Avainsana: innovaatiokeskittymä
Kuinka kommunikoida hankkeen hyödyt tehokkaasti
Huomattavan usein hanketyön haasteena on niistä kommunikointi. Tämä haaste syntyy usein siitä, että hankkeet ovat monitahoisia ja niiden ydinhyöty saattaa olla hankala tiivistää hankemaailman ulkopuolisille. Sanoitukset ovat usein ilmavia ja saattavat sisältää ilmaisuja, jotka avautuvat lähinnä hanketyössä mukana oleville. Hankehakemukset ja rahoituspäätökset tulevat viranomaistaholta, mikä tuo mukanaan lisää ilmaisuja ja toimintatapoja, jotka eroavat yritysten käyttämästä kielestä. Yrityksen tärkein viestinnällinen tehtävä on kommunikoida tuottamaansa hyötyä mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti tämä pätee start up -toimintaan, jossa yritys luo omaa markkinaansa ja sitä kautta mahdollistaa oman liiketoimintansa. Tästä syystä start up -maailmassa on rakennettu hissipuheen käsitettä, jossa pitää tiivistää yrityksen tuottama arvo hissimatkan pituuteen. Ainutkertainen arvolupaus voi herättää yrityksen huomion Ash Maurya rakentaa kirjassaan Running lean Unique Value Proposition (UVP) käsitteen. Käsitteellä ei ole virallista käännöstä, mutta se voidaan kääntää ainutkertaiseksi arvolupaukseksi. Mauryan mukaan ennen kuin asiakas maksaa rahaa palveluistaan, hän on kiinnittänyt siihen huomiota. Tämän huomion herättämiseen ainutkertainen arvolupaus on olennaista. Se kertoo, millä tavoin tuotteesi on erilainen ja miksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Toinen nimi tälle on kilpailuetu, mutta terminä se keskittyy liikaa toimijoiden väliseen ajatteluun, kun taas ainutkertainen arvolupaus on asiakaslähtöisen ajattelun tulos. Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilu on haastava tehtävä, joten ensimmäinen versio on harvoin lopullinen. Tämä on yksi Leanstack mallin eduista: kaikkea voidaan muuttaa tarpeen mukaan ja iteroida paremmin tilannetta kuvaavaksi ja muuttuneesta tilanteesta lähteväksi. Kuinka ainutkertainen arvolupaus muotoillaan hanketyön kontekstissa? Ainutkertaisen arvolupauksen muotoilussa tulee keskittyä siihen etuun, mitä hanke tarjoaa, sen sijaan että kerrotaan hankkeen toiminnasta, jolla tätä etua tuotetaan. Hyvä ainutkertainen arvolupaus on lyhyt ja se pyrkii vastaamaan kysymyksiin mitä, kuka ja miksi. Tämän pohjalta voidaan rakentaa yleisen tason konseptikuvaus, jolla voidaan jakaa hankkeen ideaa mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin. Olennaista on yhdistää ainutkertainen arvolupaus mahdollisimman tiukasti siihen haasteeseen, jota hankkeella halutaan ratkoa. Sillä tavoitellaan niitä yrityksiä, joiden tiedetään olevan kiinnostuneita hankkeesta. Tämä tieto tulisi olla selvitettynä jo siinä vaiheessa, kun hanketta kirjoitetaan. Mikäli näin ei ole, joudutaan todennäköisesti iteroimaan enemmän, sillä ensimmäiset versiot ovat arvauksia siitä, mikä kohdeyrityksiä voisi kiinnostaa. Entä sitten käytännössä, millainen voisi olla hyvä hankkeen arvolupaus? Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä teemme hanketoimintaa, joka pyrkii vastaamaan aikamme suuriin kysymyksiin ruokatuotannon, kiertotalouden, robotiikan ja tekoälyn kentillä. Teemme tätä työtä alustalähtöisesti sillä haluamme, että meillä on fyysiset tilat ratkaisuiden rakentamiseen ja niiden testaamiseen. Esimerkiksi, voisimme rakentaa hankkeen, jossa yhdistämme tekoälyn ja vertikaaliviljelytekniikan. Tämä olisi yhdistelmä, jossa meillä on tarjolla jotain ainutkertaista verrattuna muihin hanketoimijoihin. Vastaamalla kysymyksiin mitä, kuka ja miksi voisimme rakentaa seuraavan kaltaisen ainutkertaisen arvolupauksen: ”Tarjoamme yrityksellesi ainutkertaisen mahdollisuuden yhdistää vertikaaliviljelyteknologia tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin tiedonkeruussa ja analysoinnissa Metropolian UrbanFarmLabissa.” Voimme näin auttaa yritystäsi ymmärtämään ja validoimaan kehittämänne teknologian tuottamaa lisäarvoa omille asiakkaillenne. Tämä olisi lähtökohta, ensimmäinen iteraatio. Tämä voidaan huomata käytännössä toimimattomaksi. Se ei välttämättä ole se tarve, jota hankkeen kohdeyrityksillä on tai huomataan, että tarve on olemassa, mutta tämä muotoilu ei toimi. Tällöin, saadun palautteen kautta, voidaan kerätä tietoa ja muokata arvolupaus uudestaan siten, että se toimii paremmin. Tätä prosessia toistetaan niin pitkään, kunnes hanke löytää paikkansa yrityskentässä ja sen tavoitteet voidaan täyttää. Tässä prosessissa on mahdollista, että tekeminen muuttuu, kun huomataan, että tarve olikin jotain muuta kuin alun perin ajateltiin. Keskustelu tulee silloin viedä myös rahoittajan tietoon, jotta hanketta voidaan muokata paremmin toimivaan suuntaan ja mahdolliset muutokset esimerkiksi työnkuviin voidaan toteuttaa. Tässä artikkelissa on käsitelty ainutkertaista arvolupausta yritysyhteistyön kontekstissa. Hankkeella on usein muitakin sidosryhmiä, Metropolian tapauksessa usein opiskelijat. Heille arvolupaus olisi sitten jotain muuta. Kontekstisidonnaisuus on syytä ottaa huomioon myös hankeviestinnässä yleensä. Sama hanke voi tuottaa erilaista arvoa erilaisille sidosryhmille, ollen silti yhtä arvokas kaikille. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media
