Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Tiedolla johtamisen ja teknologisten megatrendien mahdollisuudet, haasteet sekä vaikuttavuus Suomen vihreässä siirtymässä
http://Koodikielen%20nollia%20ja%20ykkösiä%20riveissä%20sinimustalla%20pohjalla.
10.10.2023
Elja-Ilari Suhonen

Vihreän siirtymän tukeminen teknologian avulla on entistä tärkeämpää, kun kasvavat ilmastonmuutoksen ja taloudellisen epävarmuuden haasteet vaativat kestävämpiä, muutoksiin mukautuvia ja resurssitehokkaampia ratkaisuja. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rooli on murroksessa siirryttäessä osaamisen kehittämisen lisäksi aktiiviseen osallistumiseen uusien teknologioiden kehittämisessä ja soveltamisessa. Globaalit kriisit, kuten COVID-19-pandemia ja Ukrainan sota, ovat tuoneet monimutkaisia haasteita ja samalla uusia mahdollisuuksia organisaatioille. Teknologiset megatrendit luovat uusia liiketoiminta- ja kehitysmahdollisuuksia kaikille sektoreille. Kriisit ovat vaikuttaneet kestävyyteen monin tavoin. Vaikka ne ovat vauhdittaneet uusiutuvien energialähteiden käyttöä, niin sosiaalinen kestävyys ja kiertotalous ovat jääneet taka-alalle. Vihreällä siirtymällä on Suomessa merkittävä teknologiakehitys- ja investointipotentiaali Suomi on sitoutunut Green Deal -sopimukseen päästö- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Uusi EU:n CSRD-vastuullisuusraportointistandardi vaatii isoilta yrityksiltä säännöllistä raportointia liiketoiminnan riskeistä ja vaikuttavuudesta yhteiskuntaan sekä ympäristöön. Yritysten tulisi nähdä nämä kansainväliset sitoumukset ja lainsäädännölliset uudistukset mahdollisuutena luoda uusia liiketoimintamalleja, kumppanuuksia sekä teknologisia innovaatioita. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla (pk-) yrityksillä on haasteita sijoittaa vihreisiin teknologioihin, eikä heiltä usein löydy riskinottokykyä odottaa pitkän aikavälin tuottoja ja hyötyjä (1). Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän loppuraportin mukaan  uusien teknologiaratkaisujen kehittämisellä on keskeinen rooli kohti kestävämpiä toimintamalleja. Suomeen tarvitaan vähintään 100 miljardia euroa lisäinvestointeja vuosina 2020-2050 vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämä tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joille tulee olemaan kysyntää kotimaassa ja globaalisti (2). Boston Consulting Groupin tuoreeseen “Finland’s Moonshots for Green Growth” (bcg.com) (3) raporttiin koottiin Suomen vihreän siirtymän mahdollistajat muun muassa luonnonvaroihin sekä teknologiaosaamiseen liittyen. Yksityinen sektori voi hyödyntää näiden raporttien ja selvitysten skenaarioita tunnistamalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä hyödyntämällä osaamis- ja teknologiakehityksen kulkusuuntia. Yritykset testaavat jatkuvasti uusia liiketoimintamalleja, tuotekehitysprosesseja, materiaali- ja energiaratkaisuja sekä muita bisneksen kannattavuutta, mainetta tai kustannustehokkuutta parantavia lähestymistapoja, joista hyötyä vihreässä siirtymässä. Teknologiset megatrendit kiertotaloudessa Teknologiset megatrendit tarjoavat valtavia mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta. Tässä muutamia esimerkkejä niistä: Tekoäly: Tekoälyn käyttö resurssien optimoinnissa ja jätteenkäsittelyn tehostamisessa sekä uusiokäytössä voi merkittävästi vähentää ympäristövaikutuksia. Tekoäly pystyy analysoimaan suuria määriä dataa sekä tunnistamaan säästökohteita, optimoimaan tehokkuutta ja löytämään mahdollisuuksia jätteiden tai materiaalien uusiokäyttöön. Esineiden internet (IoT): IoT-teknologia mahdollistaa fyysisten laitteiden ja esineiden verkottumisen. Tämä voi parantaa resurssien seurantaa ja lisätä läpinäkyvyyttä toimitusketjussa varsinkin teollisuudessa. Lohkoketjut: Lohkoketjut mahdollistavat datan keräämisen ja jakamisen koko raaka-aineiden toimitusketjussa. Sovelluskohteita on myös luotettavassa ympäristösertifikaattien sekä sidosryhmän odotusten vaatimusten täyttämisessä. Tästä isoja aloitteita ovat tehneet jo muun muassa IBM ja Suomessa Neste. 