Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: avoin tiede

Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
1.10.2020
Susanna Näreaho & Joona Koiranen

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate ohjaa avointa tiedettä ja tutkimusta Euroopan yhteisössä. Avoimia aineistoja on mahdollista käyttää uusissa tutkimuksissa, opetuksessa, oppimisessa ja liiketoiminnassa. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) syntyy paljon erilaista tutkimuksellista aineistoa. Mikä sitten on viisasta avoimuutta tutkimusaineistojen osalta? Kaikki aineistot eivät voi olla avoimia. Mutta toisaalta aineistot, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, pitäisi saada muiden tutkijoiden käyttöön. Viimeistään koronakriisi on tehnyt selväksi, kuinka suuri merkitys avoimilla tutkimusaineistoilla voi parhaimmillaan olla. Kansallisarkisto on tehnyt luonnoksen arvonmääritys- ja seulontapolitiikasta (KA/12247/07.01.01.03.00/2019). Siinä kuvataan niitä kriteereitä, joilla julkishallinnon asiakirjat valitaan arkistoitavaksi, jotta niitä olisi mahdollista käyttää tieteellisissä, historiallisissa, tilastollisissa ja yleisen edun mukaisissa tarkoituksissa. Kansallisarkiston arvonmäärityksen kriteereitä voidaan soveltaa myös tutkimusaineistoihin. Voit käyttää alla olevia kysymyksiä arvioidessasi, voisiko sinun TKI-toiminnassa tuottamasi aineisto olla hyödyllistä myös muille ja kannattaisiko se tallentaa uudelleenkäyttöä varten. 1 Onko aineistosi laadukas ja luotettava? Vain laadukasta ja luotettavaa, eli eettistä, virheetöntä, aitoa, väärentämätöntä, sisäisesti ristiriidatonta, ajantasaista, kattavaa ja ymmärrettävää aineistoa voidaan käyttää uuden tutkimuksen perustana. Hyvä tieteellinen käytäntö koskee myös TKI-toimintaa ja sen perusperiaate on, että tutkimustyössä noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. 2 Pystytkö kuvaamaan aineiston kontekstin, sisällön ja rakenteen niin, että mahdollinen uudelleen käyttäjä ymmärtää, mitä aineisto pitää sisällään? Vain kuvailutiedot eli metadatan sisältävä aineisto voidaan löytää ja käyttää uudelleen. Laadukas metadata tekee aineistosta ymmärrettävän. Siksi tutkimuksellisten aineistojen yhteyteen tulee aina tallentaa niiden kuvailutiedot. Se kuuluu myös hyvään tieteelliseen käytäntöön. Lisätietoja kuvailusta ja metadatamalli. 3 Onko aineistosi keräämiseen ja käsittelyyn käytetty julkista rahoitusta? Useilla julkisilla rahoittajilla on rahoitusehdoissa vaatimuksia siitä, miten rahoituksella kerätty ja käsitelty aineisto tulee saattaa muiden tutkijoiden käytettäväksi. 4 Onko aineiston tekijyydestä, säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista sovittu? Tekijyydestä tulee sopia jo ennakolta silloin kun tutkimusaineistoja tuotetaan yhdessä tai yhteistyöhankkeissa. Silloin tiedetään, kenellä on tekijänoikeudet tutkimusaineistoon ja oikeus päättää sen mahdollisesta avaamisesta ja uudelleenkäytön ehdoista. Tutkimusaineistojen luominen ja avaaminen myös meritoi tutkijaa. Avoimen tieteen kansallisen koordinaation asiantuntijaryhmä on aloittamassa linjaustyötä siitä, miten tutkimusaineistojen tekijyys tulisi sopia ja miten pitäisi huomioida aineistojen tuottamiseen liittyvät erilaiset roolit. Lisätietoa Avoimen tieteen koordinaation sivuilta. Ennen linjauksen valmistumista tekijyydestä voi sopia soveltaen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjetta (PDF). 5 Onko aineistosi kattava? Esim. ajallisesti ja paikallisesti kattavat tai laajaa otantaa kohderyhmästä edustavat aineistot ovat arvokkaita uudelleen käytön näkökulmasta. Samoin hitaasti muuttuvista kohteista, kuten maaperästä tai vesistöistä, tallennetuille tiedoille voi olla tutkimuskäyttöä vielä pitkänkin ajan kuluttua. 6 Onko aineistosi ainutkertainen? Voiko vastaavan aineiston uudelleen kerääminen olla eettisesti arveluttavaa? Tutkimusaineistojen avaaminen uudelleenkäyttöön vähentää tarvetta samankaltaisten aineistojen keräämiseen. Tämä paitsi tehostaa tutkimusresurssien käyttöä, myös vähentää esim. pieniin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa tutkimuspainetta. 7 Kuvaako aineistosi muutosta tai murrosta? Tutkimusaineistot, jotka valaisevat poikkeavaa yhteiskunnallista tai ympäristön muutosta, murrosaikoja ja käännekohtia tai dokumentoivat merkittäviä tai poikkeavia ilmiöitä ja tapahtumia, ovat erityisen arvokkaita. 8 Voisiko aineistosi olla yhdisteltävissä muihin tietoihin tai aineistoihin? Tyypillisesti tutkimusaineiston arvoa uudelleen käytössä lisää, jos sitä on mahdollista yhdistää muihin tietoihin tai tutkimusaineistoihin. 9 Millä tieteenaloilla tai minkä tyyppisessä tutkimuksessa aineistollasi voisi olla tietoarvoa? Tutkimusaineiston monipuoliset käyttömahdollisuudet ja sen sisältämien tietojen jalostusarvo lisäävät sen arvoa uudelleenkäytössä. 10 Onko aineistosi mahdollista tallentaa FAIR-periaatteiden mukaisesti? FAIR-periaatteilla ohjataan tutkimusaineistojen tuottamista. Niiden tarkoitus on tehdä aineisto löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). Lisätietoja FAIR-periaatteista (aukeaa fairdata.fi). 11 Onko tutkittaville kerrottu aineiston tallentamisesta mahdollista uudelleen käyttöä varten? Tutkimusaineiston avaaminen on hyvä ottaa huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Tutkittavia henkilöitä informoidaan aineiston avaamisesta ennen tietojen keruuta ja suostumusta osallistua tutkimukseen. 12 Onko aineisto mahdollista anonymisoida? Vai menetetäänkö jotain ainutlaatuista, jos aineisto anonymisoidaan? Jos aineistoa ei voi anonymisoida, onko sitä mahdollista tallentaa loukkaamatta tutkittavien tietosuojaa? Onko tutkittavia tiedotettu ja onko heiltä saatu lupa anonymisoimattoman aineiston tallentamiseen? Avoimuuden aste määritetään aineistokohtaisesti. Huomioon täytyy ottaa esimerkiksi tieteen vapaus ja sananvapaus sekä henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. Aineistot voidaan avata rajoitetusti, vaikka vain tutkimuskäyttöön. Aina itse aineistoa ei voida avata lainkaan lainsäädännöllisistä tai eettisistä syistä, mutta silloinkin aineiston kuvailutiedot (metadata) voivat olla avoimia. Jos sinusta tuntuu, että tutkimusaineistosi voisi olla arvokasta ja sille voisi mahdollisesti olla käyttöä uudelleen, ota yhteys Metropolian kirjaston hankepalveluihin, hankepalvelut@metropolia.fi Käytetyt termit Tutkimusaineisto: tutkimuksessa tuotettava tai käytettävä fyysinen, analoginen tai digitaalinen materiaali, jota analysoimalla pyritään vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen ja johon tutkimustulokset perustuvat. Tutkimusaineistoon sisältyy myös sen metadata. (Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) Tutkimusaineiston metadata: tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa tietoa. Metadata mahdollistaa FAIR-periaatteiden toteutumisen ja niiden avulla voidaan automatisoida tiedonhallintaa. Metadata voidaan liittää koko tutkimusaineistoon tai sen osaan (esim. mittaustapa) ( Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) FAIR-periaatteet: periaatteet, joilla ohjataan tutkimusaineistojen tuottamista. Periaatteita ovat löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleen käytettävyys. FAIR-periaatteet ohjaavat aineistojen tuottamisen koko prosessia mukaan lukien algoritmit, työkalut ja työnkulut (Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) Lähteet Kansallisarkiston luonnos arvonmääritys- ja seulontapolitiikasta (KA/12247/07.01.01.03.00/2019) Tutkimushallinnon sanasto, aukeaa sanastot.suomi.fi Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset 2018 (2. uudistettu painos, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 6/2019) Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019 Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 Kirjoittajat Susanna Näreaho (FT) on entinen ympäristöalan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Metropoliassa. Orcid-ID Joona Koiranen (FM) on aineistonhallintaan erikoistunut informaatikko Metropoliassa. Orcid-ID This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.

Lue lisää

Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
17.4.2018
vierailija

”Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.” Tämä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artikla 27 antaa meille oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä hyötyä avoimuudesta. Myös korkeakouluilta edellytetään yhä enemmän avoimuutta. Ne kasvattavat uusia ammattilaisia, huolehtivat ammatissa toimivien osaamisen kehittämisestä, tutkivat ja kehittävät, ja kaikki tämä pääosin julkisella rahoituksella. Julkisella rahoituksella saavutettavaa yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta pyritään tehostamaan toimimalla yhdessä läpinäkyvästi niin, että eri osapuolet hyötyvät yhteistyöstä ja päällekkäistä toimintaa vältetään. Nopeasti muuttuva yhteiskunta hyötyy avoimuuden kulttuurista: uusin tieto on hyödynnettävissä ja uudelleen käytettävissä mahdollisimman nopeasti, helposti ja laajasti. Myös pääkaupunkiseudun kolme ammattikorkeakoulua Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (3AMK) ovat yhdessä kehittäneet ja sitoutuneet avoimuuden lupauksiin ja periaatteisiin. Miksi avoimuus on TKI-toiminnassa tärkeää? Euroopan komission mukaan avoimuus takaa eurooppalaiselle tieteelle, taloudelle ja yhteiskuntajärjestelmälle parhaat kehitysnäkymät. EU:n tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava komissaari Carlos Moedas ajaa vahvasti ns. kolmen O:n politiikkaa ”Open Science, Open Access and Open to the World”. Sen keskeisenä ajatuksena on, että julkisesti rahoitetun tutkimustiedon tulee olla kaikkien saatavilla ja tiedon helposti uudelleen käytettävissä. Komissaari Moedasin mukaan kyseessä ei ole pelkästään tutkimustulosten avoimuus, vaan “A systemic change in the modus operandi of science and research”. Kansainväliset linjaukset siirtyvät myös suomalaiseen toimintamalliin. Mm. opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta avoimuuden kulttuurin kehittämistä. Ammattikorkeakoulut tekevät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jossa kehitetään eri aloille ratkaisuja, toimintamalleja ja uusia innovaatioita. TKI-toiminnan avoimuuteen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Avoimuuden lisäämisen tarve on noussut sekä TKI-toimintaa tekeviltä että sitä rahoittavilta tahoilta. Ajatellaan, että globaalien, monisyisten ja haastavien ongelmien ratkaisemiseksi meidän pitää toimia yhdessä ja uusi tieto tulee olla mahdollisimman avoimesti saatavissa ja käytettävissä. Mitä avoimuus on käytännössä? Ensimmäisessä vaiheessa kohti avoimuuden kulttuuria ammattikorkeakoulut lisäsivät viestintää kehittämishankkeistaan. Hankkeissa saavutetuista tuloksista korkeakoulut kertovat mm. julkaisutoiminnan avulla (esim. Metropolia ja Haaga-Helia). Kaikki julkaisut tehdään avoimen julkaisemisen (open access) periaatteella. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi perehtyä niiden sisältöön avoimesti verkossa. Tuloksista kerrotaan aktiivisesti myös sosiaalista mediaa hyödyntäen, jolloin tieto leviää myös perinteisen tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten lisäksi niiden saavuttamisessa käytetyt aineistot ja menetelmät voivat olla yhteiskäyttöisiä ja avoimia, eli uudelleenkäytettävissä ja hyödynnettävissä tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa. Aineistojen avaaminen ja avointen aineistojen käyttäminen omassa toiminnassa tehostaa ja nopeuttaa TKI-toimintaa. Avoimien, valmiiden aineistojen käyttö säästää merkittävästi resursseja. Lisäksi jotkut aineistot ovat ainutlaatuisia, ja niiden uudelleen kerääminen on mahdotonta, kallista tai jopa eettisesti arveluttavaa. Laajat, saatavilla olevat aineistot ja niiden yhdistäminen mahdollistavat ajalliset ja paikalliset vertailut ja parantavat toiminnan innovatiivisuutta, eri alojen välistä verkostoitumista ja tekijöiden tunnettavuutta. Tietoarkistot mahdollistavat pääsyn jo kerättyihin aineistoihin ja niiden hyödyntämisen. Tunnetuimpia tietoarkistoja ovat esim. Aila, IDA ja Zenodo. Myös TKI-toiminnan infrastruktuurit ja ympäristöt voivat olla avoimia. Niillä tarkoitetaan erilaisia kokonaisuuksia, jotka muodostuvat esimerkiksi tutkimuksen, osaamisen, innovaatiotoiminnan, palvelujen tai fyysisten laitteiden ympärille. Infrastruktuurit ja ympäristöt ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen osaamista. Esimerkiksi Laurean living labit eli elävät laboratoriot perustuvat avoimen innovaation periaatteeseen ja jaettuun kumppanuuteen. Niissä yhdistetään eri osapuolten ideoita, tietoa ja voimavaroja monisyisten haasteiden ratkaisemiseen. Suomen tutkimusinfrastruktuurien tietopankki  pyrkii edistämään tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta kuvailemalla ja esittelemällä tutkimusinfrastruktuureja ja niiden palveluita yhtenäisellä tavalla. Ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjä ja -infrastruktuureita sekä niiden käyttömahdollisuuksia esitellään em. tietopankkia laajemmin Arenen sivustolla. Pääkaupunkiseudulla yhdessä kohti avoimuutta Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittouma 3AMK työsti yhteisen Viisas avoimuus -politiikan, joka määrittelee niiden TKI-toiminnan sekä oppimistoiminnan avoimuutta. Lupausten johtavana teemana on toimintamme yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näemme avoimuuden arvona, joka ilmenee erityisesti vaikuttavana yhteistyönä, avoimena tiedonkulkuna ja infrastuktuureina, eettisinä toimintatapoina sekä avoimuutta edistävänä toimintakulttuurina. Avoimuudella lisäämme toimintamme tehokkuutta ja tehostamme julkisella rahoituksella saavutettavaa yhteiskunnallista hyötyä. Viisaan avoimuuden lähtökohta on, että avaamme infrastruktuurit ja ympäristöt, aineistot, menetelmät ja tulokset aina kun se on mahdollista. Avoimuudesta voimme poiketa perustellusta syystä, esim. jos henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, tulosten kaupallinen hyödyntäminen tai toiminnan tavoitteet vaarantuvat avoimuudesta. Viisasta avoimuutta on myös se, että hyödynnämme omassa toiminnassamme avoimia infrastruktuureja, ympäristöjä, aineistoja, menetelmiä ja tuloksia aina kun mahdollista. Avoimuuspolitiikkaa valmisteltiin työryhmässä, johon kuului TKI- ja oppimistoiminnan, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä it-palveluiden henkilöstöä kolmesta ammattikorkeakoulusta. Tuloksena syntyi kymmenen avoimuuden lupausta ja niitä toteuttavat periaatteet (kuva), jotka 3AMK strategisen liittouman Rehtorikollegio hyväksyi vuoden 2017 lopulla. Kirjoittajat Susanna Näreaho, Hanna Lahtinen ja Pekka Lahti Susanna Näreaho (FT) on ympäristöalan tutkija, joka työskentelee nykyään Metropolian TKI-palveluissa keskittyen TKI-toiminnan laatuun, etiikkaan ja avoimuuteen liittyviin kysymyksiin. Hanna Lahtinen (FT) työskentelee Laurean Tieto- ja julkaisupalveluiden johtajana vaikuttaen avoimen toimintakulttuurin osaamisen ja hyödyntämisen edistämiseen. Pekka Lahti (KTM) työskentelee Haaga-Helian TKI-palveluissa, toimien ulkopuolisesti rahoitettujen projektien tehtävissä ja avoimen tieteen ja tutkimukseen liittyvien kysymysten parissa.

Lue lisää