Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: blogi

Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
http://Kolmen%20henkilön%20käsivarret%20ja%20yhden%20henkilön%20päälaki%20lintuperspektiivistä,%20lepäämässä%20graafisten%20kuvioiden%20päällä%20pöydällä.
17.1.2023
Milla Åman Kyyrö

Viestinnän trendit kulkevat sykleissä. Nopeasykkeisiä mediasisältöjä jakavien kanavien rinnalla blogilla on oma roolinsa. Blogi on oivallinen kanava napakoiden, yleistajuisten asiantuntijakirjoitusten julkaisemiseen. Tasaisen varman laadun takaa toimituskunta, joka viimeistelee sisältöasiantuntijoiden tuottamat tekstit lukijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Viestinnän välineet valitaan tavoitteiden mukaan Välillä julistetaan jonkin aiemmin suositun kanavan tai välineen olevan kuollut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kanavasta on tullut tarpeeton, hyödytön ja vanhanaikainen. Sen ei koeta enää saavuttavan entiseen tapaan laajoja tai tavoiteltuja yleisöjä. Näin ollen sellaisen kanavan ylläpitämiseen ei enää kannata käyttää aikaa tai rahaa. Kuolleiksi on julistettu viime vuosina esimerkiksi blogit ja kotisivut. Ne eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ensin innostutaan uutuudesta, ongelmia pohditaan myöhemmin. Ilmiöille syntyy vastailmiönsä. Edistyneimmät häipyvät tällä hetkellä sosiaalisesta mediasta ja siirtyvät älyttömiin puhelimiin. Myös ammattikorkeakoulujen tulee seurata viestinnän kanavien ja välineiden kehitystä. Lisäksi on pohdittava, mihin tarkoitukseen mitäkin välinettä aiotaan käyttää. Asiantuntijat tuottavat blogiin sisällön  Metropolian tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan Tikissä-blogi on nyt viisivuotias. Tikissä-blogin toimituskunta perustettiin tammikuussa 2018 tukemaan Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkyvyyttä. Blogin tarkoitus on tarjota lukijoille uutta tietoa, jota TKI-toiminnan parista syntyy.  Kun Tikissä-blogin toimintaa käynnistettiin, kirjoittajia suorastaan maaniteltiin mukaan. Silti viikoittaiseksi julkaisuksi suunniteltu tuotantotahti ei aina toteutunut aineistopulan vuoksi. Nyt on toisin päin, kirjoittajat voivat joutua odottelemaan aineistonsa käsittelyvuoroa.  Vuosi 2018: julkaisuja 40  Vuosi 2019: julkaisuja 45  Vuosi 2020: julkaisuja 51  Vuosi 2021: julkaisuja 57  Vuosi 2022: julkaisuja 89  Julkaisujen määrän kasvuun voidaan nähdä kaksi syytä. Ensinnäkin, Metropolian hanketoiminta on kasvanut. Hankkeiden toteuttajat kokevat yleistajuisen asiantuntijakirjoituksen yhtenä tulosten julkaisemisen ja levittämisen keinona. Toisekseen, kanava ja sen mahdollisuudet julkaisemiselle ovat tulleet kirjoittajille tutuksi.   