Media-alan työtilanne vaihtelee, työhakutaitoja kannattaa kehittää
Media-alan työmarkkinatilanne kärsii epävakaasta taloustilanteesta ja edelleen myös korona-ajan vaikutuksista. Teknologian nopea kehittyminen ja tekoälysovellusten esiinmarssi aiheuttavat epävarmuutta ja osaamispaineita. Työnhaussa on kuitenkin edelleen tärkeää muistaa perusasiat. Monimuotoinen media-ala Media-ala on moninainen ja työtilanne alan sisällä vaihtelee. Alasta keskusteltaessa voivat esillä olla esimerkiksi audiovisuaalinen mediatuotanto, elokuvat ja televisio, radio, journalismi, sanomalehdet, painotuotteet, viestintä, 3D-animointi ja peliala, ja lisäksi myös mainonnassa ja markkinoinnissa työskennellään vahvasti mediasisältöjen parissa. Alan eri puolilla on yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi samoja työkaluja, sisältöjä ja työprosesseja, mutta työtilanne ja rekrytointikäytännöt voivat vaihdella merkittävästi. Seuraavaksi muutama poiminta media-alan eri alueiden tilanteesta ja työmarkkinoiden kehityksestä. Journalismi, viestintä- ja media-ala Suurin media-alaa kohdannut mullistus 2000-luvulla on ollut internetin yleistyminen ja digitaalisten sisältöjen määrän ja saatavuuden valtava lisääntyminen. Tämä on johtanut median murrokseen, joka on ilmennyt esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtien tilaajamäärien sekä perinteisten tv-kanavien katsojamäärien laskuna. Perinteisen kustannustoiminnan (sis. lehdet ja kirjat) osuus joukkoviestintä-markkinoista on pudonnut 16,5 ja sähköisen viestinnän osuus kasvanut 17,9 prosenttiyksikköä vuosina 2012-22. (1) Digitalisaatio on muuttanut työn tekemisen tapoja, ja monimediaisuus sekä monialainen ja -välineellinen osaaminen olennaisia taitoja ammatillisen osaamisen, innovatiivisuuden, luovuuden ja uuden oppimisen rinnalla (2). Työvälineet ja teknologiat kehittyvät koko ajan, joten laaja-alainen osaaminen ja jatkuva osaamisen täydentäminen parantavat työllistymisen mahdollisuuksia. Audiovisuaalinen mediatuotanto Audiovisuaalisella alalla koettiin vielä joitain vuosia sitten osaajapulaa nousseiden tuotantomäärien, tuotantojen koon kasvamisen sekä uusien jakelukanavien myötä (3). Viime vuosina tuotantojen määrä on kuitenkin romahtanut. Tähän ovat johtaneet muun muassa koronapandemia, Ylen alkuvuodesta 2023 viivyttelemät tilauspäätökset, suoratoistopalvelujen kilpailutilanne sekä elokuva- ja tv-tuotantojen tukien väheneminen. (4) Audiovisuaalisella alalla tieto työpaikoista liikkuu perinteisesti sisäpiireissä ja rekrytoinnit tehdään suosittelujen perusteella käsin poimien (5). Tämä lisää työllistymisen haastetta alan hiljaisen kauden lisäksi entisestään ja korostaa verkostoitumisen merkitystä. Peliala The Game Industry of Finland Report 2022 -selvityksen (6) mukaan NFT- (non-fungible token) ja kryptovaluuttakuplien puhkeaminen sekä talouden taantuma ovat saaneet sijoittajat epäröimään sijoittamista uusiin teknologioihin ja alustoihin. Lisäksi useat kustantajat edellyttävät uusilta peliprojekteilta vähintään 5 miljoonan euron kehitysbudjettia ennen kuin pelin julkaisemisesta aletaan edes keskustella. Sijoitusten puutteen takia varsinkin pienten peliyritysten on vaikea palkata uusia työntekijöitä, ja trendinä on ollut tehtävien ulkoistaminen rekrytointien sijaan. Junioritason tekijöille tarjolla olevat työmahdollisuudet ovat enimmäkseen vakiintuneissa yrityksissä. (6) Työnantajien mukaan pelialan opinnoista valmistuneiden työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi puutteet työnhakutaidoissa ja työhakemusten kirjoittamisessa. Myös taidot CV:n ja portfolion toteuttamisessa työnantajat näkevät puutteellisina. (7) Tekoäly vaikuttaa jo Tällä hetkellä paljon keskustelua herättävä digitalisaation alue on generatiivinen tekoäly ja sen vaikutukset luovaan työhön. Esimerkiksi visuaalisessa viestinnässä ja graafisessa suunnittelussa tekoäly voi nopeuttaa työskentelyä luomalla tai muokkaamalla kuvia käyttäjän antaman tekstisyötteen perusteella. Samoin tekstipohjaiset työkalut voivat auttaa esimerkiksi journalistisessa työssä juttuideoiden kehittelyssä, aiheiden etsimisessä tai taustamateriaalin kartoittamisessa (8). Lokakuussa 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan verkon freelance-markkinoilla on jo nähtävissä, kuinka tekstipohjaisen tekoälysovelluksen ChatGPT:n julkaisun jälkeen automaatioon taipuvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 21 % verrattuna manuaalista työtä edellyttäviin tehtäviin. Samoin generatiivista tekoälyä hyödyntävien kuvasovellusten myötä kuvien tuottamiseen liittyvien työtehtävien tarjonta on vähentynyt 17 %. (9) Tekoäly haastaa oppimaan ja löytämään sille omaa työskentelyä tehostavia käyttötapoja. Se voi nopeuttaa rutiininomaisia tehtäviä, mutta esimerkiksi graafisessa suunnittelussa suunnittelijan ammattitaito ja luova näkemys ovat yhä avain laadukkaaseen lopputulokseen. Media-alan työnhakijoiden uraohjaus Uraohjain-palvelussa Uraohjain-palvelu on tarjonnut marraskuusta 2023 alkaen uraohjausta Helsingin työllisyyspalveluiden asiakkaina oleville media-alan sekä ICT- (information and communications technology) ja ohjelmistoalan työnhakijoille. Media-alan osallistujia on kirjoittamishetkellä ollut mukana palvelussa noin 50 henkilöä. Palvelun tarkoituksena on tarjota tukea työnhakuun, urasuunnitteluun, osaamisen täydentämiseen ja arjen hyvinvointiin. Uraohjain-palvelun yksi osa on ohjauskeskustelu, jossa työnhakija pääsee pohtimaan uraohjaajan ja media-alan asiantuntijalehtorin kanssa työtilannettaan, työnsaannin haasteita ja osaamistarpeitaan. Keskusteluissa käsitellään toistuvia teemoja, esimerkiksi työnhakudokumentteja ja täydentävien opintojen suunnittelua, mutta ohjattavien erilaisten taustojen takia keskustelut etenevät myös hyvin vaihteleviin aiheisiin. Riippumatta ohjattavan koulutuksesta, työkokemuksesta tai media-alan suuntautumisesta voidaan nostaa esiin joitakin yleispäteviä huomioita ja perusasioita, jotka työnhaussa on hyvä muistaa. Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Työnhakua ja urasuunnittelua voi jäsentää pohtimalla perusteellisesti omaa osaamistaan, niin koulutuksen, työn kuin vapaa-ajan toiminnan kautta. Eri projektien ja niiden edellyttämän osaamisen kuvaaminen ja sanoittaminen avaa omat mahdollisuudet näkyviksi laajemmin kuin otsikkotason listaus. Asiaosaamisen lisäksi on hyvä tunnistaa omia vahvuuksia esimerkiksi tiimin jäsenenä, ideoiden tuottajana tai asiakkaan kanssa viestijänä. Syvällinen osaamiskartoitus helpottaa omien vahvuuksien kuvailemista CV:ssä (Curriculum Vitae), työnhakukirjeessä ja työhaastattelussa. Kohdennettu, osaamista korostava CV ja työnhakukirje CV:ssä ja työnhakukirjeessä on tärkeää tuoda esiin haettavan työtehtävän kannalta olennainen osaaminen, koulutus ja työhistoria. On hyvä nostaa esiin työpaikkailmoituksessa edellytettäviä taitoja oman osaamiskartoituksen pohjalta. Haettavan tehtävän kannalta epäolennaiset asiat voi jättää pois tai yhdistää ne tiiviisti niin, että huomio on keskeisissä asioissa. Työn jälkeä ja työskentelytapoja avaava portfolio Ajatuksella koottu kokoelma työnäytteitä antaa mahdollisuuden esitellä omaa osaamista ja tekemisen tapaa konkreettisemmin kuin CV:ssä ja työnhakukirjeessä on mahdollista. Portfolioon kannattaa valita sopiva määrä projekteja ja kuvata jokaisen kohdalla, mikä oma rooli projektissa oli, mitä osaamista projekti vaati ja mitä se opetti. Verkostot Verkostoitumisen merkitystä media-alalla ja yleisemmin luovilla aloilla ei voi liiaksi korostaa. Kannattaa osallistua oman alan tapahtumiin, pitää yhteyttä opiskelukavereihin ja entisiin kollegoihin ja hyödyntää esimerkiksi LinkedIn-palvelun mahdollisuuksia. Usein projektit käynnistyvät vauhdilla rahoituksen varmistuttua, eikä pitkiin rekrytointiprosesseihin ole aikaa. Tehtäviin haetaan osaajia omista verkostoista tai suositusten kautta. Siksi verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, ja sitä kannattaa harjoitella ja tehdä aktiivisesti. Kirjoittaja Jussi Linkola työskentelee Metropoliassa projektisuunnittelijana, ja hän on toiminut Uraohjain+-hankkeessa media-alan asiantuntijalehtorina. Uraohjain+ on Stadin ammattiopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteiskehittämishanke. Hanke on EU:n osarahoittama. Lähteet Tilastokeskus (2023). Joukkoviestintämarkkinat Suomessa 1997–2022 (stat.fi) Rantanen, J. ym. (2020). Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä: Media Work 2030 -kyselyn alustavat tulokset (PDF). Tampereen yliopisto: Työelämän tutkimuskeskus. Business Finland (2021). Kotimainen av-ala kiihtyvässä muutoksessa. Pula osaajista kasvun esteenä (businessfinland.fi). Toimialaselvitys 6/2021. Jutila, J. (2024). Elokuva- ja tv-alan tilanne vaikeutui. “Markkina muuttui niin monta kertaa, että on ollut mahdoton pärjätä.” Journalisti, 100(3), 6. Kaarivuo, A. (2023). Rekrytointikäytännöt audiovisuaalisella alalla. Teoksessa Salo, A-V. (toim.): Osaajapulaa ja työttömyyttä, Nuorten mutkikas tie av-alalle. TAITO-sarja 129. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hiltunen, K., Latva, S., Kaleva, J., Tyynelä E. & Sauri L. (2022). The Game Industry Of Finland Report 2023. Neogames (PDF). Neogames (2020). Pelialan koulutuksesta vuosina 2016-2019 valmistuneiden tai opintonsa keskeyttäneiden työllistyminen (PDF) Valkonen, J. (2024). Lue Journalistin vinkit tekoälyn hyödyntämiseen! Journalisti, 100(3), 12. Demirci, O., Hannane, J. & Zhu, X. (2023). Who Is AI Replacing? The Impact of Generative AI on Online Freelancing Platforms.
Mikään ei ole lopullisesti valmista
Yleiseksi kulkutieksi ajateltu ovi ei ole toimiva, jos siihen pitää liittää ohje vedä tai työnnä. Silloin sen muoto tai vaikkapa kahva ei viesti käyttäjälleen, miten ovi toimii. Tiskiharjan koukku on väärin suunniteltu, jos joutuu taiteilemaan saadakseen sen ripustettua paikoilleen. Palveluprosessi ei ole kunnossa, jos lounaslinjastolla pitää palata takaisinpäin saadakseen ruokailuvälineet. Joukkoliikenteessä lukijalaitteen suunnittelussa voi olla puutteita, jos matkalipun leimaaminen on hidasta. Käytettävyyden tunnettu puolestapuhuja, professori Donald A. Norman onkin esittänyt, että jos jotakin asiaa on vaikea käyttää, vika ei yleensä ole käyttäjässä, vaan laitteessa tai tuotteessa (1). Esimerkkejä on lukemattomia ja niin myös kehittämiskohteita. Jokainen niistä voi olla sellainen, että se voi tuottaa kehittäjälleen myös taloudellista hyötyä. Kuitenkin, pitää muistaa, että harvoin edes arkiseen ongelmaan on olemassa pelkästään suoraviivainen idea A:sta ratkaisu B:hen kulkeva polku. Suuri määrä erilaisia ideoita, joiden joukossa saa ja tuleekin olla myös rohkeita ja epätavallisia avauksia, on edellytys sille, että ylipäänsä päästään kehittämään jotakin uutta. Ideoiden keksiminen on periaatteessa helppoa. Hyvien ideoiden keksiminen on vaikeaa ja todella hyvien ideoiden keksiminen on todella vaikeaa. Mutta ei mahdotonta. Helppo ratkaisu pölyjen poistoon? Yleensä tarvitaan paljon kehittämistyötä ja monta erilaista vaihetta, ennen kuin tuotteen loppukäyttäjälle toimiva ja taloudellisesti kannattava, valmistettava ratkaisu löytyy. Hyvä esimerkki on pölynimuri, jonka muotoilija James Dyson päätti kehittää 1970-luvun lopulla. Dyson oli huomannut, että tavallisen imurin teho heikkenee, kun pölypussi täyttyy ja samalla se tukkiutuu hienojakoisesta pölystä. Dyson lopulta onnistui kehittämään laitteen, jonka imuteho säilyy ja jossa ei ollut pölypussia. Saadakseen pölynimurin teknologian toimimaan, Dyson joutui rakentamaan yhteensä 5127 erilaista prototyyppiä. Tekninen periaate pölynimurille oli jo olemassa. Sahoilla ja maalamoissa oli jo aiemmin käytetty samantapaista, keskipakovoimaan perustuvaa teknologiaa haitallisten partikkelien poistoon ilmasta. (2). Vaivannäkö kannatti. Dyson sai keksinnölleen lukuisia patentteja (3) ja se oli merkittävän liiketoiminnan alku. Jokaista arkista ongelmaa varten ei onneksi tarvitse rakentaa tai pohtia tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Useimmiten vähempikin riittää. Kaikki kuitenkin alkaa aina ongelmasta, joka on tunnistettu, ja joka on ratkaisemisen arvoinen. Sen sijaan, että olisi käyttänyt vain enemmän aikaa tukkoisella imurilla jynssäämiseen, Dyson tunnisti ongelman ja päätti tehdä asian toisin. Kaikki voivat löytää arjesta kehittämiskohteita Koti- ja työympäristössä, kaupungilla, kaikkialla, on monenlaisia esineitä, kalusteita, liikkumisen ratkaisuja. Arjessamme ei ole mitään, joka vain on, ilman, että sen olemassaoloon ei olisi joku vaikuttanut. Mikään esine tai palvelu ei ole ilmaantunut sattumalta. Kaikki on jonkun suunnittelemaa, kehittämää ja muotoilemaa. Kun se on hyvin tehtyä ja toimivaa, se on näkymätöntä. Kun se on huonosti tai puutteellisesti toteutettua, se hankaloittaa tai harmittaa, ja huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa vaaraa. Keskeneräisyys on myös mahdollisuus. Mikään ympärillämme olevista esineistä, asioista tai palveluista ei ole lopullisesti valmis. Kenellä tahansa on oikeus tunnistaa epäkohtia tai asioita, jotka toimivat huonosti tai ärsyttävät. Niitä voi edelleen kehittää, parannella ja tuottaa uusia oivalluksia, keksintöjä ja lopulta innovaatioita, eli kaupallistuneita keksinnöllisiä oivalluksia. Innovaation syntyminen edellyttää aina ideaa, tai ensimmäistä havaintoa. Sen jälkeen tarvitaan jotakin konkretiaa, jolloin tuloksena saattaa olla keksintö, eli keksinnöllinen, aiemmin tuntematon ratkaisu. Mutta vasta, kun keksinnöllisen tuloksen hyödyntämistapa on määritelty, käsillä voi olla aito innovaatio. Mitä kehittämiskohteita sinä huomaat? Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lähteet Norman, D. A. 2013. Design of Everyday Things: Revised and Expanded. New York: Basic Books. Fiell, C. & Fiell, C. 2000. Industrial Design A-Z. Köln: Taschen. Dysonin patentti US 4853008A 1989. Combined disc and shroud for dual cyclonic cleaning apparatus. Notetry Ltd., London, UK. (Dyson, J.) US 224694, 27.7.1988. Julk. 1.8.1989.