Hankehississä, kuinka rakentaa toimiva tiivistys tekemisestä
Hissipuhe, jos joku, on tullut tunnetuksi start up -maailmasta. Sana on tuttu ja ajatus saattaa tulla vastaan monessa yhteydessä. Hissipuhe on oikein tehtynä tehokas viestinnän työkalu, joka osoittaa, että ymmärrät toimintasi niin hyvin, että osaat tiivistää sen toimivaksi sanalliseksi paketiksi. Kerromme tässä artikkelissa, kuinka voit rakentaa hankkeestasi toimivan hissipuheen, joka auttaa kertomaan siitä tiiviissä paketissa. Hissipuheen merkitys hankkeen onnistumisessa Ash Maurya kertoo kirjassaan Running Lean oman tapansa rakentaa hissipuhe. Suurin syy, miksi start upit epäonnistuvat on, että ne rakentavat jotain, mitä kukaan ei halua. Toinen merkittävä syy on, että se ei saa oikeita sidosryhmiä ostamaan ideaansa. Jos innovointi tapahtuu suuren organisaation kontekstissa, on mahdollista, että aloittava innovaatio tarvitsee liiketoimintasuunnitelman tai vastaavan päästäkseen eteenpäin. Näin innovaatio saattaa kuolla jo ennen kuin päästään vaiheeseen, jossa pystytään turvaamaan resurssit palvelun eteenpäin kehittämiseen. Tämän välttämiseksi on olennaista rakentaa toimiva hissipuhe, jotta saat muut näkemään saman kuin itse näet. Usein haasteeksi muodostuu, että hissipuheesta tulee liian ratkaisukeskeinen ja se on täytetty sanoilla, jotka ovat hienoja mutta eivät oikeastaan tarkoita mitään. Hissipuheen idea ei ole selittää ratkaisua, vaan saada kuulija kiinnostumaan ja kysymään lisää. Hankkeiden kontekstissa on helppo tunnistaa samat haasteet. Hanke, jota ei ole rakennettu pitäen mielessä ne kohderyhmät, joita mukaan halutaan, todennäköisyys epäonnistua on korkeampi kuin hankkeen, joka on rakennettu palvelemaan kohderyhmän oikeaa tarvetta. Toinen haaste liittyy juuri viestintään ja sidosryhmien mukaan saamiseen. Hankkeita on paljon, toimijoita on runsaasti ja yritysten huomiosta voi olla kilpailemassa muitakin hankkeita ja korkeakouluja. Hankkeita usein yhdistää myös monimutkainen kieli ja sanat, jotka eivät tarkoita oikeastaan mitään. Tässä kentässä kyky tiivistää ja herättää huomiota on olennainen etu. Kuinka hissipuhe rakennetaan Maurya tarjoaa kirjassaan seuraavan kaavan hissipuheen kirjoittamiseen: Kun asiakkaat kohtaavat laukaisevan tekijän, heidän tarvitsee tehdä jokin asia, (job-to-be-done) saadakseen toivotun tuloksen. Normaalisti he käyttäisivät olemassa olevaa vaihtoehtoa, mutta koska on ilmennyt laukaiseva tekijä, nämä olemassa olevat vaihtoehdot eivät enää toimi uusien haasteiden edessä. Jos näitä haasteita ei ratkota, silloin tapahtuu jotain epätoivottua. Joten me rakensimme ratkaisun, joka helpottaa asiakkaita saavuttamaan halutun lopputuloksen. auttamalla heitä tuottamaan ainutkertaisen arvolupauksensa. Maurya lainaa Seth Godinin kirjaa Kaikki markkinoijat kertovat tarinoita, ja toteaa että hyvä markkinointi ei ole henkilön maailmankuvan muuttamista, vaan oman tarinasi muokkaamista kuulijasi olemassa olevan maailmankuvaan sopivaksi. Millainen hankkeen hissipuhe voisi olla? Millainen hankkeen hissipuhe yllä esitetyllä kaavalla voisi sitten muodostua. Meillä Metropolian puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä ratkotaan kestävyyshaasteita teknologian keinoin ja meillä on osaamista ja infrastruktuuria vertikaaliviljelyteknologian, tekoälyn ja robotiikan aloilta. Näistä yhdistämällä olisi mahdollista rakentaa hanke, jossa käytetään tekoälyä ratkaisemaan vertikaaliviljelyn haasteita. Tästä voisi rakentaa seuraavan kaltaisen hissipuheen Kun vertikaaliviljelyteknologioita kehittävät yritykset kohtaavat omia asiakkaitaan, heidän tarvitsee perustella miten heidän teknologiansa auttaa tehostamaan heidän asiakkaidensa viljelyprosessia saadakseen teknologiaansa kaupaksi. Normaalisti he käyttäisivät omaa osaamistaan tämän todistamiseen, mutta koska tämä vaatii infrastruktuuria, jota heillä ei ole, tämä ei enää toimi koska kaikkein ei kannata rakentaa omaa tutkimusinfrastruktuuria. Jos tätä haastetta ei ratkota, yritykset eivät pysty validoimaan tuotteitaan ja tämä hankaloittaa markkinoille pääsyä. Joten me rakensimme hankkeen, joka helpottaa yrityksiä saavuttamaan teknologian validoinnin auttamalla heitä testaamaan teknologiaansa kontrolloidussa kasvatusympäristössä käyttäen hyväksi tekoälyn mahdollisuuksia. Tällä tavoin on mahdollista tiivistää hankkeen hyöty tehokkaaksi ja toimivaksi paketiksi, jonka varaan on mahdollista rakentaa sitten myyntipuhe, esitysmateriaalit ja muu viestintä. Se määrittelee mitä, kenelle, miksi ja mitä siitä seuraa. Tämä kaava on myös niin yleisluonteinen, että mikä tahansa Metropolian minkä innovaatiokeskittymän hanke tahansa voi käyttää samaa kaavaa. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media
90 päivää hanketta: kuinka saada mahdollisimman paljon aikaan?