3D-teknologiat (AR/VR/XR): 3D-tulostus voi vähentää materiaalien tarvetta ja vähentää jätteen määrää sekä mahdollistaa varaosien paikallisen valmistuksen, mikä vähentää tarvetta pitkille toimitus- ja logistiikkaketjuille. 3D-teknologioiden kasvava sovellusalue on simulaatiot, joilla voidaan analysoida yritysten resurssivirtoja, suunnitella ratkaisuja yhteistyötiloissa tai ennakoida muuttuvien sääolosuhteiden vaikutusta organisaatioiden infrastruktuuriin, strategiaan ja muihin toimintoihin. Suomessa CSC on kehittänyt LUMI-supertietokoneen (csc.fi), jota on tarkoitus soveltaa ilmastojärjestelmän simulointiin. Mikä on tiedolla johtamisen potentiaali ja vaikuttavuus vihreässä siirtymässä? Ammattikorkeakoulut voivat olla avainasemassa puuttumalla tiedolla johtamisen ja teknologian kehittämisen haasteisiin sekä edistämällä monialaisia innovaatioekosysteemejä yritysten kanssa. Tiedolla johtaminen perustuu tiedon systemaattiseen hyödyntämiseen sekä analysointiin operatiivisen ja strategisen päätöksenteon tueksi. Se koostuu tiedon tuottamisesta, hallinnasta, analysoimisesta ja säilyttämisestä sekä organisaation tavoitteiden määrittelystä tiedon pohjalta (4). Vihreän siirtymän sekä kiertotalouden kehityskohteet vaativat järjestelmällistä datan analysointia, jotta päätökset voidaan tehdä perustuen perusteelliseen ymmärrykseen ympäristövaikutuksista sekä resurssien käytöstä prosesseissa ja liiketoiminnassa. Eräässä tutkielmassa (5) todetaan, että kiertotalouden pk-yrityksissä tiedolla johtamisen käytänteet ovat usein tarvelähtöisiä, joka on joko liiketoimintakriittinen tai viranomaislähtöinen. Vihreään liiketoimintaan tähtäävillä yrityksillä raportointi- ja  tiedon jakamisen tarpeet ovat usein toimialakohtaisia sekä myös data-, tietoarkkitehtuuri ja analytiikkatarpeissa ilmenee tutkimuksen mukaan paljon hajontaa sekä eroavaisuuksia. Tiedolla johtaminen tukee vihreää siirtymää esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Resurssien optimointi: Tiedolla johtaminen mahdollistaa tarkastella resurssien käyttöä ja tunnistaa mahdollisia pullonkauloja tai hukkaa prosesseissa. Analysoimalla tuotannon ja liiketoiminnan dataa voidaan optimoida resurssien käyttöä ja minimoida ympäristövaikutuksia. Vastaavia sovelluskohteita ovat esim. energiatehokkuuden parantaminen ja toimitusketjujen optimointi. Datavetoiset tuote- ja palveluinnovaatiot: Usein resurssitehokkuuden edistäminen on hyvin tietointensiivistä ja vaatii uusien analytiikka- ja tiedonkeruumenetelmien kehittämistä, josta “sivutuotteena” tunnistetaan uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Ympäristötiedon seuranta ja kvantifiointi (määrällistäminen): Tiedon kerääminen ympäristövaikutuksista ja ekologisista jalanjäljistä on keskeistä vihreän siirtymän edistämisessä. Kerättyä ja analysoitua dataa voi peilata esim. tarkkailemalla energiankulutusta, päästöjä ja jätteen määrää. Näin voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä kestävien käytäntöjen vahvistamiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals eli SDG:t YK:n määritelmän mukaan) seurantaan ja mittaamiseen on monta työkalua eri tarkoituksiin, kuten GRI-raportointistandardi, GHG-protokolla (Scope 1-3 päästöt) ja Science-Based Targets (SBT) Kaikkia yllämainittuja tapoja tukee LCA (elinkaarianalyysi), koska se auttaa määrällistämään ympäristövaikutukset, vertailemaan materiaaleja ja energialähteitä keskenään sekä usein tuo yrityksille uutta tietoa prosesseista