Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: blogikirjoittaminen

Menneisyyttä tarkastellen, tulevaisuuteen tähyillen – asiantuntija kirjoittajana
http://Kipinöitä%20pimeydessä
2.12.2024
vierailija

Olen saanut kirjoittaa Tikissä-blogiin vuodesta 2018 lähtien. Matka on ollut antoisa. Koska Tikissä on nykymuodossaan vähitellen lähdössä viettämään blogialustojen hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ajattelin kertoa hieman omien asiantuntijatekstieni kirjoittamisesta. Miksi innovaatioista kirjoittaminen on niin tärkeää?   Mistä aiheet tulevat?  TV-mainokseen asti päätynyt kirjailija Jörn Donnerin lausahdus, lukeminen kannattaa aina, pätee ainakin omalla kohdallani myös asiantuntijablogien kirjoittamiseen. Moni aihe on kummunnut siitä, että olen lukenut työhön tai harrastuksiini liittyvää kirjallisuutta, muita julkaisuja, lehtiä tai katsonut dokumentteja, teknologiasta, historiasta, startup-kehittämisestä tai vaikkapa muotoilusta. Olen jostakin niistä huomannut uuden, käsittelemättömän näkökulman tai mielestäni kiintoisan aiheen ja halunnut kirkastaa sen blogitekstiksi. Tämä ei tarkoita, että olisin suoraan referoinut jotakin aiemmin lukemaani tai näkemääni. Päinvastoin, asiantuntijablogiartikkelin kirjottamiseen saa ja täytyy käyttää aikaa. Ideasta on monta kertaa ollut pitkä matka lopulliseen tekstiin. Tietojen pitää olla oikein ja lähteiden saatavilla, jotta lukija halutessaan voi mennä syvemmälle aiheeseen. Ja erityisen haasteellista on, että kaikki pitää voida esittää tiiviissä paketissa.  Eikö innovaatioista ole kirjoitettu ja touhotettu jo ihan liikaa?   Innovaatio on käsite, jota säännöllisesti käytetään tiedotusvälineissä, kun halutaan korostaa, että talouden ja yhteiskunnan on kehityttävä. Kaupallisten innovaatioiden merkitystä korostetaan myös tämänhetkisen hallituksen ohjelmassa. Kukin tietenkin käyttäköön arkipuheissaan innovaatio-sanaa, kuten muitakin sanoja, haluamallaan tavalla. Mutta ilman yhteistä ymmärrystä siitä, että innovaatio ei ole vain hyvä idea, vaan ideasta kirkastunut keksinnöllinen tulos, jolle on hyödyntämisväylä, on vaikea kuvitella toimivaa ja tuloksellista suunnittelu- ja kehitystyötä.  Kolme toistuvaa teemaa Pääsääntöisesti olen käsitellyt kolmea eri teemaa. Ensinnäkin innovaatioiden tunnistamiseen, niiden luomiseen ja hyödyntämiseen kuuluvia asioita: mitä tulee ottaa huomioon, kun olettaa tehneensä keksinnön, mikä innovaatio oikeasti on, mistä saa tukea ja apua, kun haluaa hyödyntää luomaansa tulosta? Toiseksi esimerkkejä muotoilun ja teknologian historiasta. Miten aikoinaan tehdyt innovaatiot usein tietämättämme vaikuttavat edelleen arkeemme ja nykypäiväämme. Ja kolmantena, alkavaa yrittäjyyttä ja edellytyksiä, joiden avulla se on mahdollista. Toisinaan olen pohtinut näiden kaikkien kolmen yhtymäkohtia. Näitä samoja teemoja olen aikeissa käsitellä jatkossakin.   Blogikirjoitusteni pyrkimys on ollut tuottaa lukijalle pieniä oivalluksia. Miten jokin innovaatioasia voi yllättävällä tavalla liittyä johonkin toiseen, näennäisesti täysin eri asiaan. Haluan myös luoda positiivista ajattelua, että kuka vain voi olla innovaattori. Ideoida uutta, kehittää, ja tunnistaa tekemästään työstä keksinnöllisiä asioita, jotka voivat parhaimmassa tapauksessa johtaa taloudelliseen hyödyntymiseen, esimerkiksi yritystoiminnan kautta. Ja, että hän ei ole yksin ponnisteluidensa kanssa. Päinvastoin, muotoilun, teknologian ja kulttuurin innovaatioiden historia on täynnä tarinoita. Hämmästyttäviä yhteensattumia. Tekijöiden kohtaamisia, jotka muuttivat kaiken. Onnistumisia. Ja traagisia tai surkuhupaisia epäonnistumisia, vaikka tavoitteena on ollut luoda jotakin hyvää ja hyödyllistä. Värikästä yritteliäisyyttä. Hyvässä ja pahassa. Uskon, että näiden aiheiden avaaminen ja niistä kertominen kannattaa jatkossakin. Vaikka historia ei toistakaan itseään, voimme ainakin oppia jotakin edellisten innovaattoreiden onnistumisista ja eritoten, virheistä.  Tässä yhteydessä on syytä myös kiittää blogin toimituskuntaa, erityisesti päätoimittaja Milla Åman Kyyröä, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Ilman Millan oivaltavia kommentteja ja korjausehdotuksia monet tekstini olisivat voineet olla huomattavasti turpeampia ja moniselitteisempiä. Tämä on viimeinen blogini Tikissä-alustalla, mutta blogiseikkailuni jatkuvat - mikäli päätoimittajat niin sallivat - vuoden 2025 puolella tulossa olevilla Metropolian uusilla upeilla julkaisualustoilla. Siihen asti toivotan kaikille Tikissä-blogeja lukeville luovuuden hetkiä ja kekseliästä loppuvuotta 2024!  Kirjoittaja  Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. 

Lue lisää

Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
http://Kolmen%20henkilön%20käsivarret%20ja%20yhden%20henkilön%20päälaki%20lintuperspektiivistä,%20lepäämässä%20graafisten%20kuvioiden%20päällä%20pöydällä.
17.1.2023
Milla Åman Kyyrö

Viestinnän trendit kulkevat sykleissä. Nopeasykkeisiä mediasisältöjä jakavien kanavien rinnalla blogilla on oma roolinsa. Blogi on oivallinen kanava napakoiden, yleistajuisten asiantuntijakirjoitusten julkaisemiseen. Tasaisen varman laadun takaa toimituskunta, joka viimeistelee sisältöasiantuntijoiden tuottamat tekstit lukijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Viestinnän välineet valitaan tavoitteiden mukaan Välillä julistetaan jonkin aiemmin suositun kanavan tai välineen olevan kuollut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kanavasta on tullut tarpeeton, hyödytön ja vanhanaikainen. Sen ei koeta enää saavuttavan entiseen tapaan laajoja tai tavoiteltuja yleisöjä. Näin ollen sellaisen kanavan ylläpitämiseen ei enää kannata käyttää aikaa tai rahaa. Kuolleiksi on julistettu viime vuosina esimerkiksi blogit ja kotisivut. Ne eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ensin innostutaan uutuudesta, ongelmia pohditaan myöhemmin. Ilmiöille syntyy vastailmiönsä. Edistyneimmät häipyvät tällä hetkellä sosiaalisesta mediasta ja siirtyvät älyttömiin puhelimiin. Myös ammattikorkeakoulujen tulee seurata viestinnän kanavien ja välineiden kehitystä. Lisäksi on pohdittava, mihin tarkoitukseen mitäkin välinettä aiotaan käyttää. Asiantuntijat tuottavat blogiin sisällön  Metropolian tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan Tikissä-blogi on nyt viisivuotias. Tikissä-blogin toimituskunta perustettiin tammikuussa 2018 tukemaan Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkyvyyttä. Blogin tarkoitus on tarjota lukijoille uutta tietoa, jota TKI-toiminnan parista syntyy.  Kun Tikissä-blogin toimintaa käynnistettiin, kirjoittajia suorastaan maaniteltiin mukaan. Silti viikoittaiseksi julkaisuksi suunniteltu tuotantotahti ei aina toteutunut aineistopulan vuoksi. Nyt on toisin päin, kirjoittajat voivat joutua odottelemaan aineistonsa käsittelyvuoroa.  Vuosi 2018: julkaisuja 40  Vuosi 2019: julkaisuja 45  Vuosi 2020: julkaisuja 51  Vuosi 2021: julkaisuja 57  Vuosi 2022: julkaisuja 89  Julkaisujen määrän kasvuun voidaan nähdä kaksi syytä. Ensinnäkin, Metropolian hanketoiminta on kasvanut. Hankkeiden toteuttajat kokevat yleistajuisen asiantuntijakirjoituksen yhtenä tulosten julkaisemisen ja levittämisen keinona. Toisekseen, kanava ja sen mahdollisuudet julkaisemiselle ovat tulleet kirjoittajille tutuksi.   