenlaista tukea yrityksesi ja yrittäjyytesi kehittämiseen - maksutta? Minä en tiennyt vielä vuosi sitten. Eikä ole tiennyt moni yrittäjäkään, joiden kanssa olen vuoden mittaan keskustellut. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä ammattikorkeakoulujen hanketoiminta on ja miksi yritysten kannattaa osallistua siihen. Käyttämäni esimerkit keskittyvät Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella toteutettaviin hankkeisiin. Mitä hyötyä hankkeeseen osallistumisesta on yrittäjälle? Ammattikorkeakoulujen hankkeista voi saada tukea hyvin monenlaisiin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin. Hyödyn voisi useimmiten tiivistää yrityksen kestävien toimintamallien kehittämiseen uusien näkökulmien ja ajankohtaisen tutkimustiedon avulla. Hanketoiminnan kautta on mahdollista löytää uusia näkökulmia sekä konkreettisia ratkaisuja liiketoiminnan tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseen. Hanketoiminnan kautta ei lähtökohtaisesti ole mahdollista saada esimerkiksi ilmaista työvoimaa tai valmiita verkkosivuja. Yritysten kanssa yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulujen lehtorit ja muut ammattilaiset, joilla on ajantasainen ja vahva toimialaosaaminen sekä kokemusta yritystoiminnan kehittämisestä. Ennen kaikkea heillä on taitoa valmentaa oppimaan ja oivaltamaan. Joissain hankkeissa mukana voi asiantuntijoiden lisäksi olla myös opiskelijoita, mikä voi tarjota yritykselle erinomaisen väylän kohdata potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Yhtä kaikki, hanketoiminnan kautta saat ammattilaisia tueksesi luomaan uutta. Parhaassa tapauksessa toiminnasta poikii myös pitempiaikaisia kumppanuuksia. Esimerkiksi Katse tulevaisuuteen -hankkeessa voimme yhdessä miettiä ratkaisuja vaikkapa siihen, miten toimien yritys pystyy pitämään kiinni parhaista osaajista ja mitä se voi tehdä juuri nyt päästäkseen kohti toivomaansa tulevaisuutta. Dallaten -hanke puolestaan auttaa etsimään ratkaisuja siihen, miten hyvinvointialan yritykset voivat huomioida väestön ikääntymisen omassa toiminnassaan ja luoda siitä uutta, kaikkia osapuolia hyödyttävää liiketoimintaa. Kuka hankkeisiin voi osallistua? Ulkopuolisen rahoituksen ehdoissa rajataan hankkeen kohderyhmät. Rajaukset voivat kohdistua maantieteelliseen toiminta-alueeseen, yrityksen kokoon tai toimialaan. Hanketta suunniteltaessa toiminta valmistellaan siksi tietyn kohderyhmän, kuten toimialan tai työntekijäryhmän, tarpeita ajatellen. Esimerkiksi ELY-keskuksen kanavoimasta Euroopan sosiaalirahastosta tuettavaan hanketoimintaan voivat osallistua Euroopan komission mikro- ja pk-yritysten määritelmän täyttävät yritykset (europa.eu). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimit yrityksessä tai liiketoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, jossa on alle 250 henkeä töissä, mitä todennäköisimmin yrityksesi voi osallistua. Kunkin hankkeen kohderyhmästä saat tarkempaa tietoa hankkeen sivuilta ja projektipäälliköltä. Katse tulevaisuuteen -hanke on suunnattu sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Kestävä keikkatyö -hanke tähtää toimialariippumattomammin keikkatyötä hyödyntävien yritysten kehittämiseen. Apua voivat saada siis juuri ne yritykset, joille kukin hanke pystyy tuottamaan suurinta hyötyä. Voit suodattaa Metropolian hankevalikosta esimerkiksi käynnissä olevat sosiaali- ja terveysalan hankkeet löytääksesi omaa yritystoimintaasi parhaiten tukevat palvelut. Miksi osallistuminen on maksutonta? Vaikka hanketoimintaa rahoitetaan ulkopuolisesta rahoituksesta, Metropolialle itselleen jää yleensä katettavaksi osa hankkeen kustannuksista. Tätä osuutta ei kuitenkaan peritä yrityksiltä, vaan Metropolia kattaa sen omista varoistaan. Miksi näin? Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on antaa laadukasta korkeakouluopetusta. Tämän lisäksi ammattikorkeakoululaki (932/2014, 4§) velvoittaa ammattikorkeakoulut toteuttamaan työelämää, aluekehitystä sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä tarjoamaan mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Hanketoiminta on yksi keino toteuttaa ammattikorkeakoulujen lakiin perustuvaa velvoitetta. Toisaalta hanketoiminta on Metropolialle myös erinomainen väylä pitää yllä yhteyksiä työelämään ja rakentaa mahdollisia uusia kumppanuuksia. Hanketoiminnan kautta saatetaan löytää aiheita esimerkiksi opiskelijoiden monialaisiin innovaatioprojekteihin tai opinnäytetöihin. Hankkeiden kautta Metropolia voi lisäksi kerätä tutkimustietoa esimerkiksi haastattelemalla toimintaan osallistuvia yrittäjiä. Tutkimustiedon avulla kehitetään työelämää. Samalla uusi tieto edistää Metropolian asiantuntijuuden kehittymistä sekä poikii uusia hankeaihioita. Hanketoiminta on Metropolialle myös tärkeä väylä edistää strategisia tavoitteitaan, kuten kestävää kehitystä. Hankesuunnitelmien pohjalla onkin aina ajatus siitä, että toiminnan kautta luodaan yhdessä uusia, tulevaisuudenkestäviä ratkaisuja. Mihin sitoudun osallistuessani hankkeeseen? Osallistumisen aluksi yrityksen kanssa sovitaan käytänteistä sekä tehdään tarvittavat asiakirjat. Yrittäjää voidaan esimerkiksi pyytää allekirjoittamaan tutkimuslupa. Tällä yrittäjä antaa luvan siihen, että vaikkapa hankkeen aikana kerättyä haastattelumateriaalia voidaan käyttää anonyymisti tutkimustarkoituksessa. Lisäksi hankkeisiin voi liittyä rahoittavan tahon velvoitteita, jotka vaihtelevat rahoittajasta riippuen. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa toimintaan osallistuvilta henkilöiltä edellytetään henkilötietolomakkeen täyttämistä osallistumisen aluksi ja lopuksi. Henkilötietoja käsitellään aina luottamuksellisesti. Hankkeeseen osallistuvalle yritykselle kirjataan ESR-hankkeista myös vähämerkityksinen eli de minimis -yritystuki (tem.fi) hanketoiminnasta vähintään saatavaa hyötyä vastaavalle summalle. Tukisummaa ei siirretä yrityksen tilille, vaan se on kiinnitetty hankkeeseen osallistumiseen. Metropolia vastaa raportoinnista rahoittajalle eli yrityksen ei tarvitse sitä tehdä. Hanketoimintaan osallistuminen ei velvoita yritystä osallistumaan muuhun Metropolian toimintaan, vaan siitä sovitaan aina erikseen. Milloin ja mihin voin osallistua? Tätä tekstiä kirjoittaessani olen työskennellyt erilaisten yrityksille tarjottavien rahoitus- tai kehityspalveluiden parissa noin viiden vuoden ajan. Viimeisimmän vuoden olen toiminut Metropolian toteuttaman, ESR-rahoitetun Katse tulevaisuuteen -hankkeen projektipäällikkönä. Taustastani huolimatta ammattikorkeakoulujen rooli yritysten kehittämispalveluiden tarjoajana oli minulle vieras ennen hakeutumistani nykyiseen tehtävään. Yrityksille suunnattuja hankkeita on käynnissä jatkuvasti ja uusia alkaa useita vuodessa. Metropolian eri alojen hankkeista löydät lisää tietoa Metropolian hankekatalogista selaamalla. Ole yhteydessä sinua kiinnostavan hankkeen projektipäällikköön kuullaksesi lisää. Tervetuloa mukaan! Kirjoittaja Titta-Maria Kettunen on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt KTM ja Helsingin yliopiston psykologian opiskelija. Hän työskentelee tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa yritysten kestävän muutoskyvykkyyden vahvistamiseen tähtäävän Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä.
Tehokasta kuin leikkaussalissa! Muistilista varmistamaan kestävää keikkatyötä