ja tuotantoketjuista. Yhdistämällä LCA:han kiertotalouden periaatteet sekä elinkaarikustannusten (LCC) arviointi yritykset voivat merkittävästi parantaa datavetoista päätöksentekoa sekä prosessien ja materiaalien jäljitettävyyttä (6). Tiedolla johtamisen hyvät käytänteet REACT-EU-hankkeessa Ammattikorkeakoulujen osalta tässä yhtälössä on tärkeää tietotaidon ja avoimen datan jakaminen osana monialaisia yhteistyöverkostoja. Tämä periaate on toteutunut tiedon ja hyvien käytänteiden jakamisena REACT-EU hankkeessa, jota on toteutettu valtakunnallisesti 22 ammattikorkeakoulun kesken. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tunnistaa uusia yhteistyömalleja ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä. Tiedon hallintaan REACT-EU -hanke on hyödyntänyt yhteisiä Microsoft Teams -yhteistyötiloja, joihin hankkeen tuotetut sisällöt, raportointipohjat sekä tulokset organisoidaan osatoteuttajien kesken. Verkostointitapahtumien ja työpajojen lisäksi tiedon jakamista on tuettu myös mm. valtakunnallisella Slack-keskusteluryhmällä, jossa hankkeen osatoteuttajat jakavat ajankohtaista tietoa hankkeen teemoista osallistuneille pk-yrittäjille. Tiedolla johtaminen kohtaa vihreän siirtymässä haasteita erityisesti tiedon saatavuudessa koskien teollisuuden sivuvirtoja sekä jätteiden jälkikäsittelyä. Haasteena on myös puutteet osaamis- ja teknologiakyvykkyyksissä sekä monialaisten innovaatioekosysteemien muodostamisessa (7). Näiden haasteiden ratkaisussa ammattikorkeakouluilla on kasvavan tärkeä rooli. REACT-EU -hankkeessa oikean tiedon saatavuus esim. EU-raportointi standardeista on ollut haaste ja tätä helpottaakseen Metropolia on hyödyntänyt Miro-yhteistyöalustaa (miro.com), johon on kerätty hyviä käytänteitä hanketyöstä projektityöntekijöiden saataville. Metropolian koordinoimassa REACT-EU -hankkeessa on tuettu pk-yrittäjien osaamista vihreässä siirtymässä, muutoskyvykkyyksissä sekä digitalisaatiossa. Hankkeen toteuttamat työpaja- ja mikro-opintokokonaisuudet uusien teknologioiden (AI, XR, robotiikka yms.) hyödyntämisestä ja tiedolla johtamisen perusteista löytyvät hankkeen verkkosivulla (yritystenmuutoskumppanina.fi). Tiedolla johtamisen haasteet huomioitava Tiedolla johtamisen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Tärkeitä huomioitavia osa-alueita ovat muun muassa tietoturva esimerkiksi avointa dataa jaettaessa, liiketoiminnan vastuullisuus ja läpinäkyvyys, reilut pelisäännöt kumppanuusmalleissa sekä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden soveltamisen eettiset kysymykset. Näistä huolimatta tiedolla johtaminen ja teknologiset megatrendit ovat ratkaisevia voimavaroja vihreän siirtymän ja kiertotalouden edistämisessä. Ammattikorkeakoulujen rooli on keskeinen uusien teknologioiden kehityksessä ja soveltamisessa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kirjoittaja Elja-Ilari Suhonen on intohimoinen innovaattori, suunnittelija ja kehittäjä kestävän liiketoiminnan, tiedolla johtamisen sekä ketterän teknologiakehityksen risteyksessä. Elja työstää YAMK-gradua datavetoisesta päätöksenteosta vihreässä siirtymässä Lapin ammattikorkeakoulussa sekä on päivätöissä Metropolialla REACT-EU hankkeessa projekti-insinöörinä. Hän on rakentanut työkokemuksensa pohjalta DIGICISU-viitekehystä edistämään kestävää liiketoimintaa ja vihreitä innovaatiota. Eljalla on 10 vuoden kokemus kasvun kiihdyttämisestä, teknologiainnovaatioiden rakentamisesta ja kansainvälisestä liiketoiminnasta eri toimialoilla. Hän on suorittanut kolme tutkintoa: BBA (Haaga-Helia), Ympäristöalan erikoisammattitutkinto resurssitehokkuudesta (Suomen Ympäristöopisto Sykli), Data-analytiikan ja koneoppimisen asiantuntijasertifiikkatti (Aalto-yliopisto) sekä paljon itsenäisiä opintoja kestävyys- ja teknologiateemojen parissa. Lähteet Allam, Zaheer, Simon Elias Bibri, and Samantha A. Sharpe. 