Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Avainsana: Älykkäämpi liikkuminen

Älyliikenne odottaa kypsymistään
22.1.2018
Milla Åman Kyyrö

Liikennevirasto on avannut marraskuussa 2017 Muonioon, valtatielle 21, älytien. Sen tavoite on tarjota kymmenen kilometrin pätkällä kokeilupaikka teknologian kehittämiselle ja testaamiselle. Älytie on osa Liikenneviraston käynnistämää Aurora-hanketta, jossa on mukana virastoja, tutkimuslaitoksia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Arktisissa olosuhteissa liikkuminen on haastavaa. Poroja saattaa eksyä tielle. Lumesta ja jäästä vapaita kaistoja on käytännössä vain yksi, joka kulkee keskellä maantietä. Penkat pölisevät. Lumi ja pimeys vievät näkyvyyden lähelle nollaa. Silti nopeudet ovat kovia niin henkilöautoilla kuin rekoillakin. Olosuhteisiin tottumattomat kuljettajat tuovat liikenteeseen lisäjännityksen.   Voisiko liikenteen automatisaatio, esimerkiksi itseohjautuva auto, lisätä turvallisuutta haastavissa olosuhteissa? VTT:n tutkija Ari Virtanen ilmaisi YLEn alueuutisten haastattelussa, että kohtuuhintainen ja olosuhteisiin soveltuva robottiauto ei ole odotettavissa Lappiin lähiaikoina tai ehkä viiteenkymmeneen vuoteen. (Juttu nähtävissä YLE Areenasta  5:35, 17.2.2018 saakka). Paikallisilta kysyttäessä älytie on ammattikuljettajille tuttu, joskaan kukaan ei vielä osaa sen hyötyjä tai haittoja kuljetusalalle arvuutella. Tien älyominaisuudet eivät ole konkretisoituneet. Automatisoitu ajoneuvo herättää ennen kaikkea huolta turvallisuudesta. Miten nopeasti liikenne automatisoituu? Liikenteen automatisaatio etenee monilla rintamilla. Metropolia hankekumppaneineen on mukana luomassa tulevaisuuden liikkumisratkaisuja monessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeessa älykkäämmän liikkumisen osaamiskeskittymänä. Olen saanut työkseni toimia näissä hankkeissa viestijänä kuluneiden kahden vuoden aikana. Sen ansiosta minulle on valjennut, miten monitahoisesta kokonaisuudesta on kyse. Suomen asema älyliikenteen edistäjänä on ollut ainutlaatuinen. Lainsäädäntömme on sallinut ajoneuvojen kulkea julkisilla teillä ilman, että ajoneuvon sisällä on kuljettajaa. Automatisoituvan liikenteen tarvitsemaa teknologiaa on kehitetty, yhä kiihtyvällä tahdilla, 1990-luvulta alkaen. Nyt teknologian kehityksestä perillä olevat asiantuntijat voivat jo listata seuraavia askelia, mitä vielä pitää tehdä, jotta automatisoidusta älyliikenteestä voi tulla arkipäivää. Robotisaatio, kyberturvallisuus ja keinoäly ovat ajankohtaisia puheenaiheita kaikilla toimialoilla. Liikenteen osalta esimerkiksi paikannustiedon ja tiedonsiirron luotettavuus, erilaisten skannereiden ja keilainten viiveet ja ylipäänsä “äly”elementtien toimintavarmuus puhuttavat. Ajoneuvojen valmistajat, kuljettajat ja matkustajat ovat kaikki uuden äärellä, suurten muutosten keskellä. Kukaan ei ole valmis siirtymään ihmisen ja koneen välisen kommunikaation sijasta pelkästään laitteiden väliseen kommunikaatioon, ennen kuin se on taatusti turvallista. Kysymys kuuluukin, milloin saavutetaan se teknologinen kypsyysaste, jolla kulkuneuvot ja niiden toimintaa tukevat välineet ovat toiminnassaan “täysautomatisoituja”, ilman ihmisen välikättä. Automatisoidun kulkuneuvon kypsyyttä mitataan asteikolla nollasta viiteen, nyt valtaosa ajoneuvoista on skaalan alkuvaiheilla (1-2), yksikään ei yllä vielä täyteen autonomiaan (5). Pelkkä ajoneuvon valmius autonomiseen ajamiseen ei riitä siirtymään liikenteessä automatisaatioon. Ajoneuvon lisäksi tarvitaan myös verkkoyhteyksiä ja digitalisoitua, ajantasaista tietoa. Tarvitaan siis älykästä infrastruktuuria. Tulevaisuudessa pyritään myös siirtymään vähäpäästöisempiin sähkökulkuneuvoihin. Vaikka akkuteknologian kehitys etenee, toimintavarmuus vaatii riittävää latauspisteiden verkostoa. Ketkä päättävät kehityksen kulusta? Suomalaisen lainsäädännön sallivuus ja ylimpien päättäjien tuki auttavat edistämään alan kehitystä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on tehnyt aktiivisesti normeja purkavaa työtä. Hyvin toimivat liikennepalvelut ja sujuva toimintaympäristö niin matkustaja- kuin rahtiliikenteessä on tavoite, jonka toteutumista digitaaliset palvelut tukevat. Kansallisista asetuksista on pitkä matka globaalisti harmonisoituihin reunaehtoihin.  