Maailman terveysjärjestö WHO:n potilasturvallisuusliitto WAPS (World Alliance for Patient Safety) käynnisti vuonna 2007 ohjelman leikkaushaittojen vähentämiseksi. Yksi tavoite oli leikkaustiimin tarkistuslistan kehittäminen. Toimisiko tarkistuslista myös kulttuurialalla? Voisiko sen avulla edistää työturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä säästää keikkatyön kuormittamaa muistia? Parantaisiko tarkistuslista myös asiakastyytyväisyyttä, kun työntekijä ja tilaaja yhdessä suunnittelisivat ja sopisivat tilaukseen liittyvät asiat etukäteen? Näitä kysymyksiä pohdimme tässä blogimerkinnässä. Kestävä keikkatyö -hankkeeseen osallistuneet kulttuurialan keikkalaiset tunnistivat yhdeksi työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen vaikuttavaksi kehittämiskohteeksi keikan tilaukseen liittyvät asiat. Kulttuurialan keikkatyötä tekevistä Metropolian opiskelijoista koostunut ryhmä kehitti näiden tarpeiden pohjalta innovaatio-opinnoissaan helppokäyttöisen muistilistan varmistamaan onnistuneen keikan tilauksen. Tarkistuslistan kohderyhmänä ovat tapahtuma-alalla työskentelevät keikkatyöntekijät, keikkojen järjestäjät ja tilaajat. Vaikka lista on laadittu muusikon näkökulmasta, sitä voi soveltaa myös muiden toimijoiden tilausten sopimiseen. Listaan on koottu tärkeimmät keikkaan liittyvät asiat, kuten keikan perustiedot tekniset tiedot sopimukset muut käytännöt, kuten tiedot taukotilasta. Itsestäänselvyydet muistiin Osa asioista, kuten keikan päivämäärä, kellonaika, keikkapaikan osoite ja yhteyshenkilön tiedot saattavat vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä. Juuri siksi ne ovat päätyneet listaan. Itsestäänselvyydet saattavat helposti jäädä sopimatta ja kirjaamatta, mutta ovat usein niitä olennaisimpia onnistuneeseen tilaukseen liittyviä tietoja. Tieto lisää työturvallisuutta ja vähentää stressiä Hyvin suunniteltu ajoitus muun muassa teknisten käytäntöjen osalta vähentää turhaa työtä ja stressitekijöitä. Hyvä ajoitussuunnittelu sisältää esimerkiksi sopimuksen milloin soittokaluston voi roudata keikkapaikalle kuinka paljon pystyttämiseen ja soundcheckiin on aikaa keikan kestosta kaluston purkamisen ja poisroudauksen ajankohdasta. Myös mahdolliset ajolupa-asiat tulee sopia etukäteen. Tieto esiintymistilan tai -lavan koosta määrittelee soittokaluston koon. On tärkeää tietää, onko esiintymispaikan lähellä saatavilla sähköä ja tarvitaanko ääni- tai valoteknikkoa. Jos teknikko on paikalla, niin kenen toimesta ja palkkaamana? Työturvallisuuden kannalta on tärkeää huomioida työympäristöön liittyvät tekijät, kuten roudauksen turvalliset kulkureitit. On lisäksi sovittava, missä kalustoa voi säilyttää ja onko tila lukittavissa tai vartioitu. Hauskastakin työstä pitää maksaa “Soittaminen on vaan niin hauskaa!”, kuvasi hankkeeseen osallistunut ammattiaan. Vaikka muusikon työ on antoisaa ja palkitsevaa itsessään, tulee etukäteen sopia myös palkkiot sekä matka- ja kulukorvaukset. Etenkin korona-aikana muutokset ovat olleet valitettavan tavallisia ja tapahtuneet lyhyelläkin varoitusajalla. Onkin erityisen tärkeää sopia etukäteen mitkä ovat keikan peruuntumisen ehdot ja mitä tehdään sairastapauksissa. Jokainen peruuntunut keikka on keikkalaisen tuloista pois ja vaikuttaa suoraan myös hyvinvointiin. Kaikki hauska loppuu aikanaan - sovitusti Etenkin yksityistilaisuuksissa on tärkeää sopia jo tilausvaiheessa, mikä on soiton ehdoton takaraja. Joskus tilaaja haluaakin tilaisuuden jatkuvan pidempään kuin on sovittu tai yleisö innostuu esiintyjistä siinä määrin, että halutaan jatkaa keikan kestoa jopa tunneilla. Etenkin ilta- tai yöaikaan keikan venyminen sovitusta on yksi työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin oleellisesti vaikuttava tekijä. Keikkalaiset voivat tulla hyvinkin pitkän matkan takaa ja kaikki työpaikalla ylimääräisesti vietetty aika siirtää kotimatkaa ja on siten pois levosta ja palautumisesta. Menetettyä aikaa unelle, levolle ja vapaa-ajalle ei korvaa ylitetystä ajasta saatu lisäkorvaus. Taukotilassa muutakin kuin kasa laatikoita ja pari kaljaa Asianmukaisella taukotilalla on suuri merkitys keikkalaisen työhyvinvoinnille ja palautumiselle. Harva työntekijä menee viettämään lepo- tai ruokatauon työpaikkansa varastoa muistuttavaan tilaan muutaman työkaverin kanssa. Keikkalaiselle tällainen tila osoitetaan yllättävän usein takahuoneeksi valmistautumista, ruokailua ja lepotaukoja varten. Epäsäännöllisten työaikojen vuoksi muuten hyvin tahdissa pysyvän keikkatyöntekijän ruokarytmi saattaa olla epätahdissa ja siksi ruokailumahdollisuus keikkapaikalla on tärkeä. Ruokailusta ja taukojen pituuksista on hyvä sopia jo tilausvaiheessa. Tyytyväinen asiakas lisää työhyvinvointia Toivottavasti on myös selvitetty, kuuluuko 8-henkisen hevibändin ohjelmistoon ne ikivihreät iskelmät, joita tilaaja toivoo yhtyeen soittavan kerrostalokaksion olohuoneessa. On siis hyvä varmistaa, että sopijapuolet tietävät millaista musiikkia tilaaja haluaa ja toisaalta mitä kuuluu bändin ohjelmistoon. Kirjoittajat Kati Ylikahri on Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden osaamisalueen lehtori, joka toimii projektipäällikkönä Kestävä keikkatyö-hankkeessa. Hänellä on monipuolista kokemusta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämisestä, yritysprosessien toteuttamisesta sekä terveydenhuollon johtamisesta ja kehittämisestä. Raili Honkanen-Korhonen on Metropolian Ammattikorkeakoulun Kulttuuripalvelut ja musiikki osaamisalueen lehtori, joka toimii Kestävä keikkatyö-hankkeen asiantuntijana. Hänellä on monipuolista osaamista musiikkipedagogiikan ja muusikkojen koulutuksesta ja keikkatyöstä. Kestävä keikkatyö -hankkeen (ESR) tavoitteena on työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työterveyden edistäminen. Hankkeessa toteutetaan mikro- ja pk-yrityksille sekä keikkatyöntekijöille suunnattuja työhyvinvoinnin kehittämisprosesseja. Prosessi sisältää työturvallisuuskyselyn, työhyvinvointihaastattelun sekä työpajan, jossa tunnistetaan keikkatyön kehittämistarpeita ja ideoidaan yhdessä niihin ratkaisuja. Lähteet Keikkatyön muistilistan (Google Drive) ovat innovoineet Metropolian kulttuurialalla opiskelevat keikkatyöntekijät: Konsta Mäenpää Aapo Rainio Juuli Rantaniemi Eeva Tenkanen Otto Vahtola
Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 4: Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistämisen ja kehittämisen teemakärjen alla toteutettavien hankkeiden toiminnan tavoitteena on luoda ja kehittää mahdollisimman laajaa yhteistoimintaa korkeakoulujen, yritysten ja opiskelijoiden kesken. Hyvinvointi- ja terveyssektorin yksityinen yritystoiminta laajenee jatkuvasti. Julkinen sektori ei näillä näkymin kykene yksin tuottamaan tarvittavia hyvinvointi- ja terveyspalveluja kokonaisuudessaan. Julkinen sektori tulee kuitenkin olemaan järjestämisvastuussa näiden osalta. Hyvinvointi- ja terveyssektorilla on tulevaisuudessa kiinnitettävä enenevässä määrin huomiota liiketoimintaosaamiseen, toiminnan tehokkaaseen organisoimiseen ja toiminnan laadukkaaseen johtamiseen kilpailuolosuhteissa. Nämä puolestaan luovat otolliset olosuhteet hanketoiminnalle, jossa voidaan kehittää näitä toimintoja laajalla rintamalla samalla, kun se kytketään osaksi opetustoimintaa. Johtamisosaamisen tarve kasvaa Jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja hyvinvointi- ja terveyssektoriin kohdistuvien paineiden myötä myös johtamisosaamisen edistäminen on merkittävä osa teemakärjen toimintaa. Hyvinvointi- ja terveysalan johtaminen on usein hyvin haasteellista olosuhteissa, joissa on niukat resurssit ja pitää yhdistää julkista ja yksityistä toimintaa. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistämisen ja kehittämisen teemakärjen hankkeet pyrkivät pureutumaan ja vahvistamaan yrittäjyysosaamisen kehittämisen lisäksi myös tätä osaa yrittäjyydestä. Soteuudistus tuo mukanaan suuria haasteita erityisesti yksin- ja pienyrittäjille, joiden yritystoiminnan tukeminen, uusien palvelu- ja toimintamallien kehittäminen sekä laadun kehittäminen ovat teemakärjen hankkeissa erityisenä huomionkohteena. Innovatiivisia ratkaisuja yritystoiminnan tueksi Teemakärjen alla toteutettavien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tavoitteena on tuottaa uutta näkemystä ja osaamista yritystoiminnan mahdollisuuksista luoda innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita (palveluita ja/tai tavaroita) hyvinvointi- ja terveyssektorille. Samalla näiden hankkeiden kytkentä opetustoimintaan on tärkeää, jotta: aikaansaadaan oppimista projektitoiminnasta ja yritystoiminnasta saadaan kehitettyä opetusta tuotetaan uusia oppisisältöjä. Monialaisuus on hankkeiden läpileikkaava teema. Metropoliassa monialaisuudella tarkoitetaan paitsi yhdellä koulutusalalla toimivien eri tutkintojen välistä yhteistyötä, niin myös koulutusalojen rajat ylittävää yhteistyötä. Teemakärjen hanketyön hedelmiä Teeman piirissä parhaillaan toteutettavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita ovat Kestävä Keikkatyö -hanke, jossa kehitetään työhyvinvointia, -turvallisuutta ja -terveyttä yhdessä. Päämääränä on parantaa työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä ja siten vahvistaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukyvyn vahvistumista. Toiminta kohdistuu keikkatyötä hyödyntäviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä keikkatyötä välittäviiin yrityksiin. Katse tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden muutoskyvykkyyttä sekä antaa konkreettisia työkaluja yrityksen kestävän menestystarinan rakentamiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset käyvät läpi noin 9-12 kuukauden mittaisen yksilöllisen kehityspolun, jonka aikana kirkastetaan yhdessä yrityksen tulevaisuuden visio ja rakennetaan konkreettinen suunnitelma tämän saavuttamiseksi. Oon@2.0-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Uudellamaalla toimivien yrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Yrittäjänaiset tekevät yrityksen kehittämiseen tähtääviä digitekoja uutta digiosaamista hyödyntäen. Lisäksi yrittäjänaisten vahvistuneet kumppanuusverkostot edistävät yritysten kasvua ja yrittäjän hyvinvointia. Kirjoittajat Kaarina Pirilä (KT) työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Hänen kiinnostuksen kohteitaan verkko-opetuksen kehittämisen lisäksi ovat mm. tutkimus- ja kehittämistyö sekä yrittäjyys-, ja innovaatiotoiminta, joita hän on ollut kehittämässä Metropoliassa jo 2000-luvun puolivälistä. Heikki Hyvärinen (oik.kand) toimii Metropoliassa juridiikan lehtorina, liiketalouden innovaatio-opintojen MINNO-koordinaattorina sekä Hymykylän agenttina.
Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
Hankkeen arvioiminen yhdessä auttaa hanketoimijoita saavuttamaan tavoitteet. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimissa hankkeissa on käytössä 3x3 projektiarvioinnin malli, jonka avulla projektin etenemistä arvioidaan systemaattisesti projektin alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Arviointimallin keskeinen osa ovat osallistavasti toteutetut arviointityöpajat, joissa ovat läsnä projektin kaikki toimijat. Perinteisesti arviointipaja toteutetaan kasvokkain, mutta koronakriisin aiheuttaman poikkeustilan vuoksi pilotoimme Kestävä keikkatyö -hankkeen arviointipajan verkkototeutuksena. Tässä blogimerkinnässä kerromme viisi askelta siihen, kuinka toteuttaa hankkeen aloituksen arviointipaja verkossa. Vinkit ovat hyödyllisiä myös parhaillaan käynnissä olevan poikkeustilan jälkeen, sillä esimerkiksi hankekumppaneiden välimatkojen vuoksi voi joskus olla kestävämpää työskennellä verkossa. Kerromme lopussa myös osallistujien kokemuksia pilotista. Suosittelemme myös tutustumaan kokonaisuudessaan varsinaiseen 3x3-projektiarvioinnin malliin, jonka on kehittänyt Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Leena Björkqvist 1. Etsi työpariksesi ammattitaitoinen fasilitoija Jotta projektipäällikkökin voi osallistua täysipainoisesti arviointipajan työskentelyyn, tarvitsee hän työparikseen ammattitaitoisen fasilitoijan. Fasilitoija auttaa selkiyttämään arvioinnin tavoitteita määrittämään tavoitteisiin sopivan aikataulun valitsee parhaat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä fasilitoija antaa tilaa, rohkaisee, arvostaa ja motivoi kaikkia osallistujia. Fasilitointi onkin ihan oma ammattitaitonsa! Hyvän fasilitoijan löytää usein verkostojen kautta. Hankkeiden arvioinnissa hanketoimijat voivat myös fasilitoida vastavuoroisesti toistensa projekteja (ks. Björkqvist 2019). Joissain organisaatioissa on myös fasilitoijaverkostoja, joiden ammattitaitoa voi hyödyntää. 2. Toteuta itsearviointikysely Arviointi aloitetaan virtuaalisella itsearviointikyselyllä, jonka tavoitteena on luoda kokonaiskuva lähtötilanteesta hanketoimijoiden arvioimana auttaa projektipäällikköä ja fasilitoijaa suunnittelemaan tulevan arviointityöpajan sisältöä. Itsearviointikysely lähetetään ennakkoon arviointityöpajaan osallistuville hanketoimijoille, rahoittajille sekä mahdollisille muille hankkeen kannalta keskeisille kumppaneille, jotka vastaavat siihen hyvissä ajoin ennen työpajaa. Lomakkeen lähettäminen tapahtuu helpoiten hyödyntäen jotakin sähköistä lomaketta (esim. e-lomake ja google forms). Samalla voidaan lähettää myös kutsu työpajaan ja tarvittavat liitteet, kuten hankesuunnitelma. 3. Suunnittele arviointipajan tavoitteet Projektipäällikkö ja arvioinnin fasilitoija perehtyvät itsearviointikyselyn tuloksiin ja suunnittelevat arviointityöpajan sisällön ja tavoitteet niiden perusteella. Aloitusarvioinnissa tavoitteeksi usein asetetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman kirkastaminen. Hanketoimijoista osa saattaa olla liittynyt matkaan vasta tässä vaiheessa, joten yhteisen ymmärryksen luominen on tärkeää. Tämä auttaa hanketoimijoita suuntamaan toimintaa alusta alkaen kohti tavoitteita sekä projektipäällikköä johtamaan projektia. 4. Valitse sopiva työtila ja menetelmät Perinteisesti arviointipaja toteutetaan fyysisessä tilassa työskennellen. Myös virtuaaliset työpajat tarvitsevat yhteisen huoneen, jossa osallistava työskentely tapahtuu. Kestävä keikkatyö -hankkeessa valitsimme työtilaksi Zoom-sovelluksen, jonka toiminnallisuudet mahdollistavat muun muassa työskentelyn pienryhmissä sekä kaikkien osallistujien kuvien näkemisen samanaikaisesti ruudulla. Myös esimerkiksi MicrosoftTeams työvälineenä mahdollistaa ryhmiin jakautumisen. Livetilanteessa tietokoneet ovat suljettuna ja työskentelyn keskiössä ovat ihmiset, vuorovaikutus, kynät ja paperit. Kun paja siirretään virtuaaliseen muotoon, ei tietokoneita voida “heittää nurkkaan”, mutta muutoin työskentelyperiaatteet säilytetään ennallaan. Osallistavien menetelmien hyödyntäminen on mahdollista myös verkossa ja pajan tavoitteisiin nähden oikein valitut työskentelymenetelmät tukevat onnistuneen dialogin syntymistä ja kuulluksi tulemista. Avain onnistumiseen onkin: älä tingi osallisuudesta ja dialogista, vaikka työpajaan osallistuvien ihmisten välillä etäisyyttä voikin olla jopa tuhansia kilometrejä. Koneet ovat apuvälineemme, mutta kohtaaminen on keskiössä. 5. Toteuta työpaja osallistaen Projektipäällikkö ja fasilitoija ovat yhdessä suunnitelleet pajan tavoitteita ja toteutusta, mutta itse pajassa fasilitoija ottaa kopin työpajan ohjaamisesta ja projektipäälliköstä tulee muiden kanssa tasavertainen osallistuja. Virtuaalisessakin työpajassa fasilitoijan kannattaa edetä perinteisen fasilitoidun tilaisuuden viisivaiheisella perusrungolla: Aloitus Yhteisen ymmärryksen luonti Ratkaisujen ideointi Arviointi ja sopiminen Lopetus Aloitus hyvin toteutettuna varmistaa luottamuksen ja avoimen ilmapiirin syntymisen. Mikäli osallistujat eivät tunne tosiaan, on aluksi hyvä tehdä lyhyt esittelykierros. Hyödynnä tutustumisessa myös esimerkiksi virtuaalisia fläppitauluja (esim. Jamboard) ja kyselylomakkeita, joissa hanketoimijat voivat kertoa itsestään ja tutustua toisiinsa. Rytmitä koko työpajaa yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyllä (me-we-us-metodi). Tämä tekee työskentelystä mielekkäämpää ja mahdollistaa myös tutustumisen. Luo yhteistä ymmärrystä kirkastamalla työpajan kulku ja tavoitteet. Osallistujien on hyvä saada aluksi kokonaiskuva pajan tavoitteista ja kulusta, vaikka siinä edetäänkin vaihe kerrallaan. Voit esimerkiksi jakaa omalta näytöltäsi kuvan pajan käsikirjoituksesta (ks. otsikkokuva). Ota ratkaisujen ideoinnin pohjaksi hankesuunnitelma ja erityisesti siellä määritellyt hankkeen työpaketit ja konkreettiset toimenpiteet. Jaa näitä paketteja osiin ja anna osallistujille tehtäväksi pienryhmissä kirkastaa hankkeen toimenpiteitä. Hyödynnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä virtuaalisia fläppitauluja, joihin on mahdollista piirtää vaikkapa mindmap työpaketin sisällöstä. Arvioikaa vielä koko hanketta yhdessä. Kun työpaketit on käsitelty ja siten lisätty hanketoimijoiden yhteisymmärrystä tulevasta hankkeesta, voidaan hanketta arvioida vielä kokonaisuutena. Yksi tapa toteuttaa tämä on esimerkiksi perinteinen SWOT-analyysi, jossa arvioidaan hankkeen uhkia, mahdollisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Vaikka jo hakuvaiheessa on tehty riskinarviointi, voi esimerkiksi maailmalla leviävä virus tuoda uusia uhkia ja mahdollisuuksia hankkeen onnistumisen näkökulmasta. Virtuaalisesti työskennellessä voit käyttää SWOT-analyysissä apuna erilaisia työvälineitä, kuten Google forms -työkalua, Padletia tai vaikkapa Google docs -työkalua. Kestävä keikkatyö -hankkeessa paras vaihtoehto oli Google forms. Muistakaa myös sopia jatkotoimenpiteistä. Projektipäällikön tehtävänä on varmistaa, että pajassa sovitut asiat toteutuvat ja toimintasuunnitelmaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Työpajan onnistunut lopetus on avain tulevaan! On tärkeää, että koko porukka kokoontuu lopussa yhteen virtuaaliseen tilaan ja jokaisella on mahdollisuus parilla sanalla kertoa tuntemuksiaan työpajan annista ja hankkeen tulevaisuudesta. Varaa tähän aikaa, sillä se nostattaa hanketoimijoiden yhteishenkeä. Erityisesti verkossa työskennellessä tällä on merkitystä, sillä verkkotyöpajasta kaikki lähtevät virtuaalisen huoneen sulkemisen jälkeen omiin suuntiinsa; livetyöpajassa juttu saattaisi jatkua vaikkapa yhteisellä kahvihetkellä. Muista, että yhteisen ymmärryksen syntyminen vaatii aikaa vielä pajan jälkeenkin ja työskentelyä jatketaan esimerkiksi hankeryhmän tapaamisissa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen itsearviointi on jatkuvaa ja systemaattisesti se tehdään seuraavan kerran mallin mukaisesti hankkeen keskivaiheilla. Yllättävät tilanteet vaativat nopeita ratkaisuja - kokemuksia arviointipajasta Valtakunnallinen Kestävä keikkatyö-hanke (ESR) oli juuri käynnistynyt ja kaikki odottivat yhteistä aloitustilaisuutta. Pääsemme vihdoin tapaamaan toisemme! Olimme jo hakuvaiheessa laatineet kattavan riskien arvioinnin, mutta koko valtakunnan poikkeustilaan ja Uudenmaan rajojen sulkemiseen emme totisesti osanneet varautua. Niin