2022. The Rising Impacts of the COVID-19 Pandemic and the Russia–Ukraine War: Energy Transition, Climate Justice, Global Inequality, and Supply Chain Disruption (mpdi.com). Viitattu: 3.8.2023 Valtioneuvosto Helsinki 2022. Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä - Loppuraportti (valtioneuvosto.fi). Viitattu 4.8.2023 Ibounig E., Saarela L., Belt A., Inovaara S., Wilkko W., Kangas O., Kaskinen T. & Turkki J. 2023 Finland’s Moonshots for Green Growth (bcg.com). Boston Consulting Group Viitattu: 3.8.2023 Kosonen, M. 2019. Tiedolla johtamisen käsikirja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (theseus.fi). Viitattu 3.8.2023 Salonen 2021. Tiedolla johtaminen suomalaisissa kiertotalouden yrityksissä (jyu.fi). Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunta. Viitattu 7.8.2023 Pre Sustainability 2021. The Circular Economy and LCA: Make Each Other Stronger (pre-sustainability.com). Viitattu 9.8.2023 Lapin Ammattikorkeakoulu. Kiertotalous tulee - mutta miten sitä mitataan? (uasjournal.fi) Henri Saarela 2022 (sisältää useita lähteitä). Viitattu 3.8.2023 Lisämateriaalia Perehdy aiheeseen myös videoina YouTubessa Webinaari - IoT-ratkaisut kiertotaloudessa (youtube.com) Webinaari - Tekoäly kiertotaloudessa (youtube.com) 3D-teknologioiden hyödyntäminen kestävässä kehityksessä ja kiertotaloudessa (youtube.com)

Lue lisää

Projektiopinnot ovat joustava ja käytännönläheinen tapa uuden oppimiseen
http://Kaksi%20ihmistä%20istuu%20pöydän%20ääressä,%20kaksi%20seisoo%20heidän%20takanaan.%20Kaikki%20katsovat%20hymyillen%20kohti%20pöydällä%20avoinna%20olevaa%20läppäriä.
5.10.2023
Elina Taponen & Kati Marin

Haluatko kehittää työelämässä tarvittavaa osaamistasi ja soveltaa oppimaasi suoraan käytäntöön? Tai tarvitsetko jotain tiettyä osaamista edetäksesi uudelle työuralle? Työikäisille aikuisille projektiopinnot tarjoavat joustavan mahdollisuuden uuden substanssin sekä tutkimus-, kehittämis- että innovaatio-osaamisen kehittämiselle. Joustavat uudet tavat vahvistavat oppimista Koulutusorganisaatioiden tulee luoda perinteisten oppimisen tapojen rinnalle uudenlaisia, joustavia tapoja oppia, jotka vastaavat nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Perinteiset tavat eivät riitä nykyajassa, vaan rinnalle tarvitaan uusia ketterämpiä tapoja oppia. Projektiopinnoissa oppijan aktiivinen rooli oppimisen muotoilussa ja tavoitteiden asetannassa vahvistaa oppimista. Tarkoituksenmukaista on vahvistaa sellaista osaamista, josta kokee olevan itselle hyötyä esimerkiksi oman työn kannalta. Valmiissa tarjonnassa olevan koulutuksen oppimistavoitteet ja sisällöt ovat yleensä valmiiksi määriteltyjä muiden toimesta. Perinteinen kurssimuotoinen tai verkossa toteutettava itseopiskeltava opintojakso ei välttämättä siten tarjoa mahdollisuuksia omien oppimistavoitteiden muotoiluun. Usein aikuisilla työssä käyvillä aikuisilla olisi kuitenkin tarve juuri tietyn tiedon tai taidon päivittämiseen. Taustalla olevan tutkinto-opiskelun sekä työkokemuksen myötä moni myös tietää, millainen oppimistapa on itselle sopivin. Projektiopinnoissa omia oppimistavoitteita voi muotoilla itse Projektiopinnoissa oppija pääsee vaikuttamaan omien oppimistavoitteiden ja -tehtävien muotoiluun. Projektiopintojen aikana voi oppia niin substanssiin kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovointiin (TKI) liittyviä uusia tietoja ja taitoja. Oppijalla on aktiivinen rooli oman osaamisen sekä kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja määrittelyssä. Oppijalla saattaa olla oman työn näkökulmasta tarve päivittää omaa osaamistaan tietyn substanssin osalta. Osa haluaa käytännönläheistä tapaa oppia uutta, saadakseen samalla näyttöjä tai verkostoitumismahdollisuuksia uuden työuran rakentamiseksi. Uutta projektiopintojen ja TKI-kumppanuuden mallia on kanssamme ollut pilotoimassa tietojohtamisen asiantuntija KTM Reetta Kilpeläinen, jonka tavoitteena on projektiopintojen aikana täydentää ennakointiosaamistaan. Hänen mielestään projektiopinnot ovat olleet työssä käyvän aikuisen oppimisen näkökulmasta erinomainen tapa oppia, sillä tämä oppimismuoto on hyvin käytännönläheinen. Metropolian jatkuvan oppimisen asiantuntijat ovat tukeneet hänen oppimisprosessiansa ja mahdollistaneet erilaisia oppimisen tapoja. “Olen saanut itse miettiä millaisilla keinoilla opin parhaiten ja mitkä ovat omat oppimistavoitteeni. Oppijana olen saanut myös vaikuttaa siihen, mitä haluan oppia ja miten.” Projektiopinnoissa oppiminen pyritään sitomaan TKI-hankkeen teemaan ja kontekstiin. Varsinaiset oppimistavoitteet määritellään ja muotoillaan kuitenkin yhdessä oppijan ja ohjaajien kesken sekä sovitaan oppijakohtaisesti projektiopintojen suoritustavoista. Projektiopintojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että oppija otetaan mukaan yhteisen kehittämishankkeen arkeen. Se mahdollistaa tasavertaisen reflektoinnin ja sparrailun käsiteltävän aiheen äärellä. Aikaa kannattaa käyttää myös siihen, että vastuista ja rooleista keskustellaan avoimesti. Oppijalta oppimismuoto vaatii joustavuutta, yhteistyötaitoja, laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja muutoskyvykkyyttä. “Erityisesti olen pitänyt eri alojen ammattilaisten tapaamisista sekä keskusteluista. Sitä kautta projektiopinnot ovat mahdollistaneet oman ammatillisen verkostoni kasvattamisen.” Oppimisen keskeisenä kontekstina toimivat Metropolian ja yhteistyökumppanien TKI-hankkeiden tarjoamat puitteet, jotka linkittyvät usein työelämään eri näkökulmista. Oppimistehtävät eivät ole hankkeeseen kirjattuja tehtäviä, vaan ne muotoillaan täysin oppijalähtöisesti. Hankkeen yhteydessä oppijalla on mahdollisuus tavata toimijoita eri organisaatioista, verkostoitua sekä täydentää omaa osaamistansa. Projektiopinnoissa ei ole suoraan mahdollista kehittää omaa työtä, mutta hankittua osaamista kannattaa hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla omassa työssä projektiopintojen aikana ja niiden jälkeen. Olemme Metropolia Ammattikorkeakoulussa kehittämässä osana OKM-rahoitteista HYTKE-hanketta osallistumista mahdollistavia TKI-kumppanuuden käytänteitä ja uudenlaista tapaa tavoitteelliseen oppimiseen ammattikorkeakoulussa (1). Tarjoamme työikäisille oppijoille mahdollisuuden osallistua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeen kontekstissa oman osaamisen täydentämiseen. Kirjoittajat Kati Marin toimii jatkuvan oppimisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja kohta valmis tradenomi (YAMK). Työssään hän kehittää erilaisia uusia oppimispalveluita, jotka vastaavat työelämän ja sitä kautta ihmisten muuttuviin osaamistarpeisiin. Uudet oivallukset syntyvät yhdessä tekemisen ja erilaisten ajatusten ristiinpölyttämisen kautta. Linkki Katin LinkedIn-profiiliin. Elina Taponen työskentelee jatkuvan oppimisen asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hän on koulutukseltaan KM, AmO sekä on suorittanut tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon. Elina kehittää työssään erilaisia oppimisratkaisuja työelämän tarpeisiin. Häntä kiinnostavat osaamisen johtaminen, työssä oppimisen ratkaisut sekä yritysten ja koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Linkki Elinan LinkedIn-profiiliin. Lähteet Sipari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., & Salonen, A. O. Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. (journal.fi) Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24(4), 10–27.