Toimitustyö tukee asiantuntijan kirjoittajuuden kehittymistä  Blogiteksti on yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina, kannustaa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin blogikirjoituksessaan 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen. Tikissä-blogin sisällöissä näkyvät niin TKI-hankkeiden kuin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan teemat, innovaatioista tutkimuspoliittisiin linjauksiin. Kirjoittajina ovat Metropolian henkilöstö, eli eri alojen asiantuntijat. Blogin yhteiskirjoituksissa voi olla mukana myös hankkeiden kumppaneiden edustajia tai opiskelijoita.  Osa kirjoittajista tuottaa blogimerkintöjä aktiivisesti, osa on julkaissut vain yhden kerran. Sisältöjen teemoissa näkyy, minkälaisia hankkeita milläkin ajanjaksolla on rahoitettu. Esimerkiksi koronavuosina syntyi runsaasti yrittäjyysaiheisia ja luovien alojen tueksi suunnattuja kirjoituksia.  Toimitustyöllä varmistetaan sujuvasti luettava kokonaisuus  Toimituskunnan antaman palautteen tarkoituksena on kehittää asiantuntijoiden monipuolisten tekstilajityyppien kirjoittamisen taitoa. Toimituskunnan työnä on huolehtia verkossa julkaistavien tekstien yleiskielisyydestä, selkeästä ilmaisusta ja helposta silmäiltävyydestä. Toimitustyö on aina neuvottelua kirjoittajan kanssa. Kirjoittajan omaa tyyliä ei pyritä vaimentamaan, vaikka tekstin rakenteeseen puuttuminen, ammattikielen karsiminen ja pitkien virkkeiden pilkkominen voi aluksi siltä tuntua.   Tikissä-blogin julkaisualusta täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset, mutta myös sisällön on oltava saavutettavaa.  Usein tämä tarkoittaa sitä, että etsitään yhdessä kirjoittajan kanssa yleistajuinen tapa ilmaista monimutkaisiakin asioita. Polveilevia virkkeitä pilkotaan lyhyemmiksi, kappalejakoja lisätään ja väliotsikointeja käytetään runsaasti. Aluksi voi tuntua erikoiselta, että oma asiantuntijuus riittää blogikirjoituksessa, eikä julkaisussa ole välttämätöntä käyttää lähteitä. Valtaosa Tikissä-blogin julkaisuista on suomenkielisiä, mutta kaksikielisenä ammattikorkeakouluna myös englanninkielisiä kirjoittajia on mukana ilahduttavassa määrin. Kieliopillisia seikkoja joudutaan korjaamaan harvakseltaan. Lyöntivirheitä saattaa aina jäädä sekaan, ja niitä korjataan jälkikäteen.  Lukijamäärät vaihtelevat aiheiden mukaan  Kuka esimerkiksi Tikissä-blogia lukee? Saatavilla oleva analytiikka ei tätä suoraan kerro. Valtaosa julkaisuista on suomenkielisiä, josta voidaan olettaa kielialueen ulottuvuutta. Yhdellä jutulla voi julkaisuviikollaan olla parikymmentä tai parisataa katselukertaa.   Blogijutut eivät katoa, vaan niiden lukijamäärät kasvavat ajan myötä suuremmiksi. Tikissä-jutut saavat kiinnostavan aiheen ansiosta lukijoita, kun hakukoneissa käytettävät hakusanat osuvat kohdilleen. Hyvällä otsikoinnilla on mahdollista saada yllättävää suosiota tekstille vuosien varrella.  Kirjoittajalla itsellään on tärkeä rooli blogitekstin leviämiseen. Jos lukuvinkkiä jakaa ahkerasti sosiaalisen median kanavissa, lukijoita voi saada nopeammin.

Lue lisää