Avainsana: digitalisaatio
Onko mikrokursseista hyötyä yrittäjälle?
Mikrokokoisilla, pienillä ja keskikokoisilla (pk) yrityksillä on usein vähemmän resursseja kouluttaa henkilöstöään verrattuna suurempiin yrityksiin. Kuitenkin kilpailukyvyn ja kasvun saavuttaminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tässä blogitekstissä käydään läpi, millaisia etuja ammattikorkeakoulujen tarjoamat mikrokurssit tarjoavat mikro- ja pk-yrittäjille, ja miksi niiden suorittaminen voi olla hyödyllistä liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Mikä on mikrokurssi? Mikrokurssit tai pienet osaamiskokonaisuudet ovat laajuudeltaan sekä ajankäytöltään tiiviitä voidaan suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta, juuri silloin kun oppijalle sopii voidaan suorittaa nopeammin perinteisempiin ja laajempiin oppilaitosten tarjoamiin kurssikokonaisuuksiin verrattuna. Mikrokurssien tuottaminen on tutkintoon tähtääviä opintoja joustavampaa, jolloin kurssivalikoimia on helpompi päivittää kysynnän ja oppimistarpeiden mukaisesti. Mikrokurssit ja jatkuva oppiminen Mielenkiintoisia ja osaamista kehittäviä kokonaisuuksia voidaan tarjota mikromuodossa eri tavoin yhdisteltynä. Laajalla tarjonnalla tuetaan jatkuvaa oppimista, joka on muuttuvassa maailmassa ja varsinkin joidenkin teknologioiden kohdalla erittäin nopeaa. Mikrokurssien järjestämisen tarkoituksena on mahdollistaa silta muutokselle, sekä samalla herättää kurssinsuorittajan mielenkiintoa tutustua aiheeseen syvemmin jatkossakin. Muutos tukee kurssin suorittajan jatkuvaa oppimista, joka on tärkeää muuttuvassa maailmassa. Miksi kiireinen yrittäjä lähtisi suorittamaan mikrokurssia? Yleensä mikrokurssien suorittaminen on riippumatonta ajasta ja paikasta, joten niitä voidaan tehdä silloin kun on aikaa. Laajuutensa puolesta kurssit ovat kompakteja kokonaisuuksia. Kurssien suoritustapa on kustannustehokas muoto yrittäjälle tutustua ja oppia uutta. Tarkoituksena ei ole, että yrittäjät suorittaisivat koko laajan tarjonnan, vaikka sekään ei ole kiellettyä. Tarjonnasta voidaan valita sillä hetkellä kiinnostavimmat kokonaisuudet. Kurssien tarjoaman tiedon lisäksi osallistujien on mahdollista saada uudenlaisia näkökulmia omaan toimintaansa aiheesta riippuen. Oppiessa uutta ajankohtaisista teemoista, yrittäjän on mahdollista saavuttaa tavoiteltua hyötyä tulevaisuutta ja yritystä ajatellen. Tarvitaan vain motivaatiota kehittää ja olla ajan hermoilla mukana, vaikkakin välillä niin hektisessä maailmassa toimimmekin. Voihan olla, että ensimmäisen uuden oppimiskokemuksen saatuaan, yrittäjä jatkaa tarjonnan loppuun syventääkseen ymmärrystään. Ammattikorkeakoulut yritysten uudistumisen tukena Suomen 22 ammattikorkeakoulun yhteinen valtakunnallinen Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hanke tarjoaa mikro- ja pk-yrittäjille ilmaisia, ajankohdasta riippumattomasti saatavilla olevia koulutuksia verkkokurssien muodossa. Hanketyönä tuotetun mikrokurssitarjonnan avulla on mahdollisuus toteuttaa ja tuotteistaa uutta henkilöille, joiden elämässä tutkinnon suorittaminen ei välttämättä tule kyseeseen. Tavoitteena on rakentaa silta tulevaisuuden muutokseen, jossa elämme, sekä madaltaa kynnystä ottaa käyttöön uusia teknologioita tarjotuista aiheista. Koulutukset ovat kaikille avoimia ja niiden tarkoitus on tukea yritysten liiketoiminnan kehitystä sekä kasvamista uusia teknologioita hyödyntäen. Metropolia tuo jatkuvaan oppimiseen oman panoksensa tuottamalla sisältöä kurssien sekä tapahtumien muodossa. Ajankohtaisia aiheita tällä hetkellä ovat esimerkiksi muutoskyvykkyys, digitalisaatio ja vihreä siirtymä. Toteutustapa vaihtelee inspiraatioluennoista mikrokursseihin ja syvempiin kokonaisuuksiin. Hankkeen sivustolta löytyvät opintokokonaisuudet: Muutoskyvykkyyden teema Digitalisaatio ja XR-teknologia Vihreän siirtymän sisällöt Tarjonta tulee kasvamaan hankkeen edetessä. Jokainen löytää varmasti aiheen, johon perehtyä tarkemmin. Kurssien käytännön toteutukset vaihtelevat videoiduista inspiroiduista sisällöistä, perinteiseen ”teoria ja tehtävä” -muodossa toteutettuihin osioihin. Tämäkin tuo mukavaa vaihtelua perinteisiin kurssien suorittamistapoihin ja tukee myös ihmisten erilaisuutta oppia asioita eri menetelmien avulla. Kirjoittaja Heikki Ahokas toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa projekti-insinöörinä Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio -REACT-EU-hankkeessa. Lähteet European Education Area (europa.eu): micro credentials Ely-keskus.fi: jatkuva oppiminen Hankkeen kurssitarjonta: yritystenmuutoskumppanina.fi Tulevat tapahtumat 11/2023 saakka hankkeen verkkosivulta
Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä?
Digitalisaatiosta puhutaan paljon, ja jokaisella meistä on jonkinlainen käsitys digitalisaatiosta ja sen merkityksestä omassa elämässä. Digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla (1). Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa, nopeuttaa tai yksinkertaistaa asioiden tekemistä. Se edistää myös asiointia, työntekoa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Digitalisaatio on nykyisin läsnä yhteiskunnan toiminnoissa ja ihmisten arjessa ehkä jopa moniulotteisemmin kuin huomaammekaan. Digiosallisuuden edistäminen on noussut yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi Euroopan Unionissa ja Suomessa (2,3). Suomi on hyväksynyt Euroopan ministerineuvoston laatiman Berliinin deklaraation, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten digitaalisia osallistumismahdollisuuksia ja vähentää digitaalista eriarvioisutta yhteiskunnassa (2,3,4). Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että julkiset palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavilla digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteena on korvata paperi- ja käyntiasiointia lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Samalla digitaalisten palveluiden käytön tukea eli digitukea laajennetaan kattamaan yritykset ja yhteisöt. (5) Digitalisaation toteutuminen yksilölle mielekkäällä tavalla Kun puhutaan ihmisen digiosallisuudesta, tarkoitetaan digitaalisten välineiden ja palvelujen avulla toteutunutta osallisuutta (1). Mitä on se omannäköinen digitaalinen oleminen ja itselle sopivat digitaaliset lähteet (6)? Digiosallisuus pitää sisällään digitaidot ja digituki digitaalisten palveluiden, ympäristöjen ja laitteiden turvallisuus ja luotettavuus infrastruktuuri ja teknologiset välineet digipalveluiden ja digiratkaisujen käytettävyys ja saavutettavuus digitaalisten palvelujen käyttäminen ja siitä saadut hyödyt (1, 7). Esimerkiksi Nuorisobarometrissa 2020 todettiin, että vaikka nuoret olisivatkin taitavia sosiaalisen median käyttäjiä, taidot eivät kuitenkaan välttämättä riitä hakemusten tekemiseen tai pankkiasiointiin, koska nämä toimintaympäristöt itsessään voivat olla vieraita (8). Jokaisella yksilöllä tai yhteiskunnallisella ryhmällä ei ole esimerkiksi taloudellisia resursseja tai muuten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää digitaalista teknologiaa. Digiteknologia ei ole kaikille itsestään selvä osa arkipäivää erilaisista syistä johtuen. On myös huomioitava, että digitaalisen teknologian ja palveluiden käyttö ei ole yksilön terveydentilan, iän tai muiden syiden vuoksi aina realistinen vaihtoehto (7, 9, 10). Digitalisaatio ja työn murros Kehityksessä mukana pysyminen edellyttää monenlaisten digitaitojen hallintaa. Useille aikuisille juuri työelämä on se ympäristö, jossa omia digitaitoja tulee päivitettyä ja jossa uudet sovellukset tulevat tutuiksi. Ihmisen digiosallisuuden toteutumiseen vaikuttavat monet seikat, kuten yhteiskunnallisen osallisuuden toteutumiseen muutoinkin. Digiosallisuus on osallistumista digitaalisen yhteiskunnan toimintaan ja osallisuuden toteutumista digitaalisessa ympäristössä tai digitaalisen teknologian avustuksella (1, 7). Digiosallisuuteen vaikuttavat laitteiden ja sovellusten saavutettavuus, löydettävyys, käytettävyys oma osaaminen laitteiden ja sovellusten turvallisuus ja luotettavuus digitaalisten sovellusten käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet palveluiden ja ohjelmien sisältö, infrastruktuuri kulttuurinen moninaisuus. Vaikka yleisesti ottaen suomalaisten digitaidot on havaittu varsin hyviksi esimerkiksi Valtiovarainministeriö & Digi- ja väestötietoviraston selvityksessä 2020 (5), muun muassa ikäihmisten tai pitkäaikaistyöttömien henkilöiden digiosallisuuden toteutumisen mahdollisuudet ovat herättäneet huolta. Useimmiten Suomessa digitukea saadaan nimittäin perheenjäseniltä tai omalta työyhteisöltä. (11) Digitaalisia sisältöjä ja palveluita tuottavien tahojen näkökulmasta ongelmia tuottavat esimerkiksi puutteellinen infrastruktuuri ja tietoturva (7). Digiosallisuus työnhakijan näkökulmasta Tarve digiosallisuuden vahvistamiselle nousee nykyisestä yhteiskunnallisesta ja globaalista tilanteesta. Yhteiskunnassa toiminen edellyttää erilaisten verkossa ja digitaalisessa muodossa olevien palveluiden käyttöä. Esimerkiksi työnhakua ja työllistymistä ajatellen tulisi tuntea ja hallita erilaisia työllistymistä tukevia väyliä ja kanavia. Kiinnostavana näyttäytyy myös kysymys siitä, miten digitalisaatio haastaa työllistymistä ja siihen liittyvää digiosallisuutta, erityisesti, jos henkilöllä on digituen tarpeita. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa haetaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digisyrjäytymiseen ja sen uhkaan. Myös työssä oleva henkilö voi olla heikossa työmarkkina-asemassa, esimerkiksi jos hän on irtisanomisuhan alainen eikä hänen osaamistaan vastaavaa työtä löydy hänen asuinpaikkakunnaltaan. (12) Heikossa työmarkkina-asemassa olevalla tarkoitetaan henkilöä, jonka työkyky on heikentynyt, jolla on puutteita osaamisessa tai jolla on muita vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille joko henkilökohtaisista tai ympäristöstä johtuvista syistä. Mikäli työllisyyspalvelut ovat tarjolla digitaalisesti, työnhakijoiden digitaitojen tunnistaminen, vahvistaminen ja tukeminen on tärkeää. Digitaaliseen osallistumiseen vaikuttavat yksilöiden mahdollisuudet ja edellytykset omaksua ja käyttää digitaalista teknologiaa ja palveluita, sekä käyttöä ohjaavat motiivit ja tavoitteet (1). Perinteinen asiakirjamuotoisen CV:n tekeminen voi jo itsessään olla haaste. Se ei välttämättä enää riitä, vaan hakijoiden joukosta saattavat erottua erilaisilla suunnittelutyökaluilla laaditut CV:t. Työn hakeminen tapahtuu usein nettilomakkeilla ja tänä päivänä työpaikkahakemuksia odotetaan tehtävän myös videomuotoisena. Lisäksi työpaikkahaastattelut voivat toteutua lähikontaktin sijasta etäyhteytenä videovälitteisesti. Toki nämä asiat ovat mahdollisuuksia monelle, mutta voivat osoittautua digituen tarpeessa olevalle työllistymistä vaikeuttavaksi kynnykseksi. Tutkittua tietoa digiosallisuudesta työnhaussa Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus (PDF) digiosallisuuden toteutumisesta ja yhteiskunnassa toimimisesta pääkaupunkiseudulla asuvien heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden elämässä. Tutkimus toteutettiin tammi-huhtikuussa 2022. Sen tarkoitus oli kartoittaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien digiosallisuutta ja digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön liittyviä tuen tarpeita. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin työllistymistä edistävien järjestöjen työntekijöiden digivalmiuksia ja -osaamista digilaitteiden ja -ratkaisujen käyttöä työssä asiakkaiden tai jäsenten neuvonnassa ja palveluissa digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön liittyviä tuen tarpeita. Kysely toimitettiin vastattavaksi hankkeen osatoteuttaja Sosped-säätiön sekä yhteistyökumppaneiden kautta. Kyselyyn saatiin yhteensä 85 vastausta, joista 41 tuli järjestöjen työntekijöiltä. Kyselytutkimuksen tuloksista löytyy yhtymäkohtia muiden digiosallisuutta ja digitaitoja koskevien tutkimusten kanssa. Vaikka vastaajat kokivat omat digitaitonsa hyviksi tai kohtalaisiksi, on erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä nähtävissä myös digitaitoihin ja erilaisiin ohjelmistoihin ja digipalveluihin liittyvää koulutuksen ja tuen tarvetta. Yleensä tukea digilaitteiden ja ohjelmistojen kanssa saatiin läheisiltä, mutta kaikilla tätä mahdollisuutta ei ollut. Tällöin esimerkiksi työllisyyttä tukevien järjestötyöntekijöiden apu ja tuki oli erittäin oleellista. Suomessa löytyy jo useita digitukipisteitä, mutta niitä ei välttämättä vielä kovin hyvin tunneta (11) tai digitukipiste saattaa antaa apua vain johonkin tiettyyn digituen tarpeeseen (15). Kaikki eivät ole kiinnostuneita digitalisaatiosta Hankkeen kyselytutkimuksessa tuli esille myös mielenkiintoinen näkökulma digiin motivoitumisen haasteista. Työllistymisen tuen tarpeessa olevilla voi olla motivoitumattomuutta opetella käyttämään digiratkaisuja, millä puolestaan voi olla yhteys heikkoihin digitaitoihin. Taustalla saattaa olla myös digilaitteiden käytön pelko tietoturvasyistä, tai jopa laitteiden rikki menemisen pelko. Huomionarvoista on myös kyselyn kautta esille tullut havainto siitä, että taustalla voi olla oppimisvaikeuksia, kuten hahmottamisen tai luki-vaikeutta. Tällöin motivoituminen digitaalisten sovellusten käyttöön voi olla vaikeaa näistä syistä johtuvien haasteiden vuoksi. Myös valtakunnallisessa Valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston digitaitokartoituksessa (2020) tuli esille laaja joukko vastaajia, jotka eivät olleet kiinnostuneita digistä. Digiin motivoitumattomuuden taustalla oli toki nähtävissä asenteita digitalisaatiota kohtaan - “pärjään kyllä ilmankin” - mutta myös kokemuksia digipalveluiden vaikeakäyttöisyydestä sekä pelkoa digilaitteita ja omaa osaamattomuuttaan kohtaan. Valtakunnallisessa digitaitokartoituksessa tuli myös esille, että moni käyttää vain itselleen tuttuja digipalveluja. Uusien palvelujen käyttö vaatisi lisää digitaitoja erityisesti tietoturvaan liittyen. (11) Digitaitojen puute, digipelko tai oppimiseen liittyvät haasteet voivat siis pahimmillaan vaikuttaa motivoitumiseen digiasioissa, mikä puolestaan vaikuttaa digiosallisuuden toteutumiseen kerrostuneiden haasteiden myötä. Näillä asioilla voi olla suuri merkitys myös työllistymisen näkökulmasta, työnhakuun motivoitumiseen ja siinä onnistumiseen. Työnhaun vaatimaa digiosaamista voidaan tukea Valtaosalla kyselyyn vastanneista henkilöistä oli käytössään tietokone tai tablettitietokone sekä älypuhelin. Laitteita - etenkään tietokoneita - ei kuitenkaan välttämättä omistettu henkilökohtaisesti, vaan käytössä saattoi työttömien henkilöiden kohdalla olla perheen laite tai pääsy esimerkiksi jonkin järjestön hallinnoimalle tietokoneelle. Tyypillisesti puhelin tai sähköposti olivat tuttuja yhteydenpidon kanavia. Vaikka suurin osa heikossa työmarkkina-asemassa olevista vastaajista totesi osaavansa käyttää esimerkiksi yleisimpiä toimisto-ohjelmia, nettiä ja erilaisia digitaalisia sovelluksia ja palveluita, myös työnhakupalveluita, kohderyhmä näyttäytyi kuitenkin melko moninaisena digiosallisuuden näkökulmasta. Osa vastaajista ei kokenut hallitsevansa esimerkiksi sähköpostin tai netin käyttöä tai esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmia laisinkaan. Noin puolet heikossa työmarkkina-asemassa olevista vastaajista kertoi, että heillä on ollut haasteita ja vaikeuksia digipalveluiden käytössä. Haasteet ovat johtuneet esimerkiksi tarvittavien digitaitojen tai soveltuvien laitteiden puutteesta tai siitä, ettei mahdollisista digipalveluista ole tietoa. Työllistymistä tukevia digipalveluita tulisikin erään vastaajan mukaan kehittää siten, että työnhakuun tulisi olla saatavilla tuettua toimintaa tarvitseville, ”kuntouttavaa työnhakua”. Jotkin työnhakuun liittyvät digitaaliset palvelut ja sovellukset saivat osalta kyselytutkimukseen vastanneista kritiikkiä. Toisinaan niiden koettiin olevan vaikeaselkoisia tai kömpelöitä ja hitaita käyttää. Digitaalisten palveluiden ja sovellusten kehittäjien vastuulla onkin kiinnittää huomiota hyvään käytettävyyteen ja saavutettavuuden huomioimiseen tuotekehittämisessä. Digiosallisuuden mahdollistaminen erilaisiin digituen tarpeisiin vastaamalla on tärkeää. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeen näkökulmasta tämä on erityisen tärkeää kohderyhmien työllistymistä edistävässä tarkoituksessa. Hankkeessa luodaankin yhteiskehittelyn kautta uutta toimintamallia heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuuden edistämiseksi. Toimintamalli tulee osaksi Metropolian Myllypuron kampuksen HyMy-kylä hyvinvointi ja terveyspalveluita, sekä juurtuu soveltuvilta osin myös Sosped-säätiön pääkaupunkiseudun kulttuuripajojen yhteyteen. Hankkeen nettisivuilla pääset tutustumaan tarkemmin itse hankkeeseen sekä kyselytutkimuksen raporttiin. Kirjoittajat Katriina Rantala-Nenonen työskentelee opettajana Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinnossa ja asiantuntijalehtorina Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa. Sanna Saikko työskentelee toimintaterapian tutkinnossa ja asiantuntijalehtorina Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa. Lähteet Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Merisalo, Maria; Kuusisto, Olli; Taipale, Sakari; Kääriäinen, Jukka; Wilska, Terhi-Anna, 2022. Digiosallisuus käsitteenä. Teoksessa Kuusisto, Olli; Merisalo, Maria; Kääriäinen, Jukka 2022 (toim.) Digiosallisuus Suomessa. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston tutkimus- ja julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia Helsinki. EU:n ministerineuvoston Berliinin julistus digitaalisesta yhteiskunnasta ja arvopohjaisesta digitaalisesta hallinnosta (EU), 2020. Berlin Declaration on Digital Society and Value-Based Digital Governmentat the ministerial meeting during the German Presidency of the Council of the EU on 8 December 2020. (PDF) Viitattu 19.5.2022. Valtiovarainministeriö (VM) 2020a. Digitalisaation edistämisen ohjelma (vm.fi). Viitattu 18.5.2022. Valtiovarainministeriö (VM) 2020b. Suomi hyväksyi Berliinin julkilausuman arvopohjaisesta digitalisesta hallinnosta yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa (vm.fi) Viitattu 18.5.2022. Digi- ja väestötietovirasto, 2020. Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen. Digituen tarve vuonna 2020 (PDF). Viitattu 19.5.2022. Kukkonen, Minna 2022. Digiosallisuuden edistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Digiosallisuuden edistäminen - THL. Viitattu 18.5.2022 Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Merisalo, Maria; Kuusisto, Olli; Taipale, Sakari; Kääriäinen, Jukka; Wilska, Terhi-Anna, 2021a. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti (julkaisut.valtioneuvosto.fi). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Viitattu 19.5.2022. Berg, Päivi; Myllyniemi, Sami (2018): Nuorisobarometri 2020 – Palvelu pelaa! (PDF) Viitattu 18.5.2022. Hänninen, Riitta; Pajula, Laura; Korpela, Viivi & Taipale, Sakari 2021b. Individual and shared digital repertoires: older adults managing digital services (jyx.jyu.fi). Information Communication and Society, Early online, 1–16. Heitplatz, Vanessa N. 2020. Fostering Digital Participation for People with Intellectual Disabilities and Their Caregivers: Towards a Guideline for Designing Education Programs (cogitatiopress.com). Social Inclusion, 8(2), 201–212. Valtiovarainministeriö & Digi- ja väestötietovirasto, 2020. Digitaitokartoitus - Digitaalinen kysely (dvv.fi). Viitattu 19.5.2022. TEM & STM 2020. Heikossa työmarkkina-asemassa oleva henkilö (termipankki.fi). Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma - Sanastokeskus. Viitattu 18.5.2022 Kuusisto, Olli; Merisalo, Maria; Kääriäinen, Jukka; Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela, Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Taipale, Sakari; Wilska, Terhi-Anna, 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti (PDF) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Viitattu 19.5.2022. Hänninen, Riitta; Karhinen, Joonas; Korpela Viivi; Pajula, Laura; Pihlajamaa, Olli; Merisalo, Maria; Kuusisto, Olli; Taipale, Sakari; Kääriäinen, Jukka; Wilska, Terhi-Anna, 2022. Digiosallisuus käsitteenä. Vierula, Tanja; Koskimies, Laura; Ulander, Mikko; Ahomäki, Meiju; Levola, Maria 2021. Kyselytutkimus Espoon ja Vantaan asukkaiden digiasiointitaidoista ja digituen tarpeista. Espoon ja Vantaan kaupungit 4.10.2021. -- Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (1.10.2021-31.8.2023) haeaan ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digisyrjäytymiseen ja sen uhkaan. Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Sospedsäätiö. Hankkeen kohderyhmiä ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, sekä heidän työllistymistään edistävät järjestötyöntekijät. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat EteläSuomen Klubitalot ESKOT ry ja Vates-säätiö sr. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien digivalmiuksia, digitaitoja ja digiosallisuutta, sekä vahvistaa työllistymistä edistävien pääkaupunkiseudun järjestöjen työntekijöiden digivalmiuksia ja digiosaamista. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja työllistymistä edistävien järjestöjen käyttöön ja rakentaa digiosallisuutta vahvistava toimintamalli osaksi Myllypuron kampuksen HyMy-kylä hyvinvointi ja terveyspalveluita. Toimintamalli on tarkoitus juurruttaa soveltuvilta osin myös Sosped-säätiön kulttuuripajojen yhteyteen. Hanke toteutetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Ihmisten moninaisuuden näkökulmat hybridityön äärellä
Digitalisaatio on ilmiönä monisyinen, kompleksinen ja nopeasti muuttuva, mikä ilmenee sen erilaisina määritelminä ja selityksinä julkaisuissa ja medioissa. (1). Kun digitalisaatiota ja covid-19 seurauksia ja vaikutuksia tarkastellaan työelämän ja ihmisten johtamisen näkökulmista, puhutaan hybridityön kattokäsitteestä. Eri toimintaympäristöihin kannattaa kiinnittää huomiota ja olla avoin sille, miten digitalisaatio ja hybridityö muokkaavat työtä. On todettu, että digitalisaatio muokkaa työtä eri tavoin, ja siksi eri ammattiryhmiä kannattaa tarkastella kriittisesti. Tavat, joilla digitalisaatio muokkaa työtä, voivat olla eri aloilla hyvin erilaisia (2). Pohjimmiltaan hybridityössä ja hybridimallin rakentamisessa työyhteisöihin on kyse lähi- ja etätyön yhdistämisestä niin, että kummankin parhaat puolet saadaan esiin. Näin ollen hybridityön tulisi palvella organisaation ja työntekijöiden yhteistä etua. Hybridityö ei siis ole yksittäinen käsite, vaan "hybridi" on noussut yleiseksi käsitteeksi kuvaamaan pandemioiden muokkaamaa työn järjestämistapaa. Termi hybridi ei kuitenkaan kuvaa riittävästi hybridimallien vaihtelua, varsinkaan mitä tulee esimerkiksi työntekijöiden työpäivien rakenteeseen tai siihen liittyviin työn kuormitustekijöihin. (3) Tutkimuksia tarvitaan lisää hybridityön eri näkökulmista Keväällä 2020 monen lapsiperheen arki mullistui covid-19-pandemian seurauksena, kun valtaosa lapsista siirtyi kotihoitoon tai etäopetukseen. Lisäksi moni vanhempi siirtyi etätöihin. Tutkimuksia hybridityön vaikutuksista on tehty eri näkökulmista, kuten esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisen kokemuksista etätyöhön siirryttäessä. Tulokset ovat osoittaneet, että valtaosa äideistä koki korona-arjen hämärtäneen työn ja perheen välistä rajapintaa. Salinin (ym, 4) tutkimuksen mukaan kotona tehtävässä työssä korostui työ- ja perheroolien rajojen rikkoutuminen, eli korona-arki hämärsi sekä tilalliset että ajalliset työn tekemisen rajat. Kotona työskentelevät äidit erosivat toisistaan siinä, millaisia keinoja heillä oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Eroja aiheuttivat työnteon paikka ja perheessä neuvotellut käytännöt lisääntyneen hoivavastuun jakamisesta. (4) Tutkimuksellinen mielenkiinto on kohdistunut myös etätyön etuihin ja haittoihin (5). Etätyön on todettu vahvistavan alueellista tasa-arvoa, ja sitä on pidetty merkittävänä kestävää kehitystä lisäävänä kehitysnäkökulmana kansainvälisesti. Eduiksi on katsottu ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, ilmanlaadun parantaminen ja sitä kautta terveyden edistäminen. Uhkana on pidetty sitä, että etätyö voi lisätä istumista, stressiä ja sosiaalista eristäytymistä, ja aiheuttaa näin ollen työntekijöiden hyvinvoinnin laskua. (5) Jännitteet kotona hybridityön arjessa Johtamisen ja työn kehittämisen tosiasia on, että digitalisaatio ja hybridityö muokkaavat kuitenkin jokaisen työtä pysyvästi. Digitalisaatio tulee koteihin aiheuttaen erilaisia haasteita, joita pitää tarkastella eri näkökulmista. On todettu esimerkiksi, että työ ja arki hämärtyvät keskenään ja niiden välistä rajapintaa voi olla vaikea erottaa (4) Työn ja kotityön yhteensovittaminen voi myös olla haasteellista. Jännitteitä syntyy tulevaisuudessakin, kun palkkatyönä tehtävää kotietätyötä, kotiarkea ja itselle merkityksellistä tekemistä yhteensovitetaan kodin piirissä. (6) Ihmisissäkin on eroja Hybridityön merkitys on erilainen eri ihmisille, myös johtuen siitä, että ihmiset arvoineen ja kokemuksineen ovat erilaisia. Kaikki työntekijät eivät koe eristäytyneisyyttä, psykologista turvattomuutta tai muita työhön liittyviä kuormituksen kokemuksia hybridityössä. On ihmisiä, jotka eivät kärsi etätyön fyysisestä erosta johtuvasta psykologisesta eristäytymisestä. (7) Ihmiset kokevat hybridityön siis eri tavoin. Näin ollen työntekijäkokemus vaihtelee. Monet haluavat myös luoda itse oman mallinsa ja aikataulutuksensa tehdä hybridityötä. Tosiasia on, että sosiaalinen vuorovaikutus tapahtuu edelleen sekä läsnä että verkossa. Kirjoittaja Marjatta Komulainen (VTM, MBA) on Metropolia ammattikorkeakoulussa Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella, Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtori. Lisäksi hän on väitöstutkija, joka työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Palomäki, R. (2020). Julkisen hallinnon haasteita ja mahdollisuuksia digitaalisessa transformaatiossa. Hallinnon tutkimus, 39(3), 173 - 187. https://doi.org/10.37450/ht.100036 Alasoini, T. (2021). Pankkien asiantuntijatyö digitalisaation ja EU säätelyn puristuksessa. Työelämän tutkimus 19(3), 296 - 321. Bartlett, L. 2022). Specifying Hybrid Models of Teachers Work During COVID-19. Educational researcher 51(2), 152 - 155. Salin, M., Otonkorpi-Lehtoranta, K., Hakovirta, M. & Kaittila, A. (2021). Työ- ja perhe-elämän hämärtyvät rajat: suomalaisten äitien työ- ja perhe-elämän rajapintojen hallinnan strategiat korona-arjessa. Työelämän tutkimus 19(4), 570 - 594. https://doi.org/10.37455/tt.112501 Moglia ym. (2021). Telework, Hybrid Work and the United Nation’s Sustainable Development Goals: Towards Policy Coherence. Karjalainen, M. (2021). Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikana: etätyö ja sukupuoli. Työelämän tutkimus, 19(4), 546-569. Roser, B.M., Nizaia, C.Y. & Arantza, B. (2018). “What do we know about the relationship between internet-mediated interaction and social isolation and loneliness in later life?”, Quality in Ageing and Older Adults, 19(1), 14-30.
Työn muutos ja johtajuuden haasteet vuonna 2022
Koronapandemian ja digitalisoituminen vaikutukset sekä seuraukset ovat muuttaneet työtä vuonna 2022. Kevät 2020 siirsi etätöihin lähes kaikki työntekijät, joiden työ oli mahdollista tehdä etänä - moni haluaa myös jatkaa etätöissä (1). Työ on muuttunut eri näkökulmista tarkasteltuna: työn tekemisen ajan, paikan, osaamisen, viestinnän ja johtamisen suhteen. Työn muutoksia kannattaa tarkastella, sillä ne vaikuttavat ihmisten työhyvinvointiin (2). Koronapandemian ja työn muuttumisen vaikutuksia on selvitetty suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Aiemmissa selvityksissä on todettu, että toisten pienten ja keskisuurten (pk) yritysten toiminta on vahvistunut ja toisten puolestaan heikentynyt. Erityisesti Uudellamaalla vaikutukset pk-yritysten toimintaan ovat olleet muuta Suomea haastavammat. (3.) Ihmisten erilaiset suhtautumistavat muuttuneeseen työhön Työn voidaan sanoa muuttuneen koronapandemian vuoksi pysyvästi. Ihmiset kokevat työn muuttumisen eri tavoin. Toiset työntekijät kuormittuvat esimerkiksi herkemmin etätyössä, toisten hyvinvointia se vahvistaa. Myös ihmisten johtamiseen vaikutukset ovat olleet moninaiset - johtaminen virtuaalisesti ja hybridityössä edellyttää ainakin monipuolisempaa johtamisotetta. Uutta johtamisotetta tarvitaan siksi, että ihmisten motivaatio työhön säilyisi työn digitalisoitumisen muutoksissa. (4.) Työn muuttuessa etä- ja hybridityöksi, johtamista sekä työntekijöiden tunteita ja kokemuksia kannattaa tarkastella useasta näkökulmasta. Aiemman tutkimuksen mukaan on todettu, että etätyössä ihmiset saattavat tuntea ristiriitoja, jotka näyttäytyvät luovuuspelkona ja teknologiastressinä. Tällaiset tunteet saattavat korostua, jos viestimme ainoastaan kirjoitetulla tekstillä. Etä- ja hybridityössä työntekijöiltä edellytetään vahvaa itseohjautuvuutta, autonomisuutta ja voimaantumista. (4.) Haasteena työn muutoksessa on erityisesti työntekijöiden mukaan ottaminen organisaatioiden kehittämiseen, jotta kuulumisen tunne ja osallisuus vahvistuvat. Erilaisten työtä koskevien ristiriitojen ratkaisuissa on myös tärkeää, että työntekijöillä on tunne psykologisesti turvallisesta työilmapiiristä, joka on kehittämisen voimavara etä- ja hybridityössä. Näyttäisi siltä, että muuttuneessa työssä työntekijälle muodostuu yhä tärkeämmäksi merkitykselliseksi koetut ihmissuhteet vapaa-ajalla ja työssä. Myös työntekijöiden elämäntilanne vaikuttaa etätyöhön suhtautumiseen. Yksinasuvat saattavat kokea etätyön kuormittavana. Tuoreen tutkimuksen mukaan suhtautuminen ei olisi sukupuoletontakaan. Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen työkavereihin voi etätyössä olla myös haastavaa, mutta tärkeää. (5.) Johtajuudessa kannattaa tukea työn merkityksellisyyttä ja työntekijöiden arvoja Työntekijöiden vastuulle saattaa jäädä muuttuneessa työssä moni tärkeä asia. Aiemman tutkimuksen mukaan on todettu, että vaikka hyvällä johtamisella tuettaisiin työyhteisöjä ja työntekijöitä, silti työntekijöille jäisi entistä enemmän vastuuta osaamisen kehittämisestä, työstä palautumisesta ja työhyvinvoinnista. (4.) Työn muuttuminen digitaaliseksi vaatii enemmän myös sosiaalisen eristäytyneisyyden sietokykyä ja kykyä johtaa itseään (6). Siksi johtajuudelta vaaditaan erityisesti työntekijöiden työn merkityksellisyyden ja arvojen johtamista. Työntekijän sietokykyä haastaa myös muut asiat muuttuneessa työssä. Esimerkiksi työn ja vapaa-ajan välinen rajapinta saattaa hämärtyä, ja niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan. Asiantuntija työtä tekevät saattavat esimerkiksi kokea, että työ on aina läsnä. Työpaikka siirtymät ovat saattaneet jäädä pois, ja kotona olevat teknologiset laitteet muistuttavat työstä läsnäolollaan. (5.) Työn muuttuminen projektien jatkumoksi ja monipaikkaiseksi vaatii vuorovaikutusta Työ on muuttunut luonteeltaan myös projektien jatkumoksi. Moni asia työssä on projektimainen, jossa tarvitaan projektinhallintataitoja. Projekteissa toimiminen vaatii myös rohkeutta luovuuteen ja viestintään. Johtajuuden kannalta pohdittavaksi nousee myös haastavia uusia kysymyksiä: Millaisia etenemismahdollisuuksia esihenkilö voi tarjota, sillä moni tärkeä etenemiseen vaikuttava asia on projekteissa toimivien työntekijöiden omista vuorovaikutussuhteista kiinni? (6.) Aiemmissa asiantuntijatyön tutkimuksissa on työtä kuvattu myös monipaikkaiseksi ja hajautetuksi (6). Hajautetuissa organisaatioissa osaamisen varmistaminen ja itseohjautuvuus työn suorittamisesta ovat tärkeitä menestystekijöitä. Tietotyötä tekevien asiantuntijoiden mukaan hajautetuissa organisaatioissa yhteistyö toimii digitaalisten välineiden monipuolisella käytöllä usein hyvin. Etäälläkin toimivien kollegoiden välinen kommunikointi ja vuorovaikutus toteutuvat riittävän hyvin, joten fyysisiä kontakteja yhteisiin kokoontumisiin ei välttämättä aina tarvita. (6.) Uusien toimintatapojen kehittämisessä tarvitaan tulevaisuudessakin laadukasta vuorovaikutusta. Johtajuuden haasteet, työn muutokset ja uusien toimintatapojen kehittämisen tarve näyttäytyvät osaltaan myös Metropolian yrityshankkeissa, tutustu esimerkiksi Katse tulevaisuuteen -hankkeeseen. Kirjoittaja Marjatta Komulainen toimii Metropolia ammattikorkeakoulun Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueen Metropolia Masters´ tutkinnoissa johtamisen asiantuntija-lehtorina. Koulutukseltaan hän on VTM, MBA, väitöstutkija. Marjatta työskentelee yrittäjyyden ja palvelujen johtamisen parissa. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Lähteet Yle/Taloustutkimus (2020) Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Yle 5.4.2020. (luettu 22.2.2022) Summanen, A. Sintonen, T. Takala, T. Kuntien johtoryhmien kertomuksia työuupumuksesta. 2021. Hallinnon Tutkimus 40(2), 145 - 158. Uudenmaan liitto. (2020). Uudenmaan alueellinen selviytymissuunnitelma 2020-2023.Uudenmaan liitto. Keyriläinen, M. & Sutela, H. (2018). Suomalaisten palkansaajien kokemuksia työn digitalisaatiosta. Työelämän tutkimus 4, 275 – 288. Karjalainen, M (2021. Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikana: etätyö ja sukupuoli. Työelämän tutkimus 19(4), 546 - 569. Ollila, S., Raisio, H., Vartiainen, P., Lindell, J. & Pernaa, H - K. & Niemi, T. (2018). Organisaatio muutoksen pyörteissä – hajautuksessa asiantuntijoiden osaaminen esiin. Työelämän tutkimus 16 (4), 236-251.
Sattuipas samaan aikaan! Koronaa, hanketta, yrittäjyyttä ja digiä
Yrittäjät ovat jo pitkään olleet oppimismatkalla kohden yhä kiihtyvämpää digitaalista sujuvuutta. Tässä kirjoituksessa mietimme koronapandemian, digitalisoitumisen, pienyrittäjän tilanteen, sukupuolen ja digikouluttautumisen yhteyksiä. Miten mennään tästä eteenpäin? Digitaalisuus ei ole pelkästään puhetta - se on toimintaa ja uusien taitojen oppimista Digitalisaation merkitys muuttui kerralla globaalisti, kun pandemia tuli arkeemme keväällä 2020. Digitalisaation valtava hetkessä tapahtunut lisääntyminen vaikutti jokaisen työhön ja työn tekemisen tapaan. Kenelläkään ei vielä tuossa vaiheessa ollut täysin käsitystä siitä, millaisen suuren muutoksen edessä myös yrittäjät, ja erityisesti pienyrittäjät, olivat. Suomen Yrittäjät ry:n teettämän tutkimuksen mukaan viidennes (18%) pienistä ja keskisuurista eli pk-yrityksistä ei ollut digitalisoinut toimintaansa lainkaan ennen korona-aikaa. Yksinyrittäjillä tilanne oli huonoin: 22 prosenttia vastanneista ei ollut digitalisoinut toimintaansa lainkaan ennen koronaa. (1) Yksinyrittäjyys on nimenomaan naisten yritystoimintaa leimaavaa. Voidaan siis olettaa, että yksin- tai pienyrittäjänaisilla tilanne oli edellä mainittuja lukuja huonompi. Ajantasalla olevan digitaalisen osaamisen merkitys kasvoi huomattavasti. Digitalisaation hyödyntäminen oli lisännyt jo aikaisemminkin osaamisvaatimuksia yrityksissä, mutta nyt moni yritys oli yllättäen täysin uuden, muuttuneen tilanteen edessä. Yritysten toimintaympäristöt muuttuivat, osin pysyvästi. Pandemian alkuvaihe korosti digivälineiden käyttöosaamista, sähköisten järjestelmien ja sovellusten käyttötaitoa sekä jaettujen ja yhteiskäyttöisten dokumenttien hallintaa. Usean vuoden ajalle suunniteltu digitaalinen kehitystyö jouduttiin yrityksissä toteuttamaan paljon suunniteltua aikaisemmin ja lyhyemmässä ajassa. Ensimmäisen muutoksen tuoma digitaalisen toiminnan kasvu toi tullessaan myös tietoturvahaasteet ja laadukkaan tiedontuotannon osaamistarpeet. Kolmannes niistä yrityksistä, joilla ei liiketoimintaa oltu digitalisoitu lainkaan ennen pandemiaa, ryhtyi kuitenkin digitalisoimaan toimintaansa pandemian aikana. Mitä suurempi yritys, sitä kehitysmyönteisempi suhtautuminen liiketoiminnan digitalisoimisen jatkamiseen myös koronapandemian jälkeen. Yksinyrittäjien vastaukset olivat negatiivisimmat. Yritysten digitalisoitumisella on merkitystä yrityksen menestykselle. Uusien teknologioiden tuoma hyöty poikkeusaikana onkin ollut kaikkein suurinta niissä pk-yrityksissä, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa oli digitalisoitu jo ennen koronapandemiaa. (1) Yksinyrittäjillä kehittämisen tilanne voi olla hiukan erilainen. Yksinyrittäjän on oltava oppimiskykyinen muuntautuja, joka luottaa omaan osaamiseen, sillä muuta henkilöstöä ei ole, eikä välttämättä osaavaa digikumppaniakaan. Oma kouluttautuminen voi olla yksinyrittäjälle tärkeämpää kuin yleisesti muille pk-yrittäjille. (2) Sukupuoli vaikuttaa edelleen digitaalisiin valmiuksiin ja yritystoimintaan Useissa tutkimuksissa on todettu sukupuolten välillä edelleen suuriakin eroja niin yrityksen perustamisessa ja johtamisessa kuin digiosaamisessakin. Miehet kokevat valmiudet keskimäärin naisten arvioita paremmiksi (3). Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää parantamalla naisten digitaitoja (4). Digitaalisten valmiuksien sukupuolinen eriytyminen alkaa usein jo varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten koulutuspoluilla. Digitaalinen kyvykkyys tyypillisesti kumuloituu ja jää helposti oppijan oman aktiivisuuden ja mieltymysten varaan (5). Naisyrittäjien digitaitojen kehittämiseen on syytä jatkuvasti panostaa. Samalla tuetaan talouskasvua ja kilpailukykyä sekä vähennetään sosioekonomista eriarvoisuutta. Naisten digitaalisten taitojen parantamiseen suunnatut investoinnit vauhdittavat naisten etenemistä kaikissa urakehityksen vaiheissa - siis myös yrittäjinä (4). On väitetty, että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu kehittyneissä maissa nykyvauhdilla vasta 50 vuoden kuluttua. Digitaitojen kehittäminen vauhdittaisi merkittävästi tasa-arvon saavuttamista myös kehittyvissä maissa. (6.) Metropolian yrittäjänaisille suunnattu Oon@2.0 -hanke on siis ollut täysin asian ytimessä. Kohden digitaalista sujuvuutta Kun välineet ja laitteet on otettu haltuun koulutuksissa, on aika pohtia, mitä muuta digiosaaminen tarkoittaa käyttäjän näkökulmasta. Teknologia on tehokas mahdollistaja, mutta digitaalinen sujuvuus vaatii muutakin kuin pelkkää teknologiaa (7). Miten yrityksestä saadaan digitaalisesti sujuva? Digivisio 2030 -hanke on määritellyt, että digitalisaatiossa on ennen muuta kyse muutosprosessista ja sen johtamisesta. Kokonaisvaltainen digikyvykkyys auttaa ennakoimaan ja mukautumaan muutokseen ja luo pohjaa jatkokouluttautumiseen. Kyse on konkreettisesti siitä, minkälainen rooli itsellä on toimintakulttuurin muutoksessa ja miten omaa työn laatua ja tulosta voi kehittää sähköisten välineiden ja alustojen avulla. Ei tee huonoa, että ymmärtää myös, mitä konepellin alla tapahtuu. Yrittäjän näkökulmasta keskeistä on siten oman digiosaamisen johtaminen ja omien verkostojen hyödyntäminen tässä. Myös tiedolla johtaminen omassa työssä korostuu: miten hyvin tunnistan, ymmärrän ja hallitsen omaan työhöni liittyvää dataa, yhdistän tietolähteitä ja käytän analytiikkaa oman työni kehittämiseen. Muutosprosessissa on siten kyse digitaalisen ajattelumallin omaksumisesta, digitaalisesta sujuvuudesta. Mukana pysyminen vaatii sitä, että yrittäjä on oman digiosaamisensa digipäällikkö. Toimintaympäristön ja -kulttuurin muutokset tulevat olemaan suurelta osin pysyviä ja muutosten nopeus jopa kasvaa. Ajantasaisen osaamisen hankkimisen, ylläpitämisen ja hyödyntämisen sekä uudistumisen merkitys yritystoiminnassa kasvaa jatkuvasti ja on jopa elinehto. Yksin-/pk-yrittäjät ovat erityisen tärkeä kohderyhmä. Suunnataan katsetta siis eteenpäin: kehitetään yrittäjänaisten digiosaamista tästä vielä eteenpäin kokonaisvaltaiseksi digitaaliseksi sujuvuudeksi. Yrittäjänaisten digiosaamista vahvistamassa Oon@2.0-hankkeessa Oon@2.0 -hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2019 ei ollut vielä mitään tietoa keväällä 2020 alkaneesta koronapandemiasta, jonka leviäminen ja hankkeen aloitusajankohta osuivat samaan ajanjaksoon. Yhteiskunnassa myllersi ja joka puolella kaikui sanat “digi, digi, digi…” Hankkeemme osui oivaan kohtaan. Hankkeessa kehitetään uudenlainen, kasvuhaluisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuus, joka avaa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja tukee kasvuhaluisten yrittäjänaisten osaamista digitalisaation hyödyntämisessä. Osana koulutusta tarjotaan tarvekartoitukseen perustuvaa yksilöllistä tukea liiketoiminnan kasvattamiseen. Naisyrittäjille suunnattavilla digikoulutuksilla on edelleen tilausta. Jatkossa voisi myös miettiä uudentyyppistä oppimismuotoa, itsereflektiota, jossa nostetaan esiin esimerkiksi: minä digiosaajana osaamistarpeeni mistä todella on kyse, tekniikasta vai sosiaalisesta puolesta vertaismentorointia Sitran tutkimuksen (8) mukaan uuden oppiminen innostaa ja herättää uteliaisuutta sekä tuottaa yleisesti hyvinvointia. Muuttuvassa maailmassa pärjääminen on myös tärkeä syy oppimiseen. Työssä opitaan työskentelemällä kollegojen kanssa: 70 prosenttia vastaajista kertoi oppivansa työelämässä toisilta ja tekemällä töitä muiden kanssa. Yksin-/pienyrittäjänaisille suunnatussa Oon@2.0-hankkeen kumppanuusverkostotapaamisissa luotiin näitä yhdessätekemisen tilaisuuksia. Yhdessä tekemistä ja oppimista tulisi mahdollisissa jatkohankkeissa vielä lisätä. Kirjoittajat Kaarina Pirilä työskentelee Metropoliassa yliopettajana Kuntoutus ja tutkiminen -osaamisalueella. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja optikko. Kaarina on kokenut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kehittäjä sekä opinnäytetyön ohjaaja. Monipuolinen hanketyöskentely innoittaa Kaarinaa ja hän toimii parhaillaan Oon@2.0-, Hyvissä Handuissa Himassa- ja Developing Student-Run Multidisciplinary Allied Health Practice Center -hankkeissa. Jenni Koponen työskentelee Metropoliassa asiantuntijana jatkuvan oppimisen asiakasryhmäkohtaisten palveluiden ja uusien oppimisratkaisujen kehittäjänä ja hanketoimijana. Jenni on työskennellyt korkeakoulukentällä pitkään opettajana, tutkijana ja pedagogisena asiantuntijana. Oppimisessa häntä kiinnostaa eniten uuden oivallus. Jenni on taustaltaan diplomi-insinööri ja kasvatustieteilijä. Lähteet Kivikoski, Jouni & Kauppinen, Tatu 2021. Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020. Prior Konsultointi Oy. Suomen Yrittäjät ry. Malinen, Petri 2021. Yrittäjyyden kehityskulkuja. Suomen Yrittäjät ry. Järventaus, Jussi & Kekäläinen, Henrietta 2018. Uudistuva työ ja yrittäjyys – visioista toteutukseen. Ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018–2028. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 27/2018. Women and Men in ICT: a Chance for Better Work–Life Balance. Sukupuolten tasa-arvo ja digitalisaatio Euroopan unionissa 2018. EIGE, EU:n sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä tietokeskus. (eige.europa.eu) Kaarakainen, M-T. Education and Inequality in Digital Opportunities : Differences in Digital Engagement among Finnish Lower and Upper Secondary School Students 2019. Turun yliopisto. Digitaidot kaventavat sukupuolten välistä kuilua työelämässä 2016. Accenture. (epressi.com) Karhulahti, Emma & Lindh, Anne 2021. Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan. (hrviesti.fi) Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -tutkimus. 2020. Sitra ja Innolink. Metropolian toteuttama Oon@2.0 - yrittäjänaisten liiketoiminnan kasvua digitalisaation ja kumppanuusverkostojen kautta -hanke toteutetaan ajalla 1.4.2020-28.2.2023. Hankkeessa on tavoitteena vahvistaa uusmaalaisten pienyrittäjänaisten valmiuksia hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ja saada tukea oman yrityksensä liiketoiminnan vahvistamiseen uutta digiosaamista hyödyntäen. Tavoitteena on myös luoda uudenlainen, kasvuhakuisten yrittäjänaisten tarpeisiin vastaava koulutuskokonaisuus. Oon@2.0-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama hanke.
Fasilitoitu tuotekehittäminen kannustaa onnistumaan
Maailman muutosten kiihtyessä mikro-, pien- ja keskikokoisten (pk-) yrittäjien tukeminen on monella tavalla tärkeää. Asiakaskäyttäytyminen ja toimintaympäristöt muuttuvat. Liiketoiminta- ja ansaintamallit kehittyvät. Taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja globaalit mahdollisuudet avautuvat. Covid-19 -pandemian aiheuttama yhteiskuntien laajamittainen sulkeutuminen, vahvat etätyösuositukset ja paikalliset rajoitukset ovat johtaneet asiakasvirtojen ja liiketoimintojen siirtymiseen digitaalisiin kanaviin, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lähes poikkeuksetta pienyritykset ovat kokeneet tarvetta etsiä ja tavoittaa yhä paremmin sekä uusia että jo olemassa olevia asiakkaita digitaalisissa kanavissa. Digitaalinen transformaatio (itewiki.fi) on käynnistynyt jo paljon ennen vallitsevaa Covid-19-tilannetta, mikä kuitenkin on omalta osaltaan edelleen vauhdittanut maailman siirtymistä etäkaiken aikaan, markkinoiden yhä vahvempaa siirtymistä digitaalisiin kanaviin ja yhteiskuntien siirtymistä kokonaisuudessaan kohti uutta normaalia. Kilpailu on monella tavalla kovaa ja kiristyy entisestään palveluntarjoajien siirtyessä vauhdilla verkkoon. Kivijalkamyymälät alkavat monella toimialalla olla erityistä arjen luksusta, jonka ylläpitämiseen monilla pienyrittäjillä ei ole enää varaa. Pienyrittäjän näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää pysyä muutoksessa mukana, varsinkin silloin, kun työn lisäksi on kyse yrittäjän toimeentulosta. Pienyrittäjien keskuudessa on havaittu tarvetta uusien tuotteiden ja palveluiden ketterään ja innovatiiviseen kehittämiseen erilaisten ja uusien asiakasryhmien tavoittamiseen monikanavaiseen myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjien keskuudessa vahvan uudistumishalun lisäksi on tunnistettu osaamisvajeita, tarvetta palvelumuotoilulle ja ydinliiketoimintojen uudistamiselle. Jo vuosia yrittäjäjärjestöt ovat tehneet kartoituksia jäsenistölleen. Niissä ovat erityisesti nousseet esiin digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät laaja-alaiset haasteet. Tuotteiden ja palveluiden fasilitoitu virittäminen Yksi tapa tukea yrittäjiä tunnistettujen osaamisvajeiden osalta on erilaisten koulutusten järjestäminen. Tänä päivänä niitä tarjotaankin laajasti sekä yksityisten toimijoiden että oppilaitosten toimesta. Myös me Tuote- ja palveluvirittämö -hankkeessa toimivat asiantuntijat olemme halunneet antaa oman panoksemme tälle kentälle. Aloittaessamme vuonna 2018, emme arvanneet, kuinka merkitykselliseen arvoon tekemämme työ lopulta nousisi. Covid-19 -pandemia, sen suorat ja epäsuorat vaikutukset, välittyivät sekä koulutusorganisaatioiden että yrittäjien toimintaan. Tilanne haastoi toimintamallien nopeaan uudistamiseen täysin ennennäkemättömällä tavalla. Myös Tuote- ja palveluvirittämön koulutuskokonaisuus siirrettiin kokonaisuudessaan verkkoon keväällä 2020. Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen ydinajatuksena on ollut sekä uusien että jo olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden virittäminen seuraavalle tasolle. Hankkeeseen osallistuvat yritykset sitoutuivat yrityskohtaiseen tuotekehittämisprosessiin (PDF), jota tuettiin seuraavilla toimilla: moduulimuotoinen koulutus yrityskohtaiset kehittämisprojektit ja yritysten yksilöllinen sparraus ja fasilitoitu työskentely yrityskohtaisissa työpajoissa. Tätä koulutuksen, kehittämisen ja sparrauksen muodostamaa kokonaisuutta olemme laajasti kutsuneet yritysten fasilitoiduksi virittämiseksi. Tavoitteena on ollut antaa yrittäjille tietoa ja työkaluja ja kartuttaa heidän osaamistaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta olemme hankkeen aikana sisällöllisesti keskittyneet seuraaviin teemoihin: liiketoimintaympäristö ja strategiset valinnat asiakkuuksien hallinta ja segmentointi asiakastarpeiden tunnistaminen palvelumuotoilu myynti ja markkinointi digitalisaatio. Tavoitteena on ollut suunnitella, tuottaa, toteuttaa ja arvioida uusia ja innovatiivisia tuotteita valmiina markkinoille vietäväksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tutustua toimintaympäristöjen muutoksiin nyt ja tulevaisuudessa sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan paikallisesti Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuosien 2018-2021 mukana on ollut 61 yritystä, joiden kehittämisprosessi on edennyt kuvassa 1 esitetyn polun mukaisesti. Jokaisen mukana olleen yrityksen kohdalla on tunnistettu yrityskohtaiset kehittämistarpeet valmisteltu kartoitettu suunniteltu ja ideoitu edetty konkreettiseen kehittämisen vaiheeseen tehty ja tuotettu pilotoitu ja lanseerattu arvioitu tulokset suunniteltu jatkotoimenpiteet ja suljettu kehittämisprojektit. Koko kehittämisprosessin ajan Tuote- ja palveluvirittämön henkilökohtainen fasilitaattori on toiminut yrittäjän työparina. Henkilökohtaisella sparrauksella kohti korkeuksia Erityisen tästä hankekokonaisuudesta tekee yrityksille tarjottu henkilökohtainen sparraus ja fasilitoitu työskentely, johon kokonaisuudessaan on panostettu paljon resursseja, kuten asiantuntijoiden aikaa ja osaamista. Henkilökohtainen apu on koettu kultaakin kalliimmaksi, ja sitä on koko hankkeen ajan kehuttu vuolaasti. Mukana olleet yrittäjät ovat kuvanneet kokemuksiaan seuraavasti: “Aivan uusi muoto jakaa tietoa. Henkilökohtainen tuki oli ratkaiseva ja paras mahdollinen.” “Monen vähän vastaavan koulutuksen läpikäyneenä tämä oli mielestäni paras, koska tässä oli tarpeeksi yksilöllistä sparrausta.” “Parasta mitä minulle on tapahtunut oppimisen saralla sitten vuoden 2012, jolloin perustin yritykseni.” Myös hankehenkilökunta koki yritysten kanssa työskentelyn mielekkääksi ja anteliaaksi. Kehittämisprojektien aikana on koettu monenlaisia tunteita innostumisesta onnistumiseen, ajankohdan aiheuttamista haasteista ja monen pienyrityksen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Voimaa verkostoista Vaikka yrittäjäjärjestöjen tutkimukset (yrittajat.fi) osoittavat selkeitä kehittämistarpeita monen pienyrittäjän arjessa, niihin tarttuminen yksin voi osoittautua haastavaksi. Silloin viisasta on etsiytyä vertaisten seuraan ja etsiä tukea verkostoista. Se oli yksi myös tämän kokonaisuuden tavoitteista. Verkostojen merkitys nousee suureen arvoon erityisesti silloin, kun työskentelee yrityksessään yksin. Verkostojen avulla yrittäjä voi vaihtaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, laajentaa ja jakaa osaamistaan ja kehittää liiketoimintaansa. Verkostoista voi löytyä samassa vaiheessa tai saman haasteen kanssa painivia vertaisia, joiden kanssa kehittäminen voi olla helpompaa, hauskempaa ja tuloksellisempaa. Hanke sai kiitosta myös verkostoitumisen mahdollistamisesta, vaikkakin nopeasti levinnyt Covid-19-pandemia asetti uusia haasteita myös tälle toiminnalle. “Ilman koronaa tämä olisi ollut upea koulutus. Yksinyrittäjänä juuri muiden seura ja osallisuus olisivat antaneet vielä todella paljon enemmän.” “Valitettavasti korona-pandemia tuhosi sen arvokkaimman osan, kasvokkaisen kohtaamisen, niin opettajien kuin muiden kurssilaisten kesken.” Kaikesta huolimatta, ja kokemustemme perusteella, uskomme verkostojen vankkumattomaan voimaan myös tulevaisuuden hankkeissamme. Yhdessä tekeminen on ehdottomasti parasta, jonka vuoksi myös me toivomme tämän mahdollisuuden nopeasti palaavan! Omatoimisesti vai fasilitoidusti? Hankkeen aikana (2018-2021) olemme kuunnelleet mukana olleiden yrittäjien tarpeita herkällä korvalla. Olemme kehittäneet ja muokanneet toimintamallia koko työskentelymme ajan. Olemme lisänneet webinaareja ja pienryhmätyöpajoja, tuottaneet video-ohjeita ja työskentelyä tukevia videosisältöjä, koko ajan yrittäjien tarpeita kuunnellen. Koska olemme havainneet yrittäjien moninaisuuden, olemme halunneet tuottaa kehittämisen tueksi myös omatoimimallin. Sen avulla myös kiireisimmät ja itsenäisesti mieluummin työskentelevät pääsisivät kehittämisessään vauhtiin. Omatoimimalli noudattelee samaa kaavaa fasilitoidun mallin kanssa, kuitenkin sillä erolla, että yksilöllinen asiantuntijasparraus ja järjestelmälliset verkostot puuttuvat. Sen avulla yrittäjä voi kuitenkin miettiä ja tutkailla oman yrityksensä tilannetta. Omatoimimallin tavoitteena on auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä kehittämisprosessissa alkuun, itse valitsemallasi ja sinulle parhaiten sopivalla tyylillä 👍. Tervetuloa mukaan joko omatoimisesti tai fasilitoidusti sparraten 😊 Kirjoittaja Mari (Lehtori) Virtanen toimii Metropoliassa ylemmän ammattikorkeakoulun yliopettajana, erityisesti digitalisaatioon liittyvien aiheiden parissa. Koulutukseltaan hän on terveystieteiden tohtori ja ammatillinen opettaja, jota kiinnostaa teknologian soveltaminen mielekkäällä, innostavalla ja vaikuttavalla tavalla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa graafista suunnittelua, kankaiden digipainantaa, ompelua ja verkkokauppayrittämistä. Tämän tekstin hän kirjoitti Tuote- ja palveluvirittämöhankkeen työryhmän Elina Förster, Pekka Jalava, Mari Virtanen, Eero Kokko, Marja Orpana-Niitlahti ja Vesa Rinne puolesta. Tuote- ja palveluvirittämö on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama hanke, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttavat yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2018-30.4.2021.
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.