Lue lisää

Kaksikielinen koulutus avaa eettisesti kestävän tien sairaanhoitajaksi
http://Kolme%20hymyilevää%20BIPOC-naista%20seisomassa%20rinnakkain
3.10.2023
Hanna Repo Jamal & Päivi Vartiainen

Suomessa vallitsee vakava työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla, joka pahenee lähivuosina merkittävästi (1, 2). Työperäistä maahanmuuttoa on esitetty yhdeksi ratkaisuksi tähän haasteeseen, mutta tämäkään ratkaisu ei ole aivan ongelmaton. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevat hoitajat saattavat Suomessa esimerkiksi joutua koulutustaan alempiin tehtäviin vailla urakehitysmahdollisuuksia (3, 4). Juuri julkaistun selvityksen mukaan myös suomalaisten sote-alan työpaikkojen valmistautuminen ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden vastaanottamiseen on puutteellista (5). Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miten kaksikieliset koulutusohjelmat voivat tarjota eettisesti kestävämmän tien työllistyä Suomessa eri sote-alan ammatteihin. Kaksikielisellä koulutuksella varmistetaan maahanmuuttajataustaisen henkilön sekä ammatillinen että kielellinen osaaminen. Koulutuksen aikana opiskelijalle muodostuu hyvä ymmärrys suomalaisesta työelämästä ammattitaitoa edistävän harjoittelun ja uraohjauksen kautta. Koulutukseen hakeutuessa ei vaadita suomen kielen osaamista, vaan opiskelija oppii kielen muiden opintojen yhteydessä. Tämä voi nopeuttaa osaajien siirtymistä työmarkkinoille, sillä kielen ja ammatin opiskelu tapahtuvat yhtäaikaisesti, eikä aikaa kulu erillisiin suomen kielen opintoihin. Kaksikielinen koulutus myös tukee opiskelijan integraatiota Suomeen ja näin ollen osaajat ovat motivoituneita valmistuttuaan jäämään Suomeen töihin ulkomaille muuton tai kotimaahan paluun sijaan. Kaksikielisen koulutusmallin kehittäminen TOKASA-hankkeessa Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) -hankkeen tavoitteena on kehittää pysyvä tutkintokoulutusmalli, jossa suomen kielen opinnot on integroitu osaksi substanssiopintoja. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa ei ole suomen kielen osaamisen vaatimusta vaan tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija hallitsee ammatin lisäksi myös suomen kielen työelämän edellyttämällä tasolla. Opetus toteutuu suomen ja englannin kielillä hoitotyön ja S2-opettajan tiiviissä yhteistyössä. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - koulutusmalli ja keskeiset suositukset julkaistiin syyskuussa 2023 (6, 7). Tokasa-hanketta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Talent Boost -ohjelmasta vuosina 2021-2024. Hanketta toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Koulutusmalli perustuu tutkimukseen Tokasa-hankkeen yhtenä keskeisenä tehtävänä on koulutusmallin kehittäminen ja arviointi. Koulutusmallin kehittäminen käynnistyi taustatyöllä vuonna 2021, jolloin käytiin systemaattisesti läpi eri opetussuunnitelmia, tunnistettiin eri toimijoiden olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä tehtiin kirjallisuuskatsaus aiemmasta tutkimuksesta. Laajemman arviointitutkimuksen suunnittelu alkoi syksyllä 2021. Ensimmäiset Tokasa-ryhmät aloittivat opintonsa tammikuussa 2022, jonka jälkeen haluttiin systemaattisesti kerätä ja analysoida arvokasta tietoa opiskelijoilta, opettajilta ja harjoittelun ohjaajilta. Vuoden 2022 aikana haastateltiin 23 Tokasa-opiskelijaa, 9 opettajaa sekä 11 harjoittelun ohjaajaa. Lisäksi opiskelijat arvioivat harjoitteluympäristöä ja ohjausta strukturoidulla mittarilla. Edellä mainitun lisäksi mallin kehittämisessä on hyödynnetty opintojaksopalautteita, työelämän palautteita sekä webinaarien ja kokousten yhteydessä muodostuneita asiantuntijanäkemyksiä. Suomen kielen integraatio ja yhteistyö mallin keskiössä Koulutusmalli koostuu seitsemästä keskeisestä elementistä ja niihin liittyvistä suosituksista: Koulutuksen markkinointi ja valintakoe Kielitaitotason arviointi ja kielipolut Substanssin opetuksen pedagogiset ratkaisut Suomen tai ruotsin integrointi substanssiopintoihin (S2-integraatio) Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Työelämäyhteistyö Ohjaus, integraatio ja sosiaalinen tuki Mallin keskiössä on suomen kielen integraatio substanssiopintoihin ja tämän mahdollistaminen opettajien välisellä yhteistyöllä ja erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla. Malli painottaa toiminnallista pedagogiikkaa sekä substanssin että kielen oppimisessa. Koska kahdella kielellä opettaminen vie enemmän aikaa kuin yhdellä, on opetettavan substanssin ydinainesanalyysiin ja opettajien väliseen yhteistyöhön erityisen tärkeää panostaa. Malli huomioi myös jatkuvan työelämäyhteistyön sekä työyhteisöille tarjottavan tuen kieli- ja kulttuuritietoiseen työskentelyyn. Eri aloille sovellettavan koulutusmallin kehitystyö jatkuu Koulutusmalli on luonteeltaan geneerinen ja dynaaminen. Mallin voi ottaa käyttöön joko kokonaan tai osittain millä tahansa koulutusalalla. Mallin kehitystyö jatkuu tiiviinä hankkeen loppuun saakka. Ensi vuoden aikana kerätään uusi tutkimusaineisto opiskelijoilta, heidän harjoitteluidensa ohjaajilta sekä opettajilta. Uuden aineiston avulla on tarkoitus kuvata opintojen ja harjoitteluiden nykytilaa sekä myös arvioida ajan myötä tapahtuneita muutoksia vertailemalla uutta aineistoa vuonna 2022 kerättyyn aineistoon. Kirjoittajat Hanna Repo Jamal toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa Tokasa-hankkeen projektipäällikkönä ja vastaa arviointitutkimuksesta. Päivi Vartiainen toimii Tampereen ammattikorkeakoulussa Talent Boost -ohjelman ja SIMHE-palveluiden päällikkönä sekä vastaa Tokasa-arviointitutkimuksesta. Lähteet Keva. 2022. Kunta-alan eläköitymisennuste 2022-2039 (keva.fi) Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. ISBN: 978-952-327-812-7 Vartiainen, P. (2021) Säädellysti Suomeen – kohti hoitoalan kansainvälisen rekrytoinnin ratkaisuja. Työelämän tutkimus, 19(2), 264-277. Vartiainen, Päivi (2019) Filippiiniläisten sairaanhoitajien polut Suomeen: Tutkimus oppimisesta ja työyhteisöintegraatiosta kansainvälisen rekrytoinnin kontekstissa. Akateeminen väitöskirja, University of Tampere Tehy. 2023. Selvitys kansainvälisestä rekrytoinnista (PDF)  Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - koulutusmalli ja keskeiset suositukset (tokasa.fi) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus - koulutusmalli ja keskeiset suositukset (PDF)

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset