Osaamisen kehittämisen prosessit tuottavat tuloksia yrityksissä

http://From%20upright%20angle%20a%20table%20with%20graphic%20patterns%20drawn%20onto,%20and%20people%20araound%20it,%20only%20hands%20showing.
28.11.2022
Maarit Laihonen, Perttu Pohjonen & Mika Launikari

Tietoa ja osaamista luovasti yhdistelemällä yritys voi parantaa tuottavuutta ja lisätä kykyä sopeutua muutoksiin. Yritysjohdon on kuitenkin hyvä ymmärtää, mitkä osaamisen kehittämisen prosessit ovat taustalla vaikuttamassa siihen, kuinka tietoa käsitellään ja sovelletaan. Näihin prosesseihin on mahdollista onnistua vaikuttamaan räätälöidyillä yrityskohtaisilla valmennuksilla ja koulutusratkaisuilla. Tässä tekstissä tarkastelemme kriittisesti yritysvalmennuksen laajentamista uudenlaiseksi, koko henkilöstöä sitouttavaksi prosessiksi. Tiedolla johtaminen vaatii tiedon jakamista Tietojohtaminen korostuu tämän päivän liike-elämässä. Sen tavoitteena on vahvistaa yrityksen kilpailukykyä. Tietojohtamista tarvitaan työpaikoilla aina, kun työntekijät ponnistelevat jonkin yhteisen tavoitteen eteen. Koska kukaan ei voi yksin kaikkea tietoa hallita, pitää yrityksen onnistua luomaan otolliset edellytykset tiedon luomiselle ja jakamiselle. Monissa yrityksissä ei täysin tiedosteta sitä, mikä rooli työpaikan sosiaalisilla, tiedollisilla, toiminnallisilla ja reflektiivisillä prosesseilla on tiedon ja osaamisen näkyväksi tekemisessä ja yhteisöllisessä jakamisessa. Henkilöstön osaaminen syntyy näiden neljän oppimista tuottavan prosessin avulla. (1) Kahvi- ja lounashetket sekä muut arkiset kohtaamiset edistävät tietojen, kokemusten, näkemysten ja ajatusten jakamista niin yksilön, tiimin kuin koko organisaation välillä. Sosiaalisissa prosesseissa oppiminen tapahtuu käsillä olevasta asiasta ikään kuin huomaamattomasti, kun tiedot ja ideat ’puolivahingossa’ siirtyvät toimijalta toiselle. Mikrokurssit johdattavat osallistujat yhteisen tiedon äärelle Mikrokurssit ovat pieniä opintokokonaisuuksia, jotka kestävät vähän aikaa ja keskittyvät rajattuun aihealueeseen. Mikrokurssit käynnistävät kognitiiviset eli tiedolliset prosessit, jotka liittyvät tietoon ja sen etsimiseen sekä tietämyksen lisäämiseen tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä. Mikrokurssit voivat olla oivallinen keino edistää työelämässä mukana olevan aikuisväestön jatkuvaa oppimista. Lisäksi ne voivat tukea yrityksiä havaitsemaan tarpeen henkilöstön osaamisen ylläpitämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä, osana liiketoiminnan strategista johtamista. Yrityksille tarjottavien mikrokurssien tavoitteena on tuoda yhteen kollektiivisen työkokemuksen tuottama ulkopuolelta erikseen hankittu ja yrityksessä olemassa oleva tieto. Tämän kootun tiedon varassa ongelmia voidaan ratkoa tarkoituksenmukaisissa kokoonpanoissa. Kognitiivisissa prosesseissa luodaan, jaetaan ja siirretään uusia käsitteitä ja malleja sekä tietoa niin, että niitä voidaan hyödyntää työtehtävissä ja liiketoiminnan kehittämisessä. Kognitiiviset prosessit edellyttävät usein sitä, että järjestetään tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa on sisään rakennettuna vahva tiedollinen oppimisnäkökulma. Hanketyöllä tuetaan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä MUUVO - muutosvoimaa osaamisesta -hankkeen (2) kehittämistyöllä tuetaan uusimaalaisia yrityksiä niiden liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Hankkeen aikana kehitetyt mikrokurssit ovat luonteeltaan varsin yleisluontoisia, eivätkä ne sellaisenaan ole vastaus yritysten muutos- ja kehittämisprosesseihin tai niihin liittyviin johtamis- ja osaamistarpeisiin. Mikrokurssien tarkoitus on vastata monien alojen erilaisten yritysten tarpeisiin ja antaa niille lähtökohtia uusien näkökulmien tarkasteluun ja ongelmien ratkomiseen. Yrityksen johto ja työntekijät saavat mikrokursseista perustiedot kulloinkin käsillä olevasta valmennettavasta teemasta, joita MUUVOssa ovat osaamisen kehittäminen muutosjohtaminen kestävä kehitys. Kurssien tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja niiden työntekijöitä miettimään käsiteltävien sisältöjen pohjalta kriittisesti sitä, mihin asioihin ne nykytilanteessa tarvitsevat koulutuksellista ja valmennuksellista tukea. Lisäksi kurssit auttavat tarkastelemaan, millaista johtamista ja mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan menestyksekkään liiketoiminnan tueksi. Mikrokurssit eivät sinänsä ratkaise yrityksen ongelmia, mutta voivat antaa sille työkaluja tarttua tunnistettujen haasteiden selättämiseen ja ovat välillinen keino tunnistaa uusia trendejä, haasteita ja mahdollisuuksia. Parhaimmillaan mikrokurssit nostavat esiin osallistujissa tai oppijoissa näkökulmia, joita voidaan käsitellä yhteisesti yrityskohtaisissa valmennuksissa. Pitkällä aikavälillä hanketyön tavoitteena on auttaa yritystä luomaan yritykseen kulttuuri, jossa sosiaalisten eli yhteisöllisten prosessien kautta arkisesta ja vapaamuotoisesta työntekijöiden vuorovaikutuksesta syntyy yhteisen oppimisen mahdollisuuksia työpäivän aikana. Yritysvalmennukset kohdentuvat tavoitteellisesti työstettäviin kokonaisuuksiin Valmennuksen tehtävänä on auttaa yrityksen johtoa ja työntekijöitä tunnistamaan huomionarvoisia asioita, kun yritys on lähdössä johonkin liiketoiminnan kannalta merkitykselliseen ja ajankohtaiseen muutosprosessiin.  Johdon sitoutuminen kurssi- ja valmennuskonseptin onnistumiselle on keskeistä useista syistä. Yrityksessä täytyy olla yhteinen käsitys oppimisen tarpeesta ja sen organisoinnista, esimerkiksi siten, että oppimisille järjestetään konkreettisesti aikaa työajalla. Prosessin alkuun saattamisessa auttaa, jos yritysjohto yhdessä ulkopuolisen valmentajan kanssa kykenee tunnistamaan kursseista sellaiset sisällöt ja teemat, jotka palvelevat yrityksen tarpeita parhaiten.  Kun asioista ollaan paremmin perillä, on helpompi alkaa suunnitella toimenpiteitä, joilla ongelmiin haetaan ratkaisua. Tätä prosessia tuetaan MUUVO:n yrityskohtaisilla räätälöidyillä valmennuksilla, joiden ensisijaisena tarkoituksena on auttaa yritystä tarttumaan johonkin tunnistamaansa haasteeseen ja lähtemään viemään siihen liittyvää muutos- tai kehittämisprosessia omin voimin eteenpäin. Valmennustyö jää ohueksi ja luentomaiseksi, mikäli yrityksen johto ja työntekijät eivät tosissaan sitoudu. Mikrokurssi-valmennusprosessin lisäarvo yrityksille Yksittäinen mikrokurssi ei vielä näkyvästi muuta mitään, mutta parhaassa tapauksessa se voi antaa oppijalle sysäyksen paneutua aihealueeseen tarkemmin. Mikrokurssi voi innostaa ja inspiroida oppijaa niin, että tämä alkaa aktiivisesti etsiä lisää tietoa ja uusia kouluttautumismahdollisuuksia aiheesta. Mikrokurssin ytimessä on sen kevyt ja helposti lähestyttävä luonne: se on nopea tapa perehtyä ja tutkia teemoja, painottaen jokaisen yrityksen ja työntekijän omaa näkökulmaa. MUUVO-hankkeessa kehitetty koulutus-valmennusprosessin tavoite on edistää johdon ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta työpaikalla. Vuoropuhelu lisää yhteistä ymmärrystä siitä mihin yritys on menossa mitä valintoja ja prioriteetteja siihen mahdollisesti liittyy mitä se tarkoittaa itse kunkin kannalta (johto, esihenkilöt, työntekijät). Jokaisen työyhteisön jäsenen on koettava mahdollisuutena, että he voivat halutessaan vaikuttaa yhteisiin asioihin. Jos näin on, tapahtuu muutos melkein kuin itsestään ja tulee osaksi kaikkea työn tekemistä. Avoin työkulttuuri, jossa arvostetaan moninaisuutta ja jossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti, on suosiollisempi muutokselle ja valmiimpi sitoutumaan muutosprosessiin kuin päinvastaisilla periaatteilla ja arvoilla toimiva työyhteisö. Mikrokurssien ja valmennuksen polut rytmittävät arjessa oppimista Operationaaliset eli toiminnalliset prosessit kuuluvat aktiiviseen työn tekemiseen, kokeilemiseen ja tekemällä oppimiseen. Ne tukevat työssä oppimista, osaamisen vahvistumista sekä innovatiivisten työtapojen suunnittelua. Näissä prosesseissa tarvitaan aikaa ja tilaisuuksia kokeiluihin sekä niistä opitun hyödyntämiseen ja edelleen kehittämiseen. Työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää työaikaa tekemällä oppimiseen, aktiiviseen yhteiskehittelyyn ja uusien ideoiden testaamiseen. Oppimisen integroiminen osaksi työn tekemistä prosessin aikana on MUUVOn keskeisiä työkaluja. Mikrokurssit polutetaan vuorotellen valmennusten kanssa niin, että asioita käsitellään valmennuksissa pala kerrallaan. Ideana on pitää prosessissa yllä keveyden tunnetta. Pakollinen suorittaminen ei johda tuloksiin osaamisen ja organisaation kehittämisessä, eikä myöskään kestävän