Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Hanketoiminnan ”lean canvas” tuo tehoa suunnitteluun
http://Graafisia%20kuvioita%20ja%20kaavioita%20esittävän%20valkoisen%20seinän%20edessä%20seisoo%20rivissä%207%20nuorehkoa%20henkilöä%20rennoissa%20vaatteissa,%20osalla%20käsissään%20päätelaitteita,%20joita%20katselevat,%20keskimmäinen%20katsoo%20suoraan%20kameraan.
13.11.2024
vierailija

Miten projektin osatekijät saadaan näkyville yhdellä silmäyksellä? Usein hanketoiminnassa on tarve saada hankkeen tekijät ymmärtämään ja selittämään hankkeen ydinasioita tehokkaasti. Sovellan tässä artikkelisarjassa Ash Mauryanin kirjan ideoita. Hänen kehittämänsä LeanStack-metodin ytimessä on Lean Canvas, joka on muunnelma Alex Osterwalderin liiketoiminnan malli -canvaksesta. Tässä artikkelissa käytämme termiä canvas suomennettuna muotoon kanvas. Sana ei ole hyväksyttyä suomea, mutta sen kääntäminen muulla termillä ei tavoita käsitteen merkitystä. Hankkeen aloittamista varten kirjoitetaan hankesuunnitelma, joka vertautuu koossaan ja perusteellisuudessaan liiketoimintasuunnitelmaan. Johtuen haetun rahoituksen muodosta hankkeen on välttämätöntä kirjoittaa suunnitelma. Tämä on määrämuotoinen dokumentti, jonka tulee sisältää määrätyt asiat, ja siksi suunnitelmat ovat rakenteeltaan aina samankaltaisia. Ehdotan, että kanvasta voi käyttää hankekirjoituksen alkuvaiheeseen ja ideoinnin tueksi. Se auttaa selkeyttämään hankkeen ideaa ja kirjoittajia ymmärtämään, mitä hankkeella halutaan saavuttaa. Tämä on näkemyksemme mukaan olennaista, jotta voidaan rakentaa kiinnostavampia ja paremmin yritysten tarpeisiin osuvia hankkeita.  Kanvaksen yhdeksän osa-aluetta Alla on havainnollistava kuva Lean Canvaksesta. Kuva 1. "Lean Canvas is adapted from The Business Model Canvas (BusinessModelGeneration.com)and is licensed under the Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Un-ported License". Ensimmäinen osa-alue ovat asiakkaat, eli hankkeen kontekstissa toimijat, joiden haasteita halutaan ratkoa. Hankerahoitusmahdollisuudet voivat rajata valintoja, mutta tässä on hyvä hetki miettiä toimialat, toimijat ja tavoiteltavat hankekumppanit. Varhaiset omaksujat (early adopters) ovat ne yritykset, joiden sitoutumisesta hankkeeseen voidaan olla riittävällä todennäköisyydellä varmoja. Toinen osa-alue on todennäköisimmät haasteet. Listataan kohdeyritysten eli asiakkaiden haasteita joko arvioimalla tai parhaassa tapauksessa selvittämällä keskustellen asiakkaiden kanssa jo ennen hankesuunnitelman kirjoittamista. Olemassa olevat vaihtoehdot taas ovat muut tavat ja toimijat, joiden avulla asiakkaat voivat ratkoa tätä haastetta. Kolmas osa-alue on ainutlaatuinen arvo (unique value proposition) tiivistää hankkeen hyödyn sen kohderyhmille ja se tulee olla muotoiltu siten, että kohderyhmät ymmärtävät sen helposti. Korkean tason konsepti on muotoilu siitä, miten on mahdollista selittää toiminta mahdollisimman helposti ulkopuolisille.Neljäs osa-alue on kanvaksen ratkaisu-kohta, johon muotoillaan ratkaisut tunnistettuihin haasteisiin riittävän yksityiskohtaisesti. Viides osa-alue on kanavat. Tässä määritellään ne tavat ja keinot, joilla tavoitellaan lisää valittuja kohdeyrityksiä. Kuudes osa-alue on tulovirrat eli ne rahoituskanavat, joista rahoitusta on mahdollista hakea. Nämä tulee olla instrumentteja, jotka sopivat hankkeen tavoitteisiin ja ovat tarjolla haluttuna aikana. Seitsemäs osa-alue on kulurakenne. Tähän kohtaan laaditaan alustava arvio budjetista ja tarvittavista resursseista tavoitteen toteuttamiseen. Kahdeksas osa-alue on avainluvut (key metrics), johon kirjataan, mitä tällä hankkeella tavoitellaan, kuinka monta yritystä pyritään saamaan mukaan, montako julkaisua hankkeesta syntyy tai mitä muuta halutaan muuttaa. Yhdeksäs osa-alue on epäreilu kilpailuetu, jossa määritellään, mitä ainutlaatuista hanke voi tarjota kohteenaan oleville yrityksille tai henkilöille. Käytäntöön soveltamisen monet tavat Käytännössä Lean Canvas on suunniteltu nopeaksi ja joustavaksi työkaluksi, jota voi helposti päivittää tarpeen mukaan. Esimerkiksi Food SystemiCity-hankkeessa Lean Canvas auttoi hahmottamaan ja viestimään hankkeen tavoitteita ja arvoa tehokkaasti. Ainutlaatuisen arvolupauksen muotoilu oli haastavin osa, sillä siihen piti kiteyttää hankkeen keskeinen eroavaisuus – tässä tapauksessa hankkeen tavoite lisätä tietoisuutta ruokajärjestelmän muutoksista. Lean Canvasia voi käyttää myös ideoinnin tukena, kuten Metropolian Hiilitalli-hankkeen työpajassa, jossa sen avulla kartoitettiin yhteisiä haasteita ja tarpeita yhteistyöprojektia varten. Näin se auttoi koko tiimiä saamaan jaettuja näkemyksiä siitä, mihin haasteisiin haluttiin yhdessä vastata. Kaiken kaikkiaan Lean Canvas tekee hankesuunnittelusta selkeämpää, nopeuttaa kommunikaatiota ja helpottaa vastuiden jakamista. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’ Reilly Media

Lue lisää

Kaupallisen TKI-toiminnan potentiaali yritysyhteistyössä
http://Liitutaululle%20piirretty%20kättelevät%20kädet
12.11.2024
vierailija

Metropolia tarjoaa yrityksille kehityshaasteiden ratkaisuun ammattilaisten asiantuntijapalveluja sekä ammattiosaamisen vahvistamiseen yritysten henkilöstölle erilaisia koulutuksia. Yritykset voivat osallistua tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) hankkeiden, asiakastöiden ja palveluiden kautta. Vaihtoehtoisesti yritykset voivat tarjota opiskelijoille työelämälähtöisiä projekteja, harjoitteluja sekä opinnäytetyön aiheita tai rekrytoida opiskelijoita töihin yritykseen. (1) Metropoliassa on lukuisia kaupallisen TKI-toiminnan projekteja, joissa yritykset ovat mukana. Kaupallisella TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus- ja kehittämispalveluja, joita myydään tarjouksen perusteella. Niiden tulee täyttää samalla Tilastokeskuksen määritelmän (2), jonka yhtenä tavoitteena on tutkimus- ja kehittämistyön avulla parantaa jo olemassa olevia menetelmiä, tuotantoprosesseja, palveluja ja tuotteita tai vaihtoehtoisesti luoda uutta. Yritysyhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa korkeakoulussa Yritysyhteistyö on tärkeää, sillä esimerkiksi innovointiin kannustaminen lisää tuottavuutta. Lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaminen mahdollistaa yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. TKI-rahoituksen avulla yritys ja korkeakoulu jakavat samalla myös hankkeen riskejä. On huomattu, että ilman julkisen rahoituksen tukea yritykset eivät panostaisi tarpeeksi edellä mainittuihin asioihin. (3) Yhteiskunnan yleisen hyödyn takia yritysten kannattaa alkaa panostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Uudet innovaatiot ovat laajalti rakentuneet aiempien innovaatioiden varaan tai alalla oleva tieto on levinnyt verkostojen kautta sekä työntekijöiden vaihtaessa työpaikkaa. Suomessa suuret yritykset tuottavat merkittävän osan innovaatioista sekä kehittävät osaamistaan. Kaupallistaminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa ovatkin julkisen rahoituksen yksi edistämistavoite. (3) Niinpä yritysten kannattaa tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Miten yritys hyötyy yhteistyöstä korkeakoulun kanssa? Onnistuneiden yhteistöiden avulla yritys voi parantaa kilpailukykyään sekä samalla säästää tehokkaammin resurssejaan (4). Yritysyhteistyö korkeakoulun kanssa vahvistaa yrityksen brändiä sekä aikaansaa myös positiivista julkisuutta. Yritys voi hyötyä taloudellisesti yhteistyöstä korkeakoulu kanssa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyössä on poikkeuksellinen veroetu, joka oikeuttaa 150 % lisävähennykseen, kun Metropolialta on ostettu TKI-palveluja vuosina 2022–2027 (5).  Yrityksessä ei välttämättä olla oivallettu kaikkia vaihtoehtoja yhteistyön muodoista tai projektien ideoista. Tällöin korkeakoulun puolelta kannattaa vapaasti ehdotella erilaisia ideoita yhteistyölle. Pitkäjänteisessä yhteistyössä korkeakoulun väki oppii myös tuntemaan yrityksen organisaatiota, heidän tuotteitaan, palveluitaan ja toimintatapoja. Molemmin puolinen kommunikointi syventää yhteistyötä sekä luo luottamusta. Tutkimus- ja kehitystyön jatkuvuus on mahdollista saavuttaa vuorovaikutuksen ja yhteistyön tekemisen eri muodoilla korkeakoulun ja yritysten kesken. Yrityksiltä saatu tieto käyttäjävaatimuksista ja markkinatarpeista auttavat ohjaamaan kehittämishankkeen toimintaa oikeaan suuntaan. (6) Vinkkejä tulevaisuuden yritysyhteistyöhön Yritykset on mahdollista saada helpommin mukaan TKI-toimintaan, kun ensin on ajateltu yleisesti muutamia asioita. Aivan aluksi on tärkeää pohtia, mitkä asiat sujuvoittavat yhteistyötä ja, mitkä ovat esteenä sille. Seuraavaksi voidaan miettiä, voiko esimerkiksi esteisiin vaikuttaa. Yhteistyö on yritykselle mukavampaa, kun se sujuu helposti ja byrokratiaa ei ole niin paljoa mukana prosesseissa. Projektissa molempien osapuolten tulee hyötyä yhteistyöstä, oli kyseessä iso tai pienempi projekti, niin sen on tuotava lisäarvoa kullekin osapuolelle. Projektilla on oltava selkeät tavoitteet asetettuna, sen on myös tuettava yrityksen liiketoimintatavoitteita. Järkevästi suunniteltu aikataulu, johon molemmat osapuolet myös sitoutuvat, on välttämättömyys projektinhallinnan kannalta. Niin aikataulun kuin tavoitteiden tulee olla yhtenevät, jotta projekti onnistuu sekä yhteistyö sujuu soljuvasti. Tärkeää muistaa, että avoimella kommunikaatiolla rakennetaan luottamusta, jos projektin aikana ilmenee ongelmia, niin niistä kannattaa myös ajoissa viestiä. Edellä olevien seikkojen takkuillessa projektin aikana saattavat ne vaikuttaa negatiivisesti yritykseen sekä halukkuuteen jatkaa yhteistyötä korkeakoulun kanssa. Korkeakoulun kannattaakin panostaa tulevaisuudessa yhteistyön prosesseihin. Lisäksi viestiä näkyvämmin TKI-toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista, jotta yrityksiä tavoitettaisiin paremmin sekä TKI-toiminta tulisi entistä tutummaksi mahdollisimman monelle taholle. Joustavia yritysyhteistyön muotoja Kaupallisessa TKI-toiminnassa yrityksen kanssa tehty yhteistyösopimus voisi sisältää tuotteen tai palvelun kehittämisen lisäksi myös viestinnällisiä kehittämispalveluja. Etenkin ajoneuvo- ja konetekniikan alalla yrityksille voisi tarjota projektiluontoisesti vaikkapa sosiaalisen median sisällöntuotannon osaamista, joko suoraan yritykselle tai yhteistyöprojektina. Yhtenä yhteistyön muotona voisi olla tapahtuman toteuttaminen. Tapahtuman voisi olla alan ammattilaistapahtuman, joka kokoaa yrityksiä, korkeakoulun asiantuntijoita sekä sidosryhmiä yhteen verkostoitumaan. Tapahtumassa yritykset voivat vapaasti tutustua TKI-toiminnan mahdollisuuksiin jo aiemmin toteutettujen projektien avulla. Samalla verkostoitua asiantuntijoiden kanssa ja mahdollisesti löytää uusia kumppanuuksia. Korkeakoulun TKI-toiminta antaa mahdollisuudet erottuviin yhteistyöhön, myös yritysten oman alan ja kohderyhmien ulkopuoliseen, esimerkiksi poikkitieteelliset projektit eri alojen välillä. TKI-toiminnasta ja yhteistyöstä korkeakoulun kanssa yritykset voivat hyötyä monipuolisesti eri tavoin. Loppujen lopuksi kunkin yhteistyön kohdalla on tapauskohtaisesti katsottava, millaiset projektit ovat sellaisia, joita kannattaa ryhtyä tekemään. Yhteen ja samaan malliin yhteistyön tekemistä ei kannata rajoittaa, sillä tapoja on suositeltavaa olla erilaisia. (6) Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK. Lähteet Metropolia (2024). Palvelut ja asiakastyöt. Palvelut yrityksille ja organisaatioille. Tilastokeskus (2024). Tietoa tilastoista. Käsitteet. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (stat.fi). Hyvärinen, J. (29.4.2024). Näkökulmia, miksi julkisin varoin kannattaa tukea yritysten TKI-toimintaa (businessfinland.fi) Löfström, E. (15.3.2018). Yritysyhteistyö ihmistieteellisessä tutkimuksessa (vastuullinentiede.fi) Metropolia (2024). Palvelut ja asiakastyöt. Metropolian tutkimus- ja kehityspalvelut yrityksille. Leskinen, J. & Honkonen, A. (29.11.2023). Pitkäjänteinen yritysyhteistyö vaikuttavan hanketyön pohjana (uasjournal.fi) AMK-lehti / UAS Journal – ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti. Lukuvinkki: Yritysyhteistyön hyödyt viestinnän näkökulmasta

Lue lisää

Kohderyhmille on omat viestintäkanavansa
http://Henkilö%20käyttää%20padia%20ja%20kännykkää%20samanaikaisesti.
8.11.2024
vierailija

Kirjoitin aiemmin hankkeen kohderyhmien segmentoinnista sekä viestinnästä Hankkeen kohderyhmän segmentointi helpottaa viestinnän toteuttamista -artikkelissani. Käsittelyssä oli hankkeen segmentoinnin, eli kohderyhmän jakamista erillisiin, mutta samanlaisiin ryhmiin sekä mitkä seikat vaikuttavat jaotteluun. Tämä artikkeli on jatkumoa edelliselle. Käsittelen tällä kertaa hankeviestinnän näkökulmasta hankkeen kohderyhmien tavoittamista. Mitä eri viestintäkanavia kohderyhmien edustajat käyttävät? Mitä eroavaisuuksia on viestintäkanavilla? Miten valita hankkeelle sopivimmat kanavat? Hankkeen kohderyhmien tavoittaminen Hankkeella voi olla useampia viestintäkanavia, ja niissä jokaisessa erilaisia tavoiteltavia kohderyhmiä. Kaikki hankkeen kohderyhmistä eivät vietä aikaa samoilla alustoilla tai kanavissa. Hankkeen on siis mentävä sinne, jossa potentiaaliset koulutuksiin osallistujat ja yrityskontaktit viettävät aikaa. Hankeviestijän on hyvä tuntea erilaiset viestintäkanavat, jotta pystyy sujuvasti tuottamaan viestintäsisältöjä niihin. Digi vai paino – vaiko molemmat hankkeen viestinnässä? Kulttuuritapahtumia tuottaessa huomasin, että vanhemmat ihmiset pitivät esitteistä ja lukivat paljon paikallissanomalehtiä, joissa oli tapahtumailmoituksia ja mainoksia. Vaikka elämme digitalisaation aikaa, niin joskus se painettu esite tai ilmoitus lehdessä voi olla sopivampi vaihtoehto tavoittaa hankkeen kohderyhmää. Tämä tietysti vaihtelee hankkeen ja kohderyhmän mukaan. Tapahtumissa ja messuilla erilaiset painomateriaalit ovat käteviä. Hankkeen esitteet ja käyntikortit toimivat, kun hanke tuottaa palveluja, eikä varsinaista fyysistä tuotetta, jota esitellä. Hankkeiden kohdalla ainakin rahoittaja vaatii vielä, että korkeakoulussa on esillä hankkeen juliste tai roll up -banderolli. Tulevaisuudessa vaihtoehtoinen toteutustapa olisi laittaa hankejuliste esille digitaalisesti esimerkiksi käytävien näytöille. Nykyisin digipalvelulaki velvoittaa myös korkeakoulun hankkeita huomioimaan saavutettavuuden viestinnässään. Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkosivujen ja muiden digitaalisten palveluiden helppokäyttöisyyttä niin toiminnan kannalta kuin sisällöltään. Saavutettavuuden on tarkoitus lisätä yhdenvertaisuutta, ja se palvelee käyttäjiä, joilla on erilaisia tarpeita, mahdollisia rajoitteita tai haasteita esimerkiksi näkemisen tai kuulemisen kanssa. Tärkeintä on, että erilaisten digipalveluja käyttävien henkilöiden tarpeet ja tilanteet ymmärretään sekä osataan huomioida myös hankkeessa. (1) Digitaalisuus on lisännyt erilaisten digipalveluiden ja digitaalisten viestintäkanavien määrää, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia viestiä hankkeesta. Kuitenkin hankkeen viestijän on hyvä tunnistaa, missä kanavassa hankkeen kohderyhmät ovat aktiivisimpia. Hankkeen verkkosivut, uutiskirje ja blogi Hankkeen verkkosivut toimivat niin sanottuna tukikohtana, sieltä löytyy kaikki olennainen tieto hankkeen tavoitteista, ajankohtaisista asioista, tapahtumista, koulutuksista, rahoittajista ja kumppaneista. Sinne yleensä ohjataan muista viestintäkanavista. Käytännössä verkkosivut palvelevat hankkeen kaikkia kohderyhmiä. Joskus verkkosivusto voi itsessään toimia hankkeen loppujulkaisuna, eli sivusto muutetaan ja siitä tehdään verkkojulkaisu. Tällöin sivusto toimii suurta yleisöä palvelevana viestintäkanavana. Loppujulkaisua voivat käyttää muutkin kuin hankkeen kohderyhmiin kuuluvat, esimerkiksi opiskelijat voivat käyttää materiaalia tehtäviensä lähteinä. Verkkosivuille on saatettu lisätä ilmoittautumislomake uutiskirjeen tilaajaksi, jolloin hankkeesta kiinnostuneet pysyvät ajan tasalla hankkeen tapahtumista. Sen avulla hanke saa arvokasta tietoa siitä kiinnostuneista henkilöistä. Esimerkiksi, keitä kiinnostuneet henkilöt ovat tai millaisten yrityksien edustajat ovat kiinnostuneita hankkeesta. Verkkosivuilla on usein myös blogi, jonka tarkoitus on palvella hankkeen tarpeita. Tällöin sen sisältö liittyy joko hankkeen tuotoksiin, tapahtumiin tai koulutuksiin. Blogi on osa sisältömarkkinointia, ja sillä pyritään vaikuttamaan hankkeen nykyisiin ja potentiaalisiin kohderyhmiin. Sen yksi tehtävä on toimia jo hankkeen kanssa tekemisissä olevien kohderyhmäläisten sitouttamiskeinona. Toinen tehtävä on hankkia uusia kohderyhmäläisiä esimerkiksi mukaan hankkeen toimintaan tai osallistumaan koulutuksiin. (2) Hankkeen sosiaalisen median kanavat Yleisimmin hankkeen sosiaalisen median kanavaksi valikoituvat Facebook, Instagram tai LinkedIn. Toki TikTok voi olla myös hyvä vaihtoehto, kun halutaan tavoitella nuoria ja nuoria aikuisia. Käytössä voi olla aluksi yksi tai kaksi somekanavaa, ja myöhemmin voi ottaa haltuun enemmän riippuen kohderyhmistä. Ensin kannattaa tarkastella toimivatko viestit valitussa kanavassa ja tavoittavatko ne kohderyhmiä