Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana
Monilla työpaikoilla palataan lähityöskentelyyn pitkän etätyöajan jälkeen. Nekin, jotka ovat olleet myös työpaikoilla, ovat eläneet poikkeuksellisen vaiheen. Työpaikkojen ihmissuhteet ja yhteisöt ovat herkässä tilanteessa, kun uusi normaali alkaa ja yhteistyöhön luodaan uusia muotoja. Miten taide voi tukea elpymistä? Taiteen soveltaville mahdollisuuksille on paljon löytämätöntä tilaa. Taide voi tarjota yllätyksellisisä reittejä uusiin oivalluksiin ja toimintojen elävyyden rikastamiseen. Ihminen tarvitsee ihmistä Mikä taide voisi kutsua sinua uuteen ajatteluun ja yhteisölliseen kokemiseen? Missä yhteisössä sinä elät ja miten se etsii tietään erillään olon jälkeen? Ihminen tarvitsee ihmistä. Linjoilla olo kapeuttaa vuorovaikutusta ja saattaa ohjata pelkkään suorittamiseen. Kaikki työyhteisöt tarvitsevat enemmän. Ne tarvitsevat ihmisiä, jotka löytävät yhteyden toistensa kanssa ja spurttaavat johonkin uuteen, liittyvät elämän jatkuvaan uudistumiseen. Suomi on juuri tehnyt historiaa voittamalla olympiakultaa jääkiekossa. Tämä huikea teko mahdollistui joukkueen ja sen huikean valmentajan sanoin juuri yhteishengellä. Me teimme sen, ei kukaan yksin, vaan me kaikki yhdessä. Jalosen valmennuksen periaatteet voivat olla jokaisen yhteisön rakentamisen kulmakiviä. ”Meidän pitäisi ihan kaikkien sisäistää se, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan. Se kaikki mitä annat muille, tulee sulle jossakin kohtaa takaisin.” - valmentaja Jukka Jalonen. Jalosen teesit arkisesta johtamisesta tarkentavat sitä, millä tyylillä yhteistyötä kannattaa tehdä. Ota omaksesi, sillä nämä ajatukset vievät mitä tahansa yhteisöä eteenpäin: Jokaisesta haetaan aina vahvuuksia (ei heikkouksia) Onnistumiset nostetaan esille (ei virheitä) Itsetuntoa kehitetään edellisten kautta (jokainen luottaa itseensä) Näin jokainen haluaa auttaa muita ja tekee parhaansa ihan jokaisena hetkenä, väittää Jalonen. Uusi idea sytyttää Mitä, jos näkisit kaikkien opettelevan yhdessä jotain uutta ja sinulla olisi hetki aikaa katsella tuttuja tyyppejä jollain arjesta poikkeavalla tavalla? Voisi olettaa, että yhteinen tekeminen juuri siinä asiassa, mikä koetaan yhteisesti tärkeäksi ja yrityksen yhteistä toimintaa edistäväksi, luo myös intoa, hyvää mieltä ja lähentää ihmisiä uudella tavalla yhteen. Mitä tuumaisit, jos yhteisöönne tulisi ammattikuvaaja, joka ottaisi muotokuvat kaikista yhteisönne jäsenistä ja opettaisi kuvaamaan asiakkaita ennen ja jälkeen tarjotun kampaus- tai tatuointipalvelun? Mitä tuumaisit, jos olisit kiinteistönvälittäjä ja työkavereidesi kanssa opettelisitte tekemään TikTok-videoita sosiaalisen median markkinointia edistämään? Voisitko kuvitella, että pienen kaupan porukka opettelee lasinpuhallusta Suomenlinnan lasihytissä ja tuunaa samalla uusia värejä keskinäiseen vuorovaikutukseen ja toipuu vaarallisen ajan vaarallisesta työstä. Kaupassahan oltiin toiminnassa pandemian kaikkina aikoina, silloinkin kun ei vielä tiedetty, miten tauti tarttuu ja kuka siihen kuolee. Lienee tarpeellista huokaista yhdessä, me selvisimme. Runsas pöytä hyvinvoinnille Kevään myötä kehossa alkaa hetkittäin tuntua jokin uusi elävyys, jokin uusi energia. Huomaan kaipaavani jotain uutta ja vilahdan tutun vaatekaupan ovesta sisään ja ostan jotakin vihreää. Se on ihana villapaita, jonka väri ei muistuta koronasta, vaan jostakin kauniista, pehmeästä ja vasta tulossa olevasta. Työpaikallani on aloitettu uusi hanke, jonka nimi Eloisa sopii tuohon kevään herättämään ja mieleen virinneeseen elämän tunteeseen. Sitä energiaa tämä liikkeelle lähtenyt hanke haluaa tarjoilla pienille ja keskisuurille yrityksille koronan jälkeiseen yhteisöllisyyden elvytykseen. Eloisa tulee yrittäjien rinnalle yhteisöllisyyttä tukemaan ja sen erityisenä avauksena on taiteen tuominen osaksi yhteisöille tarjottavaa valmennusta. Eloisan tarjoukseen tarttuneet yrittäjät saavat kolme kertaa kolmen tunnin valmennuksen, jonka yhtenä toimijana on heidän itsensä valitsema taiteenlaji ja siihen rekrytoitu taiteilija. Yhteisövalmentajan rinnalle rekrytoidaan taiteilija, joka vastaa räätälöidysti yrityksen tarpeisiin ja toiveisiin. Yhteisövalmentajan tehtävänä on luoda valitun taiteilijan kanssa yhteistyössä kokonaisuus, joka vahvistaa yrityksen yhteisöllisyyttä jollakin uudella ja yritystä hyödyttävällä tavalla. Eloisan tarjoukset eivät jää tähän, vaan tarjolla on myös hyvinvoinnin mittausta, hyvinvointipäivä ja kolme isoa tapahtumakokonaisuutta, jonne kokoonnutaan kokemaan ja tutkimaan luovan työskentelyn hyvinvointivaikutuksia ja jossa rakennetaan taiteilijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Tapahtumissa kootaan yhteen yrityksille räätälöityjen valmennusten esiin nostamia kysymyksiä ja selviytymisstrategioita. Yhdessä päivitämme sitä, miltä yhteisöllisyys näyttää ja mitä sen vahvistaminen vaatii näiden outojen aikojen jälkeen ja uusien jo saavuttua. Kaikkea tätä lähestymme luovien työtapojen kautta ja elämme tässä ajassa uusin tavoin. Mukana on kahden ammattikorkeakoulun, Laurean ja Metropolian lehtoreiden, rekrytoitavien taiteilijoiden, valmentajien, palvelumuotoilijan, hyvinvoinnin asiantuntijan ja arvioinnin tekijän lisäksi joukko opiskelijoita, jotka luovat erityisesti hyvinvointiin liittyvää antia kokonaisuuteen. Meitä on siis harvinaisen moninainen joukko, yhteisö yrittäjien rinnalla yhteisöllisyyttä rakentamassa. Piinaavaan epävarmuuden jälkeen ja uusien uhkien varjossa on merkittävää tarjota runsasta pöytää ja luoda parempaa mieltä. Koko prosessin aikana kehitämme myös toimintatapoja, jotka voivat tulla yritysten toimintaan sinne jäädäkseen. Ennen kaikkea tavoittelemme merkityksellisen yhteyden rakentumista työntekijöiden välille ja heidän keskinäiseen vuorovaikutukseensa, sitä kautta vahvistamme myös koko työhön koettua merkityksellisyyttä. Tämän me-hengen rakentumiseen myös taide valmennuksen voimana on uusi mahdollisuus. Luovat työtavat tuovat hyvinvointia ja niitä Eloisa tarjoaa. Voimme pelata yhteiseen maaliin, rakentaa me henkeä ja tukea jokaisen yrityksenne työntekijän vahvuuksia yhteisen hyvän mahdollistamiseksi. Kirjoittaja Päivi Rahmel on soveltavan taiteen ammattilainen ja Metropolian pitkäaikainen lehtori, jonka erityisosaamista on erilaisten ryhmien yhteisöllisyyden rakentaminen ja vuorovaikutuksellisten, luovien prosessien luotsaaminen. Lähteet Jalosen lainaukset on poimittu nettikeskusteluista jääkiekon olympiavoiton jälkeen. -- Tutustu ja tule mukaan Eloisa-hankkeeseen.
This Meeting Could Have Been A Workshop
We all know the meme: This meeting could have been an email. But what about this one: This meeting could have been a workshop. So how could a meeting be a workshop? One opportunity to change a meeting into a workshop is when the whole team needs to get a common understanding of a certain topic or issue. This is the perfect chance to have a workshop. The workshop format allows everyone to have a say even if they are the quietest in the room. The key to this egality is to start with something called brainwriting. This is not what you typically think of as brainstorming. Typical brainstorming is often a situation where the loudest or the boldest get their opinions put forward. This is the opposite of what we want. In brainwriting, there is silence. Only writing ideas. Or, if you plan ahead enough, there will be silence and music! There are many Spotify playlists that are meant for the quieter parts of a workshop. Then the talking comes back when you go through the ideas and issues that have been mentioned. We recently did this in our team. Here is a run down of how it was planned and what the outcome was. The brief We are a new team working on a new project that is not necessarily as clear to everyone as possible. I was a new team member and was not involved in creating the proposal that was approved. So to get everyone on the same page, a mini workshop was held. Using the walls of one meeting room, there were 5 post-it sections: Requirements (Minimum Viable Product, MVP) Personal Vision Ideal Assumptions Outcomes Requirements was first as it was to list all the requirements of the actual project. What needed to be fulfilled in order for the project to be complete and within the regulations. Personal Vision was second because it was important to me to understand where the vision of this project came from. This is where we could discuss the original vision of the project and how that is reflected in the requirements. This is really important going forward to understand the original vision even if the project is different. Ideal was next and this refers to what is the ideal outcome of this project. If everything goes perfectly, which we know it probably won’t, what does that look like for each person. What elements will the outcome have or will have accomplished? Assumptions are very important to get out on the table in the group. What assumptions are we working under that everyone else should know? Many times, assumptions can sink (or seriously delay) a project or any kind of collaboration. If the assumptions are out in the open, they can be acknowledged, openly tested, and understood by everyone. Outcomes was the final section of this workshop. This allowed us to reflect up on what outcomes we, as a group, wanted to achieve. Not necessarily what the project required, but they could even be more strategic or even more granular and personal. Maybe one person wants to learn how to use a certain software or wants the bigger team to be featured in the media for their work. This helps to put different levels of professional goals on everyone’s radar so when opportunities arise, they can be passed on to the right people. We also added another section that was titled: “Issues to think about”. And this is a section where we gathered just 3 words. But they were big words - Relationship, Community, and Process. These words were more like markers or triggers of things that we need to keep in mind as we go through the project...something that we will tackle later in the project but that we need to be reminded of. What kind of relationship do we want to create with the users of the outcome of the project? What kind of community do we want to build (do we even want to build a community?) and What is the process we want our users to go through. Things to keep in mind as we go forward. Time allocation This took about an hour and we did all the sections at once, we didn’t stop and discuss each before we moved on to the next. We did them all with brain writing (with just a quick clarification of what each meant when needed) and then went through each one at the end in the order they were presented. This process may take a little longer depending on how many people are involved. Outcome This process made sure that everyone’s thoughts and ideas were put forward fairly and equally and everyone were able to say what they wanted to say. This workshop also built up a common understanding for the entire team of the project and also what constituted success for each individual and for the project. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.
Hubin rakennuspiirustukset
Yhteisöllisen toiminnan ja yhteiskehittämisen ympäristöjä eli hubeja syntyy niin korkeakouluihin kuin toimistohotelleihin. Nämä bisnes- ja innovaatiohubit tai co-working -tilat tarvitsevat toiminnalleen vakaan pohjan. Perustukset rakentuvat omistuksesta, resursseista ja tavoitteellisuudesta. Tässä jutussa kerron tarkemmin, miten kehitetään toimiva hubi. Perustuksina omistus, resurssit ja tavoitteellisuus Omistus sitoo hubin paikalleen ja se vaikuttaa myös muihin perustusten osiin. Usein hubin omistaa joku julkinen toimija. Kyseessä voi olla kaupunki tai korkeakoulu, jotka haluavat tätä kautta kehittää valitsemaansa toimintaa ja luoda infrastruktuuria toiminnan kehittämiselle. Tämä voi olla keskittynyttä yhteen alaan, kuten koulutukseen, tai yhteen yritystoiminnan vaiheeseen, kuten start-up yritysten toiminnan kehittämiseen. Yritykset voivat myös tarjota hubin kaltaista tilaa, mutta sitä markkinoidaan usein jaettuna yhteistoiminnan tilana, co-working spacena. Tämä liittyy pohjaa piirtäessämme toiseen perustuksen osaan, joka on tavoitteellisuus. Jos omistajuus on hubin sementti, niin tavoitteellisuus on sen rakennetta lujittava teräsbetoni. Tavoitteellisuus antaa rakenteelle kestoa ja sitoo yhteen. Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, mitä hubin perustaja hubilta haluaa. Joillekin hubeille on asetettu selkeä tavoite, esimerkiksi tarkoituksena voi olla kehittää viisi kappaletta yrityksiä, jotka tuottavat yli miljoona euroa. Toisaalta tavoitteellisuus voi olla jotain abstraktimpaa, kuten yritysten välisen yhteistyön parantaminen. Resurssit taas liittyvät siihen, kuinka tukeva perustus on, kuinka laadukkaita materiaaleja sen tekemiseen on käytetty ja usein se liittyy myös siihen, kuinka pitkäaikainen hub on. Omistaja määrittelee käyttämänsä resurssit niin rakennuksessa kuin hubeissakin. Koska useimmiten hub-toiminnan tuotot tulevat pitkällä aikajänteellä tai niitä on haastava määritellä taloudellisesti, se kertoo miksi niitä usein pitävät julkiset toimijat. Valuuko hyöty viemäriin vai toimivatko prosessit? Hubin toimiminen vaatii toiminnan prosessien ja tarkoituksen määrittelyä. Prosessien määrittely luo raamit sille, miten hubissa olevia yrityksiä autetaan kuinka tarkasti kaikkien hubissa toimivien toimijoiden tehtävät on määritelty. Osassa hubeja on tarkasti määritelty prosessi, jossa on tarkat kriteerit hubiin tulevien yritysten valintaan ja hubissa toimimisen ehtoihin. On myös mahdollista, että hubin prosessit ovat löyhiä ja toiminta on satunnaisempaa. Tämä kuvaa usein tilannetta, kun hubi aloittaa toimintaansa ja etsii vielä paikkaansa. Hubilla voidaan tavoitella monia asioita. Hubit voidaan jakaa useimmiten kahteen erilliseen tavoiteluokkaan, joista toinen on kehittäminen ja toinen on innovointi. Kehittämishubi auttaa olemassa olevia yrityksiä eteenpäin, ja toiminta liittyy usein kehityshaluisten yritysten auttamiseen kasvussa. Innovointihubin tarkoitus on kehittää uusia ideoita, toimintatapoja tai tarjota mahdollisesti oppimisympäristö, jossa osaamista kerätään tietyn teeman ympärille. Tästä toiminnasta voi kehittyä yrityksiä, mutta niiden kasvattaminen ei ole olennaista hubin toiminnalle. Tärkeä piirre hubin toiminnassa on käyttöaika, eli kuinka pitkäksi aikaa hubi on tarkoitettu olemaan. Suomessa huomattava osa hubeista toimii hankerahoituksella, jolloin niillä on rajattu kesto. Toisaalta on olemassa pysyviä hubeja, joissa toiminta jatkuu vuodesta toiseen. Ideasta kohti konkreettista vantaalaista bisneshubia Kun annettiin tehtäväksi rakentaa eläväinen My Business Hub Myyrmäkeen, hanketiimimme oli uuden ääressä. Kukaan meistä ei ollut rakentanut hubia aikaisemmin. Meille kävi kuin rakentajille, joilla on nippu lautaa, pussi nauloja, pari vasaraa ja paperinkulmaan piirretty kuva naapurin vajasta. Materiaalit olivat kasassa ja oli etäinen idea siitä, mitä pitäisi rakentaa. Mutta rakennuspiirustuksia ei ollut. Yllätyimme, kun internetistäkään ei löytynyt tarkempia ohjeita, mallikuvia tai muutakaan, minkä varaan lähteä tekemään hubia. Näin ollen istahdimme pöydän ääreen ja aloimme hahmotella omia rakennuspiirustuksiamme, omaa pohjaamme, jonka avulla hubia voi suunnitella ja jonka avulla sitä voi rakentaa. Olemme piirtäneet piirustuksiimme pohjan. Hubimme omistaja on julkinen taho, Vantaan kaupunki. Sille on osoitettu riittävät resurssit julkisella rahoituksella ja tavoitteellisuus on määritelty paikallisten olemassa olevien yritysten auttamiseksi. Näin huomaamme piirtäessämme tekevämme jotain erityistä, sillä tavoitteellisuutemme ei osu kumpaakaan tyyppipiirroksen luokkaan. Tämä tuo esiin sen, että Hubi on hyvin moniulotteinen kokonaisuus, kuten rakennus voi olla hyvin erinäköinen. Se mikä toimii toiselle tavoitteena, ei toimi toiselle. Meidän hubin piirustukset jäävät prosessinmäärittelyjen osien suhteen vielä epäselväksi, niitä joudumme miettimään vielä rakennusvaiheessa. Seinät, virtuaalitila vai molemmat? Seuraavaksi on aika piirtää seinät, eli miettiä hubin tilat ja puitteet. Useimmiten hubin tilat muistuttavat avotoimistoa, mutta nyt on alkanut syntyä myös digitaalisia tai virtuaalisia hubeja, joissa toiminta tapahtuu sopivalla digitaalisella alustalla. Yhä kehittyvä virtuaalitodellisuus voi tuoda hubeihin paljon uusia ulottuvuuksia ja toimintoja. Vielä hub kuitenkin tarjoaa usein perinteiset fyysiset tilat. Hubeissa on yleensä seuraavat: keittiötilaa, jossa on myös oleskeluun tarkoitettua tilaa näyttelytilaa, jossa hubissa toimivat yritykset voivat tuoda toimintaansa ja tuotteita esiin kokoustilaa neuvotteluja varten avokonttoritilaa, joissa hubeissa toimivat voivat työskennellä. On mahdollista, että hubeissa on esimerkiksi auditorioita, ravintoloita tai saunatiloja, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Niiden tarkoitus luoda yhteisöllisyyttä, lisätä ihmisten vuorovaikutusta sekä mahdollistaa töiden mahdollisimman tehokas tekeminen. Tilojen käyttäjistä muodostuu monimuotoinen yhteisö Hankkeemme piirustuksen tekevät tässä loikkauksen tulevaan, sillä meille on tulossa myös virtuaalinen yhteisö. Toinen poikkeus piirustuksissamme on, että vaikka Hubin omistaa Vantaan kaupunki, niin se sijoittuu Metropolia Ammattikorkeakoulun kampukselle. Kyseessä on kiinnostava ja uusi tapa tehdä yhteistyötä kaupunkien ja kuntien välillä. Samalla selvitämme Leiritien kampuksen tilojen monikäyttöisyyttä ja selvitämme, kuinka kampus voisi parhaalla mahdollisella tavalla palvella lähialueiden yrittäjiä. Kuten rakennuspiirustuksissa, myös hubien suunnittelussa kaikki liittyy toisiinsa ja valinnat usein ohjaavat toisia valintoja ja sitä kautta voidaan rakentaa juuri sellainen hub kuin halutaan. Kuten valitsemalla tietynkaltainen perustus, seinät, ikkunat ja tarkoitus rakennukselle. Näin suunnittelemalla on mahdollista saada se, mitä tavoitellaan. Meidän hubimme tarkoitus on auttaa yrityksiä selviämään koronan mukanaan tuomista haasteista ja parantaa yrityspalveluiden tunnettuutta ja käyttöä alueella. Näin ollen voimme piirtää tämän osan rakennuksestamme paperille. Me piirrämme hubiimme aikajänteen, sillä on annettu aika, jonka jälkeen tarkastellaan mitä on saatu aikaan ja onko toiminnalle tarkoitusta. Hubi on toimiva rakenne yhteistyön rakentamiselle. Sen fyysiset piirteet tukevat yhteisön rakentamista ja sen toimialafokuksen valinnalla on mahdollista lisätä siihen kierroksia ja kerroksia, jotta se alkaa kasvamaan ja tukemaan itseään sekä siinä toimivia yrityksiä. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii projektipäällikkönä My Business Hubissa, jossa hänen tehtävänään on luoda paras mahdollinen hubi hankkeelle ja kehittää uusia toimintatapoja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämiseen. Tämä on ensimmäinen projekti Metropolia ammattikorkeakoulussa, mutta se toteuttaa vuosia olleen haaveen mahdollisuudesta toimia AMK-maailmassa. Aikaisemmin hän on toiminut yrittäjänä, liiketoiminnan kehittämisen parissa ja palveluyritysten esimiestehtävissä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Hän innostuu uusista asioista, innovaatioista ja haasteista. Vapaa-aika kuluu puolimaratoniin treenatessa ja kirjoittaessa.