Avainsana: And Beyond
Musiikin osallisuuden portaat
Kun yksi ammentaa musiikin kuuntelusta inspiraatiota ja voimaa arkeen, toinen suhtautuu sen tekemiseen kriittisesti ja kunnianhimoisesti. Myös nuorisotyön ammattilaisen on mahdollista hyödyntää musiikkia työssään monella tavalla, koulutustaustasta riippumatta. Niin ammattilaiset kuin nuoretkin voivat kokea osallisuutta musiikkiin ja musiikin kautta. Tässä tekstissä hahmotellaan, miltä musiikin osallisuuden portaat näyttävät molempien näkökulmasta. Mistä osallisuus koostuu? Osallisuuden monitahoisessa määrittelyssä yhtenä elementtinä on mahdollisuus osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen kuten luoviin ryhmäprosesseihin osana yhteisen toiminnan yhteisöjä (1). On tavallista ajatella, että pelkkä toimintaan osallistuminen ei riitä osallisuuden saavuttamiseen. Osallisuuden ja kuulumisen tunne edellyttää toimijuutta ja vuorovaikutusta, joiden yhteydessä jokaisen merkityksellinen rooli nousee esiin ja osallistujat voivat kokea olevansa päteviä. Jokaiselle pitäisikin löytyä mielekkäitä osallistumisen tapoja sekä mahdollisuus tulla tunnustetuksi arvokkaana osana ympäröivää yhteisöä. (2). Arkikokemuksen perusteella musiikki ja yhteiset äänimaailmat voivat kuitenkin virittää ihmisiä yhteiseen tekemiseen sekä tarjota jakamisen ja kuulumisen kokemuksia. Musiikki voi valmistaa kehoa ja mieltä kohtaamaan toisia ihmisiä ja toimia omalta osaltaan osallisuuden mahdollistajana. Myös tutkimuksen mukaan aivot käsittelevät musiikkia ja tunnereaktioita, olipa ihminen kuulemastaan musiikista tietoinen tai ei (3). Musiikki vaikuttaa laajasti mm. hengitykseen, lihasjännityksiin, veren hormonipitoisuuksiin, verenkiertoon ja aineenvaihduntaan (4.) Se vaikuttaa mielihyvää ja sosiaalisuutta lisäävästi sekä stressiä vähentävästi (3). Musiikki voi rentouttaa, nostaa vireyttä tai rauhoittaa ylivireystilaa. Samassa tilassa olevien ihmisten kehot ja mielet alkavat tahdistua toisiinsa yhteisen musiikin kuuntelun myötä. (4.) Tervaniemen mukaan ryhmäkoheesion muodostumiseen ja sosiaalisten siteiden lujittumiseen vaikuttavat mielihyvän kokemukset. Näitä kokemuksia voidaan tuottaa yhteisellä musiikin tekemisellä ja myös tanssilla. (5.) Taide osana nuorisotyötä Vaikka kulttuurisen nuorisotyön käsite on verrattain nuori (6), taiteita ja luovuutta on Suomessa hyödynnetty vuosikymmenten ajan nuorten parissa. Musiikissa se on toteutunut esimerkiksi treenikämppien, bänditoiminnan ja rap-pajojen kautta (7). Ne ovat tarjonneet mielekästä tekemistä monelle nuorelle ja toisilla tukeneet ammattimaisen musiikkiuran käynnistymistä. Taidelähtöisiä menetelmiä kuten musiikkia on käytetty runsaasti myös lastensuojelussa ja muiden nuorten parissa, joiden on pelätty ajautuvan syrjään yhteiskunnasta (8). Kuten Schalin ja Pyykkönen muistuttavat, kaikelle kulttuuriselle nuorisotyölle on ominaista tasapainottelu taiteen väline- ja itseisarvon välillä. Toisaalta taiteella on olemassaolon oikeutus ja arvo itsessään, toisaalta sen käyttö välineenä esimerkiksi osallisuuden edistämisessä tuo sille toisenlaista arvoa. (6.) Jos nuorten tuotokset typistetään vain nuorisotyön tavoitteiden edistäjiksi, menetetään syvempiä merkityksiä, joita taiteellinen kunnianhimo kulttuurisessa nuorisotyössä voisi tarjota. Tämä ristiriita haastaa ammattilaista myös musiikin suhteen: kuka saa käyttää musiikkia nuorisotyössä? Täytyykö hankkia muusikon koulutuksen voidakseen hyödyntää musiikkia? Työkaluja taiteen hyödyntämiseen tasa-arvotyössä And Beyond – Miesten luovat polut työelämään -hankkeen (9) tavoitteena oli kehittää työkaluja, jotka hyödyntävät taiteen ja luovuuden lähestymistapoja tasa-arvotyössä. Erityisesti siinä keskityttiin valokuvaukseen ja musiikkiin. Taiteellisiin prosesseihin suhtauduttiin kunnianhimoisesti ja työskentelyssä korostui sosiaalipedagoginen työote. (10.) Poikien Talon vetämissä luovuuspajoissa käsiteltiin esimerkiksi oman näköisen polun löytämistä, sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja yhteiskunnan normeja. Arkiääniä ja musiikkia sisältäviä työpajoja järjestivät musiikin ammattilaiset, alan opiskelijat ja nuorisotyöhön erikoistuneet sosiaalialan ammattilaiset. Pajoista saatujen kokemusten pohjalta hankkeessa hahmoteltiin seuraava jäsennys musiikin osallisuuden portaista. Kaikki sen askelmat mahdollistavat osallisuuden kokemuksia. Siirryttäessä askelmalta seuraavalle, musiikin tavoitteellisuus, osallistujien oma aktiivisuus ja odotukset ohjaajan musiikilliseen osaamiseen kuitenkin lisääntyvät. 1. porras: Musiikki tekemisen taustalla. Ohjaaja valitsee toiminnan taustalle elävää tai tallenteelta tulevaa musiikkia. Se voi virittää ryhmää ja sen toimintaa sekä fyysisesti että tunteiden tasolla yhteiseen työskentelyyn. 2. porras: Musiikin aktivoiva käyttö. Musiikki toimii keskustelun aktivoijana ja innoittajana. Ryhmäläiset voivat jakaa musiikin kuuntelemisen kokemuksia ja luoda samalla yhteisöä, jossa musiikilla ja sen tuottamilla tunnekokemuksilla on tärkeä osa. Osallistujat voivat esimerkiksi valita työpajaan mieli- tai inhokkimusiikkiaan tai tutkia, millaisia tunnelmia musiikilla esim. elokuva- mainos- tai pelimusiikilla voidaan luoda. Mitä tapahtuu, jos vaihdetaankin pelin, elokuvan tai mainoksen taustalla oleva musiikki toisenlaiseksi? Musiikin aktiivinen yhdessä kuunteleminen ja siitä keskusteleminen voi herättää tunteita, muistoja ja kokemuksia. 3. porras: Musiikin tekeminen yhdessä. Osallistujat tuottavat musiikillisia elementtejä aktiivisesti jokaisen taidoin. Musiikkia, ääntä ja rytmejä voidaan tuottaa yksinkertaisten välineiden kuten keittiötarvikkeiden avulla sekä kehorytmejä ja omaa ääntä käyttäen. Pelkästään rytmin tuottaminen yhdessä voi tahdistaa ihmisiä toisiinsa ja luoda yhteisöllisyyden kokemusta. 4. porras: Musiikin tavoitteellinen tekeminen. Osallistujat tuottavat yhdessä musiikkia soittamalla, laulamalla, säveltämällä tai digitaalisten välineiden avulla. Tällä portaalla musiikkia tehdään vahvan musiikillisen osaamisen kautta. Instrumenttitaidot ja teknisten apuvälineiden käyttötaidot mahdollistavat tavoitteellisen musiikin tekemisen Stereotypioiden sijasta aitoon osallisuuteen Tarkkareunaiset määritelmät siitä, kenelle musiikki kuuluu ja kuka saa käyttää sitä ammatillisena työkalunaan eivät ole tarkoituksenmukaisia, sillä musiikin portailta löytyy kaikille mahdollisia lähestymistapoja. On ehkä stereotyyppistä ajatella, että musiikkia voisi käyttää vain alan koulutuksen saanut, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia nuorten parissa työskenteleville ammattitaustasta huolimatta. Vastaavasti musiikin yhteydessä voi saavuttaa kokemuksen osallisuudesta monella tavalla: siinä missä yhdelle se tarkoittaa musiikin yhdessä kokemista tai siitä keskustelua, toiselle keskiössä on sen tavoitteellisempi tekeminen. Musiikki taipuu kaikkien käyttöön itse kunkin tarpeeseen, innostuneisuuteen ja taitotasoon mukautuen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö musiikin osallisuuden ylemmillä portailla tuotettavaan musiikkiin voisi suhtautua kunnianhimoisesti. Taiteen itseisarvo sopii kyllä monessa tilanteessa sen välinearvon rinnalle. Silti yllättävätkin asiat voivat vaikuttaa musiikin kokemiseen ja tekemiseen. Kun And Beyond -hankkeessa tarkasteltiin luovien lähestymistapojen kautta yhteiskunnan sukupuolittuneisuutta, huomattiin kerta toisensa jälkeen, että myös musiikkiin yhdistetään vahvoja mielikuvia sukupuolesta. Siinä missä viulu ja laulaminen mielletään usein naisisiksi, elektroninen ja rap-musiikki taas mielletään miehisiksi. Lue: Tule hyvä kakku! Työkaluja sukupuolten tasa-arvon luovaan käsittelyyn. (PDF) Kun kulttuurisen nuorisotyön yhteydessä käytetään musiikkia, onkin hyödyllistä kiinnittää huomiota myös siihen itseensä kohdistuviin stereotypioihin. Samalla kun edetään musiikin kautta kohti osallisuutta, voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa. Kirjoittajat Raili Honkanen-Korhonen on Metropolian Ammattikorkeakoulun Kulttuuripalvelut ja musiikki osaamisalueen musiikin lehtori, joka toimi And Beyond -hankkeen asiantuntijana. Hän on toiminut pitkään hankkeissa muun muassa vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin, luovuuden ja vahvuusperustaisen pedagogiikan asiantuntijatehtävissä. Mai Salmenkangas on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen paneutunut sosiologi. Hän toimii lehtorina kahdessa Metropolia Ammattikorkeakoulun englanninkielisessä tutkinnossa: Social Services (Bachelor) ja Creativity and Arts in Social and Health Fields CRASH (Masters). Hän on toiminut projektipäällikkönä ja asiantuntijana useissa hankkeissa, joissa on kehitetty mm. tasa-arvoa, kotoutumista ja kielen oppimista edistäviä työkaluja. Lähteet Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T.; Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017) Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, työpaperi 33/2017. Nivala, E. & Ryynänen, S. (2019) Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimellisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus. Ukkola-Vuoti , L 2019 Miten musiikki vaikuttaa terveyteen (PDF). Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 74, Nro 21 , Sivut 1348-1353 Soinila, S. 2018 Musiikki antaa aivoille siivet, haastattelu, Aivoliitto, artikkelissa oleva ääniraita. (aivoliitto.fi) Aivoterveyttä arkeesi (aivoliitto.fi) Nettiartikkeli 24.9.2018. Schalin, A. & Pyykkönen, M. (2022) Nuorten kulttuuria tukemassa. Nuoret kulttuurin harrastajina ja kulttuuripalveluiden käyttäjinä sekä kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Keski-Suomessa. (PDF) Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 171. Heikkinen, M. & Lehtonen, T. toim. (2021) (Nuoriso-)ohjattuja säveliä. (issuu.com) Nuorisotyön tallentaja Nuoperi, Turun yliopisto. Känkänen, P. (2013) Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa - kohti tilaa ja kokemuksia. (julkari.fi) Tutkimus 109. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. And Beyond - Miesten luovat polut työelämään -hankesivusto. Niemi, J. & Salmenkangas, M. (2022) Kiireetöntä ohjausta ja kunnianhimoisia luovuuspajoja Poikien Talolla. Lähtökohtia oman polun löytämiseen. (journal.fi) Sosiaalipedagoginen aikakausikirja. Vol 23 Nro 2. Tervaniemi, M. 2015 Musiikki ottaa aivoon, Voiko musiikki auttaa keskittymään? (yle.fi)
Voiko hankearvioinnissa hyödyntää taiteellisia menetelmiä?
Miten luovat lähestymistavat sopivat haastavien aiheiden kuten sukupuolisegregaation ja nuorten työllistymisen edistämiseen? Millä tavalla luovuus tuottaa tulosta kovissa määrällisissä ja laadullisissa tavoitteissa? Tässä kirjoituksessa kerron, miten hanketta ja sen tuloksia on arvioitu ilman sanoja, kuvallisen ilmaisun kautta. Kehittyvätkö arviointitavat muita menetelmiä hitaammin? Läpisanallisessa maailmassa tarvitaan kuvaa, ääntä ja liikettä puheen rinnalle. Luovuuden ilmaisuvoima on valtava, tietotyössä usein alihyödynnetty tekemisen tapa. Työelämä - ja sosiaalinen elämä yleensä - suosii taitavia kielenkäyttäjiä. Hankkeilla kehitetään asioita ja niiden tuloksena on jonkin kokoinen, todennettavissa oleva muutos. Hanketyöhön kuuluu numeeristen että laadullisten tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta. Esimerkiksi hankkeen osallistujamäärien seuraaminen on suoraviivaista, laadullisten tavoitteiden seuranta on haastavampaa. Hankkeissa käytetään yhä enemmän luovia menetelmiä, mutta arviointi ja dokumentointi hoidetaan edelleen kirjallisesti ja lomakkeilla. Arviointia täytyy kehittää suuntaan, joka huomioi visuaalisuudeen, auditiivisuuden ja liikkeen paremmin. Hanketyön arviointi suosii kirjoitustaitoisia Arviointitiedon kerääminen on avain kehittämistyön tulosten kuvaamiseen. Tätä tarvetta varten on luotu hyviä arviointikehikoita, kuten Metropoliassa kehitetty 3x3 -malli. 3x3 -mallissa arviointi tehdään projektin alussa, puolivälissä ja lopussa. Hankkeen alussa ja puolivälissä tehtävä arviointi mahdollistaa korjausliikkeet ja pitää toiminnan tavoitteen mukaisena. (1) Arviointikehikot perustuvat usein kuitenkin sanalliseen arviointiin: mitä opit, olitko tyytyväinen, mitä kannattaa tehdä toisin, millaista osaamista tarvitset vielä, kerro lyhyesti tai pitkästi. Moninaisen vuorovaikutuksen tunnistaminen on osa yhdenvertaisuustyötä. Laadullisten tavoitteiden arvioinnissa korostuu palautetieto, jossa painottuu runsaasti kirjoittavien vastaukset. Sanoittaminen ei sovi kaikille. Hankkeiden vaikutusten arvioinnissa voisi huomioida paljon enemmän ei-sanallisia ja moninaisia vuorovaikutuksen muotoja. Erinomaisia tuloksia ja arviointitietoa voi kuitenkin saada myös taiteellisella toiminnalla. Voiko toiminnan onnistumista arvioida muuten kuin sanoilla? Haastavia aiheita kannattaa lähestyä muutenkin kuin sanallisesti - valokuvaaminen, äänenkäyttö ja liikkuminen voivat avata abstrakteina tai liian henkilökohtaisina koettuja asioita. Jos hankkeessa on käytetty esimerkiksi näitä tai muita taiteellisia menetelmiä päätoimintona, ei kannata kerätä palautetta pelkästään kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Ääninauhat ja valokuvat ovat luovan toiminnan dokumentteja. Luovan toiminnan arvioiminen on haastavaa monesta syystä: toiminta, joka perustuu muuhun kuin sanalliseen tekemiseen on ulkopuoliselle tulkinnanvaraista. Esimerkiksi valokuvanäyttely sukupuolisegregaatiosta tuottaa niin monta merkitystä kuin sillä on katsojia. Voimme arvioida sitä, miten tekijät ovat kokeneet mukana olemisen, mutta sekin vaatii sanallista kokemustietoa. Voimme hyödyntää tutkimusta taiteen hyvinvointivaikutuksista yleisellä tasolla ja kysyä katsojilta mitä ajatuksia näyttelystä heräsi. Voisiko sen tehdä muuten kuin sanoilla? And Beyond -hankkeen arviointitieto painottaa taiteellista toimintaa