halutulla tavalla. Kuten hankkeen muiden viestintäkanavien kohdalla, niin sosiaalisen median kanavat valitaan myös sen mukaan, missä kohderyhmäläiset viettävät aikaa. Kanavia valittaessa on hyvä huomioida kunkin sosiaalisen median alustan erityispiirteet, jotta hanke ei valitse väärää kanavaa. Instagramissa korostuu visuaalisuus kuvin ja videoin, Facebookissa puolestaan jaetaan sisältöä yleensä kavereiden kesken sekä LinkedInissä nousee esille yritysmaailma ja asiantuntijuus. (2) DNA:n teettämän Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan vuonna 2023 suosituimpia sosiaalisen median alustoja olivat WhatsApp, Facebook, YouTube, Instagram ja TikTok. Kyseisiä alustoja käytettiin lukuisia kertoja päivittäin. Tutkimuksesta ilmeni myös, että vuosien aikana Instagram reelsien ja TikTok-videoiden käyttö oli kasvanut. Nuoret 16–24-vuotiaat käyttivät eniten Snapchatia, WhatAppia ja TikTokia. Vanhempien ikäryhmien kärkisuosiossa olivat WhatsApp ja Facebook sekä heti seuraavina Instagram ja YouTube. (3) Sosiaalisen median alustojen suosioon saattavat vaikuttaa maailmantilanteet sekä erilaiset digitaalisuuteen liittyvät trendit. Koronapandemia esimerkiksi kasvatti TikTokin suosiota ja Twitterin vaihdettua nimeä X:ään käyttäjien määrä alkoi hiipumaan. Hankkeelle sosiaalisen median kanavia valittaessa on hyvä seurata myös erilaisia trendejä. Miten valita hankkeelle sopivat viestintäkanavat? Viestintäkanavia on monia, mutta viestinnän toteuttamiseen vaikuttavat hankkeen tavoitteet ja kohderyhmät. Etenkin hankkeen viestintäkanavista päätettäessä, valittujen kanavien taustalla olevien valintapäätöksien tärkeimpänä syynä on oltava hankkeen kohderyhmän tavoittaminen. Vaikka hankkeen tiimiläiset haluaisivat, että hankkeella olisi oma TikTok-tili, niin se ei ole resurssitehokas tapa toimia, sillä hankkeen kohderyhmäläisten on myös oltava siellä. Tiimi ei voi tehdä päätöksiä oman itsensä takia tai perustella valintojaan niistä syistä, joista ovat itse kiinnostuneet. Seuraavat asiat tulee huomioida hankkeen viestintäkanavia valittaessa (4): Kohderyhmän tavoittaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan Kohderyhmän toiveiden ja odotusten täyttäminen Osallistumisen vaivattomuus hankkeen toiminnan yhteydessä Halu opastaa ja viestiä nopeasti kohderyhmille, esimerkiksi hankkeen koulutuksen sisällöstä Hankkeen sidosryhmien saavuttaminen Hankkeen taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Informaation välittäminen Hankkeen mielikuvan toteutuminen Hankkeen riskien minimointi, esimerkiksi valitun kanavan käyttäjien väheneminen merkittävissä määrin Viestinnän seuranta- ja raportointimahdollisuudet Hankkeen kohdalla viestintäkanavat valitaan kohderyhmien mukaan. Hankkeen tiimiläisten on siis hyvä tuntea ensin hankkeen kohderyhmät hyvin, ennen kuin tekevät viestintäkanavien suhteen päätöksiä. Aina kanavavalinta ei saata onnistua, tällöin voidaan muuttaa suunnitelmia tai vaihtaa toiseen. Varsinkin markkinoinnin kohdalla, puolet siitä on testaamista. Lähteet Aluehallintovirasto. (2024). Saavutettavuus. Yleistä saavutettavuudesta Kananen, J. (2019). Digitaalinen B2B-markkinointi. Miten yritys onnistuu digimarkkinoinnin ja sosiaalisen median yritysmarkkinoinnissa? Jyväskylän ammattikorkeakoulu. DNA. (2023). Digitaalinen elämä 2023 Rope, T. (2005). Suuri markkinointikirja. Talentum. Kirjoittaja Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset