Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 2: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
3.2.2022
Arja Liinamo & Kristiina Heinonen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen teemakärjen hankkeiden tavoitteena on vastata yhteiskunnalliseen haasteeseen terveyden ja toimintakyvyn ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Sitä toteutetaan tukemalla ihmisten oman ja yhteisönsä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen mahdollisuuksia sekä omahoitoa (1,2). Terveyttä ja toimintakykyä edistetään hankkeissa tutkimus- ja kehittämistyöllä, jolla parannetaan ihmisten terveysosaamista, kehitetään arkiympäristöjä sekä terveyspalveluita, mukaan lukien ammattihenkilöstön osaaminen, jotta mahdollisimman hyvä terveys, toimintakyky ja elämänlaatu mahdollistuvat (3). Ihmisten voimavarojen, aktiivisen toiminnan ja osallistuminen lisääminen on teemakärjen tavoite. Se on myös menetelmällinen lähtökohta, sillä asiakaslähtöisessä kehittämisessä ihmiset ovat palveluiden ja ratkaisujen aktiivisia kehittäjiä muiden kehittäjäkumppaneiden rinnalla. Terveys ymmärretään kokonaisvaltaisena ja dynaamisena fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin tilana ja voimavarana, jonka avulla myös monet muut hyvinvoinnin osatekijät ja hyvä elämä voivat toteutua. Kansainvälisessä Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelyssä (4) toimintakyvyn osa-alueet, ihmisen kehon toiminnot ja rakenteet sekä suoritukset ja osallistuminen, ovat vuorovaikutuksessa keskenään kontekstuaalisten, kuten sosiaalisten ja ympäristöllisten, tekijöiden kanssa. Promootiolla ja preventiolla lisätään terveyttä ja toimintakykyä sekä parannetaan niitä mahdollistavia olosuhteita Ihmisten osaamisen ja voimavarojen sekä aktiivisen toiminnan ja osallistuminen lisääminen oman ja yhteisönsä terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen on teemakärjen tavoite. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen voi kohdistua ennaltaehkäisevillä eli preventiotoimilla kolmella eri tasolla: Primaariprevention keinoin terveeseen väestöön vahvistamalla ihmisten terveysosaamista, kuten motivaatiota ja taitoja, jotta sairauksia tai toimintakyvyn ongelmia ei syntyisi. Sekundaaripreventiolla pyritään vaikuttamaan sellaisten henkilöiden elintapoihin, joilla on sairauksien riskitekijöitä, sekä estämään varhaisessa vaiheessa todetun sairauden tai sen esiasteen kehittyminen edelleen, jotta terveys ja toimintakyky paranisivat tai säilyisivät hyvinä. Tertiaaripreventio toteutuu sairauden hoidon yhteydessä, pyrkimyksenä estää sairauden tai toimintavajeen eteneminen tai niistä johtuvat haitat esimerkiksi hyvällä hoitotasapainolla, omahoidolla ja kuntoutuksella. Kehittämistyöhön tarvitaan monialaista osaamista ja -yhteistyötä. Terveyttä edistävien ympäristöllisten ja yhteisöllisten olosuhteiden kehittäminen liittyy kaikkien prevention tasoihin. Niillä voidaan tukea ihmisten edellytyksiä toimia terveyttä edistävästi, esimerkkinä sosiaalinen tuki, turvallinen kasvuympäristö sekä arkiympäristöjen suunnittelu siten, että terveyttä edistävät valinnan ja mahdollisuudet tulevat kaikille saavutettaviksi ja helpoiksi. (5,6,7). Teemakärjen hanketyön hedelmiä Teeman hankkeissa on esimerkiksi kehitetty Nuorten miesten terveys- ja hyvinvointipalveluita Niko -97 ja Miesten vuoro, 2018-2021 (Innokyla.fi-sivusto) Ammattilaisten rokotusosaamista kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa Educating Vaccination Competence, 2018-2021 (Eduvac.eu-sivusto) Sotealan jatkuvan joustavan ammattilaisen oppimisen toimintamalli ja tiekartta osaamisen päivittämisen tulevaisuuden osaamistarpeisiin kansallisessa, ammattikorkeakaoulujen yhteistyössä toteuttamassa Sotetie-hankkeessa, 2019-2021 (Sotetie.fi-sivusto) Lasten ja perheiden terveyden edistämistä kehittämällä hoitomallia vanhemmille testaamalla vyöhyketerapian ja osteopatian vaikutuksista koliikkivauvojen oireisiin ja vanhempien koettuun hyvinvointiin Kosketus osana luonnomukaista lastenhoitoa -hankkessa (Vauvan koliikki koskettaa -sivusto). Kirjoittajat Arja Liinamo  (TtT) on Terveyden edistämisen yliopettaja, tutkintovastaava (Terveyden edistäminen, YAMK) sekä tutkimus -, kehittämis - ja innovaatiotoiminnan koordinaattori Asiakaslähtöiset hyvinvointi ja terveyspalvelut Innovaatiokeskittymässä. Kristiina Heinonen (FT, TtM) on toiminut lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa, tutkijana ja pitkän linjan terveyden edistäjänä erityisesti perhehoitotyössä. Hän toimii kansallisissa ja kansainvälissä yhteistyössä ja Monikkoperheet ry:n asiantuntijana. Lähteet WHO: Health promotion WHO: Health promotion and disease prevention through population-based interventions, including action to address social determinants and health inequity. Metropolia: Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymä, Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen teemakärki. WHO: ICF 2021. International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Agenda 2030, 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma (kestavakehitys.fi) THL, 2021. ICF-luokitus.  THL, 2021. Hyvinvointi- ja terveyserot. Keskeisiä käsitteitä.

Lue lisää

Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?
http://Neljä%20ihmistä%20istumassa%20kulmasohvalla,%20läppäreitä%20sylissä,%20keltainen%20taustaväri,
1.2.2022
Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja -hankkeiden periaate on avoimuus ja osaamisen sekä erilaisten ratkaisujen kehittäminen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tuodaan esille, että avaintekijä tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskinäinen integroiminen toisiinsa. Integroiminen edellyttää yhdessä kehittämistä, tiedon ja asiantuntijuuden jakamista sekä vahvaa verkottumista ammatti- ja tiede sektorirajat ylittäen. (1). Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän TKI-hankkeissa tavoitellaan moninaisia uusia palvelu- ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan (sote) -integraation edistämiseksi sote-palveluiden monialaisuuden ja laadun kehittämiseksi sote-alan yrittäjyyden vahvistamiseksi sekä uusien käyttäjälähtöisten tuotteiden, toimintamallien ja sovellusten kehittämiseksi. Kestävään hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan kutsumalla hanketoimintaan mukaan alueen asukkaita, yhteisöjä sekä eri organisaatioiden asiantuntijoita. Innovaatiokeskittymän hankkeiden tavoitteena on myötävaikuttaa ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti heidän elämänlaadun kohentamiseksi luoden uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja -menetelmiä sekä tuottaa tutkittua tietoa. Hankkeiden avulla edistetään ihmisten hyvää elämää, hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnan onnistuminen ja merkityksellisyys todentuvat elämäänsä tyytyväisten ihmisten myötä. Metropolia ammattikorkeakoulu edistää osaltaan hankkeiden avulla myös työelämää, alueen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja taiteellista toimintaa. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän teemakärjet ovat: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut hyvinvointi- ja terveysalalla Innovaatiokeskittymän teemakärjet perustuvat kansallisiin, Uudenmaan alueellisiin, Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, lausuntoihin ja ohjelmiin. Vaikuttavan TKI:n mahdollistamiseksi katse Suomen rajojen ulkopuolelle on myös tärkeää. Kestävä hyvinvointi edellyttää monialaista ja kansainvälistä TKIO-yhteistyötä Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja sen mukana tuomat haasteet vaativat ennakoivaa kehittämistä, mutta myös ajankohtaista reagointia erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tietointensiivisyys, teknologiavälitteisyys ja globalisaatio muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työnorganisointia (2). Monialaiset ja kansalliset- ja kansainväliset verkostot ja alustat tarjoavat aikaisempaan ketterämmin mahdollisuuden kohtaamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, vaikkakin vastaavasti kasvokkaiset kohtaamiset puoltavat paikkaansa verkostojen vahvistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi. Vaikuttavalla monialaisella kansallisella ja kansainvälisesti verkottuneella tutkimus- ja hanketoiminnalla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kompleksiin globaaleihin haasteisiin. Kuitenkin, kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta poikkitieteellistä ja monialaista kansainvälistä yhteistyötä. Kirjoittajat Minna Elomaa-Krapu (TtT) on asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittymä keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sekä rakentaa yhdessä asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi. Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä. Lähteet OKM: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta. Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018.  

Lue lisää