Toimitustyö tukee asiantuntijan kirjoittajuuden kehittymistä  Blogiteksti on yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina, kannustaa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin blogikirjoituksessaan 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen. Tikissä-blogin sisällöissä näkyvät niin TKI-hankkeiden kuin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan teemat, innovaatioista tutkimuspoliittisiin linjauksiin. Kirjoittajina ovat Metropolian henkilöstö, eli eri alojen asiantuntijat. Blogin yhteiskirjoituksissa voi olla mukana myös hankkeiden kumppaneiden edustajia tai opiskelijoita.  Osa kirjoittajista tuottaa blogimerkintöjä aktiivisesti, osa on julkaissut vain yhden kerran. Sisältöjen teemoissa näkyy, minkälaisia hankkeita milläkin ajanjaksolla on rahoitettu. Esimerkiksi koronavuosina syntyi runsaasti yrittäjyysaiheisia ja luovien alojen tueksi suunnattuja kirjoituksia.  Toimitustyöllä varmistetaan sujuvasti luettava kokonaisuus  Toimituskunnan antaman palautteen tarkoituksena on kehittää asiantuntijoiden monipuolisten tekstilajityyppien kirjoittamisen taitoa. Toimituskunnan työnä on huolehtia verkossa julkaistavien tekstien yleiskielisyydestä, selkeästä ilmaisusta ja helposta silmäiltävyydestä. Toimitustyö on aina neuvottelua kirjoittajan kanssa. Kirjoittajan omaa tyyliä ei pyritä vaimentamaan, vaikka tekstin rakenteeseen puuttuminen, ammattikielen karsiminen ja pitkien virkkeiden pilkkominen voi aluksi siltä tuntua.   Tikissä-blogin julkaisualusta täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset, mutta myös sisällön on oltava saavutettavaa.  Usein tämä tarkoittaa sitä, että etsitään yhdessä kirjoittajan kanssa yleistajuinen tapa ilmaista monimutkaisiakin asioita. Polveilevia virkkeitä pilkotaan lyhyemmiksi, kappalejakoja lisätään ja väliotsikointeja käytetään runsaasti. Aluksi voi tuntua erikoiselta, että oma asiantuntijuus riittää blogikirjoituksessa, eikä julkaisussa ole välttämätöntä käyttää lähteitä. Valtaosa Tikissä-blogin julkaisuista on suomenkielisiä, mutta kaksikielisenä ammattikorkeakouluna myös englanninkielisiä kirjoittajia on mukana ilahduttavassa määrin. Kieliopillisia seikkoja joudutaan korjaamaan harvakseltaan. Lyöntivirheitä saattaa aina jäädä sekaan, ja niitä korjataan jälkikäteen.  Lukijamäärät vaihtelevat aiheiden mukaan  Kuka esimerkiksi Tikissä-blogia lukee? Saatavilla oleva analytiikka ei tätä suoraan kerro. Valtaosa julkaisuista on suomenkielisiä, josta voidaan olettaa kielialueen ulottuvuutta. Yhdellä jutulla voi julkaisuviikollaan olla parikymmentä tai parisataa katselukertaa.   Blogijutut eivät katoa, vaan niiden lukijamäärät kasvavat ajan myötä suuremmiksi. Tikissä-jutut saavat kiinnostavan aiheen ansiosta lukijoita, kun hakukoneissa käytettävät hakusanat osuvat kohdilleen. Hyvällä otsikoinnilla on mahdollista saada yllättävää suosiota tekstille vuosien varrella.  Kirjoittajalla itsellään on tärkeä rooli blogitekstin leviämiseen. Jos lukuvinkkiä jakaa ahkerasti sosiaalisen median kanavissa, lukijoita voi saada nopeammin.

