Avainsana: Dallaten
Hankkeen arvioinnista on moneksi
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on toteuttaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joka toisaalta palvelee ammattikorkeakouluopetusta ja toisaalta edistää alueellista elinkeinoelämää (1). TKI-toiminnan keskiössä ovat erilaiset hankkeet, joilla pyritään tuottamaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän haasteisiin samalla, kun vastataan projektisuunnitelman ja muihin rahoittajan määrittelemiin tavoitteisiin. Hankkeen kokonaisvaltainen arviointi voi tulosten lisäksi kohdistua johtamiseen, vaikuttavuuteen ja toiminnan arviointiin hankkeen eri vaiheissa (2). Toisaalta arvioinnin kohteena voi olla hankkeessa opitun reflektointi ja osallisuuden kokemus. Jokainen hanke on erilainen – ei vain tavoitteiden vaan myös toimijaverkon osalta. Parhaimmillaan hanke tuottaa uusia ratkaisuja elinkeinoelämän ja ammattikorkeakouluun arkeen ja samalla kasvattaa kaikkien toimijoiden osaamista. Arviointi osana hankkeen toimintaa Hankkeen loppuarvioinnissa matkalla kertyneestä arviointiaineistosta koostetaan systemaattisen käsittelyn kautta kokonaiskuva, jonka myötä hankkeen tulokset ja hyvät käytänteet sekä myös kehittämiskohteet tulevat näkyväksi. Arviointi kohdistuu hankkeen tulosten, tavoitteiden, horisontaalisten periaatteiden lisäksi myös moninaiseen toiminnan arviointiin. Dallaten-hankkeessa toiminnan itsearviointia on tehty hankkeen elinkaaren eri vaiheissa, kolmella hanketoimijoille suunnatulla ja samanlaisena toistuvalla anonymisoidulla sähköisellä kyselyllä. Kyselyillä on arvioitu hankkeen johtamista, viestintää, yhteistyötä, työskentelyalustoja, toiminnallisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Hankkeen aikana toteutettujen itsearviointien sekä kerättyjen tapahtumien ja koulutusten palautekyselyjen vastaukset ovat ohjanneet toimintaa matkan varrella. Tämän lisäksi kyselytuloksia hyödynnetään osana hankkeen toiminnan loppuarviointia. Hankkeeseen kytkeytynyt toimijajoukko oli taustoiltaan moninainen ja monialainen. Mukana oli edustajia eri ammattikorkeakouluista ja erilaisista lähtökohdista yrittäjyyteen ponnistaneita yrittäjiä. Toimijajoukkoa täydensi vapaaehtoisista senioreista koottu vaikuttajaryhmä. Arviointiaineistoja kerättäessä huomioitiin, että vapaaehtoisista senioreista kaikilla ei esimerkiksi ollut laitteita tai valmiuksia vastata sähköisiin kyselyihin. Hankkeen loppuarvioinnissa hyödynnetään myös ulkoista arviointia, joka toteutetaan osana HYTKE - kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä - hankkeen Osallistuvan TKI-kumppanuuden arviointiviitekehyksen pilotointia (3). Osallistuva TKI-kumppanuus ohjaa kohdistamaan katseen yhdenvertaiseen osallistumiseen, moninaiseen osaamiseen sekä systeemiseen kehkeytymiseen. Loppuarviointiin osallistuivat samansisältöisillä kysymyksillä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian hanketoimijoiden lisäksi hankkeessa valmennuksessa olleet yritykset sekä hankkeen ohjausryhmä. Hankkeessa mukana ollut vapaaehtoisista senioreista koostunut vaikuttajaryhmä osallistettiin mukaan arviointiin osana vanhustyön opiskelijoiden tekemää opinnäytetyötä (4). Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys apuna aineiston jäsentämisessä Dallaten-hankkeessa matkan aikana kertynyt arviointiaineisto on luonteeltaan moninaista. Sirpaleiseksikin luonnehdittavaksi olevan aineiston jäsentämisessä ja analysoinnissa on hyödynnetty edellä mainittua osallistuvan TKI - kumppanuuden arviointiviitekehystä, joka ohjasi kohdistamaan katseen yhdenvertaiseen osallistumiseen, moninaiseen osaamiseen sekä systeemiseen kehkeytymiseen. Eri materiaalien tarkastelu saman viitekehyksen avulla auttoi nostamaan yhtymäkohtia tilanteessa, jossa arvioinnissa käytetty aineisto ei ole muodoltaan yhdenmukaista. Esimerkiksi hankkeeseen osallistuneille yrittäjille suunnatun palautekyselyn vastaukset saivat vahvistusta, kun vastauksia verrattiin seniorivaikuttajaryhmää koskevan opinnäytetyön johtopäätöksiin. Osallistuvan kumppanuuden arviointiviitekehys valikoitui työkaluksi vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankematkaa reflektoidessa kävi ilmeiseksi, että osallistuvan kumppanuuden periaatteiden tarkoituksellinen soveltaminen hankkeen suunnittelusta alkaen – esimerkiksi ottamalla hankkeen kohderyhmään kuuluvia yrittäjiä mukaan jo suunnitteluvaiheeseen – olisi voinut olla erittäin hedelmällistä. Viitekehys tarjosi kuitenkin arvokkaan tarkastelukulman tilanteessa, jossa osallistuvan kumppanuuden teemoista erityisesti syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointi oli sisäänkirjoitettuna hankkeeseen rahoittajan määrittelemien horisontaalisten periaatteiden myötä. Arvioinnin tulokset kertovat onnistumisista Kun Dallaten-hankkeen arviointiaineistoja peilattiin osallistuvan TKI-kumppanuuden arviointiviitekehykseen, kävi ilmi, että yhdenvertaiseen osallistumiseen ja moninaiseen osaamiseen liittyvät seikat toteutuivat enimmäkseen hyvin tai erinomaisesti hankkeen toiminnassa, vaikka osallistuvan TKI-kumppanuuden mallia ei sovellettu alusta alkaen. Yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna myönteisiä seikkoja olivat reilut toimintatavat kumppanien kesken keskinäistä luottamusta ja arvostusta heijastavat ja vahvistavat toimintatavat tavallisesti ulkopuolelle jäävien tahojen kutsuminen mukaan kumppaneiksi yhteistoiminnan suunnitelmallisuus, koordinointi ja fasilitointi. Moninaisen osaamisen tarkastelussa myönteisinä piirteinä Dallaten-hankkeessa pidettiin seuraavia asioita yhteistyössä on mukana eritaustaisia ihmisiä ja monenlaista osaamista kumppanien välisellä yhteistyöllä luodaan yhdyspintoja eri tahojen ja asiantuntijaverkostojen toimintaan yhteistyön avulla tunnistetaan eri syitä ja tapoja, joista kumppanien kiinnostus ilmiötä kohtaan kumpuaa yhteistoiminta suunnitellaan toimijoita yhdistävien arvojen varaan. Systeemistä kehkeytymistä käsittelevän osa-alueen arvioinnissa oli enemmän hajontaa. Toiminnassa tunnistettiin kuitenkin asioita, joita kannattaa vaalia hanketyössä jatkossakin: kompleksisien asioiden ja ongelmien havainnollistaminen ja ratkominen yhteistyö vaikuttavuuden vahvistamiseksi jatkuvan oppimisen ja yhteisöllisen osaamisen vahvistaminen. Arviointi antaa eväitä oppimiseen Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys osana Dallaten-hankkeen loppuarviointia toimi erinomaisena kehittävän arvioinnin työkaluna. Arvioinnin yhteydessä esiin nousi joukko kysymyksiä, joiden pureskeluun on hyvä käyttää aikaa seuraavissa hankkeissa jo hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen: Millaisilla käytännön toimintatavoilla vuorovaikutuksen vastavuoroisuutta ja dialogisuutta voidaan edistää ja vahvistaa kumppaneiden välillä? Miten yhteistyömuotoja kehitetään osaamisen jakamista edistävään suuntaan? Millaisia esteitä erilaisilla kumppaneilla voi olla tuoda esiin erilaisia näkemyksiä? Onko yhteistyön muodoissa tai toimintatavoissa sellaisia malleja, jotka epäsuorasti ohjaavat toimijoita hakemaan konsensusta silloinkin, kun moninaiset näkökulmat veisivät asioita eteenpäin? Millaisilla toimilla yhteisen toiminnan systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä voidaan vahvistaa? Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys tukee toimintakäytänteistä sopimista ja auttaa tekemään niitä näkyväksi. Kirjoittajat Anna Eskola, FM, toimii Dallaten-hankkeessa projektisuunnittelijana. Hänellä on useiden vuosien kokemus TKI-hankkeista sekä erilaisten toimintamallien kehittämistyöstä. Heidi Stenberg, KM, Lehtori, Th, tuotekehittäjä EAT, toimii Dallaten-hankkeen projektipäällikkönä tuoden toimintaan mukaan moninaisen osaamisen ja kokemuksen projektien johtamisesta, palveluiden kehittämisestä sekä myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla. Lähteet Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 § 4 Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932 Koski L. toim. 2014. Hanketoiminnan ja hankkeiden vertaisarvioinnin arviointialueet ja –kriteerit (PDF). Opetushallitus. Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., & Salonen, A. O. 2023. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa (journal.fi). Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 10–27. Niku H. & Lindqvist P. 2023. Vaikuttajaryhmä senioreiden äänenä: vaikuttajaryhmäläisten kokemuksia Dallaten-hankkeeseen osallistumisesta (theseus.fi). Osallistuvaa TKI-kumppanuutta pilotoidaan osana Metropolian TKI-toiminnan profiilin kehittämistä, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana. Lue lisää HYTKE-hankkeen sivulta.
Seniorien vaikuttajaryhmät – uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen
Miten toteuttaa aitoa asiakaslähtöisyyttä liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä? Kun uusia ajatuksia kaivataan palvelujen kehittämisen tueksi, tarvitaan tuoreita näkökulmia. Seniorien vaikuttajaryhmä on toimintaa, jonka kehittämiseen ovat osallistuneet niin ammattikorkeakoulun opiskelijat kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen (TKI) asiantuntijat. Ohjatussa toiminnassa vaikuttajaryhmän edustajat ovat välittäneet alan yrittäjille näkemyksiään palveluista, joita iäkkäiden liikuntaan ja hyvinvointiin kaivataan. Tässä blogitekstissä kerromme, miten kehittämistyössä onnistuttiin yhdessä. Innovaatio-opinnoissa opiskelijat kehittävät uudenlaisia ratkaisuja Ajatus vaikuttajaryhmästä syntyi, kun annoimme Metropolian innovaatioprojekti opintojaksolla opiskelijatiimille haasteen ideoida sitä, miten saadaan aidosti asiakaslähtöisyyttä toteutettua liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Haasteen tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla saataisiin esiin iäkkäiden näkemykset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi. Opiskelijatiimiltä syntyi ajatus senioreista muodostettavan vaikuttajaryhmän muodostamisesta. TKI-hankkeessa voi testata hyviä ideoita käytännön kokeiluina Opiskelijoiden innovaatio-opinnoissa syntynyt idea oli hyvä. Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen yhteisesti toteuttamassa Dallaten-hankkeessa (Dallaten.fi) vaikuttajaryhmätoimintaa innovoitiin ja kehitettiin edelleen. Dallaten-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli auttaa liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä ymmärtämään eläkeläisväestön tarpeita näiden palveluiden kuluttajina. Tähän pyrimme tekemällä selvitystyötä ja tuottamalla aiheesta runsaasti julkaisuja eli artikkeleita, blogeja, webinaareja ja podcasteja (Dallaten.fi), aiemman tietämyksen ja hankkeessa opitun pohjalta. Kysyimme hankkeen käynnistyessä siihen mukaan tulleilta yrittäjiltä heidän toiveistaan. Niissä tuli esille myös toiveet yhteiskehittämisestä ja palveluiden testaamisesta (1, 2). Senioriymmärrykselle ja kohtaamisille oli siis tilausta. Vaikuttajaryhmä muodostettiin vapaaehtoisista eläkeläisistä Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Ryhmään saatiin yksitoista eläkeläistä, kaksi miestä ja yhdeksän naista. Suurin osa vaikuttajaryhmäläisistä oli helsinkiläisiä, viidestä eri kaupunginosasta. Vaikuttajaryhmäläisistä nuorin oli 65- ja iäkkäin 82-vuotias. Vaikuttajaryhmän toiminta toteutui onnistuneesti Vaikuttajaryhmätoiminta on suhteellisen kevyt ja vaikuttava tapa saattaa palvelujen tuottajat ja kuluttajat kumpiakin osapuolia hyödyttävän, ja kokemuksemme mukaan jopa innostavan yhteiskehittämisen pariin. Dallaten-hankkeessa järjestetty vaikuttajaryhmätyöskentely toteutettiin kolmena iltapäivänä. Näissä tapaamisissa vaikuttajaryhmäläiset ja yritykset kohtasivat yhteisen työskentelyn merkeissä. Tilaisuudet alkoivat yhteisellä lounaalla ja työskentelyaikaa oli varattu kolme tuntia. Vaikuttajaryhmä-tapaamisten tavoitteena oli tukea yrityksiä asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä. Vaikuttajaryhmäläisille tavoitteena oli tarjota mahdollisuus vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Työskentelyssä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä (3, 4). Yhteinen ymmärrys pohjana onnistuneelle palvelutuotekehitykselle Ensimmäisen vaikuttajaryhmäpäivän aikana tutustuttiin ja luotiin yhteinen ymmärrys vaikuttajaryhmätoiminnan jatkosta. Tilaisuudessa käytiin Learning cafe -menetelmää, joka on tapa ideoida yhdessä ja oppia toisilta. Se on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä (5). Yrittäjistä ja vaikuttajaryhmäläisistä muodostetuissa pienryhmissä käytiin keskustelua seuraavien teemojen ympärillä: Miten seniorit valitsevat palvelun, jota käyttävät? Mistä seniorit saavat tiedon palveluista? Mitkä olisivat parhaimmat viestintä ja markkinointikanavat, kun halutaan saavuttaa senioreita? Minkä kanavan kautta seniorit haluaisivat saada tietoa palveluista? Millaista tietoa palveluista toivotaan? Minkälaista markkinointia toivotaan? Vaikuttajaryhmäläiset kokivat keskustelut ja ajatustenvaihdon yritysten kanssa mielenkiintoisina. Hyvänä he kokivat myös monien ihmisten tapaamisen. He kokivat tilaisuuden hyväksi ja uusia virikkeitä antavaksi. Tutuksi tuleminen syventää asiakasymmärrystä Toisessa vaikuttajaryhmäpäivässä yritysten ja vaikuttajaryhmäläisten yhteistyötä jatkettiin työskentelemällä empatiakartta menetelmää hyödyntäen. Empatiakartan tarkoituksena oli auttaa keskustelemaan asiakkaan tarpeista, tunteista, toiveista ja peloista, jotka liittyvät palvelun kehittämiseen (5). palvelun idean edelleen kehittämiseksi. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat tilaisuuden paljon ajatuksia herättäväksi ja mielenkiintoiseksi. Yritysten kanssa työskentely ja ryhmätyöt koettiin mieluisina. Tulevaisuuden palvelujen kehittäminen vaatii vuorovaikutusta Kolmannessa tapaamisessa tutustuttiin palvelupolkuun (5) yhtenä palvelumuotoilun menetelmänä. Palvelupolku voidaan kartoittaa olemassa olevasta palvelusta, jotta palvelun rakenne saadaan ymmärrettäväksi ja siihen muotoon, että sitä voidaan tarkastella kriittisesti. Palvelupolku toimii myös konseptoidessa täysin uutta palvelua, sillä sen avulla saadaan hahmotettua ja konkretisoitua palvelun tuotantotapa, rakenne ja päävaiheet, vaikka palvelua ei olisi vielä olemassa (5). Tässä tapaamisessa yhteiskehittämistä tukivat yritysten omat tapaamispisteet, joissa heillä oli mahdollisuus keskustella vaikuttajaryhmäläisten kanssa omasta palvelustaan ja saada kommentteja oman palvelun edelleen kehittämiseksi. Vaikuttajaryhmäläiset kokivat keskustelut yrittäjien kanssa antoisiksi ja pääsivät paneutumaan yrityksen palvelun kehittämisen eri vaiheisiin. Yritysten kokema hyöty vaikuttajaryhmätoimintaan osallistumisesta ylitti odotukset Kohderyhmäymmärrys on palveluiden tuottajille olennaisen tärkeä asia. Vaikuttajaryhmä-toiminnassa tuo ymmärrys muuttui yhteisiksi kokemuksiksi ja kohtaamisiksi. Tapaamiset toimivat sekä yrittäjien että vaikuttajaryhmäläisten mielestä erinomaisina kokeilupaikkoina, joissa yrittäjät saattoivat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan senioreille. Yrittäjät saivat vaikuttajaryhmältä suoraa palautetta ja myös kehittämisehdotuksia palveluihinsa. Osa yrittäjistä muuttikin palveluitaan näiden vaikuttajaryhmätapaamisten pohjalta. Yrittäjien antamissa palautteissa toistui vahvana viesti, että vaikuttajaryhmätoimintaan osallistuminen oli hyödyllistä. Tilaisuudet toivat yrittäjille tärkeää tietoa asiakaskunnan toiveista ja tarpeista. "Hienoa, että päästiin keskustelemaan kohderyhmän ihmisten kanssa." "Tarkentui asiakaskunnan toiveet ja sain lisätietoa erilaisista verkostoista." "Hyviä vinkkejä jatkoon!" Yrityksistä 9 osallistui tapaamisiin, hieman eri kokoonpainoin. Pyydetyn palautteen perusteella toimintaan osallistuneet yrittäjät kokivat tapahtumien olleen heille hyödyllisiä tai erittäin hyödyllisiä. Suurin osa yrittäjistä olisi valmis suosittelemaan vastaavia tapahtumia yrityskollegoilleen. Senioritietämyksen siirtyminen liikunta- ja hyvinvointipalveluita tuottaville yrittäjille vaikuttajaryhmätoiminnan avulla Näimme hyvinkin selvästi, miten seniorivaikuttajaryhmämme pystyi siirtämään senioriymmärrystä hankeyrittäjillemme yhteisissä tapahtumissamme. Yrityksillä oli mahdollisuus hyödyntää vaikuttajaryhmäläisiä myös itse järjestämin tapaamisiin. Hankkeen puolesta yhdistimme vaikuttajaryhmäläiset ja yrittäjät esiin tulleen kiinnostuksen mukaan. Osa yrityksistä hyödynsi tätä mahdollisuutta ja osa vaikuttajaryhmäläisistä pääsi myös testaamaan palveluja. Dallaten-hankkeen loppuseminaarissakin (Dallaten.fi) senioreiden ja yrittäjien kohtaamiset ja toiminnan muutos olivat keskiössä. Vaikuttajaryhmätoimintaa kehittämään ja levittämään Dallaten-hankkeen myönteisten kokemusten pohjalta me kirjoittajat olemmekin valmiita suosittelemaan vaikuttajaryhmätoimintaa yksityisten ja myös julkisten palveluiden kehittämiseen. Konseptia tulee edelleen kehittää eli meillä ei ole valmista, monistettavaa mallia vaikuttajaryhmätoiminnalle. Olisi erinomaista, jos vaikuttajaryhmäkokeiluja tehtäisiin lisää eri palveluiden suhteen ja eri kohderyhmien piirissä. Opinnäytteitä, tutkimus- ja kehittämishankkeita kaivattaisiin. Tavoitteenahan ovat paremmat palvelut kullekin kohderyhmälle. Kirjoittajat Hannele Hokkanen on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri (TtM), sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja ja tuotekehittäjä EAT. Hän työskentelee Dallaten hankkeessa vanhustyön asiantuntijana, vastuualueenaan erityisesti senioreista muodotetun vaikuttajaryhmän kehittäminen. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveystalalla lehtorina, vanhustyön kehittäjänä, innovaayioprojekti koordinaattorina ja TKI-hanketoimijana. Arto Tiihonen on liikuntasosiologi (FT) ja toimii hankeasiantuntijana Laureassa. Dallaten-hankkeessa Arto on vastannut liikkumiseen liittyvästä monipuolisesta senioriymmärryksen tuottamisesta liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjien tarpeisiin. Lähteitä Tiihonen A. 2022c. Testausta, palveluiden muotoilua, yhteistyötä ja pallottelua – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta ja miten hanke vastaa toiveisiin? Osa 1. (journal.laurea.fi). Laurea Journal, 16.6.2022. Tiihonen A. 2022d. Toimintakykyä, sosiaalista inkluusiota, yhteistyötä – Mitä liikunta- ja hyvinvointipalveluyrittäjät odottavat Dallaten-hankkeelta? Osa 2. (journal.laurea.fi). Laurea Journal, 30.8.2022. Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Talentum Media Oy Espoon kaupunki. 2023. Sivistystoimen Interaktiivinen Työkalupakki palvelumuotoiluun (docplayer.fi) (luettu 22.4.2023) Innokylä.fi. Työkalut. (luettu 16.4.2023) Tiihonen A. 2022a. Tekemällä oppimisella aitoja muutoksia yrittäjien ja senioriasiakkaiden toimintaan (journal.laurea.fi) Laurea Journal 28.11.2022. Tiihonen A. 2022b. Seniorit kuluttajina – lisää ikäpolvi- ja sukupuolitietoista tarjontaa. (journal.laurea.fi). Laurea Journal 8.11.2022. Wilska T-A, Mikkonen H, Tiihonen A 2022. Dallaten-webinaari senioreiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttämiseen liittyvistä tekijöistä. (video.haaga-helia.fi). Tallenne, 13.10.2022. Tiihonen A. Hokkanen, H. 2023, Dallataan yhdessä: Seniorina palveluja kehittämässä. Metropolian ammattikorkeakoulun Podcast -sarja.
Liiketoimintaa Lean Startupilla ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin
Koronapandemia vaikutti suuresti liikunta- ja hyvinvointialalla toimiviin yrityksiin. Keväällä 2020 tehdyn selvityksen mukaan liikunta-alan yrityksistä 59 %:lla liikevaihto laski koronarajoitusten myötä vähintään puolella. Monet yritykset joutuivat lopettamaan toimintansa kokonaan. (1.) Samalla myös ikääntyneiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi oli koetuksella tiukoista korona rajoituksista johtuen. Tässä blogitekstissä kerromme, miten ammattikorkeakouluissa on valmennettu yrityksiä uusiutumaan tuote- ja palvelukehityksessä Lean StartUp -menetelmän avulla. Lean StartUp ja kestävä kasvu kehittämistyön perustana Uuden luominen tapahtuu aidosti epävarmassa ympäristössä. Tilaston (2) mukaan yli 70 % kaikista uusista kokeiluista epäonnistuu. Vaikka aikaisempi kehitys on tiedossa, ei sen perusteella voida päätellä tulevaa. Lean Startup on menetelmä, jonka avulla pieni tai suuri organisaatio kykenee suunnitelmallisesti ja systemaattisesti luomaan uutta siten, ettei se päädy tuon ikävän tilaston jatkeeksi. Kestävä kasvu viittaa pitkäaikaiseen menestymiseen, jossa onnekkuuden ja satunnaisuuden merkitys vaimenee. Niin ihmisten kuin yritysten toiminnan päämääränä on lopulta kestävä kasvu. Lean StartUp -menetelmän ytimessä on validoitu oppiminen, joka tuottaa kestävää kasvua, sillä oppiminen kohdistuu todellisiin ja mitattaviin syy-seuraussuhteisiin. Jokainen organisaatio rakentuu ihmisistä, joilla on rajaton potentiaali tuottaa uusia ideoita ja toimia luovasti, mikäli heillä on siihen oikeus ja mahdollisuus. Muiden matkiminen ja menneisyyteen kurottaminen ovat ehdollistettuja toimintatapoja, joista voidaan oppia pois, mikäli vaihtoehtoinen ja riittävän turvallinen menetelmä on löydettävissä. Lean Startup –menetelmä mahdollistaa uuden luomisen turvallisesti ja systemaattisesti. Perinteinen tuote- ja palvelukehittäminen pohjautuu yritysten asettamiin ennakko-odotuksiin Kaikki kehittäminen perustuu oletuksiin tulevasta. Perinteinen kehitystyö rakentuu kumuloituvien oletusten varaan, jolloin prosessin aikana tuntemattomien muuttujien määrä kasvaa hallitsemattomaksi. Perinteinen tuote- ja palvelukehittäminen hyödyntää kyselyitä, joilla uskotaan kerättävän luotettavaa tietoa asiakkaiden tarpeista. Kyselyt muotoillaan kuitenkin yrityksessä, eivätkä ne osoita sellaista tietoa, joka saattaa olla ratkaisevaa tuotteen tai palvelun käytettävyyden tai haluttavuuden kannalta. Lean Startup –menetelmä korostaa oletusten testaamista, ennen kuin ne hyväksytään osaksi suunnitelmaa. Testaaminen tapahtuu heti, kun hypoteesi syntyy, jotta vältytään rakentamasta uusia oletuksia testaamattomien oletusten varaan. Lean StartUp -menetelmässä asiakkaat osoittavat, mitä he tarvitsevat ja haluavat. Osoittaminen on eri asia kuin kyselyihin vastaaminen. Minimum Viable Product (MVP) eli pienin tai alkeellisin toimiva tuote on keskeinen väline, jonka avulla asiakkaat kykenevät osoittamaan monin tavoin, kuten liikkeiden, eleiden, osaamattomuuden tai hämmennyksen kautta, kuinka he tuotetta tai palvelua käyttävät ja mitä he siltä toivovat. Yrityksen tulee oppia seuraamaan asiakkaiden käyttäytymistä sen sijaan, että seurataan kyselylomakkeiden tuloksia. Tuotteita tai palveluja kehitettäessä MVP rakennetaan nopeasti ja pienin kustannuksin. Se tarjotaan asiakkaille ja ryhdytään yhteiskehittämään asiakkaiden kanssa sen ominaisuuksia kohti ideaalia tuotetta tai palvelua. Tuote- tai palvelukehittäminen tapahtuu siis aidosti yhdessä asiakkaiden kanssa ja heidän tarpeistaan lähtien. Uusia ominaisuuksia kehitettäessä testataan jokainen toiminnallinen muutos asiakkailla. Vain näin tiedetään kaiken aikaa, mitkä askeleet johtavat eteen- ja mitkä taaksepäin kehityksessä. Asiakkailta kerätään myös heidän käyttäytymistään mittaavaa dataa, jonka avulla tiedämme kuinka uusi ominaisuus aidosti vaikuttaa asiakkaiden toimintaan. Validoidun oppimisen juurtuminen yrityksen toimintatapoihin johtaa pysyvään muutokseen. Siirtyminen arvausten ja oletusten maailmasta syy-seuraussuhteiden aitoon ymmärtämiseen muuttaa koko organisaation toimintaperiaatteita. Muutos voi aluksi tuntua hankalalta. Ne, jotka ovat valmiita rikkomaan vanhan muotin ja ryhtyvät tutkimaan, miten aidosti luotettava kehittäminen vaikuttaa yrityksen kasvuun, ihmettelevät miksi ihmeessä he eivät ole aiemmin tulleet kyseenalaistaneeksi epätyydyttävää ja epävarmaa kehittämisen kulttuuria. Muuttaako Lean Startup -menetelmän käyttö yritysten toimintaa? Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut (3AMK) yhdessä hakivat rahoitusta Lean StartUp-menetelmään pohjautuvaan asiakas- ja tarvelähtöisen valmennusmallin rakentamiseen liikunta- ja hyvinvointialan mikro- ja pienyrittäjille. Syksyllä 2021 saadulla Euroopan Sosiaalirahaston rahoituksella Dallaten-valmennuksen suunnittelu käynnistyi. Keväällä 2022 valmennuksen aloitti 15 Uudellamaalla toimivaa yritystä. (3) Dallaten - asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - valmennus sisälsi kaikille yhteiset koulutuswebinaarit sekä yksilöllisen räätälöidyn valmennusosuuden. Yksilöllisesti räätälöity valmennusosuus toteutui yrityslähtöisesti, yritysvalmentajan tukemana. Yrittäjien mahdollisuudet osallistua ohjattuun kehittämisprosessiin vaihtelevat Dallaten-hankkeessa toteutetussa valmennuksessa todettiin mikro- ja pienyrityksillä olevan tarve ja halu ottaa seniorikuluttajat mukaan palvelujen kehittämiseen. Yhteistyössä mukana olleen Vaikuttajaryhmän (4) eli yli 65-vuotiaiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kuluttajien kanssa syntyi uusia ja hiottiin jo olemassa olevia palveluita paremmin asiakkaan tarpeita vastaaviksi. Olennaisinta tässä onnistumisessa oli yritysten oma resurssointi, ja mahdollisuus olla aktiivinen asiakkaisiin päin muiden päivittäisten kiireiden keskellä. Hankkeessa alusta asti mukana olleista yrityksistä useimmat lähtivät innolla mukaan. He kuvailivat organisaationsa taustaa ja kevään 2022 tilannetta muun muassa asiakkaiden, kilpailijoiden ja hinnoittelun kannalta. Tällä yrityskohtaisella nykytila-analyysillä luotiin pohjaa hankkeessa jatkossa tarjottaville koulutuksille ja räätälöidyille valmennuksille. Samanaikaisesti osallistujat perehdytettiin koulutuswebinaareissa menetelmän sisältöön ja mahdollisuuksiin. Myös näihin webinaareihin osallistuivat lähes kaikki mukaan ilmoittautuneet yritykset. Nykytila-analyysien osana yrittäjät valitsivat toiveensa yrityskohtaisten valmennusten kehityskohteiksi. Tähän työhön saatiin mukaan 12 osallistujaa, alun perin mukana olleista 15:sta yrityksestä. Tässä joukossa 8 yritystä oli valmiina kehittämään edelleen jo melko valmista palveluaan. 4 yritystä keskittyi jalostamaan idea-asteella olevan tuote- tai palvelupakettinsa kehittämistä. Kaksi yrityksistä jättäytyi työn jatkuessa sivummalle yhteistyöstä. Räätälöityihin valmennuksiin, ja hankkeen loppuvaiheen tapahtumiin osallistui siis 10 yritystä. Yritysten aktiivisuus vaihteli merkittävästi. Toiset ottivat maksimaalisen hyödyn valmennusmahdollisuuksista, ja olivat mukana, oli sitten kysymys vaikuttajaryhmäpäivistä, yhteiskehittämisen työpajoista tai yrityskohtaisista tapaamisista. Muilla pienyrityksen arjen kiireet estivät osallistumisen näihin tilaisuuksiin. Kaikkiaan kahdeksan yritystä oli aktiivisia hankkeen valmennusten loppuun saakka. Osallistumisessa oli näidenkin kesken melkoista vaihtelua. Voidaan sanoa, että nämä osallistujat hyödynsivät palvelun kehittämisen mahdollisuuksia vaikuttajaryhmän kanssa, osallistuivat työpajoihin ja heille sopivalla tavalla hyödynsivät Lean StartUp-menetelmän mahdollisuuksia. Palveluja esiteltiin, testattiin ja edelleen kehitettiin asiakkaiden kanssa. Palautteen ja keskustelujen perusteella tätä ilmiötä selittävät sekä henkilökohtaiset, että yritystoimintaan liittyvät syyt. Tyypillisimmillään pienyrittäjä joutuu työpäivän aikana äkillisesti reagoimaan mitä erilaisimpiin suunnitelmia muuttaviin tilanteisiin. Joudutaan tuuraamaan sairastanutta työntekijää, asiakashankinta tai –palvelu vie ajan tai kiireelliset liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät haasteet vievät ajan. Mahdollisia muita syitä aktiivisuuden vaihteluihin saattaa tulla vielä esille ennen hankkeen päättymistä, mutta keinoja yrittäjien aktiivisuuden lisäämiseksi on löydettävä. Ovatko näitä joustavan osallistumisen lisääminen tallenteiden tai esimerkiksi hybriditoteutuksen muodossa? Vai yritysten valmiuksien ja osaamisen kehittäminen kehitystyön resurssoinnissa? Näitä vastauksia haetaan edelleen, mutta selvää on, että kehittämistahtoa pienyrityksissä riittää. Tuotekehitystä uudella tavalla - yrittäjän kokemus valmennukseen osallistumisesta Dallaten-valmennus yhdisti ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden teoreettisen osaamisen vaikuttajaryhmän eli potentiaaliset asiakkaat aidosti kohdaten ja keskustellen minut yrittäjänä, asiakaslähtöisten palveluiden kehittäjänä ja tarjoajana. Koska elämme pidempään, aivojen kunto ja mielen vireys ratkaisevat usein lisävuosien laadun. Tämän osallistavan yhteistyön tuloksena syntyi ‘Aivot kunnossa ja mieli vireessä '-valmennus, jonka rakenteeseen ja sisältöön potentiaaliset asiakkaat pääsivät aidosti vaikuttamaan jo valmennuksen kehitysvaiheessa. Kasvaville seniorimarkkinoille syntyi siis uusi asiakaslähtöinen hyvinvointipalvelu sellaiselle osa-alueelle, jolla ei vielä ole kovinkaan paljon tarjontaa. Tuntuu hienolta, kun saa ja voi olla mukana tekemässä näin merkityksellisiä kehityshankkeita yhdessä muiden kanssa. Valmennuksessa hyödynnetyn Lean Startup -menetelmän yhteydessä käytetyt ajattelun viitekehykset ja kehittämisen mallit olivat sellaisia, joita tulen hyödyntämään varmasti myös jatkossa, eli osaamiseni lisääntyi. Lisäksi koulutuksen aikana minulla oli erinomainen mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua. Verkostoitumisen seurauksena minulle avautuikin tilaisuus tarjota yhdelle opiskelijalle mahdollisuus tehdä opinnäytetyö, joka liittyy vahvasti yritykseeni ja sen tarjoamiin palveluihin eli tältä osin yhteinen matka myös jatkuu. Yhdessä opitusta syntyi myös vinkkejä muille yrittäjille Jokaiselle yritykselle on eduksi tarkastella tuote- ja palvelukehittämisen toteuttamista tavalla, joka on sekä turvallinen että kannattava. Lean Startup tarjoaa menetelmän, jonka avulla yritys ei päädy epäonnistuneiden hankkeiden tilaston jatkeeksi. Mikäli yritys kykenee omaksumaan menetelmän tarjoaman kokeilukulttuurin, se löytää itsensä lopulta muiden tätä menetelmää soveltavien, maailman kannattavimpien yritysten joukosta. Tämän tilaston jatkeena on mukavampi jatkaa taivalta. Kannattaa siis opiskella Lean Startup - menetelmän perusteet (5) tutustua muihin menetelmää käyttäneihin yrittäjiin ja yritystarinoihin verkostoitua ja tutustua asiakasryhmään lähteä rohkeasti kokeilemaan menetelmää. Kirjoittajat Heidi Stenberg, KM, Lehtori, Th, tuotekehittäjä EAT, toimii Dallaten-hankkeen projektipäällikkönä tuoden toimintaan mukaan moninaisen osaamisen ja kokemuksen projektien johtamisesta, palveluiden kehittämisestä sekä myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla. Jukka Kaisla on psykologisen taloustieteen tohtori, yliopettaja. Organisaatioasiantuntija ja –valmentaja. Dallaten-hankkeessa hän on toiminut Lean StartUp -menetelmän asiantuntijana. Juha Leskinen on Laurea-ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija. Pitkän liike-elämän kokemuksen omaavana tradenomina hän valmentaa hankkeissa pk-yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä muun muassa Lean StartUp -menetelmää hyödyntäen. Dallaten- hankkeessa hän on keskittynyt palvelukehityksessään pidemmälle päässeiden yrittäjien tukemiseen testausvaiheesta eteenpäin. Markku Hiljanen MBA, KTM, IhanaElo® -hyvinvointiohjaaja, Sertifioitu hyvinvointinavigoija, Firstbeat Life™ Certified Provider, BrainID® -mentor, ilMe-valmentaja ja Master Trainer. Ledear Oy:n perustaja ja TJ, joka toimii ihmisten ja organisaatioiden toimintakyvyn kehittäjänä, valmentajana ja luennoitsijana. Lähteet Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:1. Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan (PDF). Simon-Kucher & Partners 2014. Press release: 72 percentage of all new products flop (simon-kutcher.com) Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin (dallaten.fi) -hankesivu. Seppänen M., Stenberg H., Leskinen J. 2023. Lean startup ja palvelumuotoilu hyvinvointipalvelujen kehittämisessä (journal.laurea.fi) Ries E. 2011. The Lean Startup. Suomennettu: Lean StartUp – kokeilukulttuurin käsikirja
Liikkuminen ja ravinto – seniorien hyvinvointipalveluiden ytimessä
Suomalaisen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Hyvinvointi- ja liikunta-alan yritykset voivat tarjota senioreille heidän hyvinvointiaan tukevia palveluja, jotta yhä useampi yli 65-vuotias pysyisi liikuntakykyisenä, omatoimisena ja pärjäisi vireänä kotonaan mahdollisimman pitkään. Mitä hyvinvointi- ja liikunta-alan yritysten kannattaa huomioida senioreiden liikkumisesta ja ravitsemuksesta lähtiessään suunnittelemaan palveluitaan tälle asiakasryhmälle? Oma koti on tärkeä Senioreilla tarkoitetaan perinteisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä. Heitä on Suomessa lähes 1 300 000 eli 23% väestöstä. Tällä hetkellä 75-vuotiaita tai vanhempia on yli 570 000, joista 91% asuu omassa kodissaan. Kotona asuvista senioreista valtaosa, 75%, asuu itsenäisesti. (1) Heidän pitää selvitä kotioloissaan arkiaskareista. Yli 65-vuotiaista suomalaisista moni on yhä hyvässä fyysisessä kunnossa. Hyvä kunto on yksi syy sille, miksi 65-75-vuotiaita on alettu kutsua myöhäiskeski-ikäisiksi. Hyvinvointia liikkumalla Viime aikoina on keskusteltu ahkerasti siitä, että suomalaiset eivät harrasta riittävästi liikuntaa terveytensä ylläpitämiseksi. Mutta tarvitseeko kaikkien edes harrastaa liikuntaa? Ei tarvitse. Fyysinen aktiivisuus on läsnä 24/7 ja liikunta on vain yksi sen alakategorioista. Fyysistä aktiivisuutta on yhtä hyvin kaupassa käynti, pihan lumityöt kuin sieniretki lähimetsään. Viiden kilon kauppakassi painaa saman verran kuin viiden kilon käsipaino. Jos tavoitteena on aktivoida vähän liikkuvia senioreita, tulisi tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin kuntosalilla rehkimistä tai ohjattuja liikuntaryhmiä. Ihmiset tuppaavat tekemään sitä, mikä on heistä mukavaa. Motivaatiota sosiaalisesta vuorovaikutuksesta Yli 65-vuotiaille kannattaa järjestää monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja. Yleisesti ottaen yhdessä toimiminen motivoi liikkumaan. Sosiaalinen kanssakäyminen ja rupatteluhetket ovat tärkeitä motivaation lähteitä. Siksi esimerkiksi joukkuelajien harrastamisen mahdollisuuksia senioreille pitäisi olla tarjolla enemmän. Joukkuelajeissa yhdistyvät hauskuus ja yhdessä tekeminen. Tapaamisiin ei voi olla lähtemättä, koska kaveritkin tulevat paikan päälle. Myös yhteiset ateria- ja välipalatuokiot tuovat seniorin elämään kaivattua sisältöä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Yhteisten ruokahetkien mahdollistaminen esimerkiksi liikunnallisten harrastusten ja palveluiden yhteyteen tukevat seniorin monipuolista ravitsemusta. Laadukas ravitsemus pitää vireänä Hyvä ravitsemustila, jossa ravintoaineiden saanti vastaa tarvetta, ehkäisee sairauksia ja nopeuttaa niistä toipumista. Erityisesti se parantaa vireyttä ja elämänlaatua sekä auttaa pitämään yllä hyvää toimintakykyä. Ikääntymisen myötä menetetään helposti lihaskudosta ja -voimaa, joiden ylläpito vaatii lihasten käytön lisäksi riittävää energiansaantia ja proteiineja, elimistön rakennusaineita. Ikääntyneen janon tunne heikkenee, kylläisyys aterioiden yhteydessä tulee nopeammin ja monet ruoan sisältämät suojaravintoaineet imeytyvät huonommin. Tämän vuoksi riittävästä nesteen saannista sekä aterioiden monipuolisuudesta kannattaa erityisesti huolehtia. Riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi suositellaan yli 75-vuotiaille D-vitamiinilisää ympäri vuoden. (2) Säännöllinen ateriarytmi tukee painonhallintaa Yli 70-vuotiaan seniorin ei yleensä tarvitse laihduttaa, vaan pyrkiä ylläpitämään painoa. Mikäli energiankulutuksen lisääntyessä liikunnallisen harrastuksen myötä paino alkaa tahattomasti laskea, kannattaa ateriarytmiä tarkistaa. Säännöllisten aterioiden ja välipalojen myötä energiansaanti on helpompi pitää tarvetta vastaavana. Aterioita ja välipaloja on hyvä nauttia säännöllisesti 2-4 tunnin välein. Päivän proteiinit on hyvä jakaa useammalle aterialle. Jokaiselle aterialle - myös välipalalle - kannattaa lautasmallia noudattaen ottaa mukaan jotain värikästä (kasviksia, marjoja, hedelmiä) jotain proteiinipitoista (esimerkiksi kalaa, kanaa, maito- tai soijavalmistetta, pähkinöitä) sekä mielellään kuitupitoista hiilihydraatin lähdettä, kuten täysjyväviljaa. Tärkeintä että ruoka on mieleistä, sen saa nauttia kiireettä viihtyisässä ympäristössä ja parhaimmillaan myös hyvässä seurassa. Seniorit – potentiaalinen asiakasryhmä yrittäjille Senioreiden hyvinvointi koostuu ihan samoista asioista kuin kenen tahansa kansalaisen hyvinvointi. Tarvitaan terveellinen ja ravitseva ruoka, hyvä ja laadukas uni sekä säännöllinen liikunta, sosiaalista verkostoa unohtamatta. Kun nämä ovat kunnossa, mielikin voi hyvin. Kun yrittäjä haluaa tarjota omia palveluitaan senioreille, kannattaa palveluita miettiä paljon laajemmin kuin esimerkiksi ruuhkavuosien paineessa elävälle keski-ikäiselle. Tämän päivän seniori on tarkka ja vaativa palveluiden suhteen, käytettävissä on ehkä enemmän rahaa, mutta ei kuitenkaan tuhlattavaksi asti. Aikaakin on enemmän ja siitä halutaan nauttia. Palvelun tarjoajan kannattaisi miettiä, miten eri osa-alueet yhdistettäisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Halutaanko tarjota sitä mitä muutkin tarjoavat vai jotain erilaista? Melontaretki toimii hyvänä esimerkkinä palvelupaketista, jossa fyysinen tekeminen, yhteiset elämykset ja kokemukset sekä sosiaalisuus ovat mukana. Kun fyysinen kokemus on takanapäin, nautitaan yhteinen lounas. Retkeen kuluu asiakkaiden toiveista riippuen 2-5 tuntia. Suin päin ei kuitenkaan kannata lähteä konseptoimaan isoja kokonaisuuksia. Yrittäjälle tärkeintä on löytää oma kohderyhmänsä, kartoittaa tarpeita sekä tarjota ja kokeilla ideoita matalalla kynnyksellä. Senioreiden luottamus luodaan ajan kuluessa, toiveita kuunnellen. Huonosti toimivat palvelut voi heittää romukoppaan ja ideoida rohkeasti uutta. Kun palveluntarjoaja on saavuttanut senioreiden luottamuksen, saa heistä pitkäaikaisia asiakkaita. Omassa kodissaan asuva hyvinvoiva seniori on nyt ja tulevaisuudessa kullanarvoinen asia. Senioreiden hyvinvointi syntyy ja pysyy yllä monen tekijän yhteistyönä. Yrittäjien kannattaa hypätä mukaan talkoisiin. Kirjoittajat Mikko Julin on Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori, joka työskentelee TKI-toiminnan sekä erilaisten kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden parissa. Taustaltaan hän on fysioterapian lehtori ja toiminut Laureassa vuodesta 1998. Hänen tämän hetkiseen työkuvaansa liittyy erityisesti fyysisen aktiivisuuden, liikkumattomuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aihealueet. Merja Lahdenperä toimii ravitsemustieteen lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja opettaa ravitsemusta sekä terveyden edistämistä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Hän ohjaa myös monialaisia innovaatio-opintoja ja 3AMK:n yhteistä Digital Wellbeing Sprintiä. Hän toimii myös hankkeissa asiantuntijan roolissa. Koulutukseltaan Merja on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri. Matti Tynjä on auktorisoitu personal trainer, ja toiminut yrittäjänä viimeiset viisi vuotta. Hän liikuttaa ihmisiä pääsääntöisesti ulkona, ryhmissä sekä yksilöinä, tavoitteellisesti urheilevia nuoria unohtamatta. Matti työskentelee Helsingin kaupungilla Liikuntacoach -hankkeen parissa, jonka tavoitteena on toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen liikunnallisin keinoin. Lähteet Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne (stat.fi). ISSN=1797-5379. 2022. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.2.2023]. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus 2020 (urn.fi). VRN ja THL Lisää luettavaa Julin M 2019. Jumppaa, humppaa ja kuntosalia - ikäihmisten liikunta voisi olla paljon muutakin. Liikunta&Tiede 56:1:67-69. Jumppaa, humppaa ja kuntosalia – ikäihmisten liikunta voisi olla paljon muutakin (PDF) Lahdenperä M. 2020. Ikääntyneen hyvä ravitsemustila parantaa vastustuskykyä. Julkaisussa Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa (PDF, theseus.fi). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 69:101-112. Lahdenperä M. 2021. Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 1 - Tikissä (metropolia.fi) Lahdenperä M. 2021. Senioriliikkujan hyvä ravitsemus - osa 2 - Tikissä (metropolia.fi) Tiihonen A. 2022. Seniorit kuluttajina – lisää ikäpolvi- ja sukupuolitietoista tarjontaa - Laurea Journal (laurea.fi) Kuuntele podcast Dallataan yhdessä -podcastissa keskustellaan senioreiden liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja näihin liittyvien palveluiden kehittämisestä. Sarjan toisessa jaksossa Hyvinvoiva Seniori ravitsemustieteen lehtori Merja Lahdenperä Metropoliasta ja fysioterapian lehtori Mikko Julin Laureasta keskustelevat Liftpt:n Matti Tynjän kanssa senioreiden liikkumisesta ja ravitsemuksesta. Jakson voi kuunnella Metropodiasta.
Miten saada kotihoitoon pitovoimaa?
Osaavan työvoiman saaminen ja pitäminen kotihoidossa on ajankohtainen haaste niin julkisella kuin yksityisellä sektorillakin. Vanhuspalveluissa on tällä hetkellä paljon henkilöstövajetta. Alan vetovoimaisuus on heikentynyt ja moni alalla työskentelevä pohtii, vaihtaako raskaan ja eettisesti kuormittavan työn kevyempään. Tilannetta ei paranna se, että samaan aikaan julkinen kuva vanhuspalvelujen tilasta näyttäytyy julkisuudessa negatiivisessa valossa. Miten sitten lisätä veto- ja pitovoimaa? Tässä blogissa tarkastellaan kotihoidon pitovoimaa ja tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon yrittäjän työvoiman saatavuutta. Kolmasosa vanhuspalveluissa työskentevistä hoitajista toimii kotihoidossa (1). Kotihoidossa työskentelee pääsääntöisesti lähihoitajia, terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia, joista suurimman ryhmän muodostavat lähihoitajat. Työ on usein yksinäistä, vaativaa ja edellyttää osaamista ja kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Mia Roos ja kumppanit (2) ovat tehneet lähihoitajien työnkuvasta ja työn vetovoimatekijöistä kirjallisuuskatsauksen. Sen mukaan työntekijöiden veto- ja pitovoimaa lisäävät lähihoitajien työn arvostus joustavat toimintatavat työnkuvan optoimointi osallistava kehittäminen Kirjallisuuskatsauksen mukaan lähihoitajat toimivat myös mentoreina uusille työntekijöille, opettaen niin lähihoitajia kuin sairaanhoitajiakin. Pitovoimaa etsimässä Ongelmallista ilmiötä pyritään aktiivisesti ratkaisemaan erilaisilla toimenpiteillä ja hankkeilla. Työterveyslaitoksella on käynnissä Hyvä veto -hanke, jossa kehitetään toimintamallia hyvinvoinnin sekä vanhustyön arvostuksen ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Malli koostuu eettisestä organisaatiokulttuurista, valmentavasta johtamisesta sekä nuorten kokeneiden työntekijöiden yhteistyöstä (3). Työhyvinvointi on nostettu yhdeksi tärkeäksi pitovoimaa lisääväksi tekijäksi. Työnantajan panostus työntekijöiden työhyvinvointiin vähentää työn kuormittavuutta ja lisää sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointia. Hyvä veto -hankkeessa on laadittu tätä varten politiikkasuositukset Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin, joka sisältää seitsemän tutkimukseen ja asiantuntijatietoon perustuvaa suositusta (4). Vetovoimainen vanhustyö -hankkeessa on kehitetty työyhteisöille Vetovoiman itsearviointi -työkalu (5), jonka avulla yritys tai työyhteisö voi itse arvioida omaa toimintaansa. Työkalu sisältää laaja-alaisesti tietoa pito- ja vetovoimatekijöistä sekä mahdollistaa arvioimaan ja kehittämään oman työyhteisön tilannetta. Työkalu auttaa tiedostamaan näihin liittyviä tekijöitä, sekä antaa vinkkejä ja hyviä käytäntöjä hyödynnettäväksi työyhteisön pito- ja vetovoiman kehittämisessä. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeessa kotihoidon kanssa tehtyjen keskustelujen pohjalta on tunnistettu tarvetta mentorointimallin kehittämiselle kotihoitoon. Mentorointimallia ja -opasta pilotoidaan syksyn 2022 aikana (6). Valmistuessaan se voi tukea myös pienyrittäjiä toiminnan kehittämisessä. Opiskelijat ideoivat ratkaisuja kotihoidon pien- ja mikroyrityksille Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - hankkeessa mukana olevat hoiva-alan yrittäjät ovat tunnistaneet omassa arjessaan työvoiman veto- ja pitovoiman haasteet. Valjastimme syksyllä 2022 ratkaisujen tuottamiseen mukaan kaksi Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden monialaisen innovaatioprojektin (MINNO) tiimiä. Opiskelijatiimit ideoivat keinoja haasteeseen kahdesta näkökulmasta: Miten kotihoidon palveluja tarjoavat yritykset saisivat paremmin työntekijöitä palvelukseensa? Miten lisätä työvoiman pitovoimaa kotihoidossa? Opiskelijatiimeille annettu haaste oli tarkoituksellisesti mittasuhteiltaan suuri, joka antoi heille mahdollisuuden lähteä ideoimaan ilman ennakkorajauksia. Tarkoitus oli etsiä vetovoimaa lisääviä ratkaisuja erityisesti pienen, yksityisen kotihoidon palvelua tarjoavan yrityksen näkökulmasta. Opiskelijat perehtyivät kotihoidon pien- ja mikroyritysten keskeisiin ongelmiin haastattelemalla kotihoidon palveluja tarjoavaa yrittäjää sekä pohtimalla ryhmän kesken opiskelijoiden omia havaintoja kotihoidon työstä. Haastattelun ja pohdintojen kautta tunnistettiin seuraavat ongelmat, jotka vaikuttavat negatiivisesti kotihoidossa työskentelevien hoitajien pitovoimaan: työyhteisön puuttuminen yksinäinen työ arvostuksen puute suuri vastuun määrä Opiskelijat nostivat ideoinnin keskiöön työyhteisöllisyyden puutteen ja lisäksi he perehtyivät siihen, mitä alan työntekijät arvostavat, ja mikä saa heidät pysymään ja viihtymään työssään. Voisiko mentorointi lisätä pitovoimaa kotihoitoon MINNO-projektitiimi lähti useiden ideoiden jälkeen pohtimaan sitä, miten mentorointia voisi hyödyntää lisäämään kotihoidon pitovoimaa. Opiskelijat toteuttivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille kyselyn kartoittaakseen sitä, mikä luo pitovoimaisen työpaikan ja kokisivatko vastaajat hyötyä mentorointimallista pitovoimaa lisäävänä toimintana. Opiskelijoiden lisäksi he haastattelivat myös pienyrittäjää, joka toi esiin työntekijöiden kokemuksen siitä, että työyhteisön muodostuminen kotihoidon toiminatympäristössä voi olla haaasteellista työn liikkuvan luonteen vuoksi tuoden erilaisia haasteita työyhteisöön. Pienyrittäjän näkökulmaa pyrittiin hyödyntämään, jotta malli soveltuisi kotihoidon mikro- ja pienyrittäjien työympäristöön. Tiimi jalosti mentorointimallia siten, että se lisäisi kokeneiden työntekijöiden kokemaa arvostusta (7). Opiskelijat päätyivät työstämään sitä, miten mentorointimallin avulla voisi laajemmin tutustuttaa myös työntekijöitä toisiinsa.Opiskelijat kokivat mentorointimallin mielekkääksi, jota hyödyntämällä työyhteisöön pääseminen myös helpottuisi ja työskentelyn alun jännitys vähenisi.Opiskelijat kuvasivat jatkojalostetun mentorointimallin tavoitteeksi juurruttaa mentorointimalli arkeen niin, että myös uudet työntekijät voivat tulla tulevaisuudessa mentoreiksi. Heidän mukaansa tämä onnistuu parhaiten kun työntekijä saa ensin itse hyvät valmiudet työhösä huolellisen perehdytyksen ja omakohtaisen mentoroinnin myötä. Opiskelijoiden tuottama Mentorointimalli-video YouTubessa MINNO-opiskelijoiden tuotokset kotihoidon veto- ja pitovoimaan Dallaten-verkkosivulla Innovaatioprojektit: Veto- ja pitovoima 2022 (dallaten.fi). Niin julkinen sektori kuin yritykset ja yhdistyksetkin etsivat keinoja lisätä kotihoidon veto- ja pitovoimaa. Nähtäväksi jää, mitä keinoja meneillään olevat hankkeet ja kehittämistyöt onnistuvat tähän tuomaan. Myös pienyrittäjän kannattaa näitä seurata, sillä sieltä voi löytyä hyviä käytänteitä sovellettavasi oman yrityksen toimintaympäristöön. Ideoidun ratkaisun takana opiskelijat Projektissa mukana olevilla opiskelijoilla ei ollut aiempaa kokemusta projektityöskentelystä. Kaikki mukana olleet olivat terveydenhoitotyönalan opiskelijoita. Erityisen opettavaista oli kokea, minkälaista projektityöskentely on. Mielenkiintoa lisäsi mahdollisuus olla osana kehittämässä omaa alaa ja mahdollisesti tulevaisuuden työpaikkaa. Opiskelijat esittivätkin projektin päätteeksi toiveensa tulevaisuuden työnantajilleen - toivomme näkevämme mallin käytössä tulevaisuudessa. Kirjoittaja Hannele Hokkanen (TtM, Tuotekehittäjä EAT, Sh) on lehtori, joka työskentelee Dallaten hankkeessa ja Seniorit Tikissä hankkeessa vanhustyön asiantuntijana. Tämän lisäksi hän ohjaa ja koordinoi monialaisia innovaatioprojekti opintoja Sosiaali- ja terveysalalla. Hänen opetusalaansa kuuluvat myös Gerontologisen hoitotyön opetus ja sen kehittäminen. Lähteet Alastalo, Hanna & Kehusmaa, Sari 2021. Vanhuspalvelujen tila toukokuussa 2021. Verkkojulkaisu julkaistu 3.9.2021 Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (slideshare.net). Viitattu 10.11.2022 Roos, M. ym. 2022. Lähihoitajien työnkuva ja työn vetovoimatekijät sosiaali- ja terveysalalla - inteatiivinen kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 34 (3) (uef.fi). Viitattu 14.11.2022 Työterveyslaitos 2022. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palvelussa - Hyvä veto. (ttl.fi) Työterveyslaitos 2022. Politiikkasuositus: vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin (ttl.fi) Vetovoiman itsearviointi -työkalu (vetovoimainenvanhustyo.fi) Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon (samk.fi) Kuntatyö 2030. Mentorointi kotihoidossa. (kuntatyo2030.fi) Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Mikkeli. 28.9.2021. Viitattu 10.10.2022 Työterveyslaitos 2020. Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa Hyvä veto -hanke https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/henkiloston-saatavuuden-ja-alan-vetovoimaisuuden-turvaaminen-iakkaiden-palveluissa-hyva-veto Viitaattu 11.11.2022 Työterveyslaitos. Politiikkasuositus: Vanhustyön eettinen kuormitus vähenee panostamalla työhyvinvointiin https://www.ttl.fi/tyoelaman-suunta/politiikkasuositukset/politiikkasuositus-vanhustyon-eettinen-kuormitus-vahenee-panostamalla-tyohyvinvointiin viitattu 6.11.2022 Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke https://vetojapitokotihoito.samk.fi/ Viitattu 12.11.2022 Vetovoimainen vanhustyö -hanke. https://vetovoimainenvanhustyo.fi/ Viitattu 5.11.2022 Vetovoimainen vanhustyö. Vanhustyön vetovoima malli https://vetovoimainenvanhustyo.fi/vanhustyon-vetovoimamalli/ Viitatattu 3.11.2022
Kotihoidon vetovoima huolena – ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?
Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimaan. Toisaalta kysynnän kasvu on ollut nopeaa ja suurta, toisaalta työvoiman saatavuus tulevaisuudessa näyttäytyy haasteellisena. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä tavoitteisiin ei päästä, vaan keskeisimpänä ratkaisuna työvoiman saatavuuden parantamiseksi nähdään alan vetovoiman ja työolojen parantaminen. (1.) Tässä blogissa tarkastellaan kotihoidon vetovoimaa ja tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon yrittäjän työvoiman saatavuutta. Hoiva-alan yrittäjät ovat tunnistaneet omassa arjessaan työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja myös työntekijöiden pysyvyyden haasteet. Hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjinä toimivat usein terveysalan koulutuksen omaavat yrittäjät. Sen lisäksi, että yrittäjänä vastaa yrityksen liiketoiminnasta, voi toimia myös itse hoivatyössä. Ajanpuute, liiketoimintaosaaminen ja henkilöstöjohtaminen näyttäytyvät moninaisina haasteina arjessa. Työntekijöiden saatavuuden ja vaihtuvuuden haasteet sävyttävät hoiva-alan yritysten arkea ja näkyvät myös asiakkaiden palveluiden saatavuudessa. Positiivisella ja rehellisellä työnantajakuvalla on merkitystä Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa (2) on tunnistettu, että kotihoito kärsii imago-ongelmista, koetun arvostuksen puutteesta ja vanhanaikaisista käsityksistä työn sisällöstä. Kotihoitoyksiköissä ei aina panosteta aktiivisesti ulkoiseen viestintään ja viestinnän kehittämiseen. Aktiivisella ja positiivisella ulkoisella viestinnällä on kuitenkin mahdollista vaikuttaa kotihoidon vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä saada lisää hakijoita avoimiin tehtäviin. (3.) Vaikka viestinnällä pyritään vahvistamaan positiivista mielikuvaa työnantajasta, työn vahvuuksia ja myönteisiä puolia, on työpaikkailmoituksissa oleellista kuvata rehellisesti myös palkkaus ja henkilöstöetuudet sekä kertoa siitä, mitä työtehtäviin kuuluu perushoitotyön lisäksi. Lisäksi olisi hyvä kertoa kliinisen hoitotyön urapolkumalli, jos sellainen on. (4.) Työnhakijat haluavat nähdä työpaikkailmoituksissa ja yrityksien rekrytointisivustoilla kuvia ja tarinoita oikeista ihmisistä. Lisäksi he haluavat myös tietää työyhteisön arjesta, eli kurkistaa julkisivun taakse (5.) Työntekijöitä rekrytoitaessa on oleellista tuntea kohdeyleisö. Hoitoalan työntekijöillä työ itsessään, ammattitaito ja sen ylläpitäminen, auttamisen halu sekä työn mielekkääksi ja merkitykselliseksi kokeminen palkitsevat. (6.) Yritykset voivat saada ulkoisella viestinnällä ja mainonnalla sosiaalisessa mediassa helposti lähestyttävää näkyvyyttä, joka edistää yrityksen brändiä ja tuo yrityksille tunnettavuutta. Onnistunut mainos luo hyvää mielikuvaa sekä vaikuttaa mielipiteisiin yrityksestä (7). Sosiaalinen media voi tukea rekrytointia Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelevien ohjelmaan kuuluvat innovaatio-opinnot (MINNO), jotka toteutetaan monialaisina innovaatioprojekteina. Näissä opinnoissa opiskelijatiimit saavat ratkaistavakseen jonkin työelämästä lähtöisin olevan ongelman. Esitimme sotealan pito- ja vetovoiman haasteet Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - hankkeen nimissä ratkaistavaksi. Kaksi Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijatiimiä ideoi keinoja, joiden avulla kotihoidon palveluja tarjoavat yritykset saisivat paremmin työntekijöitä palvelukseensa. Samalla tiimit pohtivat, miten lisätä työvoiman pitovoimaa kotihoidossa. (8.) MINNO-projektitiimi kartoitti mielipiteitä kotihoidon mainonnasta ja vetovoimaisuudesta Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tehdyllä kyselyllä. Tuloksista kävi muun muassa ilmi, että kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista toivoi saavansa ensisijaisesti tietoa kotihoidon avoimista työpaikoista sosiaalisen median kautta. Tulevaisuuden työvoiman saatavuuden tueksi sosiaalisen median haltuunotto on siis yrityksille ja organisaatioille yhä tärkeämpää. Kotihoidon sosiaalisen median brändin on tunnistettu rakentuvan työntekijöiden esiin nostamien vahvuuksien ja työn myönteisten puolien varaan. Myös organisaatioiden työyhteisön arjen livelähetyksistä on saatu hyviä kokemuksia. (3) Yrittäjille tukea sosiaalisen median hyödyntämiseen MINNO-projektitiimin haastattelema kotihoidon pienyrittäjä epäili kuitenkin sosiaalisen median kautta viestinnän ja mainonnan lisäävän työtaakkaa. Hän ei myöskään kokenut sosiaalisen median käyttöä luontevaksi itselleen, vaikka uskoikin sen hyödyttävän rekrytoinnissa. Opiskelijat päätyivät yrittäjän haastattelun innoittamana jatkojalostamaan annettua työelämähaastetta. Lopulta haasteeksi muodostuikin kaksi kysymystä: Minkälainen on hyvä mainosvideo sosiaalisen mediassa? Miten mainosvideo tuotetaan helposti ja aikaa tuhlaamatta? Ratkaisuna opiskelijat loivat ohjevideon hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjille. Videolla annetaan ohjeita rekrytointivideon tekemiseen ja kerrotaan, mitä asioita kannattaa tuoda esiin rekrytointivideossa. (9.) Ensimmäisessä osiossa perustellaan rekrytointivideon hyötyjä. Toisessa osiossa kerrotaan, minkälaista sisältöä kotihoidon rekrytointivideossa kannattaa nostaa esiin. Kolmannessa osiossa ohjeistetaan rekrytointivideon tekeminen vaiheittain. (9.) Lähteet Tevameri, Terhi 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua (julkaisut.valtioneuvosto.fi). TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 25.10.2022. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke (essote.fi) Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke 2020-2021. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon viestinnällä 2020–2021. (PDF) Dia-esitys. Viitattu 13.9.2022. Holmberg, Jan 2021. Hoitajien rekrytointi on lapsenomaista. (tehylehti.fi) Tehy-Tehyläisten oma lehti. Blogipostaus. 20.8.2021. Viitattu 15.9.2022. Suonpää, Sanna. Sosiaalinen media rekrytointikanavana –hypeä vai hyötyä? Monster.fi. Viitattu 13.9.2022. Vetovoimainen vanhustyö -hanke 2022. Vetovoimatekijät. (PDF) Viitattu 25.10.2022 Kansanniva, Miikka 2018. Mainosvideon merkitys pienyrittäjälle. (theseus.fi) Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutusohjelma, mediatuottaminen. Viitattu 13.9.2022 Dallaten innovaatioprojektit: Veto- ja pitovoima 2022 (dallaten.fi). Viitattu 25.10.2022 Kotihoito vetovoimaiseksi. Metropolia MINNO -projekti syksy2022. (Youtube.com) Kirjoittaja Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä.
Hanketoiminnasta maksutonta apua yrityksen kehittämishaasteiden ratkomiseen
Tiesitkö, että yrittäjänä voit saada ammattikorkeakouluista monenlaista tukea yrityksesi ja yrittäjyytesi kehittämiseen - maksutta? Minä en tiennyt vielä vuosi sitten. Eikä ole tiennyt moni yrittäjäkään, joiden kanssa olen vuoden mittaan keskustellut. Tässä kirjoituksessa kerron, mitä ammattikorkeakoulujen hanketoiminta on ja miksi yritysten kannattaa osallistua siihen. Käyttämäni esimerkit keskittyvät Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella toteutettaviin hankkeisiin. Mitä hyötyä hankkeeseen osallistumisesta on yrittäjälle? Ammattikorkeakoulujen hankkeista voi saada tukea hyvin monenlaisiin yritystoimintaan liittyviin kysymyksiin. Hyödyn voisi useimmiten tiivistää yrityksen kestävien toimintamallien kehittämiseen uusien näkökulmien ja ajankohtaisen tutkimustiedon avulla. Hanketoiminnan kautta on mahdollista löytää uusia näkökulmia sekä konkreettisia ratkaisuja liiketoiminnan tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseen. Hanketoiminnan kautta ei lähtökohtaisesti ole mahdollista saada esimerkiksi ilmaista työvoimaa tai valmiita verkkosivuja. Yritysten kanssa yhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulujen lehtorit ja muut ammattilaiset, joilla on ajantasainen ja vahva toimialaosaaminen sekä kokemusta yritystoiminnan kehittämisestä. Ennen kaikkea heillä on taitoa valmentaa oppimaan ja oivaltamaan. Joissain hankkeissa mukana voi asiantuntijoiden lisäksi olla myös opiskelijoita, mikä voi tarjota yritykselle erinomaisen väylän kohdata potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Yhtä kaikki, hanketoiminnan kautta saat ammattilaisia tueksesi luomaan uutta. Parhaassa tapauksessa toiminnasta poikii myös pitempiaikaisia kumppanuuksia. Esimerkiksi Katse tulevaisuuteen -hankkeessa voimme yhdessä miettiä ratkaisuja vaikkapa siihen, miten toimien yritys pystyy pitämään kiinni parhaista osaajista ja mitä se voi tehdä juuri nyt päästäkseen kohti toivomaansa tulevaisuutta. Dallaten -hanke puolestaan auttaa etsimään ratkaisuja siihen, miten hyvinvointialan yritykset voivat huomioida väestön ikääntymisen omassa toiminnassaan ja luoda siitä uutta, kaikkia osapuolia hyödyttävää liiketoimintaa. Kuka hankkeisiin voi osallistua? Ulkopuolisen rahoituksen ehdoissa rajataan hankkeen kohderyhmät. Rajaukset voivat kohdistua maantieteelliseen toiminta-alueeseen, yrityksen kokoon tai toimialaan. Hanketta suunniteltaessa toiminta valmistellaan siksi tietyn kohderyhmän, kuten toimialan tai työntekijäryhmän, tarpeita ajatellen. Esimerkiksi ELY-keskuksen kanavoimasta Euroopan sosiaalirahastosta tuettavaan hanketoimintaan voivat osallistua Euroopan komission mikro- ja pk-yritysten määritelmän täyttävät yritykset (europa.eu). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos toimit yrityksessä tai liiketoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, jossa on alle 250 henkeä töissä, mitä todennäköisimmin yrityksesi voi osallistua. Kunkin hankkeen kohderyhmästä saat tarkempaa tietoa hankkeen sivuilta ja projektipäälliköltä. Katse tulevaisuuteen -hanke on suunnattu sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Kestävä keikkatyö -hanke tähtää toimialariippumattomammin keikkatyötä hyödyntävien yritysten kehittämiseen. Apua voivat saada siis juuri ne yritykset, joille kukin hanke pystyy tuottamaan suurinta hyötyä. Voit suodattaa Metropolian hankevalikosta esimerkiksi käynnissä olevat sosiaali- ja terveysalan hankkeet löytääksesi omaa yritystoimintaasi parhaiten tukevat palvelut. Miksi osallistuminen on maksutonta? Vaikka hanketoimintaa rahoitetaan ulkopuolisesta rahoituksesta, Metropolialle itselleen jää yleensä katettavaksi osa hankkeen kustannuksista. Tätä osuutta ei kuitenkaan peritä yrityksiltä, vaan Metropolia kattaa sen omista varoistaan. Miksi näin? Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on antaa laadukasta korkeakouluopetusta. Tämän lisäksi ammattikorkeakoululaki (932/2014, 4§) velvoittaa ammattikorkeakoulut toteuttamaan työelämää, aluekehitystä sekä alueen elinkeinorakennetta uudistavaa kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä tarjoamaan mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Hanketoiminta on yksi keino toteuttaa ammattikorkeakoulujen lakiin perustuvaa velvoitetta. Toisaalta hanketoiminta on Metropolialle myös erinomainen väylä pitää yllä yhteyksiä työelämään ja rakentaa mahdollisia uusia kumppanuuksia. Hanketoiminnan kautta saatetaan löytää aiheita esimerkiksi opiskelijoiden monialaisiin innovaatioprojekteihin tai opinnäytetöihin. Hankkeiden kautta Metropolia voi lisäksi kerätä tutkimustietoa esimerkiksi haastattelemalla toimintaan osallistuvia yrittäjiä. Tutkimustiedon avulla kehitetään työelämää. Samalla uusi tieto edistää Metropolian asiantuntijuuden kehittymistä sekä poikii uusia hankeaihioita. Hanketoiminta on Metropolialle myös tärkeä väylä edistää strategisia tavoitteitaan, kuten kestävää kehitystä. Hankesuunnitelmien pohjalla onkin aina ajatus siitä, että toiminnan kautta luodaan yhdessä uusia, tulevaisuudenkestäviä ratkaisuja. Mihin sitoudun osallistuessani hankkeeseen? Osallistumisen aluksi yrityksen kanssa sovitaan käytänteistä sekä tehdään tarvittavat asiakirjat. Yrittäjää voidaan esimerkiksi pyytää allekirjoittamaan tutkimuslupa. Tällä yrittäjä antaa luvan siihen, että vaikkapa hankkeen aikana kerättyä haastattelumateriaalia voidaan käyttää anonyymisti tutkimustarkoituksessa. Lisäksi hankkeisiin voi liittyä rahoittavan tahon velvoitteita, jotka vaihtelevat rahoittajasta riippuen. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa toimintaan osallistuvilta henkilöiltä edellytetään henkilötietolomakkeen täyttämistä osallistumisen aluksi ja lopuksi. Henkilötietoja käsitellään aina luottamuksellisesti. Hankkeeseen osallistuvalle yritykselle kirjataan ESR-hankkeista myös vähämerkityksinen eli de minimis -yritystuki (tem.fi) hanketoiminnasta vähintään saatavaa hyötyä vastaavalle summalle. Tukisummaa ei siirretä yrityksen tilille, vaan se on kiinnitetty hankkeeseen osallistumiseen. Metropolia vastaa raportoinnista rahoittajalle eli yrityksen ei tarvitse sitä tehdä. Hanketoimintaan osallistuminen ei velvoita yritystä osallistumaan muuhun Metropolian toimintaan, vaan siitä sovitaan aina erikseen. Milloin ja mihin voin osallistua? Tätä tekstiä kirjoittaessani olen työskennellyt erilaisten yrityksille tarjottavien rahoitus- tai kehityspalveluiden parissa noin viiden vuoden ajan. Viimeisimmän vuoden olen toiminut Metropolian toteuttaman, ESR-rahoitetun Katse tulevaisuuteen -hankkeen projektipäällikkönä. Taustastani huolimatta ammattikorkeakoulujen rooli yritysten kehittämispalveluiden tarjoajana oli minulle vieras ennen hakeutumistani nykyiseen tehtävään. Yrityksille suunnattuja hankkeita on käynnissä jatkuvasti ja uusia alkaa useita vuodessa. Metropolian eri alojen hankkeista löydät lisää tietoa Metropolian hankekatalogista selaamalla. Ole yhteydessä sinua kiinnostavan hankkeen projektipäällikköön kuullaksesi lisää. Tervetuloa mukaan! Kirjoittaja Titta-Maria Kettunen on monipuolisesti eri yritysten kanssa työskennellyt KTM ja Helsingin yliopiston psykologian opiskelija. Hän työskentelee tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa yritysten kestävän muutoskyvykkyyden vahvistamiseen tähtäävän Katse tulevaisuuteen -hankkeen (ESR) projektipäällikkönä.
Ammattikorkeakoulun hanketoiminta on hyvä oppimisympäristö – TKIO toimintaa käytännössä, osa 2
Avoimeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) integroitu oppiminen on ajankohtainen käsite korkeakoulujen sisäisessä keskustelussa. TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (1). Tässä kirjoituksessa tuodaan esiin sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmia syksyllä 2021 DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidun innovaatioprojektiopintojakson aikana syntyneestä vaikuttajaryhmä ideasta ja yhdessä oppimisesta. Yhdessä oppiminen on TKIO-toiminnan keskiössä TKIO-toiminnan keskiössä on oppiminen, uuden tiedon luominen ja uuden tiedon vieminen edelleen käytäntöön. Oppiminen on yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista. Opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteisen tiedon rakentamiseen. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto ja avoin toimintakulttuuri (2.) Dallaten -hankkeeseen kytkeytyneessä TKIO-toiminnassa olemme yhdessä syyslukukaudella 2021 sote-alan opiskelijoiden kanssa innovoineet, oppineet ja kehittäneet ratkaisuja siihen, miten iäkkäiden ääni saada mukaan osaksi liikunta-ja hyvinvointialan mikro-ja pienyrittäjien palveluliiketoiminnan kehittämistä. Mukana oli opiskelijoita sairaanhoidon, ensihoidon ja bioanalytiikan tutkinnoista. Opiskelijoiden ideoima vaikuttajaryhmä osaksi palveluiden kehittämisprosessia Osana innovaatioprojektiopintoja opiskelijaryhmä ideoi kohderyhmästä koostuvan vaikuttajaryhmän keräämisen. Vaikuttajaryhmässä seniorit pääsevät mukaan tukemaan yritysten asiakaslähtöistä palveluiden kehittämispolkua antamalla ideoita, mielipiteitä ja palautetta. Seniorit voivat osallistua myös yritysten mahdollisesti kehittämien uusien palvelujen testaamiseen. Tämä toimintamalli mahdollistaa hankkeen valmennuskokonaisuudessa aktiivisen, monitoimijaisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen. Menettelyn tavoitteena on yhteisen tiedon rakentuminen uusien palveluiden kehittämisessä. Suoralla palautteella kohderyhmältä kehitetään samalla yritysten asiakaslähtöistä toimintakulttuuria. "Pohdimme ryhmän kesken, mikä olisi paras keino saada innostettua mahdollisimman paljon yli 65-vuotiaita vaikuttajia mukaan ryhmään. Halusimme jakaa osallistujille ajatuksen siitä, että jokainen ansaitsee tulla kuulluksi ja me haluamme löytää sen äänen, jonka voimaa eniten kaivataan. Hyvinvointi on iso osa elämäämme myös työvuosien jälkeen. Siksi pyrimme tuomaan esille heidät, jotka tähän kysyntään osaavat parhaiten vastata. Heidän kauttaan saadaan asiakaslähtöisyys aidosti esiin", opiskelijat pohtivat. Projektin alussa opiskelijaryhmä pohti, missä tapaisi aktiivisia senioreita, jotka olisivat innokkaita vaikuttamaan siihen, millaisiksi heille suunnatut palvelut tulevaisuudessa muokkautuvat. Tarkoituksena oli selvittää, olisivatko he kiinnostuneita osallistumaan vaikuttajaryhmään ja kerätä jo mahdollisia osallistuja ilmoittautumaan mukaan. Opiskelijat halusivat kerätä mahdollisimman erilaisia ihmisiä vaikuttajaryhmään. Opiskelijat suuntasivat Hakaniemen torille sekä Kampin palvelukeskukseen. He jalkautuivat kahtena eri päivänä ihmisten pariin juttelemaan ja keräämään vaikuttajia. Opiskelijaryhmä raportoi: "Olimme kehittäneet kyselyn, jota käytimme pohjana keskustellessamme ikäihmisten kanssa heidän tarpeistaan hyvinvointi- ja liikuntapalveluihin. Tarkoituksena oli jakaa keskustelu aikaan ennen koronapandemiaa, pandemian aikana ja sen jälkeen. Näin saisimme tietoa jo etukäteen palvelun tarjoajille, minkälaisia muutoksia seniorit palveluihin ainakin ajatuksen tasolla toivoisivat. Moni nosti esiin tärkeänä kokemukset harrastamisen helppoudesta, toiminnasta ilman rahallista panosta tai aikataulujen noudattamista. Ihmiset, joiden kanssa juttelimme, olivat pääosin aktiivisia keskustelijoita. Nämä ihmiset kokivat myös harrastusten jatkuneen sujuvasti läpi pandemian vaikeudet." Minulla on kaksi toimivaa jalkaa ja kaikki mitä tarvitsen, on ympäröivä luonto. -seniorivaikuttaja opiskelijahaastattelussa. Opiskelijoille oli mielenkiintoista päästä näkemään, miten hanke etenee käytännössä: "Vaikka osuutemme painottui vain hankkeen alkuun, saimme kuulla, miten hankkeen jatko etenee ja miten meidän opiskelijoiden osuus tulee olemaan osa kokonaisuutta. Emme valitettavasti pääse näkemään vaikuttajaryhmän toimintaa käytännössä, yritysten valmennuskokonaisuuden aikana sillä opintojaksomme päättyy ennen tätä. Seuraamme mielenkiinnolla kuitenkin muilta kanavilta jatkossa sitä, miten panoksemme hankkeessa on lopulta näkynyt." Opiskelijoiden kokemus hankeoppimisympäristöstä tuki TKIO - toiminnan ja osaamisen tavoitteita Innovaatioprojektiopinnot suoritettuaan opiskelijan tulisi osata: kehittää vastuullisesti monialaisten toimijoiden kanssa innovatiivisia käytännöllisiä ja konkreettisia ratkaisuja, toimintatapoja, tuotteita tai palveluja, joilla vastataan metropolialueen monimuotoisiin tulevaisuuden tarpeisiin ja nykyisiin haasteisiin määritellä innovaation käsitteen ja ottaa käyttöön kehittämistyön menetelmiä soveltaa projekti- ja verkostotyöskentelyä sekä omaa luovuuttaan ja osaamistaan alueellisessa, valtakunnallisessa tai kansainvälisessä kehittämistyössä hyödyntää omaa osaamistaan monialaisessa yhteistyössä ja työympäristössä luoda yhteistoiminnallista neuvottelukulttuuria ja onnistunutta tiimityöskentelyä käyttää ongelmanratkaisu-, yhteistyö-, teknisiä ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa (3). Dallaten-hankkeen monialaisen innovaatioprojektin lopuksi selvitimme osana hankkeen toiminnan arviointia opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia seuraavista asioista: riittävä ja avoin tiedon saanti vuorovaikutus ja yhteistyö yhteinen tavoite ja päämäärä oppiminen projektityöskentelyn aikana TKI-hankkeen mielekkyys oppimisympäristönä Vastausten pohjalta syntyi käsitys, että kaikilla oli ymmärrys yhteisestä tavoitteesta ja päämäärästä, mutta erityishuomiona useammassa vastauksessa mainittiin tämän kirkastuneen yhteisten keskustelujen ja tapaamisten myötä projektityön edetessä. Vastaus tukee hyvin niin Metropolian innovaatioprojektiopintojen kuin myös TKI-työn luonnetta. Vuorovaikutus ja yhteistyö koettiin hyvänä. Sitä tuki avoin, positiivinen innostunut ilmapiiri, jossa uskalsi kysyä tyhmiä kysymyksiä ja sai nopeasti vastauksia kysymyksiin. Innovaatioprojektin tiukka aikataulu koettiin haastavana ja ohjeistuksen selkeyttäminen projektin alussa nostettiin kehittämiskohteeksi. Millaista osaamista opiskelijoille kertyi hankkeessa? Se kiteytyy hyvin näissä vastauksissa: ” Projektin monimuotoisuus ja etenemisprosessi tulivat itselleni selkeämmiksi. Myös palvelumuotoiluun sekä asiakaslähtöisyyden monimuotoisuuteen tutustumisen koin hyödylliseksi. Lisäksi tuotosten esittely tilaajatapaamisissa toi itselleni hyvää harjoitusta.” ”Joka kerta kun tekee projektia ryhmässä, parannan omaa osaamistani ryhmäläisenä. Myös ymmärrän, miten iso tuotos innovaatio voi olla. Osaan myös ehkä paremmin kohdata ihmisiä ja kysyä heiltä heidän mielipiteitä.” Opettajat ja asiantuntijatkin oppivat TKIO-toiminnassa Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät myös hanketoimijoiden ja opettajan osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Hankkeessa työskentely haastaa myös tarkastelemaan TKI-integroitua oppimista avoimen yhteistyön, avoimen tiedon ja avoimen oppimisen viitekehyksen kautta (4). Projektipäällikkönä koen iloa saadessani asiantuntijoiden lisäksi työskennellä monialaisten opiskelijoiden kanssa, jotka rohkeasti tarttuvat toimeen, kestävät epävarmuutta ja kykenevät paineen allakin tuottamaan hyviä ratkaisuja. Tässä projektissa syntynyt idea vaikuttajaryhmästä tulee osaksi yrityksille tarjottavaa valmennuskokonaisuutta ja tätä kautta saamme mahdollisuuden systemaattiseen asiakaslähtöiseen palvelun kehittämiseen, ketteriin kokeiluihin, testauksiin - hankkeessa toteutettavan Lean Startup-menetelmän mukaisesti (5). Kirjoittaja Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on projektinjohtamisen ammattilainen, joka Dallaten-hankkeen projektipäällikkötyön lisäksi toimii asiantuntijalehtorina sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden opintojaksoilla. Laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lähellä hänen sydäntään sekä työssä että vapaa-ajalla. Lähteet Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? Metropodia. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet (PDF). 2021. Metropolian opinto-opas Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF). Eric Ries. Lean Startup ‑ kokeilukulttuurin käsikirja. 2011. Lue myös Hannele Hokkasen blogimerkintä: Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
Asiantuntijat ja opiskelijat kehittävät yhdessä palveluita – TKIO-toimintaa käytännössä, osa 1
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on muun muassa antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Lisäksi tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä samalla edistää elinikäistä oppimista (1). TKI-toimintaan integroidulla oppimisella (TKIO) tarkoitetaan tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja opetuksen toimivaa kokonaisuutta. Tämän ajattelumallin mukaan oppiminen ja opetus tapahtuvat työelämäyhteydessä todellisten ilmiöiden ja ongelmien ratkaisemisessa, jossa huomioidaan avoimen TKI-toiminnan ja avoimen oppimisen molemmat näkökulmat. Metropolia Ammattikorkeakoulussa käynnistetyn tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja oppimisen integraation tavoitteena on rakentaa avointa oppimisen toimintakulttuuria, jossa opiskelijat, korkeakoulun henkilöstö ja yhteistyökumppanit oppivat yhdessä (2). Tässä blogimerkinnässä kerromme sekä asiantuntijoiden että opiskelijoiden näkökulmasta DALLATEN - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin -hankkeeseen integroidusta innovaatioprojektiopintojaksosta syksyllä 2021. Yhteiskehittäminen tuottaa uutta tietoa ja käytännön ratkaisuja Avoin yhteistyö ja yhteiskehittäminen tarkoittavat avoimen oppimisen näkökulmasta toimintaa ihmisten ja instituutioiden välillä, erilaisia käytäntöjä ja osaamista jakamalla. Yhdessä kehittämisen prosessia ja tuloksia tehdään näkyväksi tuottamalla niistä avointa tietoa esimerkiksi julkaisutoiminnan avulla. Avoimen TKI-integroidun oppimisen ytimessä ovat avoin yhteistyö avoin oppiminen avoin tieto avoin toimintakulttuuri (3, 4) Yhdessä kehittämisen perusedellytyksiin kuuluvat luottamus, motivaatio sekä sitoutuminen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön (5). Innovaatioprojektiopinnot TKIO-toiminnan areenana Metropoliassa monialaiset innovaatioprojektit nähdään yhtenä keskeisenä tapana toteuttaa työelämäyhteistyötä (6). Innovaatioprojektit voivat toimia myös perustana syvemmälle jatkuvaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioyhteistyölle. Metropoliassa innovaatioprojekteja toteutetaan monialaisina MINNO-projekteina (6): Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Innovaatioprojektin tilaaminen voi käynnistyä lähettämällä alustavan haasteajatuksen sähköpostitse Metropoliaan. Työelämässä tai hankkeessa syntyvää haastetta voidaan lähteä jalostamaan yhdessä keskustelemalla ja työstämällä siitä innovaatioprojektiopintoihin sopiva haastekuvaus. Projektihaasteen ympärille pyritään kokoamaan opiskelijoita monesta eri tutkinnosta, jossa tiimin jäsenet eivät yleensä ole toisilleen entuudestaan tuttuja. Opiskelijat harjoittelevat MINNO-projektissa hanketoimintaa, innovointia ja luovaa ongelmanratkaisua todellisten haasteiden parissa (7). Innovaatio-osaamiselle on tunnistettu olevan tarvetta myös tulevaisuuden työelämätaitona. Osaamisen ennakointi -foorumi on nimennyt vuotta 2035 kohti tulevaisuuden työelämässä tarvittaviksi taidoiksi innovaatio-osaamisen, luovuuden sekä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaamisen (8). Koen, että tätä taitoa tarvitsevat tulevaisuuden työntekijöiksi valmistuvien opiskelijoiden lisäksi myös me jo työelämässä toimivat. Innovaatio-opinnot näkyvät monen ammattikorkeakoulun opinnoissa ja niitä toteutetaan myös ammattikorkeakoulujen yhteisinä innovaatioprojekti opintoina esimerkiksi 3AMK-yhteenliittymän opinnoissa (9). Työelämälähtöinen oppiminen vahvistaa kaikkien kehittämistyöhön osallistuvien osaamista. Innovaatioprosessit perustuvat yhä enemmän paikallisen toimintaympäristön ja yritysten ja organisaatioiden väliseen riippuvuuteen, toimijoiden väliseen uudenlaiseen synergiaan ja kollektiiviseen oppimiseen (10). MINNO-projektin tuotokset ovat aina julkisia, joka voi tuoda haasteita erityisesti silloin, jos tilaaja kokee tiedon julkisuuden ongelmalliseksi. Tämä on harvoin ongelma, kun kyseessä on julkisin varoin rahoitettu hanke. Siksi onkin tärkeää, että projektista tehdään jo alkuvaiheessa erillinen sopimus tilaajan kanssa. Opiskelijan ohjattu innovaatio-osaamisen kasvu Hanketoiminta, jossa työelämä on vahvasti mukana, mahdollistaa opiskelijoille aidon oppimisympäristön, jossa opiskelijat pääsevät mukaan yhdessä kehittämiseen. Innovaatio-opintojakson aikana opettajan ohjauksessa opiskelijat oppivat tunnistamaan ryhmässä tapahtuvan osaamisen lisäksi henkilökohtaisten ominaisuuksien tulevaisuusorientaatio taitojen luovan ajatteluprosessin sosiaalisten prosessien hallinnan kehittämisprojektin hallinnan sisällön osaamisen konkretisoinnin ja implementaation taitojen merkityksen oman innovaatiokompetenssin kehittymisessä (11). Opettaja ohjaa innovointia hanketoimeksiannon mukaisesti Opettajana minulle TKIO-toiminta tarkoittaa mahdollisuutta olla mukana yhdistämässä TKI-ympäristöjä oppimisympäristöiksi innovaatioprojektiopintojen ja hankkeissa toimimisen kautta. Toimiminen erilaisissa rooleissa TKIO-toiminnassa on näyttäytynyt myös mahdollisuutena toimia itseä kiinnostavissa hankkeissa, joissa yhdistyy työelämän, eri korkeakoulujen ja opiskelijoiden osaaminen. Opettajana roolini oli kahdenlainen; toimin opiskelijoiden projektin ohjaajana ja toisaalta myös hankeessa vanhustyön asiantuntijan ja projektiaiheen työstäjän roolissa. Ohjaajan roolissa keskeistä oli toisaalta auttaa opiskelijoita etenemään kohti opintojakson tavoitteiden toteutumista ja toisaalta luoda innostava ja turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat tuoda esiin ajatuksiaan, luovuuttaan ja rohkaistua toimimaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolella. TKIO-toiminnassa on tärkeää mahdollistaa yhdessä kehittämisen paikkoja hanketoimijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että projekti tuottaa hyötyä hankkeelle. Ohjaaja auttaa opiskelijoita näkemään niin projektiryhmän työn ja tuotoksen merkityksen osana hankekokonaisuutta kuin myös jokaisen henkilökohtaisen innovaatiokompetenssin kehittymisen. Opiskelijat ongelmanratkaisijoina Dallaten-hankkeeseen tilattiin monialainen MINNO-projekti, jonka aiheena oli ”Tule ideoimaan keinoja, miten hankkeessa saadaan aidosti asiakaslähtöisyys toteutettua? Mitkä ovat iäkkäiden näkemykset/toiveet/ajatukset palveluista, joita ei ole tai, joita pitäisi kehittää enemmän heitä palveleviksi ja heidän näköiseksi”. Syksyn aikana kaksi opiskelijatiimiä lähti ratkomaan haastetta yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Opiskelijoiden projektityön ohjaaja roolin lisäksi olen myös yksi hanketoimijoista. Tässä roolissa olen voinut hyödyntää omaa osaamistani ja verkostojani. Erityisen arvokkaana koen yhteistyön hankkeessa toimivien, eri alojen ja eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tekeminen, keskustelut ja työpajat kehittävät omaa osaamista, haastavat katsomaan asioita erilaisista näkökulmista ja etsimään yhteisiä toimintatapoja ja näkökulmia hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä tekemisen kautta. Syyslukukaudella 2021 yhdessä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kanssa selvitimme ja innovoimme, mitkä ovat iäkkäiden näkemykset Dallaten-hankkeen esittämään haasteeseen. Opiskelijaryhmän tehtävänä oli keksiä keinoja asiakaslähtöisyyden toteutumiseen ikäihmisten liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Kuka osaisi kertoa iäkkäiden tarvitsemista palveluista paremmin, kuin iäkkäät itse? Ei kukaan. Opiskelijaryhmämme päätti ideointivaiheen jälkeen jalkautua ja kysyä asiaa suoraan kohderyhmältä. Opiskelijat valmistelivat kysymykset ja testasivat niitä ensin ryhmänjäsenten omilla iäkkäillä omaisilla. Heiltä saadun palautteen ja vastausten perusteella tehtiin pientä hienosäätöä kysymyksiin ja päätettiin lähteä tapaamaan ikäihmisiä sinne, missä he itse liikkuvat ja viettävät aikaa. Alueellinen rajaus kohdistui Myllypuroon. Paikalliset verkostot mukana kehittämistyössä Opettajan vihjeestä opiskelijaryhmä otti yhteyttä Myllypuron eläkkeensaajien yhdistykseen, ja heidät kutsuttiin viikoittaiseen tapaamiseen Myllypuron kirkolle. Yhteislauluhetken jälkeen päästiin keskustelemaan aiheesta lukuisien ikäihmisten kanssa. Yllätykseksemme kirkolle oli saapunut noin 40 henkeä, mahtavaa! Uskomme, että keskusteluhetki oli antoisa niin meille opiskelijoille, kuin näille ikäihmisillekin. Kolmas tempaus oli opiskelijoiden järjestämä tilaisuus Metropolian Myllypuron kampuksella. Tapahtuma oli suunnattu yli 65-vuotiaille ja siihen oli jaettu kutsuja paikallisesti ilmoitustauluilla. Tilaisuudessa tarjottiin glögiä ja pipareita, sekä mahdollisuus testata puristusvoimaa. Kysyttäessä ikäihmisiltä millaisia palveluja he haluaisivat, mainittiin muun muassa tuolijumppaa ja muuta ohjattua liikuntaa tietokoneopetusta kotiin kulttuuripalveluita lähemmäs kotia Myös kuntosalille ja liikuntapuiston kuntoilulaitteisiin toivottiin ohjausta. Yksi vastaaja toivoi reippaampaa liikuntaa yli 70-vuotiaille, koska iäkkäiden ryhmissä ei ole riittävästi haastetta, eikä aina haluaisi olla nuorempien ryhmissä ryhmän vanhin. Muutama vastaaja toivoi mahdollisuutta kangaspuilla kutomiseen. Yksi vastaaja toivoi eri aiheisia keskustelukerhoja, joissa saa olla eri mieltä muiden kanssa ja erimielisyydet hyväksytään. Ikäihmiset mainitsivat nuoruuden harrastuksina erilaiset liikuntaharrastukset, mutta useampi mainitsi myös käsitöiden tekemisen. Nykyisinä harrastuksina kerrottiin olevan muun muassa erilaiset kulttuuriharrastukset kuten teatteri, laulukuoro, lukeminen sekä erilaiset kerhot ja yritystoiminta. Liikuntaa kyselyyn vastanneet kertoivat harrastavansa toimintakykynsä mukaan. Liikuntamuodoiksi mainittiin muun muassa sauvakävely, asahi, vesiliikunta ja kuntosali. Osa kertoi käyvänsä Myllypuron Liikuntamyllyssä järjestettävissä Seniorisäpinöissä, jossa on ohjattua liikuntaa. Elämäntilanne vaikuttaa palvelujen käyttämiseen Harrastusten estäviksi tekijöiksi haastatellut mainitsivat koronan aiheuttamien rajoitusten lisäksi huonon liikuntakyvyn ja terveyden sekä motivaation puutteen. Jos läheinen ihminen, jonka kanssa oli aiemmin harrastanut, oli kuollut, tuntui harrastuksen jatkaminen yksinään vaikealta. Palvelujen pitäisi olla lähellä, koska kauemmas lähteminen tuntuu hankalalta tai ei onnistu. Joihinkin liikuntaryhmiin täytyy ilmoittautua netissä ja jos tällaisia taitoja tai laitteita ole, on se hankalaa. Taloudellinen tilanne vaikuttaa, kulttuuritapahtumissa kävisi enemmän, jos siihen olisi varaa. Suurin osa vastaajista kertoi haluavansa harrastaa ryhmässä ja jossain muualla kuin kotona. Korona on eristänyt ikääntyneitä kotiin, joten nyt lähdettäisiin mielellään muiden ihmisten pariin niin kauan kuin toimintakykyä riittää. Ryhmä myös motivoi ja innostaa liikkumaan. Palvelujen kehittämiskohteeksi mainittiin esteettömyys, toiveena oli myös, että harrastusten vetäjät olisivat koulutettuja nimenomaan ikääntyneiden ohjaamiseen. Esimerkiksi kuntosalilla ohjaajan tulisi tietää mitkä liikkeet ja laitteet tukisivat parhaiten ikääntyneiden toimintakykyä ja terveyttä. Yksi vastaaja toivoi, että ikääntyneiden jumpissa ei soitettaisi ”stereotyyppistä vanhusten musiikkia”. Opiskelijoiden työ kehitystehtävän parissa päättyy innovaatio-opintojakson päättyessä. Tulosten siirtäminen hanketyöhön tai innovaatioiden muu hyötykäyttö jää tällöin hanketoimijoiden vastuulle. Lähteet Ammattikorkeakoululaki. Metropodia: Strategiasta käytäntöön 1: TKI + O= totta? 2021. Avoin TKIO oppimisen viitekehyksenä. Teoksessa Avoin TKI-integroitu oppiminen - toimintamallit ja hyvät käytänteet. 2021. Aino Helariutta, Minna Fred, Helena Kangastie, Maija Merimaa & Seliina Päällysaho (toim.) Fred, M., Helariutta A. & Kangastie, H. 2021 Avoimen TKI-integroidun oppimisen viitekehys (PDF) Piirainen, K. A. 2020 “Lahjakkuudella voitetaan pelejä, mutta yhteistyölllä ja älyn käytöllä mestaruuksia” Ajatuksia ekosysteemeistä ja niiden kehittämisestä. (PDF) 4Front Helmikuu 2020. Metropolia: Innovaatioprojekteissa etsitään käytännön ratkaisuja työelämän tarpeisiin. Järvinen, J. & Rantavuori, H. 2019. Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksi (PDF) 3AMK Intensive courses. 2021.https://www.3amk.fi/en/studies-in-english/intensive-courses-2/ Hero, L-M. 2018. Siltaaminen innovaatiokompetensseja kehittämällä. Teoksessa Hero L-M. (toim). MINNO talkoot. Toimintatutkimus monialaisesta ja moniasteisesta innovaatiopedagogiikasta. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja Taito -työelämäkirjat 15. Hero. L-M. (2019) Learning to develop innovations. Individual competence, multidisciplinary activity sustems and students experience. Annales univesitatis Turkuensis. 475, Finland. Kirjoittajat Hannele Hokkanen TtM, Sh, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan innovaatioprojekti koordinaattori. Hän toimii Dallaten-hankkeessa asiantuntijana. Monialainen ja innovatiivinen työskentelystä sekä vanhustyön kehittäminen ovat hänen innoittajiaan. Seitsemän bioanalytiikan, ensihoidon, sairaanhoidon, sosionomi tutkinto-ohjelmien opiskelijaa osana 10 op innovaatioprojektiopintojaan. Lisätietoja Kiinnostuitko MINNO-innovaatioprojektien mahdollisuuksista? Tilaajana voi toimia yritys, julkisen tai kolmannen sektorin toimija tai hanke. Käynnistä innovaatioprojekti kanssamme, lähetä alustava haasteajatus sähköpostitse minno@metropolia.fi
Ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointi-palveluiden kehittäminen kannattaa
"Jos liikunnallisuuden saisi oikeasti pidettyä yhtä kovalla tasolla kuin mitä nuori tekee luonnostaan, ikääntymiseen liittyvät merkit jäävät tulematta. Parhaiten omaa aineenvaihduntaa voi auttaa liikkumalla aktiivisesti ja syömällä riittävän proteiini- ja kuitupitoista ruokaa”, kiteyttää Helsingin Sanomat laajan kansainvälisen tutkimuksen tuloksia (1). Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksen keskiössä on lihasvoiman, tasapainon ja notkeuden harjoittaminen, sydämen sykettä kohottava liikkuminen sekä kevyt liikuskelu monipuolisesti yhdistellen (2). Väestön ikääntyminen maailmalla ja Suomessa nostaa ikäihmiset keskeiseksi tutkimuskohteeksi ja palveluiden käyttäjiksi. Ikääntyneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Monen ikääntyneen hyvinvointi ja toimintakyky on kärsinyt koronan aikana. Korona on passivoinut ihmisiä sitä myötä, kun rajoitukset ovat kaventaneet elinympäristöä. Myös järjestetyt liikunta-aktiviteetit ja harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Vaikka koronarajoitukset ovat lisänneet liikunta-alan toimijoiden digitaalisia palveluita ja etäpalveluita, ovat nämä ratkaisut haastavia useimmille ikääntyneille heikkojen digitaitojen vuoksi. Vuoden 2020 FinSote-tutkimusaineiston mukaan 70-79 -vuotiaista suomalaisista noin 30 % ja 80 vuotta täyttäneistä yli 50% ei käyttänyt nettiä sähköiseen asiointiin (3). Korona-aika on vaikuttanut erityisesti myös liikunta- ja hyvinvointialalla toimiviin yrityksiin. Kevään 2020 selvityksen mukaan liikunta-alan yrityksistä 59 %:lla liikevaihto oli laskenut korona-rajoitusten myötä vähintään puolella. Monet yritykset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa kokonaan. (4) Ikääntyneiden liikunta-ja hyvinvointipalveluihin kannattaa panostaa Olemme varmasti jo väsymykseen asti lukeneet tietoja väestön ikääntymisestä ja sen mukanaan tuomista haasteista. Asia ei todellakaan ole uusi, vaan jo vuonna 1999 julkaistussa Sitran tutkimusraportissa kirjoittajat pitivät tärkeimpänä tavoitteena ikääntyneiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elinolojen parantamista. Tavoitteeseen pääsemisen edellytykseksi nähtiin hyvin toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä. Tämän nähtiin mahdollistuvan suotuisan talouskehityksen, kohtuullisen terveys- ja sosiaalipalvelujen reaalihintakehityksen sekä ikääntyneiden terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitämisen kautta niin, että erityisesti laitoshoidon käyttö myöhentyisi (5). Kaksikymmentä vuotta myöhemmin on kuitenkin nähtävissä, että samalla, kun Suomen väestö ikääntyy, yhä useampaa kuntaa koskettavat myös tilanteet, joissa kunnan ikärakenne luo haasteita elinvoimaiselle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle (6). Miten väestö ikääntyy, onkin monessa mielessä tärkeä vaikuttamisen paikka. Ikääntyneiden psyykkinen ja fyysinen jaksaminen on ollut koronaepidemian aikana koetuksella muun muassa vähentyneen liikkumisen, mahdollisen yksinäisyyden ja yksipuolistuneen ravitsemuksen seurauksena. Ikääntyneiden hyvä ravitsemus ja vajaaravitsemuksen ehkäisy pitää yllä parempaa vastustuskykyä ja auttaa toipumaan sairauksista nopeammin. Sillä on myös suuri merkitys hyvän toimintakyvyn ylläpidossa. Ikääntyneiden hyvää ravitsemusta onkin erittäin tärkeä tukea myös koronaepidemian jälkeen, sillä tämä epidemia ei jääne viimeisimmäksi. Ikääntyneet kasvava asiakasryhmä liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoaville yrityksille Ikääntyneiden tarpeet tarjoavat monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi kaikilla kotona asuvilla ikääntyneillä tulisi olla mahdollisuus riittäviin ja monipuolisiin aterioihin. Tämän turvaamiseksi heille tulisi järjestää tarvittavia ja helposti saavutettavia palveluita. Valtioneuvoston vuonna 2018 teettämässä Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -selvityksessä ikääntyneiden ruokapalveluista toivotaan joustavia, muuttuvien tilanteiden mukaan käytettäviä. Hyvä ruokapalvelu tukee kotona asumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä sen hetken tarpeiden mukaisesti (7). Tutkimustietoa ikääntyneiden fyysisestä toimintakyvystä ja hakeutumisesta liikuntapalveluiden pariin ei ole kovinkaan paljon. Toisaalta erilaisia palveluja on tarjolla paljon, mutta niitä ei löydetä, ilmeni Seniorit Tikissä hankkeen selvitystyössä (8). UKK-Instituutin paraikaa käynnissä oleva tutkimus ikäihmisten liikunnasta ja liikkumisesta tuo kaivattua lisätietoa yli 70-vuotiaiden suomalaisten liikkumis- ja suorituskyvystä liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta tutkimukseen osallistuvien terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista, elämänlaadusta, kaatumisista liikkumista selittävistä ja ohjaavista tekijöistä. Ikääntyneiden muuttuneet liikuntaa ja hyvinvointia tukevat tarpeet sekä liikunta-alan yritysten liikevaihdon kehittymisen tukeminen uudessa koronan muovaamassa arjessa ovat myös vastakäynnistyneen Dallaten - asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta-ja hyvinvointipalveluihin -projektin fokuksessa. Miten ikääntyneiden muuttuneet tarpeet ja yritysten tarjoama saataisiin paremmin kohtaamaan? Millaisia asiakaslähtöisempiä liikuntaa- ja hyvinvointia edistäviä palveluja tulisi kehittää? Näitä pohdimme yhdessä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian moniammatillisen asiantuntijaryhmän sekä opiskelijoiden kanssa - ja haluamme kutsua myös yritykset mukaan tähän yhteiskunnallisestikin merkittävien palveluiden kehittämisen pariin. Lähteet Monelle kertyy ylimääräisiä kiloja 30-40 vuoden iässä, ja syynä on pidetty aineenvaihdunnan hidastumista- Uusi tutkimus todistaa uskomuksen vääräksi. Helsingin sanomat 22.9. 2021 Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. linkki UKK-instituutin sivustolle Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020, linkki THL sivustolle. Parikka S, Koskela T, Ikonen J, Kilpeläinen H, Hedman L, Koskinen S, & Lounamaa A. Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020/1. PDF. Seniori-Suomi: Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset, linkki Sitran sivustolle K. Luoma, T. Räty, A. Moisio, P. Parkkinen, M. Vaarama, E. Mäkinen. Helsinki, Taloustieto Oy, 1999. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen aiheuttavat haasteita kunnille 2019. Linkki Valtiovarainministeriön sivustolle. Rissanen A. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä 2018. Linkki valtioneuvoston sivustolle. Valve R, Itkonen S, Huhtala M, Jämsén P, Mertanen E, Mäkeläinen P, Paavola S, Raulio S, Suominen M & Tuikkinen R. Kartoitusten kartoittamisesta. Artikkeli Seniorit Tikissä -hankkeen sivustolla. Kirjoittaja Heidi Stenberg KM, Th on projektinjohtamisen ammattilainen, joka projektityön lisäksi toimii asiantuntijalehtorina sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja yrittäjyyden opintojaksolla. Laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on lähellä hänen sydäntään sekä työssä että vapaa-ajalla. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista Heidi Stenberg, projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.