Innostu monialaisesti – ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?
Aihe joka koskettaa aina, on nuorten syrjäytyminen. Paljon mediassakin käsitelty aihe. Termistä syrjäytyminen voidaan olla monta mieltä, mutta yhteiskunnallinen haaste on olemassa. Huoli nuorten pysymisestä mukana yhteiskunnassa on aito. Sen huomaa muun muassa lukuisista valtakunnallisista hankkeista, joissa aihe on nostettu tärkeäksi kehitysteemaksi. Esimerkiksi monissa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa pyritään puuttumaan nuorten osattomuuteen ja ennaltaehkäisemään sitä monenlaisin keinoin. Yhteiskunnalliset ongelmat, kuten nuorten syrjäytyminen, ovat niin monisyisiä, että niitä ei yksi taho voi ratkaista. On ajateltu, että monialaisuus on se juttu hanketyössä, mikä olisi ratkaisun avain näihin haasteisiin. Entä mitä jos hanketoiminnassa täytyy ensin opetella toimimaan monialaisesti ennen kun pystymme ratkomaan suurempia haasteita? Tähän on CIF-hanke (Creative and Inclusive Finland) erinomaisesti tarttunut ja tuonut aktiivisesti monialaisia nuorten parissa toimivia asiantuntijoita yhteisille areenoille. Sain kutsun CIF-hankkeen järjestämään Innostaja-akatemiaan. Tapahtumassa osallistettiin asiantuntijat pohtimaan monialaisuuden hyötyjä ja haasteita ja sitä miten nuorten kanssa työskentely saadaan toimivaksi ja innostavaksi. Monialaisuus vaatii avointa sydäntä Tilaisuudessa todettiin, että monialaisuudessa on paljon hyvää, mutta se ei aina ole niin yksiselitteistä. Eri alan asiantuntijat eivät aina välttämättä puhu samaa kieltä vaikka tarkoitus on hyvä ja tavoite on sama. Monialaisuudessa tarvitaan avoimuutta ja kiinnostusta toisen kieltä kohtaan. Puhummeko samoista asioista, mutta vain toisin termein? Tämä vaatii avointa sydäntä ja toisen ymmärtämistä. Tarvitaan myös aikaa, työtä ja resurssejakin. Hanketoimijan tulee antaa jotain itsestä ja osata sanoittaa omia tavoitteitaan toiselle. Parhaimmillaan yhteistyö tuottaa uudenlaista keskustelua. ”Monialaisuudesta oppii uutta ja samalla on mahdollisuus tutustua upeisiin ihmisiin. Oma ammatillinen kasvu syvenee”, todettiin osallistujien joukosta. Keinoja on monia Oli hieno kuulla, kuinka monia keinoja on puuttua nuorten osattomuuteen. Innostaja-akatemiassa esiteltiin useita metodeja, kuten vaikkapa elävää kirjastoa, jossa nuoret voivat lainata henkilön, jonka kanssa keskustella eri ammateista tai harrastuksista. Kuulimme kuinka tällainen kohtaaminen alan asiantuntijan kanssa on innostanut nuoria hakeutumaan kouluun ja haluamaansa ammattiin. Toimivia tapoja nuorten kohtaamiseen ovat myös erilaiset työpajat niin musiikin, retkeilyn kuin liikunnan merkeissä. Yhteistä kaikille metodeille on, että ne ovat hyvin konkreettisia. Tekeminen ja sitä kautta onnistumisen kokemukset ovat nuorille tärkeitä. ”Nuoren tulee löytää intohimo johonkin tekemiseen, jotta nuori voi kasvaa täyteen mittaansa”, todettiin Helsingin yliopiston vetämästä Mun juttu -hankkeesta. CIF-hanke on myös koonnut pakallisen kortteja innostavaan työskentelyyn nuorten kanssa. Menetelmäpakka on hyvä apu kaikille nuorten kanssa työskentelijöille. Hankkeella on selkeä tavoite, monialaiset toimijat ja monet keinot, mutta miten saada nuoret innostumaan? Syrjäytymisvaarassa oleva nuori on leimaava termi ja ikävän yleistävä, joka seuraa nuorta pitkään. ”En ole tavannut sellaista ihmistä, joka olisi syrjäytymisvaarassa, kaikki ovat vain tavallisia ihmisiä”, Jenni Lehtinen Etelä-kymenlaakson ammattiopistosta kommentoi. Nuorten kanssa toimivan aikuisen on keskityttävä kuuntelemaan mitä nuorella on sanottavaa. Nuoren osaamisella on merkitystä ja hänen työlle on annettava arvoa. Tärkeää on tarjota kokemuksia ja elämyksiä, jotta nuori tuntee osaavansa asioita ja olevansa jossain hyvä. Ryhmään kuuluminen on tärkeää. Vaikka elämmekin nykyisin some-aikaa, ihmiseltä ihmiselle -kohtaaminen on kaiken a ja o. ”Me yhdessä nuorten kanssa voimme saavuttaa todella suuria asioita”, tiivisti Sanna Heikkinen-Velican, Liaani-hankkeesta. Erityisen tärkeää on aikuisen innostuminen. Jos innostut itse, innostat muita! Vain tätä kautta saadaan nuoret osalliseksi ja osallistumaan. Nuorten aktivointi on tulevaisuutta, ja se voisi olla seuraava suomi 100 teema, totesi projektipäällikkö Katri Halonen. Tämän teeman ympärillä hanketoiminta tulee varmasti jatkumaan. Haluatko lisätietoja CIF-hankkeesta: Katri Halonen, Yliopettaja, Kulttuuripalvelut P. 050 362 6407 S-posti: etunimi.sukunimi@metropolia.fi http://www.cifinland.fi/
Tuliko Onni puun takaa? Lue uunituore julkaisu!
