Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: avoimuus

Kuinka rakentaa avointa yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan?
12.11.2020
Mona Roman

Euroopan unionin (EU) ja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan keskiössä on avoimuus ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan perusperiaatteet, jotka lanseerattiin jo komissaari Carlos Moedasin toimesta vuonna 2015, ovat avoin innovaatio, avoin tiede, avoin maailmalle. Euroopan komission keskeinen tavoite on kestävä ja osallistava kasvu. Tavoitetta edistävät eri Euroopan alueiden omat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategiat. Nämä strategiat tulee luoda yhteistyössä seuraavien eri toimijaryhmien kesken: korkeakoulut ja tutkimuslaitokset yritykset julkinen sektori kansalaiset ja kansalaisjärjestöt (Foray et al., 2012). Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan älykkään erikoistumisen strategian kehittämisen ja implementoinnin prosesseja kuvattaessa käytetään englanniksi käsitteitä ”entrepreneurial discovery process” ja ”quadruple helix”. Molemmat käsitteet pohjautuvat tieteelliseen tutkimustyöhön alueellisista innovaatiojärjestelmistä, joiden mukaan innovaatiot syntyvät eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Yrittäjä tässä yhteydessä kattaa eri toimijaryhmät niin julkisen kuin yksityisen sektorin organisaatioissa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yksittäiset kansalaiset sekä kansalaisjärjestöt ja kaikki toimijat tuleekin nähdä yhtä tärkeinä (Rodríguez-Pose and Wilkie, 2016). Yllä mainittuja käsitteitä, niiden taustoja ja kehittymistä on käsitelty julkaisemissani tutkimusartikkeleissa, jotka pohjautuvat case-tutkimukseen Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategiaprosesseista (Roman et al. 2020; Roman et al. 2018; Roman & Nyberg, 2017). Suomen kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -tiekartan yksi kolmesta kehittämiskohdasta on uusi kumppanuusmalli, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näitä toimijoita ovat muun muassa korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Kumppanuusmalli tukee toimijoiden välistä yhteistyötä kooten kansallista ohjelmallista rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkee toiminnan tukemiseen entistä vahvemmin EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen lähteet (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020). Esimerkkejä Metropolian innovaatiokeskittymien käytänteistä Metropolian innovaatiokeskittymät ovat syntyneet globaalien ilmiöiden ympärille. Innovaatiokeskittymien tavoitteena on edistää monialaista avointa oppimista ja innovaatiotoimintaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Tässä artikkelissa kuvattu innovaatiokeskittymien toimintamalli tarjoaa yhden esimerkin siitä miten korkeakoulu voi tukea ja edistää avointa oppimista ja TKI-toimintaa yhdessä eri toimijaryhmien kanssa. Innovaatiokeskittymiä on viisi: Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut Puhtaat ja kestävät ratkaisut Tieto-ohjattu rakentaminen Toimiva ihmisten kaupunki Älykäs liikkuminen. Innovaatiokeskittymissä toiminnan keskiössä ovat Metropolian opiskelijat ja henkilökunta Ulkoiset kumppanit ja yhteistyötahot Innovaatiokeskittymien toimintaan vaikuttavat läpileikkaavina periaatteina ”ihminen edellä” ja ”uudet teknologiat”. Innovaatiokeskittymien toimintaan kuuluvat keskeisesti yhteistyöalustat, jotka yhdistävät avoimesti ja monialaisesti jatkuvaa oppimista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa elinkeinotoimintaa yhteisten intressien ja mahdollisuuksien äärelle. Esimerkkejä yhteistyöalustoista ovat kaupunkiviljelyyn ja virtuaalitodellisuuteen keskittyvät kehittäjäyhteisöt, joissa luodaan edellytyksiä varhaisen vaiheen yrityksien menestykselle ja toteutetaan monipuolista yritysyhteistyötä. Yhteistyöalustojen lisäksi Metropolian innovaatiokeskittymien keskeisiä elementtejä ovat TKI-hankkeet, strategiset kumppanuudet ja innovaatio-osaaminen. Kotimaiset ja kansainväliset TKI-hankkeet tuovat yhteen eri alat ja toimijaryhmät yhdessä kehittämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen, maahanmuuttoon ja eriarvoistumiseen. Strategiset kumppanuudet ovat tärkeitä välineitä sille, että yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuu. Tästä esimerkkeinä Metropolian osalta on eurooppalainen korkeakouluverkosto U!REKA ja kotimainen 3AMK-yhteistyö Haaga-Helian ja Laurean kanssa. Innovaatio-osaamisen kehittämiseksi jokainen Metropolian opiskelija suorittaa osana opintojaan innovaatioprojektikurssin, jossa opiskelijaryhmät kehittävät ratkaisuja työelämän tai yhteiskunnan haasteisiin. Metropolian innovaatiokeskittymät järjestivät syyskuussa 2020 yhteisen Tulevaisuusareena-tapahtuman, jonka tavoitteena oli esitellä keskittymien TKI-hankkeita ja osallistaa niiden taustalla olevien ilmiöiden ja haasteiden ratkomiseen Metropolian opiskelijat, opettajat ja yhteistyökumppanit yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tilaisuuden materiaalit on saatavilla Tulevaisuusareenan tapahtumasivuilla. Metropolian innovaatiokeskittymät tarjoavat toimintamallin, jonka kautta voidaan tuoda eri alojen osaajat yhteen ratkomaan monimutkaisia ja laajoja yhteiskunnallisia haasteita. Erittäin tärkeässä roolissa toiminnan edistämisessä on viestintä ja säännöllinen vuorovaikutus eri toimintojen ja toimijoiden välillä. Muutoin on vaarana, että eri toimintojen tulokset jäävät toisistaan irrallisiksi, eivätkä osaltaan palvele ja edesauta yhteiskuntaa sen erilaisten ilmiöiden ja niistä kumpuavien haasteiden ratkaisemisessa. Lähteet European Commission, Goals of Research and Innovation Policy (aukeaa ec.europa.eu) Foray, Dominique, John Goddard, Xabier Goenaga Beldarrain, Mikel Landabaso, Philip McCann, Kevin Morgan, Claire Nauwelaers, and Raquel Ortega-Argilés. 2012. Guide to Research and Innovation Strategies for Smart Specialisation. Brussels: European Commission. Metropolia ammattikorkeakoulu, Helsinki XR Center. Metropolia ammattikorkeakoulu.Tulevaisuusareena 23.9.2020. Metropolia ammattikorkeakoulu. Urban Farm Lab. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2020. Verkostoja on koottava isommiksi osaamiskeskittymiksi. (aukeaa minedu.fi) Rodríguez-Pose, Andrés, and Callum Wilkie. 2016. Institutions and the Entrepreneurial Discovery Process for Smart Specialization in Governing Smart Specialisation. Edited by D. Kyriakou, M. Palazuelos Martinez, I. Periáñez-Forte and A. Rainoldi. London: Routledge. Roman, M.; Varga, H.; Cvijanovic, V.; Reid, A. 2020. Quadruple Helix Models for Sustainable Regional Innovation: Engaging and Facilitating Civil Society Participation. Economies, 8, 48. Roman, M., Nyberg, T., and Fellnhofer, K. 2018. Smart specialisation in Finnish regions: how to facilitate continuous entrepreneurial discovery process? In B. Nunes, A. Emrouznejad, D. Bennett, & L. Pretorius (Eds.), Towards Sustainable Technologies and Innovation: 27th Annual Conference of the International Association for Management of Technology (pp. 1-16). Operations and Information Management Group, Aston Business School, Aston University. Roman, M., Nyberg, T. 2017. Smart specialisation strategy development in the Finnish regions: Creating conditions for entrepreneurial discovery. In Proceedings of the 10th International Conference for Entrepreneurship, Innovation and Regional Development ICEIRD 2017 Kirjoittaja TkT Mona Roman työskentelee Metropoliassa innovaatiojohtajana Toimiva ihmisten kaupunki innovaatiokeskittymässä. Monan kiinnostuksen kohteena on avoimet innovaatiot, kaupunki-ja aluekehitys sekä älykkään erikoistumisen strategiat ja strategiaprosessi. Ennen Metropoliaa Mona toimi Aalto yliopiston Tuotantotalouden laitoksella tutkijatohtorina ja TeliaSonerassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä.

Lue lisää

Hanketulokset kaikkien käyttöön
18.12.2018
Seliina Päällysaho & Susanna Näreaho

Oletko koskaan miettinyt, miten voisit hyödyntää ammattikorkeakouluissa toteutettujen hankkeiden tuloksia ja osaamista? Suomen 25 ammattikorkeakoulussa on vuosittain käynnissä yli 2 000 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hanketta, jotka keskittyvät mitä moninaisempien ongelmien ratkaisemiseen ja tuottavat uranuurtavaa osaamista. Välillä tuntuu kuitenkin, että tietoa näiden hankkeiden tuottamista tuloksista on hankalaa, jopa mahdotonta, löytää. ”Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi” –hankkeen tavoitteena on helpottaa tätä ongelmaa. Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja siinä on Metropolian lisäksi mukana myös yhdeksän muuta ammattikorkeakoulua sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on löytää uudenlaisia menetelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa syntyneet tulokset ja uudenlainen osaaminen ovat kaikkien, myös ns. tavallisten kansalaisten saatavilla. Julkaisut ovat tärkeä tiedonvälityskanava Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kirjoittaa joka vuosi noin 8 000 julkaisua. Niissä kerrotaan mm. hankkeiden toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Suurin osa julkaisuista on vapaasti luettavissa esim. ammattikorkeakoulujen omien verkkosivujen kautta. Esimerkiksi Metropolian julkaisuihin voit tutustua täällä. Osa kirjoituksesta julkaistaan tieteellisissä tai ammatillisissa lehdissä, joihin kaikilla ei ole vapaata pääsyä. Tavoitteena onkin tallentaa näistä kaikista artikkelin kopio eli niin sanottu rinnakkaistallenne kaikille avoimeen julkaisuarkistoon, kuten Theseukseen. Theseus on ammattikorkeakoulujen yhteinen palvelu, jossa voit tutustua opinnäytetöihin ja henkilöstön kirjoittamiin artikkeleihin - maksutta. Juuri kymmenen vuotta täyttänyt Theseus-palvelu on Suomen suurin avoin julkaisuarkisto, ja lähes 150 000 tallenteen kautta se tarjoaa hyvän kuvan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa saavutetuista tuloksista. Theseus-palvelun osoite on: http://www.theseus.fi/ Kuitenkin vasta n. 70% ammattikorkeakoulujen julkaisuista on vapaasti kaikkien saatavilla. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki ammattikorkeakouluissa tehdyt julkaisut ovat avoimesti saatavilla, joten vielä on tarvetta uudenlaisille ratkaisuille, joita hankkeessamme kehitämme. Avoimet aineistot tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia Olet varmasti joskus vastannut kyselyyn tai haastatteluun? Kiinnostaisiko sinua tietää, mitä muut ovat vastanneet tai millaisiin johtopäätöksin näissä kyselytutkimuksissa on päästy ja miksi? Haluaisitko mahdollisesti käyttää kehitystyössä, opetuksessa, opiskelussa tai opinnäytetyössä laajalta vastaajajoukolta kerättyjä vastauksia tai mittausdataa, mitä sinun ei ole mahdollista kerätä itse? Erilaisia aineistoja kerätään nykyään valtavasti. Jos kerätyt aineistot avataan myös muiden käyttäjien hyödynnettäviksi, voidaan säästää paljon työtä, aikaa ja rahaa. Jos aineistot säilyvät tallessa ja käyttökelpoisina tulevaisuutta varten, on mahdollista myös palata menneisyyteen ja verrata nykyhetkenä saatuja vastauksia aikaisemmin kerättyihin vastauksiin. On siis erityisen arvokasta, että kaikki TKI-toiminnassa tuotettu tieto jää hyödynnettäväksi myös yksittäisen hankkeen loppumisen jälkeen. Kaikkia aineistoja ei ole mahdollista avata julkiseen tarkasteluun. Esimerkiksi aineistot, jotka sisältävät henkilötietoja, luottamuksellista tai muuta arkaluonteista tietoa tai vaikkapa liikesalaisuuksia, pidetään suljettuna. Joskus aineisto on mahdollista avata anonymisoituna. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistosta poistetaan kaikki henkilötiedot ja muut tunnistetiedot. Anonymisoinnin jälkeen edes kyselyyn tai haastatteluun osallistunut ei pysty enää tunnistamaan itseään muiden vastaajien joukosta. Kun aineisto luovutetaan arkistoitavaksi ja jatkokäytettäväksi, sille sovitaan käyttöehdot. Ne voivat koskea esim. sitä, mihin käyttötarkoituksiin aineistoa saa käyttää tai miten siihen tulee viitata. Tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun käytettäviä sähköisiä aineistoja välittää mm. Tietoarkisto (https://www.fsd.uta.fi/fi/) Ammattikorkeakoulujen vuosittaisesta yli kahdesta tuhannesta TKI-hankkeesta on tähän mennessä avattu vain vajaat 600 aineistoa. Siksi kehitämme hankkeessamme toimintamalleja, millä jatkokäyttöön soveltuvat aineistot tunnistetaan, anonymisoidaan ja avataan muiden käyttöön. Esimerkiksi osaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun projekteissa kerätyistä aineistoista voit tutustua Aineistot-tietokannassa (www.seamk.fi/aineistot). Tutkitaan, kehitetään ja innovoidaan yhdessä Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa on mukana henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi vuosittain n. 13 000 yhteistyökumppania (yrityksiä, yhdistyksiä, koulutusorganisaatioita, kaupunkeja ja kuntia sekä viranomaisia). Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat laajoihin haasteisiin pureutuvat, pääosin julkisella rahoituksella toteutettavat soveltavan tutkimuksen hankkeet, yhteistyökumppanin tietyn yksittäisen ongelman ratkaisuun tähtäävät kehityshankkeet ja villimmät ja vapaammat innovaatioprojektit. Tuottavatko nämä perinteiset yhteistyömallit parhaan mahdollisen tuloksen kaikkien osapuolten kannalta? Päästäänkö niillä tiedon vapaaseen liikkumiseen ja osaamisen lisääntymiseen parhaalla mahdollisella tavalla? Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään uusia kumppanuusmalleja ja testataan tapoja, miten ideat etenevät TKI-toiminnaksi ja tiedon hyödyntäjät saadaan mukaan hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Onkin tärkeää huomata, että tiedon vapaa liikkuvuus ei ole pelkästään tulosten avaamista, vaan etenkin yhdessä tekemistä! - Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke. Hanke toteutetaan 1.1.2018-31.12.2020 välisenä aikana. Hankkeeseen voit tutustua tarkemmin sen omilta sivuilta. Kirjoittajat: Seliina Päällysaho (FT, KTM) työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä. Susanna Näreaho (FT) on ympäristöalan tutkija, joka työskentelee nykyään Metropolian TKI-palveluissa keskittyen TKI-toiminnan laatuun, etiikkaan ja avoimuuteen liittyviin kysymyksiin  

Lue lisää

Ammattikorkeakoulujen avoimuudella vaikuttavuutta, tehokkuutta ja yhteiskunnallista hyötyä
17.4.2018
vierailija

”Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.” Tämä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen artikla 27 antaa meille oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä hyötyä avoimuudesta. Myös korkeakouluilta edellytetään yhä enemmän avoimuutta. Ne kasvattavat uusia ammattilaisia, huolehtivat ammatissa toimivien osaamisen kehittämisestä, tutkivat ja kehittävät, ja kaikki tämä pääosin julkisella rahoituksella. Julkisella rahoituksella saavutettavaa yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta pyritään tehostamaan toimimalla yhdessä läpinäkyvästi niin, että eri osapuolet hyötyvät yhteistyöstä ja päällekkäistä toimintaa vältetään. Nopeasti muuttuva yhteiskunta hyötyy avoimuuden kulttuurista: uusin tieto on hyödynnettävissä ja uudelleen käytettävissä mahdollisimman nopeasti, helposti ja laajasti. Myös pääkaupunkiseudun kolme ammattikorkeakoulua Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia (3AMK) ovat yhdessä kehittäneet ja sitoutuneet avoimuuden lupauksiin ja periaatteisiin. Miksi avoimuus on TKI-toiminnassa tärkeää? Euroopan komission mukaan avoimuus takaa eurooppalaiselle tieteelle, taloudelle ja yhteiskuntajärjestelmälle parhaat kehitysnäkymät. EU:n tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava komissaari Carlos Moedas ajaa vahvasti ns. kolmen O:n politiikkaa ”Open Science, Open Access and Open to the World”. Sen keskeisenä ajatuksena on, että julkisesti rahoitetun tutkimustiedon tulee olla kaikkien saatavilla ja tiedon helposti uudelleen käytettävissä. Komissaari Moedasin mukaan kyseessä ei ole pelkästään tutkimustulosten avoimuus, vaan “A systemic change in the modus operandi of science and research”. Kansainväliset linjaukset siirtyvät myös suomalaiseen toimintamalliin. Mm. opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta avoimuuden kulttuurin kehittämistä. Ammattikorkeakoulut tekevät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jossa kehitetään eri aloille ratkaisuja, toimintamalleja ja uusia innovaatioita. TKI-toiminnan avoimuuteen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Avoimuuden lisäämisen tarve on noussut sekä TKI-toimintaa tekeviltä että sitä rahoittavilta tahoilta. Ajatellaan, että globaalien, monisyisten ja haastavien ongelmien ratkaisemiseksi meidän pitää toimia yhdessä ja uusi tieto tulee olla mahdollisimman avoimesti saatavissa ja käytettävissä. Mitä avoimuus on käytännössä? Ensimmäisessä vaiheessa kohti avoimuuden kulttuuria ammattikorkeakoulut lisäsivät viestintää kehittämishankkeistaan. Hankkeissa saavutetuista tuloksista korkeakoulut kertovat mm. julkaisutoiminnan avulla (esim. Metropolia ja Haaga-Helia). Kaikki julkaisut tehdään avoimen julkaisemisen (open access) periaatteella. Se tarkoittaa, että kuka tahansa voi perehtyä niiden sisältöön avoimesti verkossa. Tuloksista kerrotaan aktiivisesti myös sosiaalista mediaa hyödyntäen, jolloin tieto leviää myös perinteisen tiedeyhteisön ulkopuolelle. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten lisäksi niiden saavuttamisessa käytetyt aineistot ja menetelmät voivat olla yhteiskäyttöisiä ja avoimia, eli uudelleenkäytettävissä ja hyödynnettävissä tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa. Aineistojen avaaminen ja avointen aineistojen käyttäminen omassa toiminnassa tehostaa ja nopeuttaa TKI-toimintaa. Avoimien, valmiiden aineistojen käyttö säästää merkittävästi resursseja. Lisäksi jotkut aineistot ovat ainutlaatuisia, ja niiden uudelleen kerääminen on mahdotonta, kallista tai jopa eettisesti arveluttavaa. Laajat, saatavilla olevat aineistot ja niiden yhdistäminen mahdollistavat ajalliset ja paikalliset vertailut ja parantavat toiminnan innovatiivisuutta, eri alojen välistä verkostoitumista ja tekijöiden tunnettavuutta. Tietoarkistot mahdollistavat pääsyn jo kerättyihin aineistoihin ja niiden hyödyntämisen. Tunnetuimpia tietoarkistoja ovat esim. Aila, IDA ja Zenodo. Myös TKI-toiminnan infrastruktuurit ja ympäristöt voivat olla avoimia. Niillä tarkoitetaan erilaisia kokonaisuuksia, jotka muodostuvat esimerkiksi tutkimuksen, osaamisen, innovaatiotoiminnan, palvelujen tai fyysisten laitteiden ympärille. Infrastruktuurit ja ympäristöt ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen osaamista. Esimerkiksi Laurean living labit eli elävät laboratoriot perustuvat avoimen innovaation periaatteeseen ja jaettuun kumppanuuteen. Niissä yhdistetään eri osapuolten ideoita, tietoa ja voimavaroja monisyisten haasteiden ratkaisemiseen. Suomen tutkimusinfrastruktuurien tietopankki  pyrkii edistämään tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta kuvailemalla ja esittelemällä tutkimusinfrastruktuureja ja niiden palveluita yhtenäisellä tavalla. Ammattikorkeakoulujen TKI-ympäristöjä ja -infrastruktuureita sekä niiden käyttömahdollisuuksia esitellään em. tietopankkia laajemmin Arenen sivustolla. Pääkaupunkiseudulla yhdessä kohti avoimuutta Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian liittouma 3AMK työsti yhteisen Viisas avoimuus -politiikan, joka määrittelee niiden TKI-toiminnan sekä oppimistoiminnan avoimuutta. Lupausten johtavana teemana on toimintamme yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näemme avoimuuden arvona, joka ilmenee erityisesti vaikuttavana yhteistyönä, avoimena tiedonkulkuna ja infrastuktuureina, eettisinä toimintatapoina sekä avoimuutta edistävänä toimintakulttuurina. Avoimuudella lisäämme toimintamme tehokkuutta ja tehostamme julkisella rahoituksella saavutettavaa yhteiskunnallista hyötyä. Viisaan avoimuuden lähtökohta on, että avaamme infrastruktuurit ja ympäristöt, aineistot, menetelmät ja tulokset aina kun se on mahdollista. Avoimuudesta voimme poiketa perustellusta syystä, esim. jos henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, tulosten kaupallinen hyödyntäminen tai toiminnan tavoitteet vaarantuvat avoimuudesta. Viisasta avoimuutta on myös se, että hyödynnämme omassa toiminnassamme avoimia infrastruktuureja, ympäristöjä, aineistoja, menetelmiä ja tuloksia aina kun mahdollista. Avoimuuspolitiikkaa valmisteltiin työryhmässä, johon kuului TKI- ja oppimistoiminnan, kirjasto- ja tietopalveluiden sekä it-palveluiden henkilöstöä kolmesta ammattikorkeakoulusta. Tuloksena syntyi kymmenen avoimuuden lupausta ja niitä toteuttavat periaatteet (kuva), jotka 3AMK strategisen liittouman Rehtorikollegio hyväksyi vuoden 2017 lopulla. Kirjoittajat Susanna Näreaho, Hanna Lahtinen ja Pekka Lahti Susanna Näreaho (FT) on ympäristöalan tutkija, joka työskentelee nykyään Metropolian TKI-palveluissa keskittyen TKI-toiminnan laatuun, etiikkaan ja avoimuuteen liittyviin kysymyksiin. Hanna Lahtinen (FT) työskentelee Laurean Tieto- ja julkaisupalveluiden johtajana vaikuttaen avoimen toimintakulttuurin osaamisen ja hyödyntämisen edistämiseen. Pekka Lahti (KTM) työskentelee Haaga-Helian TKI-palveluissa, toimien ulkopuolisesti rahoitettujen projektien tehtävissä ja avoimen tieteen ja tutkimukseen liittyvien kysymysten parissa.

Lue lisää