kehityksen toimissa. Valmennusten kanssa rytmitetyt mikrokurssikokonaisuudet on valittu yrityksen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Polutuksessa pitää olla joustavuutta, koska erilaisten yritysten erilaiset työntekijät omaksuvat tietoa eri tavoin. Saman yrityksen sisällä eri vastuualueiden ihmisten kiinnostus voi suuntautua hyvinkin eri tavalla. MUUVO-polku luo aktiivisesti mahdollisuuksia reflektiivisille prosesseille, jotka liittyvät tilanteisiin, joissa työntekijä eli oppija reflektoi yksin ja ryhmässä omaa ja toisten oppimista, toimintatapoja ja osaamista. Nämä prosessit auttavat tunnistamaan, jäsentämään ja sanoittamaan henkilökohtaisesti ja yhteisesti opittua, rakentamaan yhteisiä merkityksiä sekä lujittamaan me-henkeä eli keitä olemme yrityksessä X. Reflektiiviset prosessit ovat työyhteisössä “kanava” palautteen antamiseen ja saamiseen, sekä mahdollisuus arvioida omaa ja koko yrityksen toimintaa. Kysymyksiä yrityksen prosessien kehittämisen tueksi Yritysjohdon ja koko henkilöstön olisi hyvä kriittisesti tarkastella edellä kuvattuihin prosesseihin liittyviä nykyisiä työtapojaan ja tiedon jakamisen käytänteitään esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Samalla voisi pohtia, mitä oppimisen edistämiseksi voidaan työyhteisössä yhdessä tehdä: Missä määrin työyhteisönne ja työtapanne mahdollistavat oppimisen sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla perusteella? Mitä kognitiivisia, eli tiedollisia prosesseja tunnistatte omassa yrityksessänne? Miten tiedostetusti näitä prosesseja käytetään ja hyödynnetään? Mitä voisitte tehdä lisää tai paremmin tai toisella tavalla? Miten yrityksessänne tuetaan työntekijöiden ajankäyttöä ja osallistumista toiminnallisiin prosesseihin? Miten yrityksenne mahdollistaa kehittämisen ja innovoinnin? Miten yrityksessänne hyödynnetään reflektiivisiä prosesseja ja niistä suodattunutta tietoa? Mitä voisitte tehdä toisin tai paremmin? MUUVOn tavoitteena ei ole luoda jäykkiä valvontarakenteita, vaan seuranta olisi sisäänrakennettu osa jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen prosessia. Tämä vaatii tietenkin myös toimintamallia tukevaa kulttuuria yritysten sisällä. Näiden prosessien kehittäminen ja tukeminen on yksi MUUVO-hankkeen tulevia haasteita. MUUVOn idean positiivisesti vastaanottaneet yritykset ja heidän kanssaan tehtävä pilottityö mahdollistaa ennakoinnin ja osaamisen kehittämisen nivomisen sujuvaksi uudeksi organisaatiokulttuuriksi. Kirjoittajat Maarit Laihonen (KTT, VTM) on Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori. Hän opettaa vastuullista liiketoimintaa ja toimii kestävän kehityksen hankkeissa. Perttu Pohjonen (MMM) toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa, jossa hän opettaa julkisten hankintojen johtamista ja vastuullista liiketoimintaa. Mika Launikari (FT, KTM) toimii Laurea-ammattikorkeakoulussa uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen TKI-asiantuntijana. Kaikki kirjoittajat toimivat MUUVO-hankkeessa mikrokursseista vastaavina asiantuntijoina ja yritysvalmentajina. Lähteet Poikela, E. ja Nummenmaa, A-R. 2002. Ongelmaperustainen oppiminen tiedon ja osaamisen tuottamisen strategiana. Teoksessa E. Poikela (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka-teoriaa ja käytäntöä. s.33- 52. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Juvenes Print Oy. MUUVO Muutosvoimaa osaamisesta -hanke (muuvo.fi)

Co-Creating Student-Run Centers in Multicultural Contexts

http://People%20are%20sitting%20in%20a%20classroom%20at%20Metropolia%20UAS%20during%20a%20collaboration%20workshop.%20They%20are%20working%20in%20small%20groups%20discussing,%20co-creating%20and%20developing%20new%20services%20together.
24.11.2022
Kajsa Sten & Janett Halonen

The Student-Run Multidisciplinary Allied Health Practice Center offers a setting that connects clients, students, teachers and working life partners. The center embraces multidisciplinarity, and the wide range of disciplines involved is expected to stimulate new ways of thinking and better insight creation. The multidisciplinary center will help students develop their professional competencies, and clients will receive services that support their well-being. This blog post shares important findings of the development process from the perspective of Metropolia´s tutoring work. Multidisciplinary collaboration and co-creation Nowadays, multiprofessional and multidisciplinary collaboration is becoming more common and is already the natural way of working together in many health care contexts. Co-creation is a teamwork approach and a tool to spark innovation and client satisfaction, and to integrate clients into the processes of service ideation and development (1, 2). Co-creation brings different parties together to jointly produce a mutually valued outcome. Co-creation brings in ideas from clients or participants, which in turn creates new ideas to the project (2). In co-creation, service users and providers are equal actors in the development process. Based on Harra (3), co-creation means collaboratively planned actions for developing processes to achieve the best solutions in a meaningful way. Developing a multidisciplinary center model In January 2019, the KickOff event of the Erasmus+ capacity building project Student-Run Multidisciplinary Allied Health Practice Center (SMAHPC) was launched in Gjilan, Kosovo. This was the start of an international network and collaboration between six universities and several working life partners. The purpose of this international project was to co-create and develop a new learning environment and way of teaching, where Metropolia University of Applied Sciences' role was to support the development process in multiprofessional teams. The following key concepts were identified in the beginning of the process and chosen as basis for development: Student-Run Multidisciplinary Collaboration Allied Health Innovation and entrepreneurship Co-configuration and co-creation Evidence-informed practice User-involvement Client-centeredness Network communication Throughout the project, the development teams engaged different actors from different fields and educational backgrounds, such as social and healthcare sector and also law, educational and rehabilitation sectors. The development teams included students clients teachers principals chief financial officers (CFO) managers junior and senior specialists Taking network collaboration further with partners A business plan and an operational model concerning learning and pedagogy for the Student-Run Center were co-created to clarify the center's structure. The project team consisting of development teams also co-wrote a Handbook of key concepts. During a study visit in Helsinki, the aim was to define and clarify the structure and operations of the new Student-Run Center. To visualize the center´s operating model we used different kinds of co-creation methods and service design tools. For example: Canva applications Blueprints of services Concretization of services and activities through play with Legos and other functional activities Defining key roles at the Student-Run Center - client, teacher and student From the very beginning, the importance of conceptualizing new equal roles and actions at the center was emphasized. We discussed and co-created materials during online tutoring sessions by using, for example, Google Jamboard to define and visualize practical actions at the center. The tutors formulated important questions that needed to be answered: Who chooses treatment methods and evaluates assignments and learning outcomes at the center? How can we support collaboration and learning during all steps of the operation model at the center? How is knowledge constructed and in what settings: virtual or face-to-face? How is interaction and equal participation taken into consideration? Is the working method collaboration or cooperation? How is the client's perspective taken into consideration? Bridging the differences for a common goal Also, some differences affected the development work. Many laws and regulations guide the universities' teaching and client service activities in Kosovo's social and healthcare sectors, which were important to notice. We spoke different languages and sometimes had different understandings of crucial concepts because of our backgrounds and historical variables. This challenged collaboration and co-configuration and made co-working sometimes more like cooperation. Each participant's perspective was equally important to be highlighted during the development and enriched the team’s understanding and created depth for action and co-creation. We were driven by a shared ambition and a state of mind that bound us into close communication and interaction that led to a shared understanding. The global Covid-19 pandemic made the pragmatic phase of the development process at the center very challenging. The piloting of the operational model and the new pedagogical approaches at the Student-Run Center were planned to be implemented in parallel with the piloting. However, more practical experience is required to enable further development so that the services provided at the Student-Run Center will match the needs of the clients and the students’ learning outcomes. Tools for sharing knowledge and supporting collaboration Role playing was used to clarify the roles and tasks of teachers and students in this new way of learning. Students dramatized actual client situations in the Student-Run Center. The teachers’ role was to mentor, coach and spar the client work. The aim for the students was to learn by doing, which is a new approach in the Kosovian teaching culture. Online tools and applications, such as Google Jamboard and Padlet, were used during tutoring sessions. These tools helped to introduce and try different possibilities of collaboration and co-creation that highlighted new pedagogical learning approaches in new online settings. The client’s role and perspectives are essential in service design In the beginning, the aim was to develop one Student-Run Center, but during this project, all Kosovian universities involved also started creating Student-Run Centers in their own surroundings. The clients’ roles in these new centers are crucial: to have an active Student-Run Center, we need clients and students. The students provide the services that the clients need and desire. Through client work, the student will experience a unique learning environment which generates skills for the demanding working life. To provide services and to enable learning in this way is also socially sustainable in many ways. Now facing the dissemination stage of this project, the multidisciplinary collaboration has built the capability in all participants and partners involved. In the future, it is important for the actual actors at the Student-Run Center (clients, students and teachers) to continuously collaborate and co-create. To emphasize the clients' perspective in the ongoing development it is important to maintain the desired and needed services at the center for years to come. Authors Janett Halonen works as a Senior Lecturer in the Occupational Therapy Degree Programme and has participated in the SMAHPC project from 2019 to 2022. Janett collaborates with students, clients and staff at Metropolia UAS´s HyMy-Village, which is an example of a Student-Run center at Myllypuro campus. Janett also works as project manager in the Digital inclusiveness promoting employment project and has a Master Degree in Health Promotion. Kajsa Sten works at Metropolia as Senior Lecturer for the degree program in Optometry, and she gets excited about development and learning projects done together with work life partners and students. By education, Kajsa is an Optometrist and has completed a Master's Degree in Rehabilitation and has vocational teacher's qualification. Over the years, Kajsa has been involved in many development projects, and been actively involved in co-creating and starting up the Metropolia’ s multidisciplinary HyMy -village services and learning environments. The Village OPTICIAN learning environment was developed by Kajsa and it is created in close cooperation between working life networks and Metropolia. Literature Galvagno, M., & Dalli, D. (2014). Theory of value co-creation: a systematic literature review. Palumbo, R. (2016). Contextualizing co-production of health care: a systematic literature review. Int J Public Sector Manage, 29(1), 72-90. Managing Service Quality, 24(6), 643-683. Harra, T. (2014). Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallisuuden mahdollistaminen toimintaterapiassa. Rovaniemi: University of Lapland. -- Visit the SMAHPC project webpage (src-health.net)  

Kotihoidon vetovoima huolena – ratkaiseeko sosiaalinen media rekrytoinneissa?

