Voidaanko turvallinen synnytys taata 50 eurolla?

placeholder-image
9.9.2016

Sekä köyhät että rikkaat fertiili- ikäiset naiset synnyttävät. Sodat lisäävät köyhyyttä ja sivilien hätää ja pelkoja. Sotaa käyvissä ja köyhissä maissa eläminen ja synnyttäminen ei ole turvallista. Turvallista paikkaa elää voidaan etsiä sekä läheltä että kaukaa. Köyhyydellä voidaan viitata joko yksilöiden tai kokonaisten väestönosien taloudelliseen ja/tai sosiaaliseen syrjäytymiseen. Köyhyyteen liittyy usein myös huono tai riittämätön ravinto, heikot tai olemattomat mahdollisuudet koulutukseen tai terveydenhuoltoon sekä riittämättömät mahdollisuudet vaikuttaa omiin elinoloihin ja yhteiskuntaan. Köyhyys ilmenee väestötasolla tuloerojen kasvuna ja heikentää kansataloudenkasvua. Yksilötasolla köyhät murehtivat rahojen riittämistä päivittäisiin menoihin ja laskuihin (1). Köyhyyden on havaittu kuormittavan myös aivoja (1,2). Esimerkiksi epäterveellisen ruokavalion ja äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön sekä stressaavan elinympäristön, jossa lapsi kokee pelkoa, ahdistusta tai häirintää, on havaittu vaikuttavan kielteisesi älykkyysosamäärään ja esim. koulumenestykseen. Kaikki älykkäät eivät tästä huolimatta ole rikkaita eivätkä kaikki rikkaat älykkäitä. (2) Eurooppaan saapui heinäkuussa 2016 yli 100 000 siirtolaista yhden ainoan kuukauden aikana. Syynä tähän on sota, vaino ja köyhyys.Syyriassa siviilit ovat joutuneet toistuvasti pommitusten kohteiksi. Irakissa siviilejä kuolee lähes päivittäin pommi-iskuissa. Afganistanissa väkivaltaisuuksissa vuoden 2015 alussa kuoli eniten naisia ja lapsia. Eritreassa hallitusta vastaan hangoittelevia saatetaan kiduttaa päiväkausia. Somaliassa klaanisodan uhreiksi joutuvat usein siviilit. Nigerian kristityt pakenevat maasta maassa valitsevia epävakaita oloja ja raakuuksia. Malissa kolme miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Senegalssa, Guineassa ja Gambiassa useat nuoret, etenkin miehet jättävät kotimaansa taloudellisesti paremman elämän toivossa. (3) ”Maailmassa on neljä miljardia köyhää, joille tärkeintä on saada ateria ja vaatteet päälle. Nämä olisivat milloin tahansa valmiita vaihtamaan paikkaa suomalaisen köyhän kanssa.” (4). Vuonna 2015 konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä oli maailmalla yli 65 miljoonaa. Myös Suomessa ja muualla Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrät kasvoivat nopeasti vuonna 2015. (5). Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan pakoon sotaa, vainoa, turvattomuutta joko oman maansa lähialueille tai esimerkiksi Eurooppaan. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Edellisenä vuonna turvapaikanhakijoita oli 3651. (6) Gissler ja Heino (7) kirjoittavat THL:n blogissa, että Suomessa maahanmuutto näkyy myös synnytyksissä. Tilastoista ei kuitenkaan selviä Suomeen muuttamisen syy. Tällä hetkellä tiedetään, että Suomessa lähes 11 prosenttia kaikista synnyttäjistä on ulkomaalaistaustaisia. Joko synnyttäjien molemmat vanhemmat tai he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella. Syntymärekisterissä oli vuonna 2014 vajaat 200 synnyttäjää (0,3 %), joilla ei ollut täydellistä henkilötunnusta. Nämä synnyttäjät olivat vasta Suomeen muuttaneita, Suomeen synnyttämään tulleita tai Suomessa suunnittelemattomasti synnyttäneitä. (7.) Synnyttäjien taustamaa suurimalla osalla on Neuvostoliitto, Viro, Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Thaimaa, Vietnam ja Turkki. Nämä ovat myös suurimmat maahanmuutto maat Suomessa. Opiskelemaan, töihin tai perhesyistä Suomeen muuttaneiden terveys on erilainen kuin pakolaisena tai turvapaikan hakijana tulleiden. ( 7).   Aikaisempien tutkimusten mukaan afrikkalaistaustaisilla naisilla on suurempi riski menettää vastasyntynyt lapsensa. (7) Korkeimmat vastasyntyneiden kuolleisuusluvut, kun katsotaan maita, joista tulleet naiset olivat synnyttäneet vähintään 200 lasta Suomessa, on liettualaisilla, kongolaisilla ja syyrialaisilla äideillä. Korkeat kuolleisuusluvut olivat myös Unkarista ja Marokosta sekä Nigeriasta, Etiopiasta, Iranista, Somaliasta, Puolasta, Turkista ja Afganistanista tulleilla naisilla. Korkeaa vastasyntyneiden kuolleisuutta voivat selittää muun muassa äitien perussairaudet, ennenaikainen synnytys, pakolaismaiden elinolot, avioliitot serkusten välillä ja erot raskaudenaikaisiin seulontoihin osallistumisessa. (7.) Gisslerin ja Heinon (7) mukaan aihetta on syytä tutkia lisää. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joita on 17, korostetaan muun muassa seuraavia asioita: Tavoitteena on: 1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta. 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. 4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. World Visioin tavoitteena on antaa ” Joululahjaksi turvallinen synnytys”. 50 euron lahjoitusten turvin pyritään äidille takaamaan pääsy valtion tai muiden terveysalan ammattilaisten palveluihin jo odotusaikana. Näin synnytyskuoleman todennäköisyys laskee ja lapsi saa vahvan alun elämälle. (8). Lahjoituksia maailman parantamiseksi tekevät järjestöjen ja yksityisten ihmisten lisäksi myös suuryritykset. Lahjoituksista ollaan montaa mieltä. Esimerkiksi yritysjohtaja Mika Anttonen ihmettelee ”Miksi jotkut yhteiskunnan tärkeät asiat ovat lahjoitusten eikä verojen varassa. Anttosen periaate on, että verot pitää maksaa ja ne pitää maksaa siellä missä tulot syntyvät.” (4). Vaasalaisen ja helsinkiläisen kätilötyön opettaja perustivat keväällä 2015 kansanvälisen ”Interkulttuurinen kätilötyö” – verkoston. Vuoden 2016 alussa verkoston nimi muutettiin ”Lasta odottavan ja synnyttäneen maahanmuuttajanaisten ja vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten terveys ”-verkostoksi. Verkoston tarkoituksena on saada raskaana olevien ja synnyttäneiden maahanmuuttajanaisten ja vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten äänet kuuluviin sekä muun muassa tukea näyttöön perustuvaa hoito- ja kätilötyötä sekä vähemmistö- ja maahanmuuttajanaisten ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua terveydenhuollossa. Verkosto kokoontuu jälleen lokakuussa 2016. Kirjoitan seuraavassa blogissa lisää siitä, millaisin käytännön keinoin verkoston jäsenet pyrkivät parantamaan maailmaa ja vaikuttamaan synnyttävien vähemmistö- ja maahanmuuttajanaisten, vastasyntyneiden ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Lähteet: 1. Wikipedia. Köyhyys. Luettu 9.9.2016 > https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yhyys < 2. Helsingin sanomat 7.6.2014 Rikkaat ovat älykkäämpiä kuin köyhät – Miksi? Luettu 9.9.2016 >http://www.hs.fi/raha/a1402027902041< 3. Yle uutiset 25.8.2015 Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys. Liuettu 9.9.2016. >http://yle.fi/uutiset/euroopan_ennatysmaisen_siirtolaistulvan_syyt_sota_vaino_ja_koyhyys/8241818 < 4. Kotimaa 21.5.2016 . Voiko maailmaa korjata rahalla. Luettu 9.9.2016. >http://yle.fi/uutiset/henkilokuva_mika_anttonen_voiko_maailman_korjata_rahalla/8893636 < 5. Pakolaisapu. Pakolaisuus. Luettu 9.9.1916 >http://pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus/ < 6. Sisäasianministeriö. Turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna ennätysmäärä Luettu 9.9.2016 >http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat < 7.THL- Blogi 9.5.2016.  