Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: ekosysteemi

Rakennusalan menestys vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia toimintatapoja
http://Viisi%20opiskelijaa%20Myllypuron%20kampuksen%20lasitetulla%20terassilla,%20kolme%20istumassa%20pöydän%20äärellä%20ja%20keksi%20seisomassa%20vastakkain%20ikkunan%20äärellä.
2.10.2023
Anna-Stina Tähkävuori

Rakennettu ympäristö käsittää hyvin laajasti eri toimijoita, joten osaaminen ja uusin tieto eivät aina välity osapuolten kesken. Alan oppilaitokset, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut toimijat toteuttavat kehittämistoimintaa omissa erillisissä siiloissaan. Tämä hajautettu lähestymistapa estää usein uusien käytäntöjen ja teknologioiden tehokkaan leviämisen koko toimialalle. Se myös lisää turhaa päällekkäistä työtä, kun eri toimijat kehittävät samankaltaisia ratkaisuja tietämättä toistensa toimista. Tässä kirjoituksessa kerron, miten alan ekosysteemi tarjoaa tavan kehittää yhteyksiä elinkeinoelämään ja edistää tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi kuvailen, miten tärkeää hanketoiminta on alan ekosysteemien kehittymiselle. Rakennusteollisuus RT:n osaamistarveselvityksen mukaan osaavan työvoiman puute on suurin tekijä rakennusalan kasvun tiellä. Tulevaisuudessa työikäisten määrän vähentyessä on entistä tärkeämpää tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan ja miten alan vetovoimaisuutta voidaan lisätä. Useiden tutkimusten mukaan poikkitieteellisellä rakennusalalla tulee lisätä riittävästi resursseja koulutukseen ja tutkimukseen, jotta osaavan työvoiman saaminen varmistetaan tulevaisuudessa ja voidaan edistää monipuolisesti alan digitalisaation ja vihreään siirtymään linkittyvää kehitystä. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden avulla rakentuu yhteistyön kestävä perusmuuri Tutkimuksissa ja selvityksissä on tunnistettu, että eri koulutusorganisaatioiden yhteistyö on yksi pullonkaula koko rakennusalalla. Metropolia ammattikorkeakoulu toteuttaa noin 100 tutkimus- ja kehityshanketta vuosittain yhdessä kumppaneiden kanssa. Hankkeissa keskitytään yhteiskuntamme merkittävien ilmiöiden ympärille. Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisalueen sekä tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymän yksi merkittävimmistä ilmiöistä keskittyy rakennetun ympäristön tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittämiseen, alan osaajapulan taklaamiseen sekä alan vetovoimaisuuden kasvattamiseen. Useiden hankkeiden osalta yhteistyötä on tehty jo vuosia, ja yhteinen tekeminen on perustunut vahvaan luottamukseen osapuolten kesken. Näiden merkittävien haasteiden kimppuun tartuttiin noin vuosi sitten uudenlaisella rakennusalan oppilaitos- ja tutkimusverkoston yhteistyöllä. Metropolian, Stadin aikuis- ja ammattiopiston (Stadin ao) rakennusalan yksikön sekä Aalto yliopiston Mittauksen ja mallinnuksen laitoksen (MeMo) jakama yhteinen tahtotila oli kehittää yhteistä tekemistä ja koota yhteen pääkaupunkiseudun kolme merkittävää rakennetun ympäristön alan oppilaitosta. Tavoitteena oli toteuttaa kansainvälisesti korkealuokkainen oppilaitos- ja tutkimusverkosto. Yhteistyötä kutsuttiin aluksi nimellä KIRA Osaamiskeskittymä. Yhteinen visio ekosysteemistä toimijoita osallistamalla ja yhteiskehittämällä Yhteistyön alussa päätettiin osallistua mukaan HYTKE -hankkeen osallistavan tutkimuskumppanuuden pilottiin loppuvuodesta 2022, jonka tavoitteena oli auttaa KIRA Osaamiskeskittymän osapuolten sitouttamisessa ja muotoilla yhteistyöstä hankekokonaisuus, johon käynnistettäisiin rahoitushaku kevään 2023 aikana. Hankevalmistelussa oli tarkoitus hyödyntää HYTKE-pilotin mukana tuomia yhteiskehittämisen menetelmiä alkuvaiheen hanketavoitteiden määrittämiseen. Osana pilottia toteutettiin muun muassa fasilitoitu työpaja hankekumppaneiden kartoittamiseen ja tavoitteiden määrittämiseen. Työpajaan osallistui hankeorganisaatioiden osapuolia laajasti sekä Rakennusteollisuuden asiantuntijoita. Työpajasta koostettiin analyysi ja yhteenveto, jota hyödynnettiin hankevalmistelun edistämisessä. Työpajan tavoitteena oli synnyttää yhteinen visio: luoda oppilaitos- ja tutkimusverkosto, rakennetun ympäristön alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön ekosysteemi, joka nostaa alan tunnettavuutta, kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja lisää vetovoimaa rakentamisen toimialalla. Yhteistyön olisi tarkoitus kattaa koko rakennetun ympäristön ja rakentamisen elinkaari kaavoituksesta, suunnittelusta aina korjaamiseen ja purkamiseen asti. Monitahoinen rakennusalaa laajentava yhteistyö toisi selvästi lisää potentiaalia luoda innovaatioita ja uutta liiketoimintaa. Työpajasta ammennetun tiedon ja näkemysten pohjalta päätettiin hakea Helsingin kaupungin Innovaatiorahastolta rahoitusta keväällä 2023 vision eteenpäin viemiseksi. Aidon yhteistyön muodostuminen vaatii pitkäjänteistä ponnistelua Innovaatiorahasto myönsi rahoituksen kesäkuussa 2023 kaksivuotiselle hankkeelle Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymä - Helsinki Myllypuron kampus. Hankkeessa profiloidaan ja käynnistetään keskittymän toiminta Metropolian koordinoimana. Hankkeessa syntyvä rakennusalan ekosysteemi vahvistaa alan yhteistyötä, avoimuutta ja uudistamista rakennetun ympäristön toimialan yritysten keskuudessa niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Kaikki hankeosapuolet hyötyvät merkittävästi ekosysteemistä. Kynnys eri koulutusasteiden väliseen yhteistyöhön madaltuu ja toimita arkipäiväistyy, kun käytössä on yhteisiä oppimisympäristöjä ja valmiiksi mietittyjä toimintatapoja. Oppimisympäristöissä vertaisoppiminen tehostuu kun työn tekemisessä tarvittavaa tietoa ja osaamista lisätään tietoisesti ja tiedostamatta seuraamalla ja havainnoimalla toisten työskentelyä jakamalla hyviä käytäntöjä ja kokemuksia kysymällä ja neuvomalla toisia etsimällä ja pohtimalla yhdessä kollegojen kanssa ratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin. Yhteistyön avulla voidaan jakaa oppeja asiantuntijoiden kesken sekä edistää entisestään jo nykyisin tiivistä ja monimuotoista työelämäyhteistyötä. Hankkeen fyysinen toiminta keskittyy Helsingin Myllypuroon, minne Helsingin kaupunki on keskittänyt rakennusalan opetusta. Myllypuroon on rakennettu kahteen kiinteistöön modernit oppimisympäristöt ja -tilat. Ammattikorkeakoulu noin 2000 kiinteistö- ja rakennusalan sekä 5000 sosiaali- ja terveysalan alempien AMK- ja ylempien YAMK-tutkintojen opiskelijalle sekä toisen asteen oppilaitos 1100 rakennus- ja talotekniikka -alojen ammattiin opiskeleville. Lisäksi toimintaan osallistuu täydennyskoulutuksen ja muiden opintojen opiskelijoita. Kampuksilta ja lähialueelta löytyy myös erilaisia rakennusalan oppimiseen sekä TKI -toimintaan kehitettyjä tutkimus- ja oppimisympäristöjä. Hanke tukee Metropolian ydintehtäviä, jossa keskiössä on jatkuva, ilmiölähtöinen oppiminen. Lisäksi hanke tukee Metropolian ja Stadin ao:n modernien kampusten ja oppimisympäristöjen parhaan potentiaalin hyödyntämistä. Hanke tukee myös Metropolian ja Aalto-yliopiston TKI-toiminnan ja opetuksen yhdistämistä, sekä teknologiakehityksen siirtoa ja tutkimustulosten teollista hyödyntämistä alueella. Osallistavan tutkimuskumppanuuden menetelmien avulla onnistuttiin rakentamaan yhteistyön kestävä perusmuuri, jossa toiminta on järjestelmällistä ja yhteiseen tekemiseen on osapuolten vahva sitoutuminen. Yhteistyö ei jää vain hankkeen aikaiseksi, vaan tästä se yhteistyö vasta alkaa. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Tieto-ohjatun rakentamisen innovaatiokeskittymässä. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri (YAMK). Anna-Stina on työskennellyt noin 8 vuotta vuotta rakennusalalla työnjohto- ja rakennuttamistehtävissä sekä lähes viiden vuoden ajan Metropoliassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parissa. -- Metropolian Tieto-ohjattu rakentaminen innovaatiokeskittymä haluaa vastata meneillä olevaan rakennusalan murrokseen yhdistämällä tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan sekä alan osaamistarpeet rakennusalaa palvelevalla tavalla. Tieto-ohjatun rakentamisen teemakokonaisuudet vuodelle 2022 on tiivistetty Metropolian laaja-alaisen osaamisen ja edistyksellisen kehitystyön tuloksena kolmeen kokonaisuuteen: Älykkäät kiinteistöt, Rakentamisen digitalisaatio ja Energiasiirtymä. Hytke-hanke rakentaa osallistuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Metropolia Ammattikorkeakoululle ja verkostoissa hyödynnettäväksi. Tavoitteena on kestävä hyvinvointi ihmisten arjessa teknologiaa hyödyntämällä.

Lue lisää

Ammattikorkeakoulun rooli ekosysteemissä on edistää osaamisen ja teknologian siirtymää
http://Metropolian%20Leiritien%20kampus%20kuvattuna%20ilmasta,%20puussa%20lehdet,%20taivas%20sininen
15.3.2023
Timo Nykopp

Tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminta tapahtuu laajassa toimijoiden kentässä. Toimijoilla on lukuisia rooleja omine tavoitteineen, resursseineen ja toiveineen. Tässä kentässä korkeakoulun rooli on kaksiosainen: tuottaa sekä osaamisen siirtymää että teknologian siirtymää. Ekosysteemiajattelulla on mahdollista rakentaa malli tämän moniulotteisen toiminnan hallitsemiseen. Tällä kirjoituksella tarjotaan malli, kuinka korkeakoulun kannattaa omaa ekosysteemiään rakentaa. Miten ekosysteemiajattelu, aluekehittäminen ja strategia linkittyvät toisiinsa? Huang-Saad, Duval-Coutiel ja Park (1) tuovat esiin, että termi ekosysteemiajattelu otettiin käyttöön yhteiskuntatieteissä, koska se kuvaa hyvin taloudellisten yhteisöjen luonnetta sekä niiden monimutkaisia vuorovaikutuksia. Ekosysteemissä vuorovaikutusta tapahtuu yksilöiden roolien infrastruktuurien organisaatioiden tapahtumien kautta. Ekosysteemissä tehdyt toimenpiteet voivat olla laajuudeltaan hyvin erityyppisiä. Ne voivat ulottua yhteisön yhteisistä markkinointiponnistuksista aina alueellisten yrittäjäaktiviteettien luomiseen. Ekosysteemin tiheys, elävyys, kyky sisältää sekä yhdistää riittävän erilaisia toimijoita ovat ominaisuuksia, jotka nähdään olennaisina ekosysteemin kyvylle pysyä elinvoimaisena. Ekosysteemiajattelun kiinnostavuuteen vaikuttaa usein alueellisten yhteiskunnallisten toimijoiden tahtotila. Heillä on tahtoa rakentaa innovatiivisempia ja yrittäjämäisiä yhteisöjä innovaatiotalouteen . Innovaatiotalous tarkoittaa taloutta, jossa tieto, yrittäjyys, innovaatiot, teknologiat ja yhteistyö toimivat taloudellisen kasvun moottoreina. Huang-Saad ja kumppanit (1) toteavat, että tältä kentältä puuttuu yhtenäinen konseptuaalinen kehikko. Kehikon puute johtuu siitä, että ekosysteemien tutkiminen on jakautunut kahteen erilliseen tutkimusperinteeseen: aluekehittämiseen sekä strategiaan. Aluekehittäminen tarkastelee asiaa laajalti. Se tutkii sosioekonomista suoriutumista, joka on tulosta alueen yritystoiminnan innovatiivisuudesta, tuottavuudesta tai työllistävyydestä. Strateginen tutkimus taas tarkastelee terävämpää kulmaa, usein yksittäisen yrityksen kykyä luoda arvoa yhteistyökumppanien kautta. Yritysekosysteemin rakennuspalikat Taloustieteellisessä tutkimuksessa on perinteisesti tutkittu yksittäistä yrittäjää ja hänen kykyään saada lisää osaamista liiketoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen. Tästä tutkimuksesta on yritetty johtaa yleisempiä periaatteita yrittäjyyden sekä yritysten tukemiseen. Tämänkaltainen kopiointi ei toimi, sillä yrittäjyys on tutkittavana ilmiönä monimutkainen. Monimutkaisuus syntyy siitä, että yrittäjyyteen liittyy niin paljon vuorovaikutusta. Näkökulmaeroista, jotka syntyvät aluekehittämisen ja strategisen tutkimuksen eroista, huolimatta voidaan todeta, että ainakin seuraavat ominaisuudet kuuluvat yritysekosysteemeihin: johtajuus tukiorganisaatiot pääoma osaamispääoma Yliopistot ja korkeakoulut on nähty olennaisina osina yritysekosysteemejä, johtuen niiden mahdollisuudesta tuottaa osaamista ja innovaatioita toimintaympäristöönsä. Huang-Saad ja kumppanit (1) jatkavat innovaatiokulttuurin merkityksestä sekä korkeakouluille että laajemmin niiden toimintaympäristöille. Innovaatiokulttuurin luominen vaatii koko organisaation läpi menevän muutosprosessin. Muutoksessa innovaatioihin tulee suhtautua rohkaisevasti, inspiroivasti ja ihailevasti. Tämä tarkoittaa usein muutoksia korkeakoulun immateriaalioikeuden käytäntöihin, lisensointikäytäntöihin, rekrytointipolitiikkaan, lisääntyvään viestintään ja korkeakoulun ja yhteisön väliseen kommunikaatioon. Teknologian siirtyminen on alueellista vaikuttamista Kun mietitään yksittäisen toimenpiteen merkitystä ekosysteemin tehokkuudelle, sitä on mahdotonta todistaa. Ekosysteemissä on niin paljon moniulotteisuutta. Tällöin korkeakoulu ei saa sen alaisuudessa kehitetystä teknologiasta patentteja, vaan teknologia valuu yrityksiin, jotka hyödyntävät sitä. Huang-Saad ja kumppanit (1) jatkavat, että korkeakoulujen toiminta ekosysteemissä voidaan jakaa kahteen lohkoon. Nämä lohkot ovat osaamisen kehittäminen, joka on jo pitkään ollut niiden tehtävän ytimessä, sekä teknologian kehittämiseen, joka on tullut mukaan vasta myöhemmin. Teknologian kehittäminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla saadaan tuotua uutta teknologiaa markkinoille. Osaamisen kehittäminen viittaa tässä kontekstissa yrittäjyyteen liittyvien taitojen opettamiseen. Huang-Saad, Duval-Coutiel ja Park (1) kuvaavat, miten korkeakoulujen vaikutusta alueen taloudelliseen kehittymiseen on mitattu teknologian siirtymisen käsitteellä. Teknologian siirtymää mitataan  patenteilla työntekijöiden määrällä perustettujen start-up yritysten määrällä lisenssisopimuksilla lisenssitulolla. Teknologian kehittäminen voi sisältää myös kaupallisen tki -ajattelun ja siihen liittyvät tukitoiminnot. Usein nämä toiminnot toimivat välikätenä opetuksen ja ekosysteemin muiden toimijoiden välillä. Parhaimmillaan kaupallisen tki-toiminnan toimintatavat ovat merkittäviä yrittäjämäisen kulttuurin luomisessa korkeakoulussa. Rakentaakseen ympärilleen toimivan ekosysteemin, korkeakoulun tulisi sijoittaa rahaa tarvittavan infrastruktuurin luomiseen. Näin korkeakoulu osoittaa sitoutumistaan ekosysteemin kehittämiseen. Korkeakoulun kehittämillä rahoitusinstrumenteilla voidaan tukea opiskelijoiden sekä henkilökunnan yritystoimintaa. Rakentamalla infrastruktuuria ja kehittämällä rahoitusinstrumentteja voidaan tukea start-up -yritysten perustamista, immateriaali oikeuksien kaupallistamista ja tukea korkeakoulujen tehtävää alueellisen kasvun moottorina. Säännöllinen kommunikointi ja sitouttaminen toimijoihin vahvistaa sitoutumista ekosysteemin kehittämiseen. Osaamisen vahvistamiseen tarvitaan panosta niin yrittäjyyskoulutukseen. Yrittäjyyskoulutus voidaan joko sitoa opintoihin tai se voi olla myös tutkintoon johtavien opintojen ulkopuolella olevaa. Miten tuloksia mitataan? Huang-Saad ja kumppanit (1) antavat lopuksi seuraavat käytäntöön vietävät toimenpidesuositukset: korkeakoulun ekosysteemissä linjataan toiminta kohti yksittäisiä sidosryhmiä niille sopivin keinoin sekä tarkastellaan tulosmittarit. Tulosmittareita rakentaessa tulee ottaa huomioon korkeakoulun ekosysteemin neljä ulottuvuutta. Näitä ulottuvuuksia ovat akateeminen, tutkimuksen hallinnollinen, teknologian siirtämisen ja yhteisön sitouttamisen ulottuvuudet. Teknologisen siirtymisen mittareita voidaan käyttää tutkimukseen sijoitetun pääoman tuoton laskemiseen sekä alueellisen vaikuttamisen esiintuontiin. Tässä on kuitenkin syytä ottaa huomioon korkeakoulujen erot niiden painotuksessa. Korkeakoulun painotuksen vaihtelevat opetuksen, oman toiminnan kehittämisen ja kehitystyöstä mahdollisesti kertyvän taloudellisen hyödyntämisen suhteen. Miten Metropolia tuottaa arvoa alueelleen? My Business Hub -hankkeessa olemme törmänneet kahteen toisistaan poikkeavaan näkemykseen. Nämä näkemykset ovat olleet korkeakoulun näkemys ja kaupungin näkemys. Tämän ajatuskulun ytimessä on se, että My Business Hub hanke on kaupungille aluekehittämisen ja alueellisen elinvoiman kehittämisen työkalu. Korkeakoulu sen sijaan näkee TKI-toiminnan omana strategisena toimintanaan, jolla se pyrkii täyttämään laillista velvoitettaan osallistua alueensa yritystoiminnan kehittämiseen. Siinä kun kaupunki haluaa tukea alueellisia yrityksiä, korkeakouluissa usein mietitään, että mitä lisäarvoa voimme yksittäiselle yritykselle tuottaa. Tämä lisäarvo voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, joista toinen tuottaa osaamista yritysten palvelukseen. Tämä siirtymä voidaan nähdä korkeakoulujen perinteisen koulutustehtävän täyttämisenä, jossa koulutamme osaajia ja tulevia ammattilaisia alueella toimivien yritysten tarpeisiin. Toinen siirtymä on teknologinen siirtymä, jossa korkeakoulut siirtävät teknologioita alueen yritysten käyttöön. Tämä siirtymä perustuu siihen, että korkeakoululla on senkaltaista teknologista osaamista jota yrityksillä ei vielä ole. Teknologian kehittäminen voidaan nähdä investointeina infrastruktuuriin, joita olemme tehneet Myyrmäen kampuksella kehittämällä ja rakentamalla yhteistyöalustaamme Urban Farm Labia. Urban Farm LAb keskittyy kaupunkiviljelyn teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Kampukseltamme löytyvät sekä Robo Garage että Aiot-Garage, jotka tarjoavat erinomaisia käytännönläheisiä mahdollisuuksia teknologian siirtymään. My Business Hub-hankkeen avulla olemme pilotoineet GalleriaM- konseptin, jossa yhdistetään myyrmäkeläistä taideyhteisöä laajennetun todellisuuden teknologian osaamiseemme. Näin olemme pyrkineet luomaan mahdollisuuksia niin teknologian kuin osaamisen siirtymiseen aloilla ja tekniikoilla, jotka eivät ilman panostamme olisi kohdanneet. Kirjoittaja Timo Nykopp on toiminut My Business Hub -hankkeen projektipäällikkönä. Nyt hän toimii Food System Cityn projektipäällikkönä, rakentaen yhteisöä kestävän ruoantuotannon maailmaan. Aikaisemmin hän on toiminut yrittäjänä, liiketoiminnan kehittämisen parissa ja palveluyritysten esimiestehtävissä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Hän innostuu uusista asioista, innovaatioista ja haasteista. Vapaa-aika kuluu puolimaratoniin treenatessa ja kirjoittaessa. Lähde Huang-Saad A, Duval-Couetil N, Park J, Technology and talent: capturing the role of universities in regional entrepreneurial ecosystems, Journal of enterprising communities: People and places in the global economy vol 12, no 2, 2018, Emerald publishing limited.    

Lue lisää