http://Naishenkilö%20istuu%20olohuoneen%20lattialla%20elehtimässä%20älypuhelimelle,%20joka%20on%20kiinnitetty%20jalustaan.
21.11.2022
Heidi Stenberg

Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimaan. Toisaalta kysynnän kasvu on ollut nopeaa ja suurta, toisaalta työvoiman saatavuus tulevaisuudessa näyttäytyy haasteellisena. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä tavoitteisiin ei päästä, vaan keskeisimpänä ratkaisuna työvoiman saatavuuden parantamiseksi nähdään alan vetovoiman ja työolojen parantaminen. (1.) Tässä blogissa tarkastellaan kotihoidon vetovoimaa ja tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon yrittäjän työvoiman saatavuutta. Hoiva-alan yrittäjät ovat tunnistaneet omassa arjessaan työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja myös työntekijöiden pysyvyyden haasteet. Hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjinä toimivat usein terveysalan koulutuksen omaavat yrittäjät. Sen lisäksi, että yrittäjänä vastaa yrityksen liiketoiminnasta, voi toimia myös itse hoivatyössä. Ajanpuute, liiketoimintaosaaminen ja henkilöstöjohtaminen näyttäytyvät moninaisina haasteina arjessa. Työntekijöiden saatavuuden ja vaihtuvuuden haasteet sävyttävät hoiva-alan yritysten arkea ja näkyvät myös asiakkaiden palveluiden saatavuudessa. Positiivisella ja rehellisellä työnantajakuvalla on merkitystä Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa (2) on tunnistettu, että kotihoito kärsii imago-ongelmista, koetun arvostuksen puutteesta ja vanhanaikaisista käsityksistä työn sisällöstä. Kotihoitoyksiköissä ei aina panosteta aktiivisesti ulkoiseen viestintään ja viestinnän kehittämiseen. Aktiivisella ja positiivisella ulkoisella viestinnällä on kuitenkin mahdollista vaikuttaa kotihoidon vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä saada lisää hakijoita avoimiin tehtäviin. (3.) Vaikka viestinnällä pyritään vahvistamaan positiivista mielikuvaa työnantajasta, työn vahvuuksia ja myönteisiä puolia, on työpaikkailmoituksissa oleellista kuvata rehellisesti myös palkkaus ja henkilöstöetuudet sekä kertoa siitä, mitä työtehtäviin kuuluu perushoitotyön lisäksi. Lisäksi olisi hyvä kertoa kliinisen hoitotyön urapolkumalli, jos sellainen on. (4.) Työnhakijat haluavat nähdä työpaikkailmoituksissa ja yrityksien rekrytointisivustoilla kuvia ja tarinoita oikeista ihmisistä. Lisäksi he haluavat myös tietää työyhteisön arjesta, eli kurkistaa julkisivun taakse (5.) Työntekijöitä rekrytoitaessa on oleellista tuntea kohdeyleisö. Hoitoalan työntekijöillä työ itsessään, ammattitaito ja sen ylläpitäminen, auttamisen halu sekä työn mielekkääksi ja merkitykselliseksi kokeminen palkitsevat. (6.) Yritykset voivat saada ulkoisella viestinnällä ja mainonnalla sosiaalisessa mediassa helposti lähestyttävää näkyvyyttä, joka edistää yrityksen brändiä ja tuo yrityksille tunnettavuutta. Onnistunut mainos luo hyvää mielikuvaa sekä vaikuttaa mielipiteisiin yrityksestä (7). Sosiaalinen media voi tukea rekrytointia Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelevien ohjelmaan kuuluvat innovaatio-opinnot (MINNO), jotka toteutetaan monialaisina innovaatioprojekteina. Näissä opinnoissa opiskelijatiimit saavat ratkaistavakseen jonkin työelämästä lähtöisin olevan ongelman. Esitimme sotealan pito- ja vetovoiman haasteet Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - hankkeen nimissä ratkaistavaksi. Kaksi Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijatiimiä ideoi keinoja, joiden avulla kotihoidon palveluja tarjoavat yritykset saisivat paremmin työntekijöitä palvelukseensa. Samalla tiimit pohtivat, miten lisätä työvoiman pitovoimaa kotihoidossa. (8.) MINNO-projektitiimi kartoitti mielipiteitä kotihoidon mainonnasta ja vetovoimaisuudesta Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tehdyllä kyselyllä. Tuloksista kävi muun muassa ilmi, että kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista toivoi saavansa ensisijaisesti tietoa kotihoidon avoimista työpaikoista sosiaalisen median kautta. Tulevaisuuden työvoiman saatavuuden tueksi sosiaalisen median haltuunotto on siis yrityksille ja organisaatioille yhä tärkeämpää. Kotihoidon sosiaalisen median brändin on tunnistettu rakentuvan työntekijöiden esiin nostamien vahvuuksien ja työn myönteisten puolien varaan. Myös organisaatioiden työyhteisön arjen livelähetyksistä on saatu hyviä kokemuksia. (3) Yrittäjille tukea sosiaalisen median hyödyntämiseen MINNO-projektitiimin haastattelema kotihoidon pienyrittäjä epäili kuitenkin sosiaalisen median kautta viestinnän ja mainonnan lisäävän työtaakkaa. Hän ei myöskään kokenut sosiaalisen median käyttöä luontevaksi itselleen, vaikka uskoikin sen hyödyttävän rekrytoinnissa. Opiskelijat päätyivät yrittäjän haastattelun innoittamana jatkojalostamaan annettua työelämähaastetta. Lopulta haasteeksi muodostuikin kaksi kysymystä: Minkälainen on hyvä mainosvideo sosiaalisen mediassa? Miten mainosvideo tuotetaan helposti ja aikaa tuhlaamatta? Ratkaisuna opiskelijat loivat ohjevideon hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjille. Videolla annetaan ohjeita rekrytointivideon tekemiseen ja kerrotaan, mitä asioita kannattaa tuoda esiin rekrytointivideossa. (9.) Ensimmäisessä osiossa perustellaan rekrytointivideon hyötyjä. Toisessa osiossa kerrotaan, minkälaista sisältöä kotihoidon rekrytointivideossa kannattaa nostaa esiin. Kolmannessa osiossa ohjeistetaan rekrytointivideon tekeminen vaiheittain. (9.) Lähteet Tevameri, Terhi 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua (julkaisut.valtioneuvosto.fi). TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 25.10.2022. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke (essote.fi) Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke 2020-2021. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon viestinnällä 2020–2021. (PDF) Dia-esitys. Viitattu 13.9.2022. Holmberg, Jan 2021. Hoitajien rekrytointi on lapsenomaista. (tehylehti.fi) Tehy-Tehyläisten oma lehti. Blogipostaus. 20.8.2021. Viitattu 15.9.2022. Suonpää, Sanna. Sosiaalinen media rekrytointikanavana –hypeä vai hyötyä? Monster.fi. Viitattu 13.9.2022. Vetovoimainen vanhustyö -hanke 2022. Vetovoimatekijät. (PDF) Viitattu 25.10.2022 Kansanniva, Miikka 2018. Mainosvideon merkitys pienyrittäjälle. (theseus.fi) Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutusohjelma, mediatuottaminen.  Viitattu 13.9.2022 Dallaten innovaatioprojektit: Veto- ja pitovoima 2022 (dallaten.fi). Viitattu 25.10.2022 Kotihoito vetovoimaiseksi. Metropolia MINNO -projekti syksy2022. (Youtube.com) Kirjoittaja Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä.