Avainsana: julkaisu
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 oli Tikissä-blogin runsaudensarvi
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) oma, yleistajuisia asiantuntijakirjoituksia julkaiseva blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Vuonna 2021 Tikissä oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa. Tutkittu tieto auttaa ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Lisätietoa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 sivustolta. Tikissä-blogin julkaisut ovat katsaus Metropolia ammattikorkeakoulun monialaisen ja -ammatillisen TKI-toiminnan ajankohtaisiin aiheisiin. Lisäksi blogimerkinnät tarjoavat lukijoille TKI-hankkeissa tehdyn työn tuloksina syntyneitä ratkaisuja, uutta tietoa ja työvälineitä. Vuonna 2021 Tikissä-blogissa julkaistiin yhteensä 62 kirjoitusta. Kevätlukukaudella 32 julkaisua, joista 29 on suomenkielisiä ja kolme englanninkielisiä. Syyslukukaudella 30 julkaisua, joista 25 on suomenkielisiä ja viisi englanninkielisiä. Kirjoittajina oli yhteensä 56 asiantuntijaa Metropoliasta ja kumppaniorganisaatioista. Ahkerimmat asiantuntijat ovat kirjoittaneet useammankin kerran vuoden varrella. Osalle asiantuntijoista Tikissä-blogiin kirjoittaminen on jo rutiinia, ja osa oli ensimmäistä kertaa asialla. Poimi siis parhaiten sinulle sopivista aihepiireistä ajatuksia ja vinkkejä käyttöösi! Syyslukukauden 2021 Tikissä-blogijulkaisut teemoittain Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja työmenetelmät Uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen yhä osaavampina. Anna-Maria Vilkuna Onko sävellys innovaatio? Jukka Väisänen Onko yhteiskehittäminen vain kompromisseja? Elina Taponen Voiko verkkotyöpaja olla aidosti yhteisöllinen kokemus? Suvi Kiviniemi Innovation Events to Facilitate Teaching, Learning, and Shifting Mindsets. Pamela Spokes Innovation Events in Three Parts: Service Jams. Pamela Spokes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimustieto sekä osaamisen kehittäminen Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi. Johanna Holvikivi & Katriina Rantala-Nenonen Interprofessional Approach for Transversal Skills in Higher Education. Eija Raatikainen & Katriina Rantala-Nenonen Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa. Heidi Stenberg Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 1. Merja Lahdenperä Senioriliikkujan hyvä ravitsemus – osa 2. Merja Lahdenperä Comparison of nursing students’ health behaviour in four countries: China, Finland, Japan and Sri Lanka. Aija Ahokas, Eila-Sisko Korhonen, Anita Näslindh-Ylispangar, Wu Xue, Shaomei Shang, Kithsiri Edirisinghe, Reiko Okahisa, Leena Rekola Esitys- ja tapahtuma-alan turvallisuus Kohti turvallisempaa tulevaisuutta. Kiika Sarpola & Tero Aalto Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien menetelmien kehittäminen Kohti vaihtoehtoista tulevaisuutta — miksi nuori radikalisoituu? Miia Ojanen & Jussi Ojanen Strengthening youth’s trust in the future. Eija Raatikainen Nuorten osallisuus vahvistuu hävikkiruokatoiminnassa. Anna-Reetta Kyllönen, Eija Raatikainen & Miia Ojanen Työelämän ja johtajuuden kehittäminen Kestävää työtä resilienssiä ymmärtämällä. Marjatta Komulainen Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Nora Lappalainen & Elina Taponen Kestävä johtajuus rakentaa työhyvinvointia. Carita Hand & Marjatta Komulainen Yrittäjyyden kehittäminen ja tukeminen Yrityksen resilienssi ja työntekijöiden jaksaminen vahvistuvat yhdessä. Titta-Maria Kettunen Hyvinvointia naisyrittäjille valmentavalla työotteella, Outi Pyrhönen Askelmerkkejä yritysten teknologisen muutoksen sparraamiseen. Nora Lappalainen & Elina Salo Pienyrityksen strategiaa kirkastamassa. Mari (Lehtori) Virtanen Hankeviestintä ja -julkaiseminen Näin toteutat verkkojulkaisun. Jussi Linkola Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta. Oscar Nissin & Milla Åman Kyyrö Uutiset ovat suodatettua tietoa. Milla Åman Kyyrö Viestinnän asiantuntijuus tukee tutkimustiedon yleistajuistamista. Milla Åman Kyyrö Asiantuntija ja julkinen verkkokeskustelu. Milla Åman Kyyrö Vahvaa vuorovaikutusosaamista tarvitaan tulevaisuuden hanketyössä. Milla Åman Kyyrö Kevätlukukauden 2021 julkaisut Koostepostaus kevätkauden 2021 Tikissä-julkaisuista on julkaistu kesäkuussa.
Tiedettä kansankielelle – miten muutos mahdollistuu?
Suomalaiset luottavat siihen, mitä kerrotaan: neljä viidesosaa kansasta on sitä mieltä, että sanomalehdet ovat luotettavia. Mutta mistä tieto syntyy, miten se valuu kansalle ja merkitseekö tieto mitään? Näin jouluposti muutti Suomea Kerron tarinan tiedon merkityksestä. Luin hiljattain Katariina Vuoren teoksen Joulumerkkikodin lapset (Vuori, 2016). 1930-1970 -luvuilla Suomessa rahoitettiin postimerkkien myynnillä joulumerkkikoteja. Niihin siirrettiin vuosien aikana yli 5000 vastasyntynyttä turvaan mahdolliselta tuberkuloositartunnalta. Vielä 1900-luvulla tuberkuloosi oli maassamme vakava ongelma perheissä ja yhteiskunnallisesti. Vuoren teoksessa on koskettavasti pohdittu toisaalta joulumerkkikotien hyvää hoitoa ja toisaalta sitä miten pitkä varhaislapsuuden ero on vaikuttanut lapsiin ja perheisiin. Mutta samalla teos piirtää joulumerkkikotien tarinan kautta myös kokonaiskuvaa siitä, miten uusi tieto syntyy, leviää ja muuttaa yhteiskuntaa. Miten tämä tapahtui? Joulumerkkikotien toimintavuosina tuberkuloosia tutkittiin ahkerasti. Kehitettiin lääkitys, rokote ja löydettiin ymmärrys tartuntatavoista. Itse tutkimuksen ohella olennainen asia oli, että tätä tutkimustietoa levitettiin kansalle sanomalehdissä, jakamalla ohjekirjoja sekä terveydenhoitohenkilökunnan avulla. (Vuori, 2016). Toisin sanoen: tieto kansankielistettiin eli popularisoitiin. Jos saatu tieto olisi jäänyt vain tutkijoiden tiedoksi, ei Suomen tuberkuloositilanteessa olisi tapahtunut muutosta. Lopulta tuberkuloosin vähenemiseen vaikuttivat niin tutkijat, terveydenhoitohenkilöstö kuin kuka tahansa tavallinen kansalainenkin. Joulupostimerkit olivat yksi osa popularisointia. Niissä tiivistyi nerokkaasti kolme asiaa: tutkimustiedon levittäminen, konkreettinen toimenpide ongelman selättämiseksi sekä mahdollisuus hyväntekeväisyyteen. Tämän päivän joulumerkkitarinoita Oheiseen kuvioon olen kuvannut uuden tiedon syntyä ja sen liikettä kohti erilaisia vastaanottajia: alan ammattilaisia, muita tutkijoita ja tavallisia kansalaisia. Tiedon liikkeen lopputuloksena voi syntyä yhteiskunnallista tai yksilöllistä muutosta, kuten tässä tarinassa. On muun muassa tutkittu, että kun 5 % joukosta omaksuu uuden asian, koko lauma muuttaa suuntaa (Hiltunen, 2012). Kertomani tarina ei ole ainoa laatuaan. Tämän päivän isoja joulumerkkitarinoita voisivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos ja työelämän murrokseen liittyvät vaikutukset ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tekemässä tutkimus- ja kehitystoiminnassa saadaan jatkuvasti uutta tietoa mitä moninaisimmista aiheista. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä kehitellään ja tutkitaan eri ilmiöitä noin 80 hankkeessa: koskettaako sinua esimerkiksi kestävät liikenneratkaisut, eri ikäisten hyvinvointia tukevat palvelut sekä terveydenhoidon ja teknologian kehitys? Meillä ammattikorkeakoulun työntekijöillä onkin velvollisuus huolehtia siitä, että saatu tieto ei jää vain oman talomme seinien sisään. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa ja ohjaa korkeakouluja julkaisemaan tietoaan monipuolisesti erilaisille kohderyhmille. Kuvio: Ala-Nikkola, Elina, 2018 Keskustelevaa kehittämistä ja muutosta Meillä korkeakoulussa on myös velvollisuus jakaa oikeaa tietoa. Oikea ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että julkaisimme vain valmista täysin loppuun pureskeltua tietoa. Teoksessa Julkaise tai tuhoudu! (Karvonen, Kortelainen & Saarti 2014, 160-169) kerrotaan 70-luvulla vielä ajatellun tieteen popularisoinnilla sitä, että tutkija tutkii kaiken valmiiksi ja vasta sitten levittää sen kansalle. Nykyisin tieteen oletetaan olevan tiiviisti vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, kuten oheisessa kuviossakin kuvaan. Olipa vastaanottaja sitten tutkija- ja kehittäjäkollega, alan ammattilainen, opiskelija tai suuri yleisö, ei hän saa olla passiivinen hahmo, jolle valmista tietoa kaadetaan. Tieto tulee julkaista ja altistaa siten keskustelulle eli dialogille, avoimuudelle (Karvonen, Kortelainen & Saarti 2014, 160-169). Tämän päivän tietovirta sijoittuu blogeihin, lehtiin, kirjoihin, verkkolehtiin, sosiaaliseen mediaan ja tapahtumiin. Se tulostuu ulos teksteinä, ääninä ja kuvina. Mahdollisuudet dialogille ovat siis valtavat. Sosiaalisessa mediassa sekunneissa leviävä tieto voi myös johtaa väärien asioiden kulkeutumiseen faktoiksi. Tosin alussa mainitsemassani median luotettavuustutkimuksessa suomalaiset eivät pitäneet sosiaalista mediaa kovin luotettavana - hyvä niin. Korkeakouluna kannamme vastuun siitä, että osallistumme tiedonvirtaan kuunnellen, oppien ja oikeaa tietoa tuoden. Siksi onkin tärkeää, että ammattikorkeakouluna julkaisemme tietoa myös ketteristä kokeiluista ja puolivalmiista kehitystyöstä. Silloin osallistamme kansalaisia ja ammattilaisia jo kehittämistyön aikana keskusteluun ja kehittämistyöstä tulee rikkaampaa. Onko lopulta mikään tieto koskaan valmis? Tällä blogipostauksella minäkin kansankielistän eli popularisoin tietoa. Tietoisesti jätin myös monta asiaa sanomatta, asetin ajatukseni dialogille avoimeksi, ole hyvä! Lähteitä ja innostavaa luettavaa: Metropolian julkaisut: www.metropolia.fi/julkaisut Hyviä askelmerkkejä tiedon jakamiseen ja kehitetyn toiminnan juurruttamiseen antaa Metropolian hiljattain julkaisema Juurruttamisen 4 V:tä – viesti, varioi, valtavirtaista, vakiinnuta (Halonen, Katri 2017, Metropolia Ammattikorkeakoulu). Hiltunen, Elina. 2012. Matkaopas tulevaisuuteen. Talentum. Karvonen, Erkki, Kortelainen, Terttu & Saarti Jarmo. 2014. Julkaise tai tuhoudu! Vastapaino. Vuori, Katariina. 2016. Joulumerkkikodin lapset. Like. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilastot. Julkaisut korkeakoulutuksen määrän ja laadun mittareina. Haettu 22.1.2018. http://minedu.fi/korkeakoulu-ja-tutkimustilastot Sanomalehtien liitto. 2017. Sanomalehdillä selkeä ykkösasema luotettavuudessa -tutkimus Postauksen artikkelikuva (tietokone ja kirjat): Pixabay, Geralt (CC0)
Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
