Avainsana: arviointi
Hankkeen arvioinnista on moneksi
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on toteuttaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joka toisaalta palvelee ammattikorkeakouluopetusta ja toisaalta edistää alueellista elinkeinoelämää (1). TKI-toiminnan keskiössä ovat erilaiset hankkeet, joilla pyritään tuottamaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän haasteisiin samalla, kun vastataan projektisuunnitelman ja muihin rahoittajan määrittelemiin tavoitteisiin. Hankkeen kokonaisvaltainen arviointi voi tulosten lisäksi kohdistua johtamiseen, vaikuttavuuteen ja toiminnan arviointiin hankkeen eri vaiheissa (2). Toisaalta arvioinnin kohteena voi olla hankkeessa opitun reflektointi ja osallisuuden kokemus. Jokainen hanke on erilainen – ei vain tavoitteiden vaan myös toimijaverkon osalta. Parhaimmillaan hanke tuottaa uusia ratkaisuja elinkeinoelämän ja ammattikorkeakouluun arkeen ja samalla kasvattaa kaikkien toimijoiden osaamista. Arviointi osana hankkeen toimintaa Hankkeen loppuarvioinnissa matkalla kertyneestä arviointiaineistosta koostetaan systemaattisen käsittelyn kautta kokonaiskuva, jonka myötä hankkeen tulokset ja hyvät käytänteet sekä myös kehittämiskohteet tulevat näkyväksi. Arviointi kohdistuu hankkeen tulosten, tavoitteiden, horisontaalisten periaatteiden lisäksi myös moninaiseen toiminnan arviointiin. Dallaten-hankkeessa toiminnan itsearviointia on tehty hankkeen elinkaaren eri vaiheissa, kolmella hanketoimijoille suunnatulla ja samanlaisena toistuvalla anonymisoidulla sähköisellä kyselyllä. Kyselyillä on arvioitu hankkeen johtamista, viestintää, yhteistyötä, työskentelyalustoja, toiminnallisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Hankkeen aikana toteutettujen itsearviointien sekä kerättyjen tapahtumien ja koulutusten palautekyselyjen vastaukset ovat ohjanneet toimintaa matkan varrella. Tämän lisäksi kyselytuloksia hyödynnetään osana hankkeen toiminnan loppuarviointia. Hankkeeseen kytkeytynyt toimijajoukko oli taustoiltaan moninainen ja monialainen. Mukana oli edustajia eri ammattikorkeakouluista ja erilaisista lähtökohdista yrittäjyyteen ponnistaneita yrittäjiä. Toimijajoukkoa täydensi vapaaehtoisista senioreista koottu vaikuttajaryhmä. Arviointiaineistoja kerättäessä huomioitiin, että vapaaehtoisista senioreista kaikilla ei esimerkiksi ollut laitteita tai valmiuksia vastata sähköisiin kyselyihin. Hankkeen loppuarvioinnissa hyödynnetään myös ulkoista arviointia, joka toteutetaan osana HYTKE - kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä - hankkeen Osallistuvan TKI-kumppanuuden arviointiviitekehyksen pilotointia (3). Osallistuva TKI-kumppanuus ohjaa kohdistamaan katseen yhdenvertaiseen osallistumiseen, moninaiseen osaamiseen sekä systeemiseen kehkeytymiseen. Loppuarviointiin osallistuivat samansisältöisillä kysymyksillä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian hanketoimijoiden lisäksi hankkeessa valmennuksessa olleet yritykset sekä hankkeen ohjausryhmä. Hankkeessa mukana ollut vapaaehtoisista senioreista koostunut vaikuttajaryhmä osallistettiin mukaan arviointiin osana vanhustyön opiskelijoiden tekemää opinnäytetyötä (4). Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys apuna aineiston jäsentämisessä Dallaten-hankkeessa matkan aikana kertynyt arviointiaineisto on luonteeltaan moninaista. Sirpaleiseksikin luonnehdittavaksi olevan aineiston jäsentämisessä ja analysoinnissa on hyödynnetty edellä mainittua osallistuvan TKI - kumppanuuden arviointiviitekehystä, joka ohjasi kohdistamaan katseen yhdenvertaiseen osallistumiseen, moninaiseen osaamiseen sekä systeemiseen kehkeytymiseen. Eri materiaalien tarkastelu saman viitekehyksen avulla auttoi nostamaan yhtymäkohtia tilanteessa, jossa arvioinnissa käytetty aineisto ei ole muodoltaan yhdenmukaista. Esimerkiksi hankkeeseen osallistuneille yrittäjille suunnatun palautekyselyn vastaukset saivat vahvistusta, kun vastauksia verrattiin seniorivaikuttajaryhmää koskevan opinnäytetyön johtopäätöksiin. Osallistuvan kumppanuuden arviointiviitekehys valikoitui työkaluksi vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankematkaa reflektoidessa kävi ilmeiseksi, että osallistuvan kumppanuuden periaatteiden tarkoituksellinen soveltaminen hankkeen suunnittelusta alkaen – esimerkiksi ottamalla hankkeen kohderyhmään kuuluvia yrittäjiä mukaan jo suunnitteluvaiheeseen – olisi voinut olla erittäin hedelmällistä. Viitekehys tarjosi kuitenkin arvokkaan tarkastelukulman tilanteessa, jossa osallistuvan kumppanuuden teemoista erityisesti syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointi oli sisäänkirjoitettuna hankkeeseen rahoittajan määrittelemien horisontaalisten periaatteiden myötä. Arvioinnin tulokset kertovat onnistumisista Kun Dallaten-hankkeen arviointiaineistoja peilattiin osallistuvan TKI-kumppanuuden arviointiviitekehykseen, kävi ilmi, että yhdenvertaiseen osallistumiseen ja moninaiseen osaamiseen liittyvät seikat toteutuivat enimmäkseen hyvin tai erinomaisesti hankkeen toiminnassa, vaikka osallistuvan TKI-kumppanuuden mallia ei sovellettu alusta alkaen. Yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta tarkasteltuna myönteisiä seikkoja olivat reilut toimintatavat kumppanien kesken keskinäistä luottamusta ja arvostusta heijastavat ja vahvistavat toimintatavat tavallisesti ulkopuolelle jäävien tahojen kutsuminen mukaan kumppaneiksi yhteistoiminnan suunnitelmallisuus, koordinointi ja fasilitointi. Moninaisen osaamisen tarkastelussa myönteisinä piirteinä Dallaten-hankkeessa pidettiin seuraavia asioita yhteistyössä on mukana eritaustaisia ihmisiä ja monenlaista osaamista kumppanien välisellä yhteistyöllä luodaan yhdyspintoja eri tahojen ja asiantuntijaverkostojen toimintaan yhteistyön avulla tunnistetaan eri syitä ja tapoja, joista kumppanien kiinnostus ilmiötä kohtaan kumpuaa yhteistoiminta suunnitellaan toimijoita yhdistävien arvojen varaan. Systeemistä kehkeytymistä käsittelevän osa-alueen arvioinnissa oli enemmän hajontaa. Toiminnassa tunnistettiin kuitenkin asioita, joita kannattaa vaalia hanketyössä jatkossakin: kompleksisien asioiden ja ongelmien havainnollistaminen ja ratkominen yhteistyö vaikuttavuuden vahvistamiseksi jatkuvan oppimisen ja yhteisöllisen osaamisen vahvistaminen. Arviointi antaa eväitä oppimiseen Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys osana Dallaten-hankkeen loppuarviointia toimi erinomaisena kehittävän arvioinnin työkaluna. Arvioinnin yhteydessä esiin nousi joukko kysymyksiä, joiden pureskeluun on hyvä käyttää aikaa seuraavissa hankkeissa jo hankkeen suunnitteluvaiheesta alkaen: Millaisilla käytännön toimintatavoilla vuorovaikutuksen vastavuoroisuutta ja dialogisuutta voidaan edistää ja vahvistaa kumppaneiden välillä? Miten yhteistyömuotoja kehitetään osaamisen jakamista edistävään suuntaan? Millaisia esteitä erilaisilla kumppaneilla voi olla tuoda esiin erilaisia näkemyksiä? Onko yhteistyön muodoissa tai toimintatavoissa sellaisia malleja, jotka epäsuorasti ohjaavat toimijoita hakemaan konsensusta silloinkin, kun moninaiset näkökulmat veisivät asioita eteenpäin? Millaisilla toimilla yhteisen toiminnan systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä voidaan vahvistaa? Osallistuvan TKI-kumppanuuden viitekehys tukee toimintakäytänteistä sopimista ja auttaa tekemään niitä näkyväksi. Kirjoittajat Anna Eskola, FM, toimii Dallaten-hankkeessa projektisuunnittelijana. Hänellä on useiden vuosien kokemus TKI-hankkeista sekä erilaisten toimintamallien kehittämistyöstä. Heidi Stenberg, KM, Lehtori, Th, tuotekehittäjä EAT, toimii Dallaten-hankkeen projektipäällikkönä tuoden toimintaan mukaan moninaisen osaamisen ja kokemuksen projektien johtamisesta, palveluiden kehittämisestä sekä myynnistä ja markkinoinnista eri toimialoilla. Lähteet Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932 § 4 Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932 Koski L. toim. 2014. Hanketoiminnan ja hankkeiden vertaisarvioinnin arviointialueet ja –kriteerit (PDF). Opetushallitus. Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., & Salonen, A. O. 2023. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa (journal.fi). Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 24(4), 10–27. Niku H. & Lindqvist P. 2023. Vaikuttajaryhmä senioreiden äänenä: vaikuttajaryhmäläisten kokemuksia Dallaten-hankkeeseen osallistumisesta (theseus.fi). Osallistuvaa TKI-kumppanuutta pilotoidaan osana Metropolian TKI-toiminnan profiilin kehittämistä, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana. Lue lisää HYTKE-hankkeen sivulta.
Vuoroin vieraissa – vertaisista vauhtia hankearviointiin
Arviointi on keskeinen osa jokaista hanketta, ja sitä voi toteuttaa monin tavoin. Yksi keino on hyödyntää vertaisia voimavarana hankkeen kehittävässä arvioinnissa. Tällöin osapuolet voivat sekä oppia toisiltaan että vauhdittaa toinen toistensa tekemistä hanketoiminnassa. Tässä blogissa kirjoitamme kokemuksistamme kahden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeen arviointipajojen toteuttamisessa. Kehittävä arviointi hankkeissa Hankkeissa tehtävää arviointia voidaan toteuttaa eri vaiheissa sekä monin eri lähestymistavoin ja arviointimenetelmin (1, 2). Kehittävä arviointi (developmental evaluation) on varteenotettava lähtökohta hankearviointiin silloin, kun arvioinnilla ja arvioinnin tulosten kautta tähdätään toiminnan kehittämiseen (3). Kehittävä arviointi sopii lähestymistavaksi monialaisiin hankkeisiin, kun kehittämisen kohteena olevat ilmiöt ovat moninaisia. Kehittävä arviointi auttaa ohjaamaan toimintaa kohti tavoitteita ja varmistaa toiminnan laatua sekä tuloksellisuutta. Parhaimmillaan arviointi on moninäkökulmaista ja siinä hyödyntyy jokaisen kumppanin osaaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (4, 5) Sen lisäksi, että arviointi kertoo hankkeen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, se vahvistaa yksilön ja koko yhteisön oppimista ja motivoi toimimaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Arvioinnin tulisi olla luonnollinen osa hankkeen toimintaa – arkipäiväistä. (4, 1) Apua ja ulkopuolista näkökulmaa vertaisilta Hankearviointi voi olla itsearviointia, vertaisarviointia tai ulkopuolista arviointia tai yhdistelmä näistä (1). Käytännön haasteena on tunnistettu, että ilman ulkopuolista apua joku hanketoimijoista on arvioinnin vetovastuussa eikä näin ollen välttämättä itse pääse osallistumaan arviointiaineiston tuottamiseen (1). Näin ollen arviointiin on hyödyllistä saada ulkopuolinen fasilitaattori – apu, joka auttaa arvioinnin toteuttamisessa (6). Toisen hankkeen hanketoimijat ovat vertaisia, jotka voivat tarjota tärkeää käytännön apua hankearviointiin fasilitoitujen arviointipajojen toteuttamisessa. Vertaiset tuovat näkökulmaa arviointiprosessiin oman projektin ulkopuolelta. Vertainen ei kuitenkaan ole ulkoinen arvioija vaan sparraaja, ikään kuin “kriittinen ystävä”, joka auttaa pitämään arviointiprosessin raiteillaan. Tärkeää on, että arvioinnissa auttava ja työskentelyssä fasilitaattorina toimiva vertainen on selvillä siitä, mitä hankkeessa tehdään ja mitkä ovat ajankohtaisia asioita, jotta hän pystyy olemaan tukena ja ohjaamaan arviointia työpajoissa. Siksi hankkeiden kannattaa käyttää hieman aikaa siihen, että he tutustuvat toistensa toimintaan ja rakentavat yhteistä ymmärrystä arvioinnista. Vahvemmat yhdessä HIPPA-Remote ja Hytke -hankkeet yhdistivät voimansa arvioinnissa. Hankkeiden toimijat ovat vertaisina sparranneet ja fasilitoineet toinen toisensa arviointityötä. Arviointipajoja on toteutettu neljä vuosien 2021–2023 aikana. Arvioinnissa on hyödynnetty projektiarvioinnin 3×3-mallia, jonka mukaisesti hankkeiden etenemistä on arvioitu alkuvaiheessa, keskivaiheilla ja lopussa kolmiosaisen arviointiprosessin avulla (1). Prosessimaisesti etenevällä arvioinnilla on tähdätty toiminnan parantamiseen hankkeiden aikana. Vertaisfasilitoitujen arviointipajojen sydän on avoin ja turvallinen tunnelma Yhteistoiminta HIPPA-Remoten ja Hytke-hankkeen arviointipajojen äärellä on tarkoittanut arviointisuunnitelman ja arviointia määrittävien kysymysten laatimista sekä työpajojen suunnittelua, toteuttamista ja arviointitiedon reflektointia yhdessä. Arviointi on ollut jatkuvaa ja moninaista sekä tarpeen mukaan muotoiltavaa ja räätälöitävää (5). Arviointipajojen yhteissuunnittelu on ruokkinut luovuutta ja innovatiivisuutta arviointiaineiston keräämisessä esimerkiksi seuraavin tavoin: Hankkeen toimintaa ohjaavat arvot saivat omat hahmonsa, ja arviointi toteutettiin hahmotyöskentelynä. Mitä hankkeen toiminnassa tehdään ja miten, jotta Ossi Osallisuus, Tessa Tasa-arvo, Oiva Oikeudenmukaisuus ja Ylva Yhdenvertaisuus ovat mukana ja ilmenevät toiminnassa? Unelmien Hytke-kakkua leipomalla pohdittiin kestävän hyvinvoinnin edistämisessä tarvittavia ainesosia sekä valmistuksessa huomioitavia asioita. Toimintaa arvioitiin kestävän kehityksen tavoitteiden suunnassa näyttelykävelynä tunnistamalla hyviä käytäntöjä ja asioita, joihin jatkossa tulee panostaa. Yhteisöllinen toiminta on näkynyt vahvasti HIPPA-Remoten ja Hytken arviointipajoissa. Jo arviointiin virittäytyminen on tuntunut erilaiselta, kun vertaiset fasilitoivat työskentelyä. Tunnelma on ollut rento työpajan alusta lähtien. Tällainen ilmapiiri on luonut turvallisuuden tunnetta ja edistänyt avoimuutta, minkä seurauksena keskustelu ja toiminnan arvioiminen aidosti ja rehellisesti on ollut helpompaa. Avoimen, rehellisen ja arvostavan ilmapiirin luominen on keskeistä kumppanuusperustaisessa yhteistoiminnassa, kun ymmärretään jokainen osallistuja arvokkaana osaajana ja yhteisön jäsenenä. (7) Vauhditetaan toinen toisen tekemistä Vertaisen fasilitoima arviointipaja tarjoaa mahdollisuuden ja auttaa hanketta tunnistamaan parhaat käytännöt sekä kehittämiskohteet, mikä puolestaan rakentaa tietä eteenpäin tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointityöpaja antaa mahdollisuuden oppimiseen – sen avulla on mahdollista oppia aiemmasta ja havaita mahdollisuudet kehittymiseen. (5) Olemme huomanneet, että näin toteutettu arviointitoiminta antaa mahdollisuuden reflektiolle, kun saa ohjatusti tarkastella omaa työskentelyä ja oppimista. Tällöin on helpompi havaita heikkoudet ja vahvuudet hankkeen prosesseissa ja tuloksissa. Kokemustemme perusteella vertaisen fasilitoima arviointityöpaja mahdollistaa hankkeen toimijoille tilaisuuden pysähtyä ja arvioida, mitä hankkeessa on saavutettu ja mitä kehittämiskohteita tai muutostarpeita toiminnasta löytyy. Kun vertainen fasilitoi työskentelyä arviointityöpajassa, koko hanketiimillä on mahdollisuus osallistua arviointiin yhdessä ja yhdenvertaisesti, myös projektipäälliköllä. (9) Yhteistyössä toimivat arvioijat ovat yhdessä vastuussa arvioinnin suunnittelusta, työpajatyöskentelyn toteutuksesta ja arviointitiedon kokoamisesta. (8) Synergiaa ja yhteisiä suunnitelmia Hytken ja HIPPA-Remoten arvointipajoissa on suunnattu katseet tulevaisuuteen ja tunnistettu yhteistyömahdollisuuksia. Hankkeiden välisten synergiaetujen ja yhteistyön vahvistaminen, ns. hankekumppanuus, mahdollistaa tulevaisuudessa yhteistä arvon luomista ja vastavuoroista hyötyä. Kun pöytää katetaan yhdessä, on hankkeilla potentiaalisesti enemmän vaikutusta. Hankekumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen luo siten uudenlaisia mahdollisuuksia hyvän ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä. (7) Vertaisfasilitoitujen arviointipajojen lisäksi Hytke ja HIPPA-Remote ovat tehneet yhteistyötä myös muun muassa Erätaukokeskustelujen toteuttamiseksi. Tänä keväänä hankeverkostot vahvistuivat edelleen, kun neljä hanketta yhdessä järjesti Futures Arena -seminaarin Myllypuron kampuksella ja verkossa 3.–4.5.2023. Tilaisuus kokosi yhteen yli 100 yhteistoiminnasta, oppimisesta ja digitaalisuudesta kiinnostunutta kestävän hyvinvoinnin rakentajaa ja tulevaisuuden tekijää. Kirjoittajat Sari Helenius (ft YAMK, AmO) on lehtori Kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelmassa Hyvinvoinnin osaamisalueella. Opetustyön lisäksi Sari työskentelee Hytke - Kestävää hyvinvointia yhdessä tutkimalla ja kehittämällä -hankkeessa kehittäen osallistuvaa TKI-kumppanuutta Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Anna Kaipainen (ft YAMK) media-assistentti, yritystoiminnan johtaminen. Hän toimii projektisuunnittelijana ja projektipäällikkönä Hyvinvoinnin osaamisalueella useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Kuvat Sari Helenius, HIPPA-Remoten ja Hytke -hankkeen arviointipajoista. Lähteet Björkqvist, Leena 2014. Kartta, kompassi & kalenteri - Projektiarvioinnin opas (theseus.fi). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. Rakennerahastot 2022. Hankkeen toiminta. (rakennerahastot.fi) Karvi. Arvioinnin ja laadunhallinnan tuen käsitteet. (karvi.fi) Atjonen, Päivi 2021. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Kirjokansi. Sipari, Salla & Vänskä, Nea & Lehtonen, Krista & Helenius, Sari & Väisänen, Sara & Harra, Toini 2022b. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa (theseus.fi). OIVA-sarja 50. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ylikahri, Katri 2018. Fasilitointi on mahdollisuus työyhteisön kehittämiseen. Tikissä-blogi 8.5.2018. Sipari, Salla & Helenius, Sari & Vänskä, Nea & Foster, Raisa & Salonen, Arto O. 2022a. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. (journal.fi) Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24(4); 10-27. Ala-Nikkola, Elina & Ylikahri, Katri 2022. Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan. Tikissä-blogi 29.4.2020. Björkqvist, Leena 2019. Kehittämishankkeiden arviointityöpajat - Projektipäälliköt vuoroin fasilitoimassa. (theseus.fi) Teoksessa: Kaihovirta, Minna & Raivio, Anne-Mari & Palojärvi, Henna-Liisa (toim.). Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. Oiva-sarja 5. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Voiko hankearvioinnissa hyödyntää taiteellisia menetelmiä?
Miten luovat lähestymistavat sopivat haastavien aiheiden kuten sukupuolisegregaation ja nuorten työllistymisen edistämiseen? Millä tavalla luovuus tuottaa tulosta kovissa määrällisissä ja laadullisissa tavoitteissa? Tässä kirjoituksessa kerron, miten hanketta ja sen tuloksia on arvioitu ilman sanoja, kuvallisen ilmaisun kautta. Kehittyvätkö arviointitavat muita menetelmiä hitaammin? Läpisanallisessa maailmassa tarvitaan kuvaa, ääntä ja liikettä puheen rinnalle. Luovuuden ilmaisuvoima on valtava, tietotyössä usein alihyödynnetty tekemisen tapa. Työelämä - ja sosiaalinen elämä yleensä - suosii taitavia kielenkäyttäjiä. Hankkeilla kehitetään asioita ja niiden tuloksena on jonkin kokoinen, todennettavissa oleva muutos. Hanketyöhön kuuluu numeeristen että laadullisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta. Esimerkiksi hankkeen osallistujamäärien seuraaminen on suoraviivaista, laadullisten tavoitteiden seuranta on haastavampaa. Hankkeissa käytetään yhä enemmän luovia menetelmiä, mutta arviointi ja dokumentointi hoidetaan edelleen kirjallisesti ja lomakkeilla. Arviointia täytyy kehittää suuntaan, joka huomioi visuaalisuudeen, auditiivisuuden ja liikkeen paremmin. Hanketyön arviointi suosii kirjoitustaitoisia Arviointitiedon kerääminen on avain kehittämistyön tulosten kuvaamiseen. Tätä tarvetta varten on luotu hyviä arviointikehikoita, kuten Metropoliassa kehitetty 3x3 -malli. 3x3 -mallissa arviointi tehdään projektin alussa, puolivälissä ja lopussa. Hankkeen alussa ja puolivälissä tehtävä arviointi mahdollistaa korjausliikkeet ja pitää toiminnan tavoitteen mukaisena. (1) Arviointikehikot perustuvat usein kuitenkin sanalliseen arviointiin: mitä opit, olitko tyytyväinen, mitä kannattaa tehdä toisin, millaista osaamista tarvitset vielä, kerro lyhyesti tai pitkästi. Moninaisen vuorovaikutuksen tunnistaminen on osa yhdenvertaisuustyötä. Laadullisten tavoitteiden arvioinnissa korostuu palautetieto, jossa painottuu runsaasti kirjoittavien vastaukset. Sanoittaminen ei sovi kaikille. Hankkeiden vaikutusten arvioinnissa voisi huomioida paljon enemmän ei-sanallisia ja moninaisia vuorovaikutuksen muotoja. Erinomaisia tuloksia ja arviointitietoa voi kuitenkin saada myös taiteellisella toiminnalla. Voiko toiminnan onnistumista arvioida muuten kuin sanoilla? Haastavia aiheita kannattaa lähestyä muutenkin kuin sanallisesti - valokuvaaminen, äänenkäyttö ja liikkuminen voivat avata abstrakteina tai liian henkilökohtaisina koettuja asioita. Jos hankkeessa on käytetty esimerkiksi näitä tai muita taiteellisia menetelmiä päätoimintona, ei kannata kerätä palautetta pelkästään kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Ääninauhat ja valokuvat ovat luovan toiminnan dokumentteja. Luovan toiminnan arvioiminen on haastavaa monesta syystä: toiminta, joka perustuu muuhun kuin sanalliseen tekemiseen on ulkopuoliselle tulkinnanvaraista. Esimerkiksi valokuvanäyttely sukupuolisegregaatiosta tuottaa niin monta merkitystä kuin sillä on katsojia. Voimme arvioida sitä, miten tekijät ovat kokeneet mukana olemisen, mutta sekin vaatii sanallista kokemustietoa. Voimme hyödyntää tutkimusta taiteen hyvinvointivaikutuksista yleisellä tasolla ja kysyä katsojilta mitä ajatuksia näyttelystä heräsi. Voisiko sen tehdä muuten kuin sanoilla? And Beyond -hankkeen arviointitieto painottaa taiteellista toimintaa And Beyond -hankkeen ytimessä on sukupuolisegregaation ja sukupuolten moninaisuuteen liittyvät kysymykset, ja sen toiminta on pääosin luovaa ja ei-sanallista. And Beyondin arviointiaineistoon kuuluu esimerkiksi valokuvia ja muuta visuaalista materiaalia, kuten zine -pienlehtiä. Aineisto kertoo, että jokainen toiminnassa säännöllisesti ollut nuori on kahden vuoden aikana siirtynyt työmarkkinoiden ulkopuolelta töihin tai opiskelemaan. Arviointiaineisto koostuu palautelomakkeista, haastatteluista, havainnointipäiväkirjoista ja luovasta aineistosta, johon kuuluu osallistujien ottamia valokuvia, zine-pienlehtiä ja muita taiteellisia tuotoksia. Luovan toiminnan yhteys hankkeeden vaikutuksiin on selvä. Pitkäkestoisiin luovuustyöpajoihin osallistuminen paransi osallistujien työelämävalmiuksia, itseluottamusta, ymmärrystä sukupuolen tematiikasta ja sen yhteydestä omiin valintoihin. Valokuvaaminen mahdollisti haastavien aiheiden käsittelyn ilman sanoja. And Beyond -hankkeen arviointitietoa on kerätty valokuvilla ja täydentävillä teksteillä. Hankkeen taiteellisen toiminnan tuloksina on syntynyt muun muassa 3 valokuvanäyttelyä 17 uutta printtiä 21 zine-lehteä satoja valokuvavedoksia 10/10 opiskelemaan tai töihin päässyttä nuorta. Taiteelliset tuotokset ovat osa hankkeen arviointiaineistoa, eli ne vastaavat kysymykseen miten tavoite on toteutunut. Visuaalinen aineisto ei aina vaadi visuaalista analyysia ja kuvien tulkintaa, vaan se voi olla tulos itsessään. Haavoittuvissa asemissa olevien nuorten tekemät taidenäyttelyt ja muotokuvat ovat merkityksellisiä tekijöilleen ja yleisölle. Niistä kootut valokuvanäyttelyt ovat yksi hankkeen isoista onnistumisista. Kaavio 1: And Beyond -hankkeen arviointitiedon jäsennys ja nuorten kokemusten tärkeimmät ulottuvuudet. Luovuus Sukupuoli Työmarkkinat Yhteisö Itsensä toteuttaminen, näyttelyihin osallistuminen onnistumisen kokemus.Omien töiden jakaminen, vertaisoppiminen ja oman osaamisen tunnistaminen tärkeää. Valokuvaamisen syventynyt osaaminen ja hyödyntäminen (työ)elämässä. Erilaisia etäisyyksiä sukupuolen teemaan: etäinen, tuttu, kipeä, neutraali.Oman taustan reflektointi ja tunnistaminen sukupuolinormeissa. Sukupuolinormien tarkastelu opiskelu- ja työelämän valinnoissa. Kokemukset arjen sukupuolittuneista käytännöistä omissa ympäristöissä. Omalle sukupuolelle epätyypilliseen alaan tutustuminen.Tulevien valintojen reflektointi sukupuolen näkökulmasta. Työmarkkinoiden sukupuolijakaumaan tutustuminen ja aiheen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta keskusteleminen. Osallistujille tärkeä yhteisö: säännölliset tapaamiset, pitkä kesto, turvallinen ohjaus.Sosiaalisten suhteiden luominen ja vuorovaikutus-taitojen vahvistuminen. Hyväksytyksi tulemisen tunne myös niillä, jotka ovat “sukupuoli-identiteetin mukaan epätyypillisiä joka paikassa ja joka alalla”. Sukupuolisegregaation purkamiseen keskittyneessä And Beyond - hankkeessa on saatu erinomaisia tuloksia nuorten työllistymisessä ja koulutukseen siirtymisessä nimenomaan taiteellisen toiminnan kautta. Kirjoittaja Johanna Niemi (VTM) työskentelee projektiasiantuntijana Metropoliassa ja toimii arvioinnin asiantuntijana And Beyond -hankkeessa. Lähteet Björkqvist, Leena. Kartta, kompassi & kalenteri – Projektiarvioinnin opas. (urn.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 2020.
Viisi askelta virtuaaliseen arviointipajaan
Hankkeen arvioiminen yhdessä auttaa hanketoimijoita saavuttamaan tavoitteet. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimissa hankkeissa on käytössä 3x3 projektiarvioinnin malli, jonka avulla projektin etenemistä arvioidaan systemaattisesti projektin alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Arviointimallin keskeinen osa ovat osallistavasti toteutetut arviointityöpajat, joissa ovat läsnä projektin kaikki toimijat. Perinteisesti arviointipaja toteutetaan kasvokkain, mutta koronakriisin aiheuttaman poikkeustilan vuoksi pilotoimme Kestävä keikkatyö -hankkeen arviointipajan verkkototeutuksena. Tässä blogimerkinnässä kerromme viisi askelta siihen, kuinka toteuttaa hankkeen aloituksen arviointipaja verkossa. Vinkit ovat hyödyllisiä myös parhaillaan käynnissä olevan poikkeustilan jälkeen, sillä esimerkiksi hankekumppaneiden välimatkojen vuoksi voi joskus olla kestävämpää työskennellä verkossa. Kerromme lopussa myös osallistujien kokemuksia pilotista. Suosittelemme myös tutustumaan kokonaisuudessaan varsinaiseen 3x3-projektiarvioinnin malliin, jonka on kehittänyt Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Leena Björkqvist 1. Etsi työpariksesi ammattitaitoinen fasilitoija Jotta projektipäällikkökin voi osallistua täysipainoisesti arviointipajan työskentelyyn, tarvitsee hän työparikseen ammattitaitoisen fasilitoijan. Fasilitoija auttaa selkiyttämään arvioinnin tavoitteita määrittämään tavoitteisiin sopivan aikataulun valitsee parhaat menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä fasilitoija antaa tilaa, rohkaisee, arvostaa ja motivoi kaikkia osallistujia. Fasilitointi onkin ihan oma ammattitaitonsa! Hyvän fasilitoijan löytää usein verkostojen kautta. Hankkeiden arvioinnissa hanketoimijat voivat myös fasilitoida vastavuoroisesti toistensa projekteja (ks. Björkqvist 2019). Joissain organisaatioissa on myös fasilitoijaverkostoja, joiden ammattitaitoa voi hyödyntää. 2. Toteuta itsearviointikysely Arviointi aloitetaan virtuaalisella itsearviointikyselyllä, jonka tavoitteena on luoda kokonaiskuva lähtötilanteesta hanketoimijoiden arvioimana auttaa projektipäällikköä ja fasilitoijaa suunnittelemaan tulevan arviointityöpajan sisältöä. Itsearviointikysely lähetetään ennakkoon arviointityöpajaan osallistuville hanketoimijoille, rahoittajille sekä mahdollisille muille hankkeen kannalta keskeisille kumppaneille, jotka vastaavat siihen hyvissä ajoin ennen työpajaa. Lomakkeen lähettäminen tapahtuu helpoiten hyödyntäen jotakin sähköistä lomaketta (esim. e-lomake ja google forms). Samalla voidaan lähettää myös kutsu työpajaan ja tarvittavat liitteet, kuten hankesuunnitelma. 3. Suunnittele arviointipajan tavoitteet Projektipäällikkö ja arvioinnin fasilitoija perehtyvät itsearviointikyselyn tuloksiin ja suunnittelevat arviointityöpajan sisällön ja tavoitteet niiden perusteella. Aloitusarvioinnissa tavoitteeksi usein asetetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman kirkastaminen. Hanketoimijoista osa saattaa olla liittynyt matkaan vasta tässä vaiheessa, joten yhteisen ymmärryksen luominen on tärkeää. Tämä auttaa hanketoimijoita suuntamaan toimintaa alusta alkaen kohti tavoitteita sekä projektipäällikköä johtamaan projektia. 4. Valitse sopiva työtila ja menetelmät Perinteisesti arviointipaja toteutetaan fyysisessä tilassa työskennellen. Myös virtuaaliset työpajat tarvitsevat yhteisen huoneen, jossa osallistava työskentely tapahtuu. Kestävä keikkatyö -hankkeessa valitsimme työtilaksi Zoom-sovelluksen, jonka toiminnallisuudet mahdollistavat muun muassa työskentelyn pienryhmissä sekä kaikkien osallistujien kuvien näkemisen samanaikaisesti ruudulla. Myös esimerkiksi MicrosoftTeams työvälineenä mahdollistaa ryhmiin jakautumisen. Livetilanteessa tietokoneet ovat suljettuna ja työskentelyn keskiössä ovat ihmiset, vuorovaikutus, kynät ja paperit. Kun paja siirretään virtuaaliseen muotoon, ei tietokoneita voida “heittää nurkkaan”, mutta muutoin työskentelyperiaatteet säilytetään ennallaan. Osallistavien menetelmien hyödyntäminen on mahdollista myös verkossa ja pajan tavoitteisiin nähden oikein valitut työskentelymenetelmät tukevat onnistuneen dialogin syntymistä ja kuulluksi tulemista. Avain onnistumiseen onkin: älä tingi osallisuudesta ja dialogista, vaikka työpajaan osallistuvien ihmisten välillä etäisyyttä voikin olla jopa tuhansia kilometrejä. Koneet ovat apuvälineemme, mutta kohtaaminen on keskiössä. 5. Toteuta työpaja osallistaen Projektipäällikkö ja fasilitoija ovat yhdessä suunnitelleet pajan tavoitteita ja toteutusta, mutta itse pajassa fasilitoija ottaa kopin työpajan ohjaamisesta ja projektipäälliköstä tulee muiden kanssa tasavertainen osallistuja. Virtuaalisessakin työpajassa fasilitoijan kannattaa edetä perinteisen fasilitoidun tilaisuuden viisivaiheisella perusrungolla: Aloitus Yhteisen ymmärryksen luonti Ratkaisujen ideointi Arviointi ja sopiminen Lopetus Aloitus hyvin toteutettuna varmistaa luottamuksen ja avoimen ilmapiirin syntymisen. Mikäli osallistujat eivät tunne tosiaan, on aluksi hyvä tehdä lyhyt esittelykierros. Hyödynnä tutustumisessa myös esimerkiksi virtuaalisia fläppitauluja (esim. Jamboard) ja kyselylomakkeita, joissa hanketoimijat voivat kertoa itsestään ja tutustua toisiinsa. Rytmitä koko työpajaa yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyllä (me-we-us-metodi). Tämä tekee työskentelystä mielekkäämpää ja mahdollistaa myös tutustumisen. Luo yhteistä ymmärrystä kirkastamalla työpajan kulku ja tavoitteet. Osallistujien on hyvä saada aluksi kokonaiskuva pajan tavoitteista ja kulusta, vaikka siinä edetäänkin vaihe kerrallaan. Voit esimerkiksi jakaa omalta näytöltäsi kuvan pajan käsikirjoituksesta (ks. otsikkokuva). Ota ratkaisujen ideoinnin pohjaksi hankesuunnitelma ja erityisesti siellä määritellyt hankkeen työpaketit ja konkreettiset toimenpiteet. Jaa näitä paketteja osiin ja anna osallistujille tehtäväksi pienryhmissä kirkastaa hankkeen toimenpiteitä. Hyödynnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä virtuaalisia fläppitauluja, joihin on mahdollista piirtää vaikkapa mindmap työpaketin sisällöstä. Arvioikaa vielä koko hanketta yhdessä. Kun työpaketit on käsitelty ja siten lisätty hanketoimijoiden yhteisymmärrystä tulevasta hankkeesta, voidaan hanketta arvioida vielä kokonaisuutena. Yksi tapa toteuttaa tämä on esimerkiksi perinteinen SWOT-analyysi, jossa arvioidaan hankkeen uhkia, mahdollisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia. Vaikka jo hakuvaiheessa on tehty riskinarviointi, voi esimerkiksi maailmalla leviävä virus tuoda uusia uhkia ja mahdollisuuksia hankkeen onnistumisen näkökulmasta. Virtuaalisesti työskennellessä voit käyttää SWOT-analyysissä apuna erilaisia työvälineitä, kuten Google forms -työkalua, Padletia tai vaikkapa Google docs -työkalua. Kestävä keikkatyö -hankkeessa paras vaihtoehto oli Google forms. Muistakaa myös sopia jatkotoimenpiteistä. Projektipäällikön tehtävänä on varmistaa, että pajassa sovitut asiat toteutuvat ja toimintasuunnitelmaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Työpajan onnistunut lopetus on avain tulevaan! On tärkeää, että koko porukka kokoontuu lopussa yhteen virtuaaliseen tilaan ja jokaisella on mahdollisuus parilla sanalla kertoa tuntemuksiaan työpajan annista ja hankkeen tulevaisuudesta. Varaa tähän aikaa, sillä se nostattaa hanketoimijoiden yhteishenkeä. Erityisesti verkossa työskennellessä tällä on merkitystä, sillä verkkotyöpajasta kaikki lähtevät virtuaalisen huoneen sulkemisen jälkeen omiin suuntiinsa; livetyöpajassa juttu saattaisi jatkua vaikkapa yhteisellä kahvihetkellä. Muista, että yhteisen ymmärryksen syntyminen vaatii aikaa vielä pajan jälkeenkin ja työskentelyä jatketaan esimerkiksi hankeryhmän tapaamisissa sekä ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen itsearviointi on jatkuvaa ja systemaattisesti se tehdään seuraavan kerran mallin mukaisesti hankkeen keskivaiheilla. Yllättävät tilanteet vaativat nopeita ratkaisuja - kokemuksia arviointipajasta Valtakunnallinen Kestävä keikkatyö-hanke (ESR) oli juuri käynnistynyt ja kaikki odottivat yhteistä aloitustilaisuutta. Pääsemme vihdoin tapaamaan toisemme! Olimme jo hakuvaiheessa laatineet kattavan riskien arvioinnin, mutta koko valtakunnan poikkeustilaan ja Uudenmaan rajojen sulkemiseen emme totisesti osanneet varautua. Niin kuitenkin kävi koronavirustilanteen pahentuessa Suomessa. Oli muutama päivä aikaa suunnitella kaikki uusiksi, sillä yhteinen kokoontuminen livenä ei ollut mahdollista. Metropolian osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimin Elina Ala-Nikkola ja Kestävä keikkatyö -hankkeen projektipäällikkö Kati Ylikahri lähtivät yhdessä suunnittelemaan 3x3 projektiarvioinnin virtuaalista toteutusta, jonka tässä blogimerkinnässä olemme kuvanneet. Onnistunut virtuaalinen pilotti! Kysyimme pajaan osallistuneilta lopuksi, miltä arvioinnin toteuttaminen verkossa tuntui ja voidaanko arvioinnin tavoitteet saavuttaa myös virtuaalisesti työskennellen. Arviointipajan tavoitteet saavutettiin tässä esimerkkinä käyttämässämme pilotissa osallistujien mielestä tehokkaalla ja yhteiskehittelyn mahdollistavalla tavalla. Pajaan varattiin aikaa kaksi tuntia ja se oli osallistujien mielestä riittävä aika tavoitteiden saavuttamiseksi. Miltä osallistujista tuntui? Virtuaalinen osallistava työpaja oli monelle uusi kokemus. Uusien menetelmien kokeilua pidettiin kuitenkin innostavana ja moni sai siitä hyviä ideoita myös omaan työhön. Arviointipajan innoittamana osallistujat toteuttivatkin heti seuraavan Kestävä keikkatyö -hankkeen Kehittäjäfoorumin virtuaalisesti fasilitoiden. Zoom-sovelluksen käyttö oli lähes kaikille täysin uutta, mutta työskentely sujui silti hyvin. Muutaman kerran joku tippui keskustelusta tai joutui etsimään ryhmän työhuonetta, mutta ongelmista kuitenkin selvittiin. Rakentuuko verkossa ryhmähenki? Osallistujat kokivat, että myös verkossa ryhmähenkeä voi edistää toisilleen uusienkin ihmisten kesken. Hyvä tunnelma välittyi niin osallistujille kuin fasilitoijallekin ja virtuaalinen loppuvilkutus sai hymyn kaikkien kasvoille. Milloin valita osallistavan työpajan toteuttaminen verkossa? Kestävän työn näkökulmasta tilaisuuden järjestäminen verkossa on sekä ekologinen että taloudellinen ratkaisu. Aikaa ja rahaa säästyy kun tilakulut, matkakustannukset ja matkustamiseen käytetty aika poistuivat kokonaan ja matkustamisesta johtuvat päästöt nollautuvat. Tämä pilotin kokemukset osoittivat, että sosiaalisesta ja inhimillisestä näkökulmasta hyvin suunniteltu ja fasilitoitu tilaisuus mahdollistaa yhteiskehittelyn ja kaikkien osallistujien kuulluksi tulemisen. Varsinkin jos sen rinnalla ja vastapainona hanketoimijat myös silloin tällöin tapaavat kasvotustenkin. Lisää vinkkejä? Lisää vinkkejä virtuaalifasilitointiin löydät toisesta blogistamme "Fasilitointi sujuu verkossakin - 10 vinkkiä virtuaalifasilitointiin". Lähteet: Björkqvist Leena (toim.). 2014. Kartta, kompassi & kalenteri. Projektiarvioinnin opas. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Björkqvist Leena. 2019. Kehittämishankkeiden arviointityöpajat - projektipäälliköt vuoroin fasilitoimassa. Artikkeli teoksessa Kaihovirta Minna, Raivio Anne-Mari & Palojärvi Henna-Liisa (toim.). 2019. Osallistaen. Heittäytymistarinoita fasilitoijilta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittajat: Elina Ala-Nikkola on yhteisöjen ja prosessien fasilitoija, jonka osaaminen sijoittuu erityisesti osallistavan työskentelyn, viestinnän, kehittämisen, projektinhallinnan sekä luovan työotteen kentille. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulun osallistavan prosessisparrauksen Parru-tiimissä ja on työskennellyt niin hanketyössä kuin opetuksessakin. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja (ylempi AMK). Kati Ylikahri toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa lehtorina ja Kestävä keikkatyö -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on hyödyntänyt fasilitointia niin liiketoiminnassa, hanketyössä kuin opetuksessakin erityisesti työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kehittämisessä. Koulutukseltaan hän on Terveydenhuollon maisteri.
Metropolian TKI-toiminnan arviointi
Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (myöhemmin TKI-toiminta) arvioitiin keväällä 2018. Ulkopuolisin silmin nähtynä suunta on nyt oikea, kun pirstaleista ja hajanaista toimintaa on koottu sekä teemoittain yhteen mm. Innovaatiokeskittymiin että organisaatiorakenteeseen helpommin johdettavaksi kokonaisuudeksi. Parannettavaa löytyi mm. metropolialaisten osaamisen järjestelmällisessä tunnistamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä sekä kumppanuuksien hoitamisessa. Miksi? Arviointi on osa TKI-toiminnan laadunhallintaa. Arvioinnin tavoitteena oli saada tilannekuva TKI-toiminnan laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä löytää toimintatapojen vahvuudet ja heikkoudet, joiden perusteella toimintaa voidaan kehittää ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Kuka? Kolmen ammattikorkeakoulun (Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian) yhteistyön hengessä arviointiryhmään osallistuivat Laurean vararehtori (TKI) Kyösti Väkeväinen ja Haaga-Helian innovaatiojohtaja Jatta Jussila-Suokas. Korkeakoulumaailman ulkopuolista näkemystä toi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jari Konttinen. Metropoliasta arvioinnin yhteyshenkilönä toimi erityisasiantuntija Susanna Näreaho ja arviointiryhmän avustajana oli Laurean suunnittelija Saara Gröhn. Ulkoisen arviointiryhmän tukena toimi joukko Metropolian asiantuntijoita, jotka suunnittelivat arviointia, tuottivat ryhmän tarvitsemaa tietoa ja osallistuvat myös tulosten toimeenpanoon. Miten arviointi tehtiin? Arviointiryhmä tarkasteli toimintaa yhdeksästä näkökulmasta soveltaen EFQM-mallia, joka on laajasti käytetty organisaatioiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työkalu. Nämä yhdeksän näkökulmaa olivat: strategia kumppanuudet vuosisuunnittelu, tavoitteiden asettaminen ja resursointi organisoituminen, roolit, vastuut TKI-prosessi ja sen johtaminen mittarit ja raportointi viestintä, tulosten hyödyntäminen, kytkentä opetukseen ja osaamisen kasvu laatu: avoimuus, hyödynnettävyys, eettisyys ja tietosuoja TKI-toiminnan kehittäminen Kuhunkin yhdeksään näkökulmaan arviointiryhmä esitti nipun kysymyksiä, joihin haettiin vastauksia tilastoista, raporteista, Metropolian intranetin materiaaleista, keskusteluista ja haastatteluista. Näiden lisäksi tehtiin kysely osalle Metropolian henkilökuntaa sekä kaikille tunnistetuille TKI-toiminnan yhteistyökumppaneille. TKI-toiminnan tilanne ja kehitysehdotukset Metropolian TKI-toiminnan kehityssuunta on pääosin hyvä. Kaikista arvioiduista osa-alueista löytyi hyviä malleja tai toimintatapoja, jotka kannattaa säilyttää tai joita kannattaa jopa vahvistaa. Myös kehitettävää löytyi, sekä helposti toteutettavia pieniä asioita, että suurempia periaatteellisia tai toimintakulttuurin muutokseen liittyviä. Innovaatiokeskittymät, joihin on koottu tietyn ilmiön tai yhteiskunnallisen haasteen ympärille eri alojen erilaisia toimijoita, tunnistettiin hyväksi malliksi vähentämään toiminnan pirstaleisuutta ja hajanaisuutta. Toisaalta, Innovaatiokeskittymiin liittyvien yhteistyökumppanuuksien hallintaa tulisi parantaa. TKI-toiminnan kokonaisuuteen tuo ryhtiä ja hallittavuutta vuosittainen kehityssuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa Metropolian johtoryhmän jäsen. Mutta miten varmistetaan, että opetuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan koko Metropolian tulostavoitteet välittyvät myös jokaisen työntekijän henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja miten niissä onnistumista mitataan? Henkilöstön osaamisen tunnistamisessa esimiehillä ja kehityskeskusteluilla on merkittävä rooli. Metropolian koko henkilöstön kaiken osaamisen järjestelmällinen tunnistaminen, hyödyntäminen ja kehittäminen tulisi näkyä strategisesti nykyistä merkittävämpänä kokonaisuutena, josta vastaisi johtoryhmään kuuluva henkilöstön kehittämisjohtaja. Toimintakulttuurin muutos entistä avoimemmaksi on tunnistettu ja se näkyy mm. Metropolian yhteisissä TKI-toiminnan ohjeissa. Erityisesti TKI-ympäristöjen ja infrastruktuurien (eli erilaisten laitteiden, laboratorioiden, testiympäristöjen, osaamisverkostojen ja virtuaalisten kokonaisuuksien) johtamista tulisi kuitenkin vahvistaa huomioiden yhteiskäytön ja avoimuuden tavoitteet. TKI-toiminnan prosessi on tunnistettu ja kuvattu ja sen omistaa TKI-johtaja. Toimintatapaa tulisi vahvistaa selkeillä päätöksentekovaiheilla (kuka päättää esim. projektin toteuttamisesta ja millä kriteereillä) ja niin, että prosessi kattaa kaikki Metropolian TKI-hankkeet. Toiminnasta raportoidaan erityisesti laadullisilla kuvauksilla (mm. tarinalliset TKI-uutiskirjeet), mutta päätöksentekovaiheilla vahvistettuun TKI-prosessiin tulisi kytkeä yksinkertainen numeerinen mittaristo ja raportointi. Tämä helpottaisi myös kokonaisvaltaista TKI-toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kirjoittajat Jatta Jussila-Suokas, CLIC Innovation Oy Jari Konttinen, Palvelualojen työnantajat PALTA ry Kyösti Väkeväinen, Laurea-ammattikorkeakoulu Saara Gröhn, Laurea-ammattikorkeakoulu Susanna Näreaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tikissä on Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) blogi. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita TKI-toiminnan asiantuntijoita. Jos haluat kirjoittaa blogiin, ota yhteyttä toimituskuntaan.
Milla Åman Kyyrö, päätoimittaja
Viestinnän asiantuntija, TKI-hankkeet ja kehittäminen
p. 050 342 0341
milla.amankyyro@metropolia.fi
Päivi Keränen
Projektipäällikkö, Muotoilu
p. 040 184 1952
paivi.keranen@metropolia.fi
Jussi Linkola
Projektisuunnittelija, Hankeviestintä- ja julkaisupalvelut
p. 040 184 2448
jussi.linkola@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Tikissä-blogin sisällöt ennen julkaisua.
3AMK ammattikorkeakoulu asiantuntija Dallaten FUTU hanke hankeviestintä hankkeet hyvinvointi innovaatio innovaatio-opinnot innovaatiot Innovation johtaminen Katse tulevaisuuteen kehittäminen keksintö kestävä kehitys koulutus metropolia minno nuoret Oona-hanke opiskelijat oppiminen osaaminen osaamisen kehittäminen resilienssi service design sosiaali- ja terveysala tekoäly tki TKI-toiminta tulevaisuus tuottavuus tutkimus työelämä työhyvinvointi työllistyminen viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yrittäjyys yritystoiminta yritysyhteistyö
Ideoimme, rikastamme ja kehitämme käytäntöön uusia ratkaisuja yhteistyössä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.