Lue lisää

Kirjoittamisen kynnyksistä
27.2.2020
Milla Åman Kyyrö

Tikissä-blogin päätoimittajan roolissa olen kohdannut parin vuoden aikana monenlaisia kirjoittajia, aineistoja ja ajatuksia kirjoittamisesta. Kalevalan päivän aattona muutamia huomioita asiantuntijatyössä kirjoittamiseen liittyen. Asiantuntijan pitäisi osata kirjoittaa? Lähtökohtaisesti asiantuntijatehtävässä työskentelevä on suorittanut korkeakouluopintoja ja hänen tulee osata kirjoittaa äidinkieltään. Kuinka käsitämme kirjoitustaidon, onkin toinen juttu. Monessa asiantuntijatehtävässä pidättäydytään suppeassa määrässä tekstilajeja, joita tuotetaan tasaisin väliajoin. Tällöin kirjoittaminen on rutiinia, se palvelee tarkoitustaan, eikä vie liiaksi voimia tai aikaa. On tyypillistä, että asiantuntijan tekstit ovat kieliopillisesti riittävän vahvalla tasolla ilman ulkopuolista ohjausta. Tekstin sisällön välittyminen lukijalle on asiantuntijakirjoituksissa tärkeintä. Ei voida taata, että lukija ymmärtää tekstin samalla tavoin kuin kirjoittaja tarkoitti. Asettumalla lukijan asemaan kirjoittajan on helpompi kuljettaa tekstiä sujuvana kokonaisuutena eteenpäin. Joskus omien ajatusten ilmaisemisessa voi ilmetä ongelmia. Sanavalinnat ja sujuvien lauserakenteiden työstäminen voivat tuottaa hankaluuksia kenelle tahansa. Kirjoittamiseen liittyvät niukat aikaresurssit voivat myös kaventaa mahdollisuuksia tarkastella oman työn jälkeä. Asiantuntija voi myös sokaistua työskentelytavoilleen ja kirjoitustyylilleen. Jos se huolettaa, voi pohtia: Kuka lopulta lukee tekstejäni — osaanko puhutella häntä? Äidinkielentunneista on aikaa, mainittiinko siellä jotain erilaisista tekstityyleistä? Milloin viimeksi kirjoitin jotain muuta kuin työhön liittyvää? Jos ei osaa, ei vain osaa? Luemme tai kuuntelemme ehkä vapaa-ajallamme hyvää kirjallisuutta. Ehkä vertaamme omia kirjoittamisen ja kerronnan kykyjämme ammattilaisten kustannustoimitettuihin tuotteisiin. On inhimillistä verrata itseään muihin. Saatamme pohtia hyvän tekstin luettuamme, että voisinpa minäkin kirjoittaa noin upeasti! Usein muilta onkin helppo kopioida mallia omaan tekemiseen, joskus se tapahtuu jopa tiedostamatta. Jollakulla valmiudet ryhtyä ammattikirjailijaksi saattavat olla vain yhden kustannussopimuksen päässä menestyksestä. Vähemmän harjaantuneen kirjoittajan on usein hankala innostua vertailuasetelmasta, jossa verrokki on liian kaukana omasta taitotasosta. Ei hätää: kirjoittaminen on työtä. Jälki paranee, kun harjoittelee. Asiantuntija voi aina kehittyä kirjoittajana. Alkuun vaaditaan, että tunnistaa itsessään kehittymistarpeen. Kaikki eivät sitä tunnista, tai eivät anna sen vaivata. Kehittymishalukkuuden havaittuaan neuvoja on helpompi lähteä pyytämään ja ottamaan vastaan. Kirjoitusoppaita ja -kursseja voi aina hyödyntää. Voi myös aloittaa seuraavista, yksinkertaisista keinoista: Lukea ja tarkastella luettua — mikä herätti ajatuksia, miksi ja miten se oli saatu aikaan? Pyytää kaveria lukemaan oma teksti ja antamaan palautetta Kokeilla itsekseen päiväkirjassa tai blogissa — voi pitää muilta turvallisesti piilossa Toimitetun blogin yleistajuiset asiantuntija-artikkelit? Tikissä-blogissa julkaistavat toimitetut blogimerkinnät ovat yleistajuisia asiantuntija-artikkeleita, joissa esitellään lukijalle uusi asia kerrotaan, miten asia liittyy Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan selitetään, kuinka kirjoittajan työn asiantuntijuus liittyy kokonaisuuteen. Kielellisesti blogimerkinnät noudattavat yleistajuista ilmaisua, jossa vältetään alakohtaista ammattikieltä, lyhenteitä ja tajunnanvirtaa. Lukemisen sujumiseksi ja saavutettavuuden varmistamiseksi suositaan mieluummin jämptejä kuin ylipitkiä virkkeitä, bullet-point -listoja, lyhyehköjä kappaleita ja väliotsikointeja. Nämä ovat teknisiä seikkoja, joiden toteutumisesta toimituskunta pitää huolen. Tikissä-blogin toimituskunta ja päätoimittaja ovat tukemassa kirjoittajaa. Toimituskunta työstää tekstin valmiiksi yhdessä kirjoittajan kanssa ennen julkaisua. Joskus työstämistä on vähän, joskus paljon, kirjoittajasta ja blogimerkinnän aiheesta riippuen.

Lue lisää

Tikissä-toimituskunta innokkaana jakamaan hanketietoa
17.1.2018
Milla Åman Kyyrö

Tikissä on blogi, jossa Metropolian asiantuntijat kertovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (=TKI) hankkeiden tapahtumista ja tuloksista. Asiantuntijat eri aloilta ovat blogin sisällöntuottajia. Heillä on jaettavana valtavasti tietoa ja kokemuksia erilaisista hankkeistaan, suurista ja pienistä oivalluksista. Metropolian hankkeet sijoittuvat  monialaisesti liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan, tekniikan ja kulttuurin  aloille. Tikissä-blogin toimituskunta (kuvassa) aloitti työnsä vuoden 2018 alussa. Toimituskunta tukee ja auttaa ammattikorkeakoulun hankkeissa työtä tekeviä asiantuntijoita kertomaan hankkeissa syntyneestä tiedosta ja tuloksista laajemmille yleisöille ymmärrettävästi ja laadukkaasti. Yhteistyö ja innostus ovat edellytyksiä kaiken hanketoiminnan onnistumiselle. Asiantuntijoiden osaamisen ja kumppanien kanssa tehdyn työn konkreettinen esiintuominen on osa Metropolian yhteiskunnallista vaikuttamista ja yksi perustehtävä edustamiensa koulutusalojen kehittäjänä. Toimituskunnan 2018 vakituisessa kokoonpanossa on mukana hanketoiminnan, viestinnän ja julkaisemisen asiantuntijoita. Lisäksi mukaan toimitustyöhön kutsutaan sisältöasiantuntijoita eri aloilta aina tarvittaessa. Milla Åman työskentelee viestintäsuunnittelijana lisätäkseen Metropolian TKI-hankkeiden myönteistä näkyvyyttä. “Suomen suurimpana ammattikorkeakouluna Metropolialla on hurja volyymi hankkeita ja hankkeiden tekijöitä. Useimmiten hankkeissa kertyy moniammatillista tietoa, jota kuka tahansa voi hyödyntää soveltuvin osin. Tikissä-blogin päätoimittajana uskon, että tulevaisuudessa blogiamme selaamalla kuka tahansa lukija saa tiedonhippuja hyötykäyttöön, ja samalla ehkä altistuu sellaiselle tiedolle, jota ei osannut odottaa saavansa tätä kautta.” Jarmo Tuppurainen toimii Electriassa teknologiapäällikkönä vetäen erilaisia hankkeita. “Metropoliassa on valtavasti upeaa tekemistä mikä kannattaa saattaa näkyväksi kaikille. Tikissä-blogi antaa mahdollisuuden kertoa helposti omasta toiminnasta ja omista projekteista. Tieto kaikkien käyttöön!” Jussi Linkola on projektisuunnittelija Median osaamisalueelta. “Verkkoviestijänä minusta on hienoa olla mukana kehittämässä digitaalista hankeviestintää ja tukemassa asiantuntijoita oivallustensa jakamisessa. Toivottavasti Tikissä-blogista rakentuu elävä näyteikkuna Metropolian TKI-toiminnan maailmaan.” Elina Ala-Nikkola työskentelee Metropoliassa julkaisusuunnittelijana. “Ammattikorkeakoulut ovat aitiopaikalla yhteiskunnan kehittämiseen: teemme paljon soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Julkaisemalla talomme sisällä olevaa tietoa, osaamista ja oivalluksia, osallistumme ja osallistamme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun tieto asetetaan keskustelulle alttiiksi, yhteiskunnalla on mahdollisuus kehittyä ja ymmärtää omaa kehitystään. Siksi julkaisusuunnittelijana innostan metropolialaisia julkaisemaan tietoaan ja autan julkaisemisen arjen kiemuroissa.” Päivi Keränen on toiminut projektipäällikkönä useissa haastavissa Muotoilun osaamisalueen hankkeissa, niistä viimeisimpänä kansainvälisessä Live Baltic Campuksessa. Hän aktivoituu toimitustyöhön loppukeväästä.

Lue lisää