kuitenkin kävi koronavirustilanteen pahentuessa Suomessa. Oli muutama päivä aikaa suunnitella kaikki uusiksi, sillä yhteinen kokoontuminen livenä ei ollut mahdollista. Metropolian osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimin Elina Ala-Nikkola ja Kestävä keikkatyö -hankkeen projektipäällikkö Kati Ylikahri lähtivät yhdessä suunnittelemaan 3x3 projektiarvioinnin virtuaalista toteutusta, jonka tässä blogimerkinnässä olemme kuvanneet. Onnistunut virtuaalinen pilotti! Kysyimme pajaan osallistuneilta lopuksi, miltä arvioinnin toteuttaminen verkossa tuntui ja voidaanko arvioinnin tavoitteet saavuttaa myös virtuaalisesti työskennellen. Arviointipajan tavoitteet saavutettiin tässä esimerkkinä käyttämässämme pilotissa osallistujien mielestä tehokkaalla ja yhteiskehittelyn mahdollistavalla tavalla. Pajaan varattiin aikaa kaksi tuntia ja se oli osallistujien mielestä riittävä aika tavoitteiden saavuttamiseksi. Miltä osallistujista tuntui? Virtuaalinen osallistava työpaja oli monelle uusi kokemus. Uusien menetelmien kokeilua pidettiin kuitenkin innostavana ja moni sai siitä hyviä ideoita myös omaan työhön. Arviointipajan innoittamana osallistujat toteuttivatkin heti seuraavan Kestävä keikkatyö -hankkeen Kehittäjäfoorumin virtuaalisesti fasilitoiden. Zoom-sovelluksen käyttö oli lähes kaikille täysin uutta, mutta työskentely sujui silti hyvin. Muutaman kerran joku tippui keskustelusta tai joutui etsimään ryhmän työhuonetta, mutta ongelmista kuitenkin selvittiin. Rakentuuko verkossa ryhmähenki? Osallistujat kokivat, että myös verkossa ryhmähenkeä voi edistää toisilleen uusienkin ihmisten kesken. Hyvä tunnelma välittyi niin osallistujille kuin fasilitoijallekin ja virtuaalinen loppuvilkutus sai hymyn kaikkien kasvoille. Milloin valita osallistavan työpajan toteuttaminen verkossa? Kestävän työn näkökulmasta tilaisuuden järjestäminen verkossa on sekä ekologinen että taloudellinen ratkaisu. Aikaa ja rahaa säästyy kun tilakulut, matkakustannukset ja matkustamiseen käytetty aika poistuivat kokonaan ja matkustamisesta johtuvat päästöt nollautuvat. Tämä pilotin kokemukset osoittivat, että sosiaalisesta ja inhimillisestä näkökulmasta hyvin suunniteltu ja fasilitoitu tilaisuus mahdollistaa yhteiskehittelyn ja kaikkien osallistujien kuulluksi tulemisen. Varsinkin jos sen rinnalla ja vastapainona hanketoimijat myös silloin tällöin tapaavat kasvotustenkin. Lisää vinkkejä? Lisää vinkkejä virtuaalifasilitointiin löydät toisesta blogistamme "Fasilitointi sujuu verkossakin - 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin". Lähteet: Björkqvist Leena (toim.). 2014. Kartta, kompassi & kalenteri. Projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Björkqvist Leena. 2019. Kehittämishankkeiden arviointityöpajat - projektipäälliköt vuoroin fasilitoimassa. Artikkeli teoksessa Kaihovirta Minna, Raivio Anne-Mari & Palojärvi Henna-Liisa (toim.). 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittajat: Elina Ala-Nikkola on yhteisöjen ja prosessien fasilitoija, jonka osaaminen sijoittuu erityisesti osallistavan työskentelyn, viestinnän, kehittämisen, projektinhallinnan sekä luovan työotteen kentille. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä ja on työskennellyt niin hanketyössä kuin opetuksessakin. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK). Kati Ylikahri toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa lehtorina ja Kestävä keikkatyö -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on hyödyntänyt fasilitointia niin liiketoiminnassa, hanketyössä kuin opetuksessakin erityisesti työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kehittämisessä. Koulutukseltaan hän on Terveydenhuollon maisteri.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.