Ash Maurya esittelee kirjassaan Running Lean käytännön projektityön pohjaksi 90 päivä syklin. Tämä on sopiva tahti tiimin ja toimintamallin ulkoiselle tulosvastuulle. Tässä ajassa on mahdollista tarttua toimeen ja saavuttaa mitattavaa edistymistä, ollen kuitenkin sen verran lyhyt aika, että kiireen tunne säilyy. Tämä on hyvä aika myös hanketoiminnan tekemiseen. Silloin tiedetään paremmin, milloin minkäkin tulisi olla valmiina ja miten systemaattisesti edetään kohti tavoitetta. Kolmen vuoden hanke tarkoittaa 12 kappaletta 90 päivän sykliä. Miten 90-päivän sykli rakennetaan? Jokaisella syklille määritellään traktiotavoite, jota mitataan tavoitteiden ja avaintulosten kautta. Selkeä tavoite, joka linkittyy toimintamalliin ja siihen sopiviin kriteereihin sekä linkittyy hankkeen tavoitteisiin, linjaa tiimin kohti yhteistä missioita, mutta mahdollistaa toimenpiteiden vapaan valinnan. Tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia useamman 90 päivän kampanjan. Kampanjoita voi olla useita päällekkäin ja tai ne voidaan ryhmittää 90 päivän syklin mukaan. Nämä kampanjat taas jaetaan kahden viikon sprintteihin, jotta saadaan enemmän rakennetta tekemiseen ja samalla lyhyemmät palautekierrot. Näin voidaan tehdä nopeita testejä, jotta saadaan selville mikä toimii ja ei toimi. Tiivistäen: tavoitteet määrittävät mission kampanjat määrittävät strategiat, joilla päästään tavoitteeseen sprintit testaavat näitä strategioita Maurya jatkaa, että tyypillinen sykli sisältää kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on mallintaminen ja priorisointi, joka vie kaksi viikkoa. Tässä vaiheessa valitaan lupaavimmat kampanjat ja sovitaan toimenpiteet loppujaksolle. Seuraavat 10 viikkoa käytetään kampanjoiden testaamiseen ja tekemiseen. Sykli päättyy aina sen arviointiin ja seuraaviin toimenpiteisiin pääsemiseen. Mallintaminen aloitetaan sopimalla tavoitteet, oletukset ja rajoitteet. Tässä vaiheessa käydään läpi toimintamallit, joita on luotu aiemmin, ja on olennaista muistaa päivittää toimintamalleja siinä vaiheessa, kun kerätty ymmärrys kasvaa. Nämä mallit on suunniteltu kevyiksi juuri siksi, että niitä voidaan nopeasti ja helposti muokata. Olennaista on saada asiakastehdas pyörimään, ja tässä on viisi vaihetta eli hankinta, aktivaatio, pitäminen, tulovirta ja referenssi. Tässä vaiheessa on olennaista olla rehellinen, tunnistaa rajoitukset ja alkuvaiheen oletukset sekä seurata näitä mittareiden kautta. Priorisointivaiheessa valitaan lupaavimmat kampanjat, joilla tavoitellaan syklin objektiiveja. Priorisointivaihe päättyy 90 päivän syklin suunnittelutapaamiseen, jossa tiimin jäsenet jakavat kampanjaehdotuksensa. Tässä vaiheessa tunnistetaan toimenpidettä rajoittavat tekijät, kootaan yhteen tunnistetut haasteet, tuetaan tätä kerätyllä todistusaineistolla, ehdotetaan mahdollisia ratkaisuja ja kerrotaan oletetuista tuloksista. Mikäli kaikkia ei voida toteuttaa, toimenpiteistä äänestetään. Testausvaiheessa toteutetaan valittuja toimenpiteitä, joilla pyritään validoimaan valittuja toimintamalleja. Usein nämä odotukset ovat yksinkertaisia, joissa oletus on, että kun tehdään x niin siitä seuraa y. Tämän haaste on, että tulokset ovat yhtä hyviä kuin annettu hypoteesi on. Maurya tarjoaa malliksi generatiivisia kokeiluja, joilla on mahdollista löytää uusia näkemyksiä. Hyvä validaatiokampanja alkaa haasteilla ennen ratkaisua ja löytämisellä ennen traktiota. Tällä mallilla hyvä validaatio seuraa alla olevaa kaavaa: Löytäminen: onko tunnistettu haaste ratkaisemisen arvoinen Hankinta: Onko riittävän monta ihmistä kiinnostunut Aktivaatio: tuottaako se arvoa Retentio: palaavatko ihmiset takaisin Tulovirta: mikä vaikutus toimella on tähän tai johonkin toiseen järkevään mittariin Referenssit: kertovatko ihmiset toisilleen Traktio: menikö tämä eteenpäin Käytännön soveltaminen Meidän Metropolian puhtaiden ja kestävien ratkaisut innovaatiokeskittymän kontekstissa tätä mallia voidaan hyvin käyttää hanketoiminnan jäntevöittämiseen ja hankkeiden tavoitteiden parempaan saavuttamiseen. Hankeportfoliomme on monipuolinen ja -polvinen, joten niiden sisällöistä voi olla haastava löytää yhdistäviä tekijöitä. Yllä kuvattu malli on kuitenkin riippumaton sisällöstä ja tekemisestä. Toki sen muokkaaminen hankekohtaiseksi on työlästä ja ensimmäiset 90 päivän kokeilut voivat olla haastavia, mutta tällä mallilla meidän on mahdollista kehittää kiinteä toimintamalli, joka ottaa huomioon toimintaympäristön ja sen muutokset, pitää sopivan aikataulupaineen ja mahdollistaa asioiden testaamisen nopeassa tahdissa ja sopivassa rytmissä. Testaamme tätä mallia ensimmäisen kerran sisäisessä tekoälyn kehittämishankkeessa, sillä haluamme testata ja hioa sitä kokemusten perusteella, ennen kuin viemme tämän mallin laajempaan käyttöön. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media
Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja -hankkeiden periaate on avoimuus ja osaamisen sekä erilaisten ratkaisujen kehittäminen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tuodaan esille, että avaintekijä tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskinäinen integroiminen toisiinsa. Integroiminen edellyttää yhdessä kehittämistä, tiedon ja asiantuntijuuden jakamista sekä vahvaa verkottumista ammatti- ja tiede sektorirajat ylittäen. (1). Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän TKI-hankkeissa tavoitellaan moninaisia uusia palvelu- ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan (sote) -integraation edistämiseksi sote-palveluiden monialaisuuden ja laadun kehittämiseksi sote-alan yrittäjyyden vahvistamiseksi sekä uusien käyttäjälähtöisten tuotteiden, toimintamallien ja sovellusten kehittämiseksi. Kestävään hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan kutsumalla hanketoimintaan mukaan alueen asukkaita, yhteisöjä sekä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Innovaatiokeskittymän hankkeiden tavoitteena on myötävaikuttaa ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti heidän elämänlaadun kohentamiseksi luoden uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja -menetelmiä sekä tuottaa tutkittua tietoa. Hankkeiden avulla edistetään ihmisten hyvää elämää, hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnan onnistuminen ja merkityksellisyys todentuvat elämäänsä tyytyväisten ihmisten myötä. Metropolia ammattikorkeakoulu edistää osaltaan hankkeiden avulla myös työelämää, alueen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja taiteellista toimintaa. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän teemakärjet ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut hyvinvointi- ja terveysalalla Innovaatiokeskittymän teemakärjet perustuvat kansallisiin, Uudenmaan alueellisiin, Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, lausuntoihin ja ohjelmiin. Vaikuttavan TKI:n mahdollistamiseksi katse Suomen rajojen ulkopuolelle on myös tärkeää. Kestävä hyvinvointi edellyttää monialaista ja kansainvälistä TKIO-yhteistyötä Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja sen mukana tuomat haasteet vaativat ennakoivaa kehittämistä, mutta myös ajankohtaista reagointia erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tietointensiivisyys, teknologiavälitteisyys ja globalisaatio muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työnorganisointia (2). Monialaiset ja kansalliset- ja kansainväliset verkostot ja alustat tarjoavat aikaisempaan ketterämmin mahdollisuuden kohtaamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, vaikkakin vastaavasti kasvokkaiset kohtaamiset puoltavat paikkaansa verkostojen vahvistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Vaikuttavalla monialaisella kansallisella ja kansainvälisesti verkottuneella tutkimus- ja hanketoiminnalla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kompleksiin globaaleihin haasteisiin. Kuitenkin, kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta poikkitieteellistä ja monialaista kansainvälistä yhteistyötä. Kirjoittajat Minna Elomaa-Krapu (TtT) on asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittymä keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sekä rakentaa yhdessä asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Lähteet OKM: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta. Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018.