Syntymärekisteri kertoo paljon maahanmuuttajien terveydestä. Luettu 9.9.2016. >https://blogi.thl.fi/blogin-nayttosivu/-/blogs/synnytysrekisteri-kertoo-paljon-maahanmuuttajien-terveydesta < 8. Pollari, A. World Vision.  Joululahjaksi turvallinen synnytys. Luettu 9.9.2016. >https://worldvision.fi/uutiset-ja-media/joululahjaksi-turvallinen-synnytys <

Hankkeen päättyessä

7.9.2016

Kirjoitin kevään vaihtuessa kesäksi kansainvälisestä Erasmus+-rahoitteisesta Creative Classroom -hankkeesta, jossa olemme olleet Patrick Ausderaun kanssa Metropolian edustajina lähes kahden vuoden ajan. Hanke päättyi virallisesti viikko sitten ja hankkeen tuloksista tiedottaminen on taas ajankohtaista.   Hankkeen loppumetrien ajoitus on ollut etenkin näin suomalaisen lukuvuosirytmin näkökulmasta haasteellinen kun loppukevät ja alkusyksy ovat ammattikorkeakouluopettajille varsin hektistä aikaa suoritusarviointien, valmistumisten, pääsykokeiden, uusien opiskelijoiden aloitusten ja opintojaksojen käynnistymisten myötä. Ja hankkeissa usein juuri loppumetrit ovat niitä kiireisiä kohtia. Kansainvälisissä hankkeissa partnereille voi tulla yllätyksenä lomiemme pituus, vaikka asian ajoissa toisi esille. Toki pidemmästä lomasta pystyi nipistämään aikaa myös hankehommille, vaikkei se toivottavaa olisikaan.   Creative Classroom -hankkeen puitteissa järjestettiin virolaisille opettajille neljä työpajaa, joista ensimmäisestä ja kolmannesta bloggailin kesäkuussa.  Työpajoihin osallistuneet puolestaan jalkauttivat käsiteltyjä aiheita omissa oppilaitoksissaan sekä erilaisissa tapahtumissa. Hankkeeseen liittyen kukin osallistujataho on järjestänyt tapahtumia omissa maissaan ja näin edelleen tuonut hanketta sekä sen tuloksia laajemmalti tietoon. Täällä Suomessa päädyimme järjestämään tapahtuman Median osaamisalueen henkilökunnalle, osin johtuen todella tiukoista aikatauluista, mutta erityisesti koska hankkeeseen liittyvien tapahtumien kohderyhmiin oli määritelty myös korkeakoulujen henkilökunta. Ensimmäisellä työviikolla eli 19.8. järjestettyyn tapahtumaan osallistuikin yli 40 metropolialaista.   Tiedottaminen hankkeesta kunkin partneritahon omassa maassa kuuluu suunniteltuihin toimenpiteisiin. Tikissä bloggailujen lisäksi keväällä/ kesällä tiedottelin hankkeesta erilaisissa some-kanavissa ja Taajuudessa julkaistun artikkelin sekä Mediakasvatusseuran verkkosivujen uutistiedotteen ja -kirjeen avulla. Tiedottamistoiminta jatkuu toki varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen, jotta hankkeesta voisi olla hyötyä ja vaikuttavuutta muillekin kuin hankkeessa mukana olleille.   Hankkeesta ei tehty perinteistä julkaisua vaan hankkeen luonteeseen sopien aiheisiin ja sisältöihin liittyen on julkaistu digitaalinen kokoelma, jonka kautta voi tutustua toiminnan pedagogisiin lähtökohtiin, työpajoihin osallistuneiden opettajien laatimiin opetusskenaarioihin sekä LePlanner-ympäristöön. Kokoelma on saatavilla sekä englanniksi että viroksi.   Kokoelman on tarkoitettu opettajille eri puolilla Eurooppaa tukemaan innovaatiivisten opetusmetodien ja opetusskenaarioiden luomista. LePlanner -ympäristö on muidenkin opettajien vapaasti hyödynnettävissä omien opetusskenaarioiden luomiseen (kokoelmasivustolta löytyy ohjevideo alkuun pääsemiseksi). LePlanneria voi kokeilla ja käyttää oman opetuksen rytmityksen suunnitteluun, määritellen esimerkiksi kontaktiopetuksen ja kontaktiopetusten välissä tapahtuvat toiminnat, ICT:n käyttö opettajan ja opiskelijan osalta linkityksineen digitaalisiin materiaaleihin, oppimistavoitteet ja osioiden kestot. Suunnitelma näyttäytyy aikajanamuodossa, jota voi hyödyntää myös opiskelijoiden suuntaan kokonaisuuden hahmottamisen tukena. Ympäristö nojaa myös ajatukseen ideoiden ja hyvien käytäntöjen kommentoinnista sekä jakamisesta.   LePlannerissa on mahdollista antaa suunnitelmista palautetta. Niin opetuksessa kuin hanketoiminnassakin toiminnan kehittämisen edellytyksenä on mahdollisuus saada ja antaa palautetta. Toimintaympäristöjen muuttuessa myös opettajuuteen kohdistuu erilaisia muutospaineita. Moni tänäkin syksynä opintonsa aloittaneista voi tulla työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. Työskentely globaaleissa ja digitalisoituneissa ympäristöissä vaatii esimerkiksi teknisen osaamisen lisäksi myös yhteistyötaitoja, joustavuutta, organisointitaitoja, itseohjautuvuutta ja kriittistä ajattelua. Samanlaiset taidot ovat tarpeen ja karttuvat myös hanketyöskentelyyn osallistuessa ja ovat hyödyksi oman ammattitaidon kehittämisessä.   Mukavaa syksyä ja alkanutta uutta lukuvuotta!

Havaitsin tänään hyttysen

Kesä on havaitsemisen aikaa. Tänään kuljeskelin (lue: siis todellakin kuljeskelin, en juossut kieli vyön alla, kuten tavallisesti arjessa usein teemme) ja katselin ihmisiä. Mietin minkälainen asunto vastaantulijalla on tai onko asuntoa lainkaan. Mietin millainen puoliso toisella on tai onko hän yksineläjä ja millainen ammatti kolmannella tai onko työtä. Mistä neljäs pitää, mikä tuottaa viidennelle hyvää mieltä ja mistä kuudes voimautuu. Mitä seitsemäs suree, mikä salaisuus on kahdeksannella. Miksi tuo yhdeksäs on juuri tässä ja nyt? Mistä tulossa ja mihin matkalla? Aktiivinen havainnointi on paitsi kiinnostava tapa viettää aikaa, myös tapa kehittää ja innostua kehittämään. Havaitseminen on yksi keskeisimpiä avaimia toimivaan TKI-toimintaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä on se, että maailmassa on joku asia, joka vaatii lisätutkimista, kehittämistä, parantamista tai hyvien käytäntöjen saattamista laajempaan käyttöön. Ilman havaitsemista ja havainnon analyysiä eli ymmärtämistä, ei parannettavaa asiaa voida kehittää tai hyviä asioita jakaa isomman joukon hyödyksi. Hankkeita suunnataan havaintojen ja niiden ymmärryksen suunnassa: yhdistetään pieniä  ja suuria havaintoja olemassa olevaan tietoon ja siihen mistä yhteiskunnassa nyt puhutaan ja mitä tulevaisuudesta ennakoidaan. Ja sitten TKI-toiminnan avulla tehdään asioita paremmiksi. Siten havaitseminen on ensimmäinen askel TKI-toiminnan syntyyn. Havaitseminen ei ole aina helppoa ja sen tiellä voi olla monia esteitä. Futurologi Elina Hiltunen on esittänyt kiinnostavan koonnin havaitsemisen esteistä. Ensinnäkin yhteiskunnan suuressa tietotulvassa asioita menee ohi, kaikkea ei pysty havaitsemaan. Toiseksi ryhmäsokeus on hyvin tyypillinen havaitsemisen este: metsää ei nähdä puilta, koska kaikki muutkin katsovat vain puita. Kolmanneksi usein huomiomme suuntautuu valikoivasti vain osaan asioista ympärillämme - paljon mielenkiintoisia asioita jää katveeseen. Jotkut muutokset taas ovat meille ideologisesti vaikeita myöntää, emmekä siksi havaitse niiden olemassa oloa ja toiset asiat ja muutokset taas ovat niin hitaita, ettemme havaitse niitä. Joskus on vain niin kiire, ettemme ehdi havaita, vaan suoritamme elämää. Pitäisi pystyä havaitsemaan pienesti ja isosti. Ja myös kauaskantoisesti. Valaisen asiaa muutamalla esimerkillä. Pieni havainto on esimerkiksi se, miten kauppojen hedelmäpussit saisi aukeamaan helpommin. Tuskailin tämän asian kanssa lähes joka kerta asioidessani kaupassa. Havainto on arkinen ja pieni, mutta siitä voi lähteä liikkeelle jopa isompikin innovaatio siihen, miten pussit saisi paremmin auki tai miten voisimme käyttää enemmän kestopusseja tai jopa pärjätä kokonaan ilman pusseja. Itse olen siirtynyt kestopusseihin, vaikka sainkin myös muita hyviä vinkkejä asian ratkomiseen. Isosti havainnoinnista kerron esimerkkinä juuri lukemani Emmi Itärannan upean Teemestarin kirjan, joka lumoaa kauneudellaan ja viisaudellaan. Kirjan tarinassa maapallolta on katoamassa makea vesi, joka on salakavalasti vuosien saatossa kadonnut ihmisten toiminnan tuloksena (mm. juuri niiden muovisten hedelmäpussien). Muutos on ollut niin hidas, ettei ihmiskunta ole osannut siihen riittävästi reagoida, vaan muiden muutosten ja innovaatioiden sokeusvoima on ajanut veden tärkeyden ohi. Asia on suuri, mutta ratkaisut kirjan todellisuuden estämiseksi voisivat olla hyvinkin arkisia, jos jokainen sitoutuisi niiden toteuttamiseen. Kirjailija on tehnyt havainnon ja jakaa sen sanomaa nerokkaasti taiteen kautta eteenpäin - vaikuttaa asioihin. Havainto on olemassa olevan todellisuuden, mutta myös sen muuttumisen ymmärtämistä. TKI-toiminta on tämän ymmärtämisen kautta tapahtuvaa kehittämistä ja vaikuttamista. Asiat muuttuvat koko ajan ympärillämme. Muuttumattomuuden sokeus on vaarallista yhteisöille ja yhteiskunnalle, sillä silloin muutoksiin ei osata reagoida ja ne saattavat vaikeuttaa elämäämme tai jättää syntymättä jonkun innovaation, jolla olisi keskeinen merkitys kaikkien hyvinvoinnille. Siksi on tärkeää antaa TKI:n virrata. Niin. Havaitsin tänään monia arkisia asioita.  Nytkin istun kahvilassa kuuntelemassa mitä ympärillä olevat ihmiset puhuvat, miten he nauravat, mikä heitä kiinnostaa. Katselen, kuuntelen ja ihmettelen. Olen kuin lapsi, sillä lapset ovat havaintojeni mukaan maailman taitavimpia havaitsijoita. Heiltä meillä aikuisilla olisi paljon  opittavaa. Luen lehteä ja somea, joista havaitsen mistä nyt puhutaan. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä kytee sanojen takana - ennakointi ja hiljaiset signaalit tulevaisuudesta. Kesäloma on innostavaa aikaa hanketoimijalle. Silloin on aikaa havaita, ajatella - innostua ja innovoida. Lomassa ja sen suomassa ajassa on siemen uuden TKI-toiminnan mahdollistamiseen. Tärkeintä ei ole havaita vain se, mikä näkyy, vaan myös se, mikä ei ole ilmiselvää. Havainnointia pitää tehdä arjessa ja lomalla, mutta lomalla siihen on erityisen hyvä mahdollisuus. Kannustan jokaista riippukeinuun innovoimaan!  Mitä kertoo nenänpäälle lennähtänyt hyttynen? PS. Havaitsemisesta ja eri ilmiöistä sinkoavista heikoista signaaleista suosittelen kesälukemisena Elina Hiltusen Matkaopas tulevaisuuteen.