Tänään on hieno päivä! Saamme julkistaa Onni tulee puun takaa -hankkeen loppujulkaisun, jota olemme työstäneet pitkin syksyä. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta hankkeen nimestä ”Onni tulee puun takaa”. Hankkeen loppujulkaisussa Tuliko Onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla (toim. Gröhn & Rekola, Metropolia Ammattikorkeakoulun Taito-työelämäkirjat julkaisu 12/2017) pyrimme vastaamaan kysymykseen ”Tuliko Onni puun takaa?”. Lisääntyikö työhyvinvointi ja tuottavuus hankkeeseen mukaan tulleissa yrityksissä? Onko Onni tulee puun takaa – hankkeen tapa kehittää työhyvinvointia ja tuottavuutta hyvä? Mitä siitä voisi oppia ja hyödyntää? Mitä yhteistä ja millaisia eroja löytyi mies- ja naisvaltaisen alalta? Tässä julkaisussa kuvataan hankkeessa toteutettu yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessi. Melko seikkaperäisen kuvauksemme tavoitteena on, että prosessin malli on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Näkemyksemme on, että vastaavan prosessin voi toteuttaa missä tahansa organisaatiossa tai organisaation yksikössä sellaisenaan taikka lyhennettynä. Kehittämisprosessi perustuu työyhteisön yhteisölliseen ja ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan, jonka tavoitteena on löytää käytännössä helposti toteutettavia ja toimivia ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Oleellista on henkilöstön kuuleminen ja aito osallistaminen. Alla olevassa Onni-puussa kuvattuna tiivistetysti hankkeen toteuttama yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisen prosessi. Kerromme julkaisussa myös, millaisia voimavaratekijöitä ja kehittämisen kohteita hankkeessa mukana olleissa metsä- ja sote-alan pk-yrityksissä nousi esiin. Mies- ja naisvaltaisella alalla tuli esiin joitakin eroja, mutta ennenkaikkea yhtäläisyyksiä. Jaamme myös näissä yrityksissä ideoituja ratkaisuja kehittämisen kohteisiin sekä hankkeessa kehitetyn kehittämistyökalun vapaaseen käyttöön. Lopuksi arvioimme prosessia ja jaamme kokemuksia. Julkaisu on Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR- hankkeen (2015 - 2017) loppuraportti. Hanke päättyi 30.9.2017. Tutustu julkaisuun (pdf) Julkaisun pysyvä osoite Theseuksessa (Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisujen alusta) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-042-7 Julkaisu löytyy myös hankkeen nettisivuilta: www.metropolia.fi/onni Tutustu myös hankkeen muihin julkaisuihin: Iloa työhön -opas (pdf). Oppaassa kuvataan 7 keskeistä työhyvinvointia ja tuottavuutta tukevaa ratkaisua. Onni tulee puun takaa. Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä. Metropolian Mikrokirja 2017. (pdf) Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kymmenen Uudenmaan alueella toimivan metsä- ja sote-alan pk-yrityksen henkilöstön työhyvinvointia ja yrityksen tuottavuutta rakentaen kokonaiskuva työstä, työpaikasta ja henkilöstön kokemuksista hakien ratkaisuja yhteistoiminnallisesti. Hankkeen yhteistyökumppanina on toiminut Työturvallisuuskeskus. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama. www.metropolia.fi/onni Yhteistyössä
Työstä osaamista tulevaisuuteen