Hankkeiden välisellä viestintäyhteistyöllä kohti laajempaa vaikuttavuutta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) määrä ja laajuus ovat kasvaneet vuosikymmenessä. Näin kasvusta kerrotaan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021-raportissa; Vuonna 2015 ulkoisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen koko liikevaihdosta oli 7 prosenttia, mutta vuoteen 2020 mennessä osuus oli noussut 12 prosenttiin. TKI-henkilöstön osuus ammattikorkeakoulujen koko henkilöstöstä on kasvanut vuodesta 2015 lähtien tasaisesti, reilusta 9 prosentista yli 15 prosenttiin koko henkilöstöstä. TKI-työn määrä on edelleen suhteellisen matala suhteutettuna vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin. Suurin osa TKI-rahoituksesta tulee julkisista rahoituslähteistä, kuten Euroopan unionilta, Suomen valtiolta tai kunnilta. Hankkeilla kehitetään suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. TKI-hanketoiminnan laajentuessa halutaan myös kasvattaa toiminnan näkyvyyttä. Viestintä on vaikuttavuuden kannalta kriittisessä asemassa. TKI-toiminnan tueksi tarvitaan viestintää, joka auttaa pyrkimyksissä saada lisää mediaosumia, asiantuntijahaastatteluja ja suosiota sosiaalisessa mediassa. Viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen eri hankkeita toteuttavat sisältöasiantuntijat usein tarvitsevat viestinnän asiantuntijan apua. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ja siihen kuuluvien hankkeiden viestinnän vastuut on järjestetty monin eri tavoin. Ammattikorkeakoulujen viestintäyksikköjen resurssit eivät riitä yksittäisten hankkeiden viestintätoimenpiteiden tueksi, vaan hankkeen viestintä on ensisijaisesti hankerahoituksella suoritettavaa työtä. Tässä blogimerkinnässä kerromme Metropolia ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankeviestinnän toimintamallista, joka on kehittynyt viimeisen viiden vuoden ajan. Yleisöä kiinnostaa ensisijaisesti, mitä hyötyä hankkeesta on Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti ensimmäisenä Suomessa autonomisen sähköbussin pilotoinnin vuonna 2015. Robottibussipilotteja toteutetaan yhä vuonna 2021. Helsingin julkisilla kaduilla ajetut robottibussikokeilut ovat olleet innostusta herättänyttä ja näkyvää hanketyötä. Ne ovat kiinnostaneet yleisöä ja mediaa aina ulkomaita myöten. Hankerahoituksia on saatu rinnakkaisiin ja peräkkäisiin toteutuksiin eri rahoituslähteistä. Innovaatiokeskittymä tunnetaan tänä päivänä parhaiten robottibussikokeiluista. Se on leima, joka julkisen näkyvyyden kautta on syntynyt. Eri robottibussihankkeet ovat jakaneet periaatteessa saman yleisön. Sen vuoksi eri hankkeiden välillä on mietitty yhdessä älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän ulkoista viestintää ja sen tehostamista. Yhtenä käytännön ratkaisuna on perustettu kaikille hankkeille yhteisiä, innovaatiokeskittymän toiminnasta kertovia sosiaalisen median tilejä. Näille alustoille ovat voineet julkaista erilaista viestintäaineistoa niin hankkeen projektipäällikkö, innovaatiojohtaja kuin hankeviestijä. Yhteistyöllä on varmistettu, ettei tehdä turhaan päällekkäistä työtä. Yhteisesti päivitettävissä somekanavissa on voitu tulla esiin Metropolian innovaatiokeskittymä edellä. Viesti yleisölle ja medialle on ollut samanhenkinen: me tehtiin tällainen, tervetuloa kokeilemaan! Yhdessä tehty viestintä voi palvella paremmin aihepiiristä kiinnostunutta yleisöä, jonka ei tarvitse etsiä jokaisen hankkeen omaa viestintäkanavaa saadakseen ajantasaista tietoa. Yhteisviestintä ei koskaan poista vastuuta toteuttaa kunkin yksittäisen hankkeen omaa, hankehakemuksen perusteella suunniteltua ja rahoitettua viestintää. On kuitenkin hyödyksi yhdistää tarvittaessa voimia, sen sijaan että kilpaillaan samoista yleisöistä tai median huomiosta. Robottibussihankkeilla näkyvyyden saavuttaminen ja viestintä ovat kuitenkin kohtalaisen helppoa. Kyseessä kun on sympaattinen liikenneväline, jonka kyytiin voi astua tai jonka voi nähdä ajavan kadulla. Viestintäosaaminen punnitaan, kun pitäisi kertoa teknologiasta, jonka käytännön sovellutukset eivät ole käsin kosketeltavissa. Esimerkiksi, kun tehtävänä on saada media ja yleisö innostumaan 5G-verkon kehittämisprojektista, jossa ainoa näkyvä asia on harmaa laatikko katseilta suojatussa tilassa. Hankerahoitus ohjaa yhä silpputyöhön Hankeviestinnän kannalta hedelmällisintä on, jos viestinnän asiantuntija saa syventyä hankkeen teema-alueeseen työskennellen yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Näin ymmärrys aihepiiristä ja sidosryhmistä kasvaa. Tiettyyn teemaan keskittyvä viestinnän asiantuntija toimii parhaimmillaan hankkeiden viestinnän tarpeita ennakoivana, koordinoivana ja kokoavana tekijänä. Metropolian älykkään liikkumisen TKI-hankkeissa on vakituisia projektipäälliköitä, mutta muu henkilöstö rekrytoidaan tyypillisesti määräaikaisiin työsuhteisiin. Hankkeiden viestinnästä vastaavaksi on rekrytoitu talon sisältä jo vakituisessa työsuhteessa oleva viestinnän asiantuntija. Tämä on ollut mahdollista erityisesti, koska hankkeiden rahoitushakemuksissa viestintäasiantuntijan rooliin on anottu ja myönnetty rahoitusta hankkeiden projektipäälliköt ovat nähneet ratkaisun järkeväksi viestinnän asiantuntija on kokenut työnkuvan mielekkääksi ratkaisulla on ollut johdon tuki. Määräaikaisen ja vakituisen työntekijän hanketyöhön palkkaamisen riskit ovat erilaiset. Viestintäasiantuntijaresurssin jakamisen onnistuminen on luonnollisesti kiinni hankkeiden toteutusjaksoista, rahoituskausista ja hakemusten läpimenosta. Rahoitusehtojen mukaisesti kaikki hankkeille tehtävä työ kirjataan tarkasti, jotta nähdään esimerkiksi viestintäasiantuntijan käyttämän työajan kohdentuneen rahoitettuun hankkeeseen. Monelle organisaatiolle haastavin tilanne on se, että hankkeista maksettava viestintäasiantuntijan työaikaosuus ei kata täyttä työaikaa. Metropolian esimerkkitapauksessa osa henkilötyöajasta onkin käytetty muuhun TKI-toimintaan kytkeytyvään viestintätyöhön, joka on kustannettu ammattikorkeakoulun tukipalveluna. Toisin kuin hankekaudelle palkatun määräaikaisen työntekijän osalta, vakituisen viestintäasiantuntijan tietotaito ei katoa hankekausien nivelvaiheissa mihinkään, vaan voidaan aktivoida uudelleen alkavien hankkeiden käynnistyessä. Tämä vaatii luonnollisesti työntekijältä valmiuksia joustaa omissa työtehtävissä ja toisaalta työnantajalta taloudellista kykyä sitoutua järjestelyyn. Yhteistyön hyödyt viestinnän kehittämisessä Robottibussihankkeiden pilottireittien ajamisen aikana on jaettu tietoa robottibussien teknisistä ominaisuuksista ja niiden käyttöönoton reunaehdoista kaikissa mahdollisissa kanavissa. Samoihin yleisön ja median esittämiin peruskysymyksiin on vastattu vuosi toisensa jälkeen. Muutaman vuoden läheinen yhteistyö teeman parissa auttaa, jos insinööri on estynyt saapumasta robottibussin esittelytilaisuuteen. Viestinnän asiantuntija voi astua esiin luottavaisin mielin ja vastata yleisön kysymyksiin. Toisin sanoen, kun sama viestinnän asiantuntija toimii useamman älyliikenneteemaisen hankkeen viestinnästä vastaavana TKI-hanketyöntekijänä, hänen on mahdollista oppia uutta, syventää ja laajentaa käsityksiään aiheesta. Hankkeiden edetessä viestijä oppii sisältöasiantuntijoilta alan näkymistä omaksuu alan sanastoa hahmottaa alan verkostoja ja ekosysteemiä kytkee toiminnan merkityksiä laajemmin yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen. Tietoa omaksuu parhaiten olemalla mukana käytännön hanketyössä ja kohtaamalla ihmiset, niin hankkeen toteuttajat kuin osallistujat. Kehittäjien ja käyttäjien kohtaaminen auttaa viestijää muokkaamaan luontevasti erilaisia sisältöjä eri yleisöille. Samalla on huomioitava, että kiinteässä yhteistyössä hankkeen toteuttajien kanssa toimiva viestijä voi osallistua myös uusien hankkeiden suunnitteluun entistä vankemmalla alan asiantuntemuksella. Ammattikorkeakoulu on asiantunteva kehittämiskumppani, joka välittää tietoa kokeiluista ja niiden tuloksista verkkoon sekä median edustajille ja sitä kautta suurelle yleisölle. Kun kysymys on uudesta teknologiasta, hankeviestijän on opittava paljon uutta. On ymmärrettävä teknologian murroksen vaikutukset laajemmin kuin yhden hankkeen piirissä ja huolehdittava, että hankkeista ulospäin lähtevä tieto perustuu tosiasioihin eikä yliampuvaan hehkutukseen. Yhteistyössä pohtimalla löytyvät parhaat ratkaisut eri tilanteisiin. Jos viestinnän rooli hanketoiminnan vaikuttavuuden kasvun tukena arvotetaan riittävän korkealle, on mahdollista resursoida henkilötyövuosia viestintäasiantuntijuuteen yksittäistä hanketta laajemmin. Suosittelemme ottamaan asian harkintaan jokaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa on laajemmin eri alojen TKI-hanketoimintaa. Kirjoittajat Oscar Nissin on Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän innovaatiojohtaja. Tutustu Oscariin tarkemmin Metropolian People Finderissa. Milla Åman Kyyrö on Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-viestinnän asiantuntija, jonka työpanosta on hyödynnetty älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän robottibussihankkeissa vuodesta 2016 alkaen. Tutustu Millaan tarkemmin Metropolian People Finderissa.
Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
Euroopan unionin (EU) ja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskiössä on avoimuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan perusperiaatteet, jotka lanseerattiin jo komissaari Carlos Moedasin toimesta vuonna 2015, ovat avoin innovaatio, avoin tiede, avoin maailmalle. Euroopan komission keskeinen tavoite on kestävä ja osallistava kasvu. Tavoitetta edistävät eri Euroopan alueiden omat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategiat. Nämä strategiat tulee luoda yhteistyössä seuraavien eri toimijaryhmien kesken: korkeakoulut ja tutkimuslaitokset yritykset julkinen sektori kansalaiset ja kansalaisjärjestöt (Foray et al., 2012). Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategian kehittämisen ja implementoinnin prosesseja kuvattaessa käytetään englanniksi käsitteitä ”entrepreneurial discovery process” ja ”quadruple helix”. Molemmat käsitteet pohjautuvat tieteelliseen tutkimustyöhön alueellisista innovaatiojärjestelmistä, joiden mukaan innovaatiot syntyvät eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Yrittäjä tässä yhteydessä kattaa eri toimijaryhmät niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatioissa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksittäiset kansalaiset sekä kansalaisjärjestöt ja kaikki toimijat tuleekin nähdä yhtä tärkeinä (Rodríguez-Pose and Wilkie, 2016). Yllä mainittuja käsitteitä, niiden taustoja ja kehittymistä on käsitelty julkaisemissani tutkimusartikkeleissa, jotka pohjautuvat case-tutkimukseen Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategiaprosesseista (Roman et al. 2020; Roman et al. 2018; Roman & Nyberg, 2017). Suomen kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -tiekartan yksi kolmesta kehittämiskohdasta on uusi kumppanuusmalli, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näitä toimijoita ovat muun muassa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kumppanuusmalli tukee toimijoiden välistä yhteistyötä kooten kansallista ohjelmallista rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkee toiminnan tukemiseen entistä vahvemmin EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen lähteet (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020). Esimerkkejä Metropolian innovaatiokeskittymien käytänteistä Metropolian innovaatiokeskittymät ovat syntyneet globaalien ilmiöiden ympärille. Innovaatiokeskittymien tavoitteena on edistää monialaista avointa oppimista ja innovaatiotoimintaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tässä artikkelissa kuvattu innovaatiokeskittymien toimintamalli tarjoaa yhden esimerkin siitä miten korkeakoulu voi tukea ja edistää avointa oppimista ja TKI-toimintaa yhdessä eri toimijaryhmien kanssa. Innovaatiokeskittymiä on viisi: Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut Puhtaat ja kestävät ratkaisut Tieto-ohjattu rakentaminen Toimiva ihmisten kaupunki Älykäs liikkuminen. Innovaatiokeskittymissä toiminnan keskiössä ovat Metropolian opiskelijat ja henkilökunta Ulkoiset kumppanit ja yhteistyötahot Innovaatiokeskittymien toimintaan vaikuttavat läpileikkaavina periaatteina ”ihminen edellä” ja ”uudet teknologiat”. Innovaatiokeskittymien toimintaan kuuluvat keskeisesti yhteistyöalustat, jotka yhdistävät avoimesti ja monialaisesti jatkuvaa oppimista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa elinkeinotoimintaa yhteisten intressien ja mahdollisuuksien äärelle. Esimerkkejä yhteistyöalustoista ovat kaupunkiviljelyyn ja virtuaalitodellisuuteen keskittyvät kehittäjäyhteisöt, joissa luodaan edellytyksiä varhaisen vaiheen yrityksien menestykselle ja toteutetaan monipuolista yritysyhteistyötä. Yhteistyöalustojen lisäksi Metropolian innovaatiokeskittymien keskeisiä elementtejä ovat TKI-hankkeet, strategiset kumppanuudet ja innovaatio-osaaminen. Kotimaiset ja kansainväliset TKI-hankkeet tuovat yhteen eri alat ja toimijaryhmät yhdessä kehittämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen, maahanmuuttoon ja eriarvoistumiseen. Strategiset kumppanuudet ovat tärkeitä välineitä sille, että yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu. Tästä esimerkkeinä Metropolian osalta on eurooppalainen korkeakouluverkosto U!REKA ja kotimainen 3AMK-yhteistyö Haaga-Helian ja Laurean kanssa. Innovaatio-osaamisen kehittämiseksi jokainen Metropolian opiskelija suorittaa osana opintojaan innovaatioprojektikurssin, jossa opiskelijaryhmät kehittävät ratkaisuja työelämän tai yhteiskunnan haasteisiin. Metropolian innovaatiokeskittymät järjestivät syyskuussa 2020 yhteisen Tulevaisuusareena-tapahtuman, jonka tavoitteena oli esitellä keskittymien TKI-hankkeita ja osallistaa niiden taustalla olevien ilmiöiden ja haasteiden ratkomiseen Metropolian opiskelijat, opettajat ja yhteistyökumppanit yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tilaisuuden materiaalit on saatavilla Tulevaisuusareenan tapahtumasivuilla. Metropolian innovaatiokeskittymät tarjoavat toimintamallin, jonka kautta voidaan tuoda eri alojen osaajat yhteen ratkomaan monimutkaisia ja laajoja yhteiskunnallisia haasteita. Erittäin tärkeässä roolissa toiminnan edistämisessä on viestintä ja säännöllinen vuorovaikutus eri toimintojen ja toimijoiden välillä. Muutoin on vaarana, että eri toimintojen tulokset jäävät toisistaan irrallisiksi, eivätkä osaltaan palvele ja edesauta yhteiskuntaa sen erilaisten ilmiöiden ja niistä kumpuavien haasteiden ratkaisemisessa. Lähteet European Commission, Goals of Research and Innovation Policy (aukeaa ec.europa.eu) Foray, Dominique, John Goddard, Xabier Goenaga Beldarrain, Mikel Landabaso, Philip McCann, Kevin Morgan, Claire Nauwelaers, and Raquel Ortega-Argilés. 2012. Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation. Brussels: European Commission. Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki XR Center. Metropolia ammattikorkeakoulu.Tulevaisuusareena 23.9.2020. Metropolia ammattikorkeakoulu. Urban Farm Lab. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020. Verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi. (aukeaa minedu.fi) Rodríguez-Pose, Andrés, and Callum Wilkie. 2016. Institutions and the Entrepreneurial Discovery Process for Smart Specialization in Governing Smart Specialisation. Edited by D. Kyriakou, M. Palazuelos Martinez, I. Periáñez-Forte and A. Rainoldi. London: Routledge. Roman, M.; Varga, H.; Cvijanovic, V.; Reid, A. 2020. Quadruple Helix Models for Sustainable Regional Innovation: Engaging and Facilitating Civil Society Participation. Economies, 8, 48. Roman, M., Nyberg, T., and Fellnhofer, K. 2018. Smart specialisation in Finnish regions: how to facilitate continuous entrepreneurial discovery process? In B. Nunes, A. Emrouznejad, D. Bennett, & L. Pretorius (Eds.), Towards Sustainable Technologies and Innovation: 27th Annual Conference of the International Association for Management of Technology (pp. 1-16). Operations and Information Management Group, Aston Business School, Aston University. Roman, M., Nyberg, T. 2017. Smart specialisation strategy development in the Finnish regions: Creating conditions for entrepreneurial discovery. In Proceedings of the 10th International Conference for Entrepreneurship, Innovation and Regional Development ICEIRD 2017 Kirjoittaja TkT Mona Roman työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymässä. Monan kiinnostuksen kohteena on avoimet innovaatiot, kaupunki-ja aluekehitys sekä älykkään erikoistumisen strategiat ja strategiaprosessi. Ennen Metropoliaa Mona toimi Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella tutkijatohtorina ja TeliaSonerassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä.
Työn tulevaisuus: murroksesta uusiin tarinoihin
”Ehkäpä ne pystyisivät itse huolehtimaan omista asioistaan. Pikapuoliin ne hoitaisivat jätekuljetuksen. Seuraavana tulilinjalla olisivat lääkärit ja lakimiehet. Hahmotunnistus ja aukoton muisti ovat tietokoneelle vielä helpompia tehtäviä kuin jätteiden kerääminen kaupungista.” Näin kirjoittaa tekoälyllä varustetuista roboteista Ian McEvan kirjassaan Kaltaiseni koneet. Kirja on lähimenneisyyteen 1980-luvulle sijoittuva tulevaisuuskuvitelma, eräs mahdollinen maailma, tarina miehestä, joka ostaa itselleen keinotekoisen ihmisen. Digitaalinen tulevaisuus loikkasi meitä kohti ison harppauksen korona-viruksen myötä. Aalto EE:n tutkija Hertta Vuorenmaa kuvaa kuitenkin digitaalisen murroksen jatkuvan vielä vuosikymmeniä, viruksesta riippumatta, ja kietoutuvan monin kiertein työelämään ja toimintakulttuuriin. Mikrotasolla digitalisaation seurauksena kognitiivisen työn ennkoidaan irtaantuvan paitsi ajasta ja paikasta, myös jopa työsuhteista. Makrotasolla ennakoidaan käyvän kuten Ian McEvan kuvaa: suorittava työ katoaa asteittain robottien ja tekoälyn korvatessa ihmiset. Ihmisyyden ominaislaatu ja muuttuva työ Siksi monessa yhteydessä korostetaankin sitä, mitä kone ei opi ja mille ihmisyys perustuu. Perttu Pölönen toteaa kirjassaan Tulevaisuuden lukujärjestys: ”Hyvä uutinen on kuitenkin se, että se mikä erottaa meidät koneista, tuo meille merkitystä elämään. Tulevaisuuden taidot tekevät sinusta onnellisen." Nostan Pölösen lukujärjestyksestä esiin tarinankerronnan, erityisesti tarinoiden ilmentämät taustaoletukset, mielikuvat, mielen mallit. Minkälaisia tarinoita kerromme työstä, sen menneisyydestä, mitä mielikuvia luomme tulevaisuudesta? ”Omat mielen mallit tulevat vastaan, kun alkaa kysyä, kuinka suhtaudun itsessäni ja ympärilläni muuttuvaan. Hämmästyttävästi mielen malleilla näyttää olevan kuitenkin pyrkimys piiloutua. Niitä ei huomaa, ellei erikseen pysähdy katsomaan. Tähän tarvitaan aikaa, huomiota ja kunnioitusta, kuten Jussi Onnismaa on asiaa kiteyttänyt.” Näin toteaa organisaatiopsykologi Risto Puutio Metanoia-instituutin blogitekstissään. Mielen mallit tulivat nyt haastetuiksi, kun meidät säädettiin jatkamaan työntekoa poikkeusolosuhteissa, kotona, etäällä muista ja arjen rutiineista. Tulevaisuudessa, viruksen laannuttuakin, jatkamme töitämme vuosikymmeniä kestävän digitaalisen muutoksen keskellä. Meille tarjoutuu paljon mahdollisuuksia erilaisten piiloutuvien mielen mallien tutkimiseen ja näkyväksi tekemiseen. Kun kutsuimme taideoppilaitosten johdolle suunnattuun, Opetushallituksen rahoittamaan Johtosävelet-täydennyskoulutukseen mukaan musiikin 4. vuosikurssin opiskelijan pohtimaan työelämän muutosta, hän totesi sukupolvensa suorastaan odottavan uusia päivityksiä niin peleihin kuin todellisuuteen. Hänen mielen mallissaan muutos oli jo sinällään innostava ja motivoiva. Minkälaista mielen mallia ilmentää meidän, opettaja- ja tutkijapolven, puhe murroksesta, epälineaarisista työurista, onnettomista pätkätyöläisistä? Mitä muita tulevaisuuden työn ja osaamisen malleja olisi meidän ympärillämme parhaillaan kehkeytymässä? Usko tulevaisuuteen Tulevaisuuskuvien äärellä on myös Sitra tuoreessa julkaisussa Usko tulevaisuuteen (PDF-aineisto Sitran sivuilla): ”Siinä, missä visio on usein suunnitelma, joka pyritään pitkällä aikavälillä toteuttamaan, on utopia jotain laajempaa. Se on toivottavan tulevaisuuden kuvaus, joka ei ehkä koskaan toteudu sellaisenaan, mutta avartaa näkemyksiä siitä, mikä voisi olla mahdollista ja miltä hyvä yhteiskunta voisi tulevaisuudessa näyttää. Utopioita tarvitaan ohjaamaan ajattelua yli tämän hetken haasteiden ja rajoitusten ja suuntaamaan visioitakin uusille urille.” Hanketyötä voikin lähestyä utopioiden kautta. Minkälaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa? Miten ja mitä kysyä, analysoida, missä ja miten onnistua? Hanketyö antaa mahdollisuuden ideoida ja kokeilla, olla aktiivinen tulevaisuuden tekijä. Tulevaisuuden työ ja osaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu on monta hanketta, jotka eri näkökulmista tutkivat mahdollisuutta tehdä jotakin utopiaa tulevaisuuden työstä todeksi. Metropolian hanketyössä ”teemakärki” tarkoittaa käytännön toimintaa tietyn teeman ympärillä, esimerkiksi kokoontumisia pohtimaan, perehtymään, kehittämään yhdessä näkymää tulevaisuuden osaamiseen ja työelämään – toteuttamaan omaa utopiaansa. Koska toiminnalla on hyvä olla joku sitä koordinoimassa, oma tehtäväni muutosagenttina on kehittää yhteistyötämme, luoda kehittämistyölle raamit ja kutsua kiinnostuneita mukaan. Tulevaisuuden työ ja osaaminen -teemakärjessä: kokoamme ideoita, tuemme hankevalmisteluita, rakennamme yhteistyötä muiden ammattikorkeakoulujen ja kumppaneiden kanssa, yhdistämme osaajia, kytkemme hankkeita opintoihin, ja mietimme, miten rakentaa hyvää ja kestävää tulevaisuutta. Hankkeissa tutkitaan tulevaisuuden työtä Tulevaisuuden työtä ja osaamista tutkitaan parhaillaan esimerkiksi seuraavissa Metropolia Ammattikorkeakoulun hankkeissa: Muotoilualan korkeakoulutuksen roolia vahvistava Finnish Design Academy (aukeaa finnishdesignacademy.fi -sivulle) Teknologista osaamista luovilla aloilla kehittävä Creathon (aukeaa hankkeen sivulle) Kulttuurialojen yleisötyön välineitä kehittävä ASSET (aukeaa asset4art.eu sivulle) Pelialan koulutusta kehittävä Osaamisen pelimerkit (aukeaa hankkeen sivulle) Neurotieteiden näkökulmaa opettamiseen tuova IlluminatED (aukeaa hankkeen sivulle) Oman osaamisen soveltamista epätyypillisissä työtehtävissä kartoittava Oiva (aukeaa oivaosaaminen.fi sivulle) Virtuaalisen ryhmäkirjoittamisen työkaluja nuorille käsikirjoittajille tarjoava Virtual Writer’s Room (aukeaa hankkeen sivulle) Työharjoittelua ja sen ohjausta kehittävä Re:start (aukeaa hankkeen sivulle) Esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan korkeakouludiplomiin johtava StageRight (aukeaa hankkeen sivulle) Taide- ja vapaan sivistystyön oppilaitosten valtauttavaa johtamista tutkiva täydennyskoulutushanke Johtosävelet 2.0 (aukeaa hankkeen sivulle). Kiinnostuitko avaamaan uusia näkymiä tulevaisuuteen? Tule mukaan jakamaan ideoita ja osaamista avoimeen Tulevaisuuslukupiiriin, ensikokoontuminen Zoom-palvelussa pe 3.4.2020 klo 14-16. Lisää aiheesta Heikkanen, S. 2019: Työn ja osaamisen murros, mitä se tuo tullessaan? Kirjoitus Haaga-Helian esignals -verkkolehdessä. Unkari-Virtanen, L. 2019: Uuden työn kaleidoskooppi. Merkintä Metropolian Hiiltä & Timanttia -blogissa. Kirjoittaja Leena Unkari-Virtanen työskentelee lehtorina Metropolian musiikin tutkinnossa ja on koulutukseltaan musiikin tohtori. Hän on mukana monissa tulevaisuuden työtä ja osaamista kartoittavissa hankkeissa ja TKI-tehtävissä. Lisäksi hän vastaa Säveltämisen pedagogiikka- ja Johtosävelet -täydennyskoulutuksista (OPH). Dialogi ja yhteiskehittely ovat hänelle tärkeitä uusien ideoiden ja oivallusten innoittajia, mutta myös työmenetelmiä musiikkipedagogin, tutkijan ja työnohjaajan tehtävissä.
Viheliäiset ongelmat haastavat meidät
Kenelle kuuluu aikamme viheliäisten ongelmien ratkaisu? A-Studiossa keskusteltiin 23.10. nuorten syrjäytymisestä ja siitä, kuinka hanketoiminnalla tähän suureen haasteeseen tartutaan. Mieleeni palautui Sitran yliasiamies Mikko Kososen Helsingin Sanomissa (29.8.2018) esittämä toteamus, että politiikassa tai julkishallinnossa ei ole selvää yksittäistä toimijaa, jolle viheliäiset ongelmat kuuluisivat. ”Esimerkiksi digitalisaatioon, syrjäytymiseen ja ilmastonmuutokseen haetaan ratkaisuja useilla eri hallinnonaloilla - pahimmassa tapauksessa ilman hallinnonalojen yhteistä näkemystä, koordinaatiota ja yhteistyötä.” Kosonen ehdottaa valtion talousarvioon ilmiöbudjettia eli määrärahaa poikkihallinnollisesti hoidettavia ilmiöitä varten. Yhteiskuntamme monimutkaisuus ja nopeatempoisuus haastaa meidät uudistumaan. Suomessa, kuten muissakin kehittyneissä teollisuusmaissa, kärsitään elinkeinorakenteen sopeutumiskriisistä ja työn murroksesta. Samaan aikaan luonnon kantokyvyn rajallisuus, väestön ikääntyminen ja eriarvoisuuden kasvu edellyttävät uusia toimintamalleja, jotta voimme tavoitella kestävää hyvinvointia ja kasvua kaikille kansalaisille. Viheliäiset ongelmat haastavat meitä kaikkia muuttamaan toimintatapojamme. Innovaatiokeskittymissä olemme Metropoliassa tunnistaneet ne yhteiskunnalliset ilmiöt, joita haluamme olla ratkaisemassa. Innovaatiokeskittymiin kokoamme hankesalkkumme, jotta voimme varmistaa vaikuttavien tulosten vakiinnuttamisen osaksi omaa ja kumppaneittemme toimintaa. Kyse on ammattikorkeakoulussa aivan uudesta toimintamallista. Ongelmia ei aina ratkaista lisäämällä resursseja vaan tekemällä asioita uudella tavalla, kuten Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord A-Studiossa toteaa. Haluamme päästä pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin mahdollisimman konkreettisten tavoitteiden ja niitä tukevan tekemisen avulla. Näin voimme antaa parhaan tuen hankkeillemme, joissa tehdään erinomaista työtä suurella ammattitaidolla. Hankkeiden voima on yhteistyössä, kuten Osuma-hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen blogissaan kirjoittaa. A-Studion keskustelussa nousi vahvasti esiin EU-rahoituksella toteutettavat hankkeet. Ohjaamo-toiminta on erinomainen esimerkki EU-rahoituksen mahdollistamasta toiminnasta, joka on johtanut nykyisten toimintatapojen pysyvään muutokseen. Parhaillaan on käynnissä Kestävää kasvua ja työtä - rakennerahasto-ohjelman arviointi. Ulkopuolisen tahon tekemässä arvioinnissa etsitään näyttöjä EU:n tukemien hankkeiden vaikuttavuudesta. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa nuorten koulutukseen ohjautuminen ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisvaikeudet. Loppuraportti on meidän luettavissamme kesällä 2019. Toivottavasti siihen sisältyy meidät kaikki haastavia toimenpide-ehdotuksia yhä vahvempaan poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.