Tikissä on blogi, jossa Metropolian asiantuntijat kertovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (=TKI) hankkeiden tapahtumista ja tuloksista. Asiantuntijat eri aloilta ovat blogin sisällöntuottajia. Heillä on jaettavana valtavasti tietoa ja kokemuksia erilaisista hankkeistaan, suurista ja pienistä oivalluksista. Metropolian hankkeet sijoittuvat monialaisesti liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan, tekniikan ja kulttuurin aloille. Tikissä-blogin toimituskunta (kuvassa) aloitti työnsä vuoden 2018 alussa. Toimituskunta tukee ja auttaa ammattikorkeakoulun hankkeissa työtä tekeviä asiantuntijoita kertomaan hankkeissa syntyneestä tiedosta ja tuloksista laajemmille yleisöille ymmärrettävästi ja laadukkaasti. Yhteistyö ja innostus ovat edellytyksiä kaiken hanketoiminnan onnistumiselle. Asiantuntijoiden osaamisen ja kumppanien kanssa tehdyn työn konkreettinen esiintuominen on osa Metropolian yhteiskunnallista vaikuttamista ja yksi perustehtävä edustamiensa koulutusalojen kehittäjänä. Toimituskunnan 2018 vakituisessa kokoonpanossa on mukana hanketoiminnan, viestinnän ja julkaisemisen asiantuntijoita. Lisäksi mukaan toimitustyöhön kutsutaan sisältöasiantuntijoita eri aloilta aina tarvittaessa. Milla Åman työskentelee viestintäsuunnittelijana lisätäkseen Metropolian TKI-hankkeiden myönteistä näkyvyyttä. “Suomen suurimpana ammattikorkeakouluna Metropolialla on hurja volyymi hankkeita ja hankkeiden tekijöitä. Useimmiten hankkeissa kertyy moniammatillista tietoa, jota kuka tahansa voi hyödyntää soveltuvin osin. Tikissä-blogin päätoimittajana uskon, että tulevaisuudessa blogiamme selaamalla kuka tahansa lukija saa tiedonhippuja hyötykäyttöön, ja samalla ehkä altistuu sellaiselle tiedolle, jota ei osannut odottaa saavansa tätä kautta.” Jarmo Tuppurainen toimii Electriassa teknologiapäällikkönä vetäen erilaisia hankkeita. “Metropoliassa on valtavasti upeaa tekemistä mikä kannattaa saattaa näkyväksi kaikille. Tikissä-blogi antaa mahdollisuuden kertoa helposti omasta toiminnasta ja omista projekteista. Tieto kaikkien käyttöön!” Jussi Linkola on projektisuunnittelija Median osaamisalueelta. “Verkkoviestijänä minusta on hienoa olla mukana kehittämässä digitaalista hankeviestintää ja tukemassa asiantuntijoita oivallustensa jakamisessa. Toivottavasti Tikissä-blogista rakentuu elävä näyteikkuna Metropolian TKI-toiminnan maailmaan.” Elina Ala-Nikkola työskentelee Metropoliassa julkaisusuunnittelijana. “Ammattikorkeakoulut ovat aitiopaikalla yhteiskunnan kehittämiseen: teemme paljon soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Julkaisemalla talomme sisällä olevaa tietoa, osaamista ja oivalluksia, osallistumme ja osallistamme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun tieto asetetaan keskustelulle alttiiksi, yhteiskunnalla on mahdollisuus kehittyä ja ymmärtää omaa kehitystään. Siksi julkaisusuunnittelijana innostan metropolialaisia julkaisemaan tietoaan ja autan julkaisemisen arjen kiemuroissa.” Päivi Keränen on toiminut projektipäällikkönä useissa haastavissa Muotoilun osaamisalueen hankkeissa, niistä viimeisimpänä kansainvälisessä Live Baltic Campuksessa. Hän aktivoituu toimitustyöhön loppukeväästä.