Sosiaalinen media hanketyössä – kannattaako omien tilien luominen?
Näkyvyys ja läsnäolo sosiaalisessa mediassa on houkutteleva vaihtoehto hankkeille, eikä vähiten siitä syystä, että siellä viestiminen on kustannustehokasta. Mikäli vain henkilöresursseja on nimetty tehtävään. Kun aloitin Turbiinissa viestintäasiantuntijan roolissa, emme ensimmäisenä ladanneet sosiaalisen median eri applikaatioita käyttöön vaan istuimme tiimimme kanssa alas ja luonnostelimme kohdeyleisöämme. Tässä blogisarjassa käsittelemme sosiaalisen median hyödyntämisestä hanketyössä ja avaamme kampushautomo Turbiinin viestinnästä saatuja oppeja. Hankeviestintä - A3-posterin kaveriksi sosiaalisen median viestintästrategia? Hankeviestijälle lienee tuttua, että Euroopan unionilta saatu tuki tulee näkyä vähintään logolisäyksinä sekä A3-kokoisena hankejulisteena. ”Kehittämishankkeiden ja pienten investointihankkeiden tuensaajien on tehtävä A3-kokoinen hankejuliste, jossa kerrotaan hankkeesta ja korostetaan rahaston tukea. Vähintään yksi juliste on asetettava paikkaan, jossa se on selvästi yleisön nähtävillä. — Hankejulisteen voi toteuttaa myös pelkästään digitaalisessa muodossa, jolloin sen voi asettaa näkyville esimerkiksi infonäytöllä”, linjaa Työ- ja elinkeinoministeri. Uusimpien tutkimusten mukaan 80,4% suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Suomen mittakaavassa se tarkoittaa 4,46 miljoonaa ihmistä. Näkyvälle paikalle asetetun A3-posterin lisäksi sosiaalinen media voi olla käytännöllinen lisä hankeviestintään. Viestintä on keskeinen osa hankkeen onnistumisessa ja siihen kannattaa panostaa. Hankkeen tavoitteista, tuloksista ja vaikuttavuudesta viestiminen on sekä velvollisuus että mahdollisuus. Onnistuneena hankeviestintä parantaa tulosten näkyvyyttä sekä tarjottujen mahdollisuuksien saavutettavuutta. Ja kun näistä on viestitty kohderyhmälle oikein, myös organisaation maine paranee. Sosiaalisen median hyödyntäminen on tänä päivänä niin sanottua peruskauraa myös viranomaisviestinnässä. Yksisarvis-esimerkiksi, eli harvinaisena ja erittäin menestyksekkäänä, nostetaan esille usein Verohallinto sekä Verohallinnon onnistunut somestrategia. Verohallinnolla on 77,3 tuhatta seuraajaa Instagramissa, kun esimerkiksi Tilastokeskuksella seuraajia Instagramissa on hieman alle 4000. (30.9.2024) Virastoja molemmat. Verohallinnon someviestinnässä hyödynnetään ennen kaikkea huumoria. Viranomaisviestinnän ei tarvitse siis olla mitäänsanomatonta. Myös viranomaisille, kuten hankkeillakin, on viestinnässä sama tehtävä kuin millä tahansa muulla yrityksellä tai organisaatiolla: tavoittaa oma kohderyhmä mahdollisimman hyvin. Miksi sosiaaliseen mediaan kannattaa mennä vai kannattaako? Metropolian yrityshautomo Turbiini Campus Incubator on toiminut Metropoliassa vuodesta 2015 alkaen. Metropolia rahoittaa osan toiminnasta, mutta kehittämisessä on ollut mukana myös Helsingin kaupungin Kampusinkubaattorit-hanke loppuvuodesta 2021 lähtien. Turbiinin sosiaalisen median tilit perustettiin vuoden 2022 alkupuolella ja tällä hetkellä seuraajia on kahdella pääkanavallamme, LinkedInissä ja Instagramissa, yhteensä 2500 henkilöä. Valintojen takana on kuitenkin ajatustyötä. Olemme keskustelleet ja arvioineet sosiaalisen median ratkaisuja Turbiinille yhdessä. Pohdimme, ketä haluamme tavoittaa, jotta pääsemme asetettuihin tavoitteisiin? Ketkä hyötyisivät Turbiinin tarjoamista palveluista? Ovatko ryhmät erilaisia toisistaan? Turbiini tunnisti kohderyhmäkseen kolme tahoa: Metropolian opiskelijat, Metropolian henkilökunnan sekä Helsingin startup-ekosysteemin toimijat. Palaamme kohderyhmäanalyysiin tarkemmin tulevan blogisarjan aikana. Ennen kuin yhtään julkaisua internettiin on tehty, analysoitavaa riittää. Tarvitseeko hanke omia somekanavia vai onnistuisiko viestiminen organisaation jo olemassa olevien kanavien kautta? Viestintästrategian toteuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan aiemmin mainitsemani Verohallinnon viestintästrategiaa hiottiin jo vuodesta 2017 lähtien. Viestintä ja brändin rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja jotkin hankkeet ovat iältään muutaman vuoden pituisia, joten myös tästä syystä on hyvä pohtia hankkeen omakanavaisuutta. Ovatko omat tilit tarpeellisia, jos toiminnan jatkosta ei ole varmuutta viiden vuoden säteellä? Miten oma organisaatio voi tukea tällöin hankkeen viestintätarpeita? Ei nimi hankeviestintää pahenna Kun kohderyhmät Turbiinin osalta tuntuivat selkeiltä, oli aika miettiä, miten yleisö saadaan parhaiten kiinni. Turbiinin aiemmin hyödyntämiä sosiaalisen median tilejä olivat Facebook sekä Twitter. Mukaan suuremmalla panostuksella valittiin nyt Instagram sekä LinkedIn. Instagramin viestintä kohdennettiin suoraan opiskelijoille. LinkedInin painotus henkilökunnassa sekä startupekosysteemi -toimijoissa. Ennen tilien avaamista mietimme puhuttelevaa, mutta myös hanketyöstä kertovaa nimeä, tileillemme. LinkedInin kohdalla päädyimme englanninkieliseen nimeen Turbiini Campus Incubator, sillä LinkedInin työkieli on usein englanniksi ja halusimme tavoittaa kansainvälisiä osaajia. Instagramissa nimeksi valikoitui @turbiini_metropolia , jota olemme myöhemmin muokanneet muotoon @turbiinimetropolia. Suomeksi yhteen kirjoitettu nimi toimii, mutta ei-suomenkielisten henkilöiden kanssa turbiinimetropolia voi vaikuttaa liian vokaali-painoiselta nimeltä. Yleisen ohjenuoran mukaan erikoismerkkejä on hyvä välttää somekanavien nimissä. Hyvänä harjoituksena nimen valinnassa, voit tutkia vastaavanlaista sisältöä tuottavien sekä mielestäsi viestinnässä onnistuneiden yritysten tai hankkeiden nimiä. Minkälaiset nimet mielestäsi toimivat? Miten valjastaa sosiaalinen media yhteisötyökaluksi? Tätä kirjoittaessani Turbiini on julkaissut satoja postauksia eri kanavilla, ja olemme kasvattaneet merkittävästi näkyvyyttä Metropolian sisällä - kuten myös ulkopuolella. Kasvu on suora yhteydessä yrityshautomo-opintojaksojen ilmoittautumisiin. Avainroolissa on ollut viestintä ja markkinointi. Blogisarjan jatko-osissa käsittelemme kattavammin: brändäystä kohderyhmäanalyysia sisällönsuunnittelua yhteisön merkitystä Kirjoittaja Sara Jokiniemi toimii viestintäasiantuntijana kampushautomo Turbiinissa. Hän on kasvatustieteilijä, jonka sydän sykkii viesteille, joiden ääreen haluat pysähtyä. Lähteet Markkinointimaestro, Sosiaalisen median tilastot, https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot, 27.9.2024 Rakennerahastot, Viestintä on hanketoiminnan mahdollisuus ja velvollisuus, 27.9.2024, https://rakennerahastot.fi/viestinta Markkinointiuutiset, https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/verohallinnon-someviestinta-kasvoi-ilmioksi-joka-toimii-hyvana-esimerkkina-myos-yksityiselle-sektorille-nain-ilmio-luotiin 30.9.2024