Avainsana: HyMy-kylä
Toimintaympäristön kehittämistä yhdessä, asiakkaiden parhaaksi
Ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää, että alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa (1). Miten kehitetään uusia toimintamalleja ja -ympäristöjä, joissa monialainen ja työelämäläheinen oppiminen yhdistyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI)? Uudistavan oppimisympäristön rakentaminen, jossa osaaminen kehittyy TKI-toiminnan avulla, toisaalta innostaa ja toisaalta haastaa erilaiset toimijat yhteisten päämäärien äärelle. Miten voimme tulevaisuudessa kehittää palveluita vastaamaan muuttuvia tarpeita, niin että asiakkaat ovat kehittämistoiminnan keskiössä? Tarvitaan yhä parempaa yhteyttä eri tahojen välille, jotta voidaan toimia proaktiivisesti. Tässä artikkelissa kuvataan Metropolia Ammattikorkeakoulun hyvinvointialojen kehittämää ratkaisua. Yhteisellä työskentelyllä kehitellään uusia toimintatapoja verkostoituvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylä - Hyvinvointia Myllypurosta on Myllypuron kampuksella toimiva, ihmislähtöinen ja ekosysteemitoimintatapaan nojautuva, monialainen oppimis- ja kehittämisympäristö. HyMy-kylässä opetus ja TKI-toiminta on integroitu osaksi toimintaa, joka vastaa ihmisten tarpeisiin alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppimisympäristönä kylässä toteutetaan monialaisesti uusien palveluiden konseptointia ja innovatiivista kehittämistä. HyMy-kylän moniammatillisessa kehittämistiimissä on kuluneen vuoden aikana etsitty vastausta kysymykseen, mitä TKI-toiminta on tai voi olla HyMy-kylässä? Yhteisen uuden kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittäminen tehtiin yhteisellä prosessilla (kuvio 1), jossa keskeistä oli dialoginen vuorovaikutus. Tavoitteena oli hahmottaa kaikki eri toimijat, niin opiskelijat, opettajat, hanketoimijat kuin työelämän yhteistyökumppanit ja tuoda heidät mukaan yhteiseen kehittämisprosessiin. Lisäksi osallistettiin yhdyspinnoilla toimivia muita tahoja, kuten laajemmin TKI-toimijoita sekä muita HyMy-kylän kehittämistoiminnassa mukana olevia. Yhteisessä prosessissa käytettiin haastatteluja, työpajoja, verkostokokouksia ja muita menetelmiä, Ideana oli sekä tiedonkeruun että aktiivisen luovan ajattelun rakentaminen kehittämistyön eri vaiheisiin (2). Olemassa olevan toiminnan kartoittamisen lisäksi haastattelut ja työpajat toimivat myös uusien ideoiden synnyttäjinä (3). Alla oleva kuvio havainnollistaa sotemuotoilun prosessin, jonka ajatuksia hyödynnettiin työskentelyssä. Vaihe vaiheelta koottiin ideoita, määriteltiin yhdessä TKI-toimintaa sekä toimintamalleja yhteiseen työskentelyyn, niin että se syveni kerros kerrokselta. Monitoimijainen kehittämis- ja toimijaverkosto ideoi yhdessä Yhteisen kehittämisprosessin aikana haluttiin selvittää eri rooleissa toimivien mahdollisuuksia tulla osallisiksi yhteiseen toimintaan. Monenlaisia tarpeita ja ratkaisumalleja tunnistettiinkin kehitystyön aikana. Hanketoimijat HyMy-kylä toimii monialaisena toimintaympäristönä eri hankkeille. HyMy-kylän oppimisympäristöä on hyödynnetty hankkeissa muun muassa uusien sosiaali- ja terveysalan työ- ja toimintamallien, kuten esimerkiksi monialaisen tiimiharjoittelun kehittämiseksi. ympäristönä tuetulle keikkatyöllistämiselle opiskelijoiden harjoittelupaikkana hankkeessa tai esimerkiksi HyMy-kylän kylävastaavina. HyMy-kylä on hankkeille kiinnostava ympäristö. Usein kysymys projektipäälliköiden taholta kuuluukin, miten pääsee mukaan, miten kylä voisi palvella minun projektiani, tai mitä annettavaa projektillani voisi olla? Opettajat Monialaista ja moniammatillista toimintaa on HyMy-kylässä tehty aktiivisesti opettajien ohjauksessa. Näitä ovat esimerkiksi Metropolian innovaatio-opinnot, Seniorikylän kehittäminen, Pysäkkitoiminta, konsultatiivisen työotteen kehittäminen ja opinnäytetyöt. Nämä ovat kuuluneet osaksi opintoja tai harjoittelua. Haasteena on saada toiminta yhteiseksi niin, että opiskelijoilla on mahdollisuus itse tehdä valintaa, mihin osallistuvat. Yhtenä ajankohtaisena teemana on ollut digipalvelut senioreille. Mukana toiminnassa on ollut sotelaisten lisäksi hyvinvointiteknologian ja kulttuurin opiskelijoita. Tulevaisuudessa tällainen ilmiölähtöinen toiminta, johon eri osapuolet tuovat osaamisensa, nähtiin rikastuttavana haasteena. Työelämä- ja yhteistyökumppanit Kehittämistyön yhteydessä keskeisenä tuli esille, että toiminnan tulisi olla muuttuvaa, hengittävää ja elävää. Vuorovaikutus alueen hanketoimijoiden kanssa on tarpeen yhteisen kehittämisen viemiseksi eteenpäin. Kohtaamisia voi järjestää säännöllisesti, esimerkiksi työpajoissa. Kun pidetään yllä jatkuvaa vuoropuhelua, toimijat tulevat tutuksi. Silloin on helppo olla yhteyksissä. Syntyisikö tästä yhteinen ajatushautomo, joka veisi yhdessä alueen innovaatiotoimintaa eteenpäin, jää pohdittavaksi. Alueen asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, niin että toiminnassa olisi sosiaalisen vastuun ajatus, nousi keskeisesti esille. Kaikilla asiakkailla ei ole varaa maksullisiin palveluihin. Konkreettisia ideoita olivat muun muassa liikuntamahdollisuuksien järjestäminen ruokajonon asiakkaille matalankynnyksen musiikin harrastustoiminta maahanmuuttajanaisille. voisiko HyMy-kylän ympäristö olla moninainen ja monien mahdollisuuksien kohtaamispaikka, Itä-Helsingin Moodi? Kehittämistyön aikana tuli esille erityisesti se, kuinka HyMy-kylän toiminta voisi tukea ja edistää alueella olevia muita hankkeita. Kehittämisideoissa toivottiin, että Metropolian laajaa osaamista voitaisiin hyödyntää alueen muiden hanketoimijoiden osalta esimerkiksi konsultaatiopisteenä, jossa saisi apua tapahtumien tuottamiseen tai soteammattilaiset saisivat apua viestintään. Opiskelijat HyMy-kylä on näyttäytynyt opiskelijoille monialaisena oppimisympäristönä, jossa työskentely ja näkemysten jakaminen sekä työtapojen kehittäminen yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa on ollut hyödyllistä ja mielenkiintoista. Kehittyvässä monialaisessa toimintaympäristössä kuitenkin välillä mietityttää, missä kaikessa minä oikeastaan olen osallisena? Mitä kaikkea HyMy-kylässä on? Miten pääsen mukaan HyMy-kylän hankkeisiin? Opiskelijakeskeisessä ja opiskelijalähtöisessä pedagogiikassa opiskelijat ovat opiskelun ja oppimisen aktiivisia toimijoita, mutta opettajan rooli on silti keskeinen (5, 6, 7). Opiskelijat osallistuvat HyMy-kylän kehittämiseen tasavertaisesti opettajien, projektitoimijoiden ja HyMy-kylän asiakkaiden kanssa. Mitä muuta opiskelijakeskeisyys tai -lähtöisyys voisi HyMy-kylässä tarkoittaa? Opiskelijoiden kanssa pidetyn työpajan perusteella se voisi olla ainakin HyMy-kylässä ja hankkeissa tapahtuvien opiskelumahdollisuuksien hyvää saavutettavuutta ja vahvaa osallisuutta oppimisympäristössä. TKI-toiminta tuottaa lisäarvoa TKI-toiminnan näkökulmasta HyMy-kylä voi tarjota hankkeille ympäristön pilotoida ja juurruttaa uusia palveluja ja toimintamalleja. Hankkeiden näkökulmasta HyMy-kylä on monipuolinen resurssi, ja se palvelee hanketoimintaan kytkettynä myös alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja kehittämisen tehtävää. Opiskelijoille, opettajille ja asiakkaille kylä tarjoaa ympäristön kokeilla ja kehittää uusia palvelukonsepteja ja perehtyä ihmislähtöiseen kehittämiseen. Tarvitaan sisua, sinnikkyyttä, intoa ja yhteistoiminnallisuutta. Toimintamallin rakentaminen ja jalkauttaminen jatkuu HyMy-kylässä yhdessä opiskelijoiden, opettajien, hanketoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa osana Metropolian innovaatiokeskittymien toimintaa. Lähteet Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Finlex-sivustolla. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt. Aineisto kerättiin: Hanketoimijoiden haastattelut helmi-toukokuu 2021, Työpaja opettajille 3.6.2021 (etänä), Työpaja työelämälle 9.11.2021 (etänä) & Opiskelijoiden ryhmähaastattelu 18.11.2021. Plannstiel M & Rasche, C. (edit) 2019. Service Design and Service Thinking in Healthcare and Hospital Management. Springer. Brandes, D. & Ginnis, B. 1986. A Guide to Student Centred Learning. Oxford: Blackwell. Goodyear, V.& Dudley, D. 2015. “I’m a Facilitator of Learning!” Understanding What Teachers and Students Do Within Student-Centered Physical Education Models. Quest Vol 67(3), 274-289. Ku, B. & Lupton, E. 2020. Health Design Thinking. Creating Products and Services for better Health. Cooper Hewitt: Lea, S.J. & Stephenson, D. & Troy, J. 2003. Higher Education Students´ Attitudes to Student Centred Learning: Beyond “educational bulimia”. Studies in Higher Education 28(3), 321-334. Katso lisää HyMy-kylän ja Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut-Innovaatiokeskittymän sivuilta Kirjoittajat Johanna Holvikivi toimii yliopettajana ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa sekä vanhustyön tutkinto-ohjelmassa Metropoliassa. Hän opettaa johtamista, työn kehittämistä ja on opettajana myös työkykykoordinaattorikoulutuksessa. Lisäksi hän toimii erilaisissa hankkeissa kuten Sotetie- ja Hyvinvointia hybridistä - hankkeessa, Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen forumissa ja Valtakunnallisessa kuntoutuksen koulutuksen verkostossa. Katriina Rantala-Nenonen (YTM) toimii sosiaalialan lehtorina Metropoliassa. Hän opettaa yhteiskuntatieteellisiä aineita ja toimii myös kansallisissa ja kansainvälisissä sosiaali- ja pedagogiikan alan hankkeissa.
Innovaatioprojektilla kehitettiin HyMy-kylän markkinointia
Aaron Antonovsky loi salutogeneesin eli terveyslähtöisen terveyskäsityksen korvaamaan vajavuuslähtöistä työnotetta eli patogeneesia (1). Salutogeenisen terveyttä korostavan teorian yksi pääkäsite on koherenssin tunne. Kun ihmisellä on vahva ja hyvä koherenssin tunne, niin hän kokee maailman jäsentyneenä, käsiteltävä kokonaisuutena ja tarkoituksenmukaisena (2) Salutogeenisen teorian koherenssin tunnetta kuvataan ymmärrettävyyden (comprehensible), hallittavuuden (manageable) ja merkityksellisyyden (meaningful) tunteiden myötä (3). Salutogeneesin teoriaa on hyödynnetty useissa kansainvälisissä sekä suomalaisissa tutkimuksissa, niin terveydenhuollon kuin muiden alojen ympäristöissä kuten sairaaloissa, arkkitehtuurissa ja yliopistoissa. Teoriaa on hyödynnetty tutkimuksissa, jotka ovat koskeneet eri kohderyhmiä, ikääntyviä, lapsia, mielenterveyskuntoutujia ja terveydenhuoltoalan opiskelijoita (4). Miten markkinoida innovatiivista oppimisympäristöä? Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkintoa suorittavien opiskeluun liittyvät käytännön harjoittelujaksot. Metropolia on avannut opiskelijoilleen vuoden 2020 alussa ohjatun käytännön harjoittelun oppimisympäristön nimeltään Hyvinvointia Myllypurosta, eli HyMy-kylän. Oppimisympäristössä harjoitellaan muun muassa asiakastyöskentelyn ammattikäytäntöjä. Opetusasiakkaiden tavoittamiseksi uuden palvelun markkinoiminen on tarpeellista. Metropolian opiskelijat suorittavat osana opintojaan innovaatioprojektin, jossa kehitetään oivaltavia ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin. HyMy-kylän markkinointi on ollut yksi innovaatioprojektin kohde. Koska markkinoinnilla tavoiteltiin terveyslähtöistä ja hyvinvointia huomioivaa, eikä niinkään oirekeskeistä tai rajoituksia korostavaa näkökulmaa, mukaan kytkettiin salutogeeninen teoria. Opiskelijatiimin ratkaistavaksi annettiin seuraavat kysymykset: Miten luoda markkinointia HyMy-kylästä, joka lisäisi ihmisen koherenssin tunnetta? Miten markkinoinnin voisi kokea terveyslähtöisesti? Miten markkinointi näyttäytyisi merkityksellisenä, ymmärrettävänä ja hallittavana? HyMy-kylän markkinointia kehittänyt opiskelijatiimi oli monialainen. Sen jäsenistä vain muutama tiesi ennalta, mitä salutogeeninen tarkoittaa. Opiskelijatiimin jäsenet odottivat saavansa lisää tietoa ja taitoa markkinointiin, erityisesti sosiaaliseen markkinointiin. Kaupallinen markkinointi tähtää tavaran tai palvelun myyntiin, kun taas sosiaalisen markkinoinnin tarkoitus on vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Tässä tapauksessa tavoiteltiin ihmisen käyttäytymisen muutosta, että ihminen kiinnittäisi huomiota omaan hyvinvointiinsa ja pitäisi hyvää huolta itsestään. Työkaluja innovointityöhön: tulevaisuuden muistelu Innovaatio-opintojen toteuttamisessa käytetään monenlaisia menetelmiä. Tulevaisuuden muistelu tai ennakointidialogi tunnetaan myös dialogisena verkostopalaverina5. Tulevaisuuden muistelua pidetään menestyksellisenä ennakoivana dialogityökaluna erilaisissa verkostotoimijoiden tapaamisissa. Menetelmä auttaa luomaan toiveikkuutta ja luottamusta omiin kykyihin sekä voimavaroihin. Menetelmää on tutkittu erilaisissa yhteisöissä ja asiakasryhmissä. Menetelmä kuuluu vaikutusten ja vaihtoehtojen tunnistamismenetelmiin, joilla voidaan kuvata tulevia vaikutuksia erilaisilla aikajanoilla, kuukausista vuosiin ja eläytyä mahdollisimman todenmukaisesti kuviteltuun tulevaisuuteen.6 Ohjasin työparini kanssa HyMy-kylän markkinointiin keskittynyttä ryhmää. Hyödynsimme yhdellä tapaamiskerralla Tulevaisuuden muistelu -menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa hahmottamaan sitä, miltä nykyhetken tekeminen näyttää muutaman vuoden päästä ja kuinka realistinen nyt tehty suunnitelma on. Kerroimme ensin tilanteen alustukseksi: “Tapaamme kahden vuoden päästä tästä eli noin vuonna 2022. Pohtikaa hetki, miten muistelette tätä projektia ja sen toteutumista”. Tämän jälkeen jokainen opiskelija mietti muutaman minuutin verran ja kirjoitti tyhjälle paperille asioita, joita ennakoi ja arvioi tapahtuvan seuraavan kahden vuoden aikana. Sen jälkeen purimme yhdessä heidän paperille kirjaamia asioita. Lähes jokainen oli kirjoittanut, että oli mukava tutustua muiden alojen opiskelijoihin ja he muistelivat hyvällä ja kiitollisin mielin toteutunutta projektia ja sen mukanaan tuomia oppimiskokemuksia, joista on ollut heille hyötyä työelämässä. Meidän projektiryhmän muistelussa tuli esille myös mahdollisia pelkoja ja epäilyjä projektissa mahdollisesti eteen tulevien haasteiden voittamisesta. Purkutilanne mahdollisti näiden asioiden