Suomikuva työelämässä: Osaamista, yhteistyötä ja turvallisuutta - miten tästä eteenpäin? Ihan intona! Miten innostusta johdetaan ovat olleet seminaarien aiheina, joissa olen tällä viikolla vieraillut. Olen saanut vahvaa kuvaa siitä, kuinka hyvältä suomalainen työelämä näyttää tutkimuksen valossa ja kuinka ihmiset innostuneina työskentelevät työyhteisönsä eteen. Keskustelussa on myös ollut voimallisesti läsnä tuottavuuden näkökulma, kuinka hyvinvoiva ja osallistava yhteisö on myös tuottava. Yksi keskeinen keskusteluiden oleva teema on ollut se, että mihin suuntaan työelämä ja sen muodot ovat kehittymässä. Olisiko suomalainen työelämä ja sen johtaminen jopa vientituote, on tuotu keskusteluun. Muuttaako globalisaatio suomalaista työelämää ja mihin suuntaan jää varmaan nähtäväksi. Korkeakouluyhteisön tavoitteena on tuottaa osaavaa työvoimaa ja tarjota kestäviä eväitä opiskelijoille työelämässä menestymiseen. Työhyvinvointi ja hyvinvointi, samoin kuin osaaminen työhön ja toisaalta työstä osaamista ovat teemoja, joiden äärellä ollaan jatkuvasti työskenneltäessä korkeakouluyhteisössä. Halu luoda hyvät edellytykset opiskelijoille työelämään kuin taata hyvä ja osaava työvoima markkinoille, on keskiössä. Toteemi hankkeessa, Toteemi - työstä oppimassa, työhön, tavoitellaan edellä mainittuja teemoja yhdessä 16 ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston yhteisvoimin. Metropolia ammattikorkeakoulun osahankkeen keskiössä on ”Osaamista työstä ja työhön”. Miten osaaminen kertyy ja syntyy työelämässä, on mielenkiintoinen ja haastava ilmiö, kun työ on koko ajan murroksessa. Työ ei ole enää aikaan ja paikkaan useinkaan sidottua. Se voi muodostua yhä pienemmistä ja sirpaleisemmista osista, eikä muodosta välttämättä enää koherenttia kokonaisuutta. Työn tuotos voi olla usean eri ihmisen aikaansaannos, eikä työtä voida jakaa perinteisessä mielessä osiin. Tästä syntyy haastava kysymys, kuinka opetussuunnitelman edellyttämiä osaamistavoitteita voidaan pilkkoa ja jakaa, sekä tarkastella erilaisten uusien työn tekemisen muotojen kautta. Olemme lähdössä rohkeasti kokeilemaan, kuinka innovaatio-osaaminen taipuu erilaissa työyhteisöissä tapahtuvaksi toiminnaksi ja kuinka opiskelija sitten osoittaa saavuttamansa osaamisen. Teemahan on suomalaisen työelämän kehittämisen keskiössä. Toinen kiinnostava teema on varhaiskasvatus osaamisen rakentuminen sosionomin työssä. Yhteiskunnallisestihan varhaiskasvatus on voimavara, jonka pohjalta kasvatustyö ja oppiminen lähtevät yhteiseen prosessiin. Kolmas alusta, jonka pohjalta työn opinnoillistamista kehitämme ja pilotoimme, on kansainvälinen liiketoiminta. Kansainvälisen liiketoiminta on varmasti yksi muuttuvimmista alueista. Inhimillisen pääoman kasvun merkitys on alue, joka haastaa kouluttajat rakentamaan työssä oppimisenprosessia. Työelämän osallisuuden lisäämiseksi on hankkeemme haasteena saada koko korkeakouluyhteisö miettimään ja pohtimaan työn opinnoillistamista ja sen eri muotoja. Liikkeelle olemme lähteneet aika perinteisellä tavalla, eli haastamalla niin opiskelijat kuin henkilöstö vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn. Pystymmekö rakentamaan tulevaisuudessa aiheen ympärille heterogeenisissä ryhmissä tapahtuvaa innovointia tai uudenlaista oivallustoimintaa korkeakouluyhteisössämme yhdessä työelämän kanssa, jää nähtäväksi. ”Yhdessä työn opinnoillistamisen tarinaa rakentaen” Johanna Holvikivi Kirjoittaja on Metropolia amk Toteemi- hankkeen projektipäällikkö.