And Beyond -hankkeen ytimessä on sukupuolisegregaation ja sukupuolten moninaisuuteen liittyvät kysymykset, ja sen toiminta on pääosin luovaa ja ei-sanallista. And Beyondin arviointiaineistoon kuuluu esimerkiksi valokuvia ja muuta visuaalista materiaalia, kuten zine -pienlehtiä. Aineisto kertoo, että jokainen toiminnassa säännöllisesti ollut nuori on kahden vuoden aikana siirtynyt työmarkkinoiden ulkopuolelta töihin tai opiskelemaan. Arviointiaineisto koostuu palautelomakkeista, haastatteluista, havainnointipäiväkirjoista ja luovasta aineistosta, johon kuuluu osallistujien ottamia valokuvia, zine-pienlehtiä ja muita taiteellisia tuotoksia. Luovan toiminnan yhteys hankkeeden vaikutuksiin on selvä. Pitkäkestoisiin luovuustyöpajoihin osallistuminen paransi osallistujien työelämävalmiuksia, itseluottamusta, ymmärrystä sukupuolen tematiikasta ja sen yhteydestä omiin valintoihin. Valokuvaaminen mahdollisti haastavien aiheiden käsittelyn ilman sanoja. And Beyond -hankkeen arviointitietoa on kerätty valokuvilla ja täydentävillä teksteillä. Hankkeen taiteellisen toiminnan tuloksina on syntynyt muun muassa 3 valokuvanäyttelyä 17 uutta printtiä 21 zine-lehteä satoja valokuvavedoksia 10/10 opiskelemaan tai töihin päässyttä nuorta. Taiteelliset tuotokset ovat osa hankkeen arviointiaineistoa, eli ne vastaavat kysymykseen miten tavoite on toteutunut. Visuaalinen aineisto ei aina vaadi visuaalista analyysia ja kuvien tulkintaa, vaan se voi olla tulos itsessään. Haavoittuvissa asemissa olevien nuorten tekemät taidenäyttelyt ja muotokuvat ovat merkityksellisiä tekijöilleen ja yleisölle. Niistä kootut valokuvanäyttelyt ovat yksi hankkeen isoista onnistumisista. Kaavio 1: And Beyond -hankkeen arviointitiedon jäsennys ja nuorten kokemusten tärkeimmät ulottuvuudet. Luovuus Sukupuoli Työmarkkinat Yhteisö Itsensä toteuttaminen, näyttelyihin osallistuminen onnistumisen kokemus.Omien töiden jakaminen, vertaisoppiminen ja oman osaamisen tunnistaminen tärkeää. Valokuvaamisen syventynyt osaaminen ja hyödyntäminen (työ)elämässä. Erilaisia etäisyyksiä sukupuolen teemaan: etäinen, tuttu, kipeä, neutraali.Oman taustan reflektointi ja tunnistaminen sukupuolinormeissa. Sukupuolinormien tarkastelu opiskelu- ja työelämän valinnoissa. Kokemukset arjen sukupuolittuneista käytännöistä omissa ympäristöissä. Omalle sukupuolelle epätyypilliseen alaan tutustuminen.Tulevien valintojen reflektointi sukupuolen näkökulmasta. Työmarkkinoiden sukupuolijakaumaan tutustuminen ja aiheen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta keskusteleminen. Osallistujille tärkeä yhteisö: säännölliset tapaamiset, pitkä kesto, turvallinen ohjaus.Sosiaalisten suhteiden luominen ja vuorovaikutus-taitojen vahvistuminen. Hyväksytyksi tulemisen tunne myös niillä, jotka ovat “sukupuoli-identiteetin mukaan epätyypillisiä joka paikassa ja joka alalla”. Sukupuolisegregaation purkamiseen keskittyneessä And Beyond - hankkeessa on saatu erinomaisia tuloksia nuorten työllistymisessä ja koulutukseen siirtymisessä nimenomaan taiteellisen toiminnan kautta. Kirjoittaja Johanna Niemi (VTM) työskentelee projektiasiantuntijana Metropoliassa ja toimii arvioinnin asiantuntijana And Beyond -hankkeessa. Lähteet Björkqvist, Leena. Kartta, kompassi & kalenteri – Projektiarvioinnin opas. (urn.fi) Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 2020.