tuomisen käsiteltäväksi ja näin ennakoida myös asioita, joiden ei oltu ajateltu onnistuvan. Menetelmä koettiin voimaannuttavaksi ja sen koettiin aidosti lisäävän ennakoimisen kykyä. Opiskelijat olivat pohtineet ja kirjoittaneet tulevaisuutta muistellessaan osittain samoja ja osittain täysin erilaisia näkökulmia. Muistelu koettiin voimaannuttava ja pelkoja vähentävänä, kun sai kirjoittaa jo toteutuneessa muodossa asioista, joiden toivottiin tapahtuvan. Jokainen toi omilla tulevaisuuden muisteluillaan keskusteluun jotain uutta, mikä auttoi laajentamaan toisten näkökulmaa asiaan. Onnistuneita lopputuloksia Innovaatioprojekti HyMy-kylän markkinoinnin parissa eteni hyvin ja odotetusti. Alku oli sekavaa ja hieman ahdistavaa, kunnes päästiin ideoinnista toteutukseen. Vastoinkäymisiä oli mm. henkilökemioissa ja vuorovaikutuksessa, niitä ratkottiin yhdessä opiskelijoiden kesken luottamuksellisessa ilmapiirissä. Opiskelijat työskentelivät neljässä pienryhmässä. Heidän innovointityönsä tuotoksia olivat Opiskelijoille suunnattu Hetki itselle! rentoutumishetki, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoutta eri rentoutumis- ja stressinhallintamenetelmistä ja antaa opiskelijoille mahdollisuus päästä kokeilemaan niitä. Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä HyMy-kylän Facebook ja Instagram kanaville viiden arkipäivän mittaisen ”Viikon kampanjan”, joka koostui videomateriaalista, kuvista, sosiaalisen median tarinoista ja erilaisista aktivoivista kyselyistä HyMy-kylään liittyen. Esimerkkinä video, jossa esitellään toimintaa (aukeaa youtube.com). Myllypuro-seuran asukasyhdistyksen kanssa kehitetty Hetki hyvää -tapahtuma, jonka tavoitteena oli luoda pop-up-konsepti, jota olisi jatkossa mahdollista hyödyntää moniammatillisesti erilaisissa ympäristöissä eri ryhmille kohdennettuna. Posterit, joiden tarkoitus oli lisätä opiskelijoiden tietoutta HyMy-kylästä, jotta he voisivat parhaansa mukaan hyödyntää kylän oppimisympäristöä omassa opiskelussaan sekä oman hyvinvointinsa tukemisessa. Iso kiitos inno-ohjaaja kollegalleni Ulla Nikupaavolle panostuksesta, tuesta ja asiantuntijuudesta. Lähteet Kuntoutusportti. Koherenssin tunne ja kuntoutuminen (aukeaa kuntoutusportti.fi). Päivitetty 10.02.2012. Lindström, Bengt - Eriksson, Monica 2008. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. Suomen Lääkärilehti 63(6), 517-519. Mittelmark, MB - Bauer, GF 2017: The Meanings of Salutogenesis. Teoksessa Mittelmark MB, Sagy S, Eriksson M, Bauer GF, Pelikan JM, Lindströ, B & Espnes GA.: The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland. Mittelmark, MB – Sagy, S – Eriksson, M - Bauer, GF – Pelikan, JM - Lindström, B - Espnes GA. 2017. The Handbook of Salutogenesis. Springer, Switzerland. Hyvönen M. 2011. Tulevaisuuden muistelulla kohti yhdessä näkemistä: Tutkimus dialogisten menetelmien käytöstä työyhteisöjen kehittämisessä (aukeaa PDF osoitteessa core.ac.uk) Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos. Kokko R.-L. 2007. Tulevaisuuden muistelu -palaveri – toiveikkuutta tuottava yhteistyömenetelmä (aukeaa urn.fi). Yhteiskuntapolitiikka 72 (2007):2:166-174. Kirjoittaja Mirka Peththahandi on osteopatian lehtori Metropoliassa. Hän on vastavalmistunut terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelmasta ja kiinnostunut salutogeneesin tarjoamasta näkökulmasta, joka sopii lähes joka paikkaan. Hän on ollut useissa innovaatioprojekteissa mukana ja innostuu herkästi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.