Euroopan Komission Matthew Baldwinin (Debuty Director General, DG MOVE) mukaan pahin mahdollinen ratkaisu alan kehittymiselle olisi se, että byrokraattien annettaisiin päättää alan puolesta. Ennen kuin älyliikennettä koskevia asetuksia lukitaan pysyviksi normeiksi, on tärkeää käydä keskustelua kaikkien osapuolten kesken. Kyse ei ole pelkästään liiketoiminta-, teknologia- ja ympäristökysymyksistä. Myös eettiset näkökulmat tulee nostaa esiin. Lopulta kyse on myös inhimillisistä tekijöistä - mitkä ovat tavallisen ihmisen valmiudet omaksua uusia teknologioita ja hyväksyä muutoksia? Käyttäytymiseemme merkittävästi vaikuttava muutos vaatii lisää tutkimustietoa.  Helpommin sanottu kuin tehty? Suomessa liikenteen automatisoitumisen esteet raivataan tieltä, mikäli se on tahdosta, poliitikoista tai virkamiehistä kiinni. Eurooppalaisen lainsäädännön ja asetusten harmonisointi on pitkäkestoisempi työ. Sitä aloitellaan jo erilaisilla selvityksillä ja kokeiluilla. Esimerkiksi Itämeren ympärysvaltioihin kohdistuvassa Sohjoa Baltic -hankkeessa, jota Metropolia Ammattikorkeakoulu koordinoi. Muoniossa tammikuussa Liikenneviraston Arctic Challenge -hankkeen puitteissa järjestetty Aurora Summit 2018 keräsi alasta kiinnostuneita eri puolilta maailmaa. Olin paikalla kuuntelemassa, kun tapahtuman puhujat kehottivat siirtymään sanoista tekoihin - viemään konkreettisesti autonomisen liikkumisen alaa eteenpäin. Tapahtumalla markkinoitiin älytietä kokeilulaboratoriona potentiaalisille kansainvälisille kehittäjäkumppaneille. Valtatiellä 21 automaattiajoneuvo Jutoa (kuvassa) on testattu syksystä 2017 alkaen. Porokello-app on kehitetty ehkäisemään porokolareita. Sitä on ladattu älypuhelimille käyttöön aktiivisesti ja sillä on ollut suotuisia vaikutuksia. Älyliikenteen suurta mullistusta ei ehkä tapahdukaan kertarysäyksellä. Pienemmässä mittakaavassa kehitys etenee, projekti kerrallaan, peruuttamattomasti. Lähteet Aurora Summit 2018 - asiantuntijapuheenvuorot Anne Berner, Minister of Transport and Communications of Finland Reija Viinanen, Collaboration Director of Aurora, Finnish Transport Agency Matthew Baldwin, Deputy Director General, DG MOVE, European Commission Dirk-Jan de Bruijn, Rijkswaterstaat, Director of Traffic Innovation Centre of Helmond Claude Van Rooten, President of the World Road Association Alina Koskela, Project Manager of Aurora, Finnish Transport Agency Matti Kutila, Senior Scientist and Senior Project Manager of VTT Safety for Real by V-Traffic Matti Seimola, Senior Key Account Manager, V-Traffic Snowtonomous driving Harri Santamala, CEO, Sensible4 Antti Vehviläinen,  Executive Director Finnish Communications Regulatory Authority Trafin tutkimuksia 1/2018 - Automaattiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin Timo Liljamo, Heikki Liimatainen, Markus Pöllänen, Hanne Tiikkaja, Roni Utriainen, Riku Viri Linkkejä Trafin julkaisuja 17/2017 International reporting mechanisms of transport markets Tayyab Iqbal, Kaija Haapasalo Arto O Salonen: Passenger's subjective traffic safety, in-vehicle security and emergency management in the driverless shuttle bus in Finland Metropolian älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän hankkeet Sohjoa-6AIKA Robusta MaaS – Älykkäämmän liikkumisen tutkimus MySmartLife Helsinki Robobusline Arctic Challenge Fabulous Perille Asti Sohjoa Baltic

Lue lisää

Haluaisitko liikkua älykkäämmin?
31.10.2016
Kati Forsman

Käypä googlaamassa sana robottibussi tai käy Metropolian SOHJOA-hankkeen sivuilla, niin saat näkyviin syyn, miksi olemme alkaneet Metropoliassa puhua älykkäämmästä liikkumisesta. Googlen hauista näet kuinka CNN, Iltalehti, Helsingin Sanomat, Aamulehti ja monet muut mediat ovat olleet hyvin kiinnostuneita pienestä automaattisesta robottibussista. Kyseessä on siis ajoneuvo, joka kulkee ilman kuskia ja jota testataan oikean liikenteen seassa. Mutta jotta automaattinen liikkuminen olisi ylipäätään mahdollista, on ymmärrettävä uudella tavalla myös muun muassa matkustajia, kaupunkiympäristöä, turvallisuutta, sekä muuta ympäröivää liikennettä. Liikkuminen tulee nähdä palveluna (mobility as a service), jossa laadukkain, halvin, nopein ja kuluttajalle sopivin yhdistelmä palveluita voittaa. Siksi kyse ei ole vain robottiajoneuvosta, vaan älykkäämmästä liikkumisesta. Älykkäämpi liikkuminen on ilmiö, jonka ympärille Metropolia kokoaa osaajia, kehittäjiä ja toimijoita niin omasta organisaatioista kuin sen ulkopuoleltakin. Ilmiön ympärille syntyvä osaamiskeskittymä on Metropolian tulevaisuuden toimintatapa. Kun tunnistamme yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön, tarpeen tai haasteen, tavoittelemme ratkaisua yhdessä. Älykkäämpi liikkuminen voi tuoda ratkaisun moneen kaupunkiliikenteeseen liittyvään haasteeseen ja tarpeeseen. Juuri Metropolialla on kaikki mahdollisuudet asian kehittelemiseen: aidosti monialainen osaaminen, opettajien asiantuntijuus ja tulevaisuuden osaajat, opiskelijamme. Emme tee tätä yksin ilman kattavia verkostoja, yrityksiä ja kaupunkien tukea. Tekesin tiedote Avoin Innovaatio 2.0 vaalii ekosysteemiajattelua saa ajattelemaan miten organisaation on katsottava omien rajojensa ulkopuolelle uusia ideoita etsiessään. Avoimeen innovaatioon kytkeytyvä yhdessä kehittäminen tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden kehittää tuotteita ja palveluita, joita ei pelkästään omien resurssein voimalla olisi voitu toteuttaa. Menestyksen nähdäänkin syntyvän yhä enemmän ekosysteemin vahvuudesta. Juuri tämä ekosysteemiajattelu ja sen löytäminen on innoittanut Metropolian kehittämään omia osaamiskeskittymiä. Olemme vahvoja yhdessä, kun puhallamme yhteen hiileen. Kävin haastattelemassa Metropolian mediatekniikan lehtoria Olli Almia tätä blogia varten. Halusin etsiä älykkäämmän liikkumisen asiantuntijan näkökulmaa aiheeseen ja tietää miten hän näkee työskentelyn osana suurempaa kontekstia. Olli opettaa ohjelmointia ja ohjelmistotuotantoa ja työskentelee säännöllisesti erilaisissa hankkeissa. Hän ohjaa mediatekniikan opiskelijaryhmää, joka projektiopinnoissaan työstää mekanismeja robottibussin etävalvontaa. Jos vastuullisen kuskin rooli ajoneuvoista häviää, tulisi etävalvonnalla pystyä tarkkailemaan mitä tapahtuu. Matkustajien tulee olla aina turvassa ja kaiken tulee toimia luotettavasti. Niinpä ohjelmoinnissa pitää tietää mitä tietoja autosta tulee kerätä ja saada tarkempaan käsittelyyn. Älykkäämmässä liikkumisessa Ollia innostavat monet seikat. Iso muutos on digitalisaatio, jonka vaikutuksesta robottiautotkin yleistyvät maailmalla. Hallitus puhuu Liikennekaaresta, jossa tavoitteena on edistää uusien palvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Myös tavaroiden logistiikka voi mennä uusiksi. Ehkäpä räntäsateessa kauppatarvikkeet tulevatkin kotiovelle tai kaupasta ei tarvitse kauppakassia kantaa itse. Liikenneturvallisuus paranee, liikenne tulee sujuvammaksi. Laatu paranee. Kaikesta tästä on hyvä jatkaa älykkäämmän liikkumisen kehittelyä. Yhdessä.    

Lue lisää