Podcast – Pelastavatko tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot maailman?
Podcastissa pohdiskellaan, miten tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot voivat pelastaa maailman. Jos ne eivät sitä tee, kuka ja miten se tapahtuu? Ihmettelyyn herättivät viestintäsuunnittelija Milla Åmanin kokemukset Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän projektien parista. Niissä keskitytään liikkumisen murroksen ilmiöihin ja operoidaan autonomisia pieniä joukkoliikennevälineitä. Lukijan äänen podcastille antoi Juha Kyyrö. Kuultavissa ovat myös autonomista autoa kehittävät startuppaajat ja robottibussin kyytiin nousseiden matkustajien kokemuksia tutkineet asiantuntijat. Lisäravintoa ajatuksille myös Yle Tieteen julkaisemasta tohtori Lauri Reuterin artikkelista Maailman muuttamisen resepti - ruokaa voi tehdä ilmasta, innovaatioita ei.
Kampuskehittäminen – uusia näkökulmia
Korkeakoulujen fyysisen ja sosiaalisen sijainnin merkitys kaupunkisuunnittelussa on kasvamassa oppilaitosten roolin laajentuessa yhä vahvemmin aluetta kehittäviksi innovaatioympäristöiksi. Korkeakoulujen kampuskehittäjät ja kaupunkisuunnittelijat voivat yhdessä kehittää parempia kampuksia ja kaupunkeja. Muun muassa kansainvälinen kampuskehittämisguru, Delft University of Technologyn professori Alexandra den Heijer on kehittänyt malleja ja teorioita, joilla yliopistot ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kampusstrategioitaan ja siten edistäneet kaupunkisuunnittelua. Hänen missionaan on tukea korkeakouluja ja muita organisaatioita niiden kiinteistöjä koskevissa päätöksissään, jotta saataisiin inspiroivia, mielekkäitä, toimivia, edullisia, resurssitehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia rakennettuja ympäristöjä. Tarkemmin den Heijerin ajatuksia kaupunkikehittämisestä voi seurata hänen blogistaan Managing the university campus sekä kirjasta Dreams and Seeds. Oppeja kampusten kehittämiseen muista maista Live Baltic Campus -hankkeessa tuotiin yhteen kuuden Itämeren kaupungin – Helsingin, Riian, Tarton, Turun, Tukholman ja Uppsalan – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät. He jakoivat kokemuksiaan ja oppivat yhdessä. Testialustoina toimivat kumppaneiden omat kampuskehittämiskohteet, ja päämääränä oli tarkastella, miten maiden välinen (cross-border) yhteistyö voisi edistää kaupunkien ja kampusten kehittämistä paikallisen työn lisänä. Alueidenvälinen yhteistyö antoi suunnittelijoille ja kehittäjille paljon erilaisia, uusiakin näkökulmia. Yksi tärkeä oppi yhteistyöstä oli se, että vaikka yksi ratkaisu on toimiva yhdessä kaupungissa, ei ratkaisu välttämättä ole toteuttamiskelpoinen tai sopiva toisessa kaupungissa. Tästä huolimatta – tai ehkä juuri tämän ansiosta – kaupunkisuunnittelijat ja kampuskehittäjät rohkaistuivat katsomaan asioita eri näkökannalta ja uudistamaan itsestäänselvyyksinä pitämiään asioita. Live Baltic Campus -hankkeen tuloksena todettiinkin, että maiden rajat ylittävä (cross-border) kampuskehittämisverkosto toimii oppimisalustana kaupunkikehittäjille ja kampuskehittäjille metodien ja näkökulmien luomiseen mahdollistaa yhteistyöverkostojen kautta syntyviä uusia projekteja. Niiden synnyttämät tulokset ovat konkreettisesti kampuksen lähialueen asukkaiden ja yritysten hyödynnettävissä, esimerkiksi tarjottavina palveluina tai kaupunkia elävöittävinä projekteina. Hanke osoitti, että maiden välinen yhteistyö kaupunki- ja kampuskehittämisessä tuottaa erinomaisia tuloksia ja on kannattavaa. Paikalliset toimet tuottivat konkreettisia tuloksia Konkreettisesti yhteistyön tuloksena syntyi monenlaista alueellista vaikuttavuutta: Riiassa pidetty, Schmaeling-konferenssin yhteydessä järjestetty Livable City Forum nosti korkeakoulujen arkkitehtuurin latvialaisten kaupunkisuunnittelijoiden tietoisuuteen. Tarton yliopiston tutkimustyön tulokset ja löydökset on sisällytetty uuteen Tarton yleiskaavaan ja Maarjamõisa-kampusalueen suunnitelmaan. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluyksikön ja yliopiston välillä on tiivistynyt. Tukholman yliopiston Albano-kampuksen yhteiskehittelyprosessi ja sosiaali-ekologinen muotoilulähtökohta ovat inspiroineet kaupunkisuunnittelijoita kestävään ja ilmastomuutosten suhteen palautumiskykyiseen kaupunkikehittämisen. Uppsalan yliopisto käynnisti hankkeessa Kollaboratoriet Uppsala -yhteisötilan (http://www.kollaboratorietuppsala.se/en/) toiminnan, joka jatkuu vuoden 2018 loppuun – ja ehkä pidemmällekin. Polacksbacken-kampuksen sidosryhmäanalyysi puolestaan hyödyttää sekä kaupunkisuunnittelijoita että yliopistoa kampuksen kehittämistyössä. Metropolia Ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt alueellisesta yhteistyöstä hankittua tietämystä ja loi uuden Kaupunkia muotoilemassa -opintomoduulin Muotoilun ylempään amk-tutkintoon, joka käynnistyi syksyllä 2017. Yhteistyö synnytti Metropoliassa myös uusia TKI-hankkeita. Helsingissä kehitettiin Metropolian tulevan Myllypuron kampuksen toimijayhteisöä, ja työ jatkuu: Metropolia, Helsingin kaupunki ja Kaupunkiakatemia seuraavat yhteistyössä Myllypuron kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana. Lisäksi Metropolia, kaupunkisuunnittelijat ja paikalliset asukkaat vievät eteenpäin hankkeessa Myllypurolle luotuja visioita. Lue aiheesta lisää Neljälle kampukselle -blogista. Kampuskehittäminen on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun vahvuuksista, jonka ympärille on muotoutunut useita muitakin kehittämishankkeita, mm. vuosina 2013 - 2015 toteutettu Hybridikampus-hanke. Hankkeessa koottiin osallistavan suunnittelun menetelmillä yhteistyössä Helsingin Myllypuron ja Arabianrannan asukkaiden, alueen yrittäjien, muiden palveluntarjoajien sekä opiskelijoiden kanssa tarpeita ja ideoita kampussuunnittelun tueksi. Live Baltic Campus Live Baltic Campus (http://livebalticcampus.eu/) oli Metropolian koordinoima EU:n Central Baltic -hanke, joka toteutettiin 2015 - 2018. Live Baltic Campus oli Latvian, Tarton, Tukholman, Turun ja Uppsalan yliopistojen ja Metropolian sekä Helsingin kaupungin ja Riga Planning Regionin yhteistyötä. Live Baltic Campus oli kampuskehittämistä yhteiskehittämisen keinoin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen. Live Baltic Campus oli kestävän kaupunkisuunnittelun kehittämistä. Tutustu hankkeen julkaisuihin http://livebalticcampus.eu/results/ Lähteet Delft University of Technology, Alexandra den Heijer https://www.tudelft.nl/en/staff/a.c.denheijer/ Schewenius M., Keränen P., al Rawaf R. (Eds.)., (2017). Dreams and Seeds: The role of campuses in sustainable urban development, Stockholm Resilience Centre and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. URN: ISBN:978-952-328-055-7 (Theseus: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-055-7) Kirjoittaja Katariina Saarela toimi Live Baltic Campus -hankkeen projektituottajana.
Tarinatyöpaja auttaa nuoria jakamaan tarinoita ja tunteita
Jokainen ihminen, nuori tai vanha, ansaitsee tulla kuulluksi. Nykyisin tämä on helpompaa verkon välityksellä. Kokemusten ja omien juttujen jakaminen on sosiaalisessa mediassa eläville nuorille hyvinkin luontaista, joten tarinoiden jakaminen ei sinänsä ole heille mitenkään uutta. Kysymys kuuluukin miten, miksi ja mitä tarinoita jakaa? Olemme Metropolia Ammattikorkeakoulun Neighborhood Living Room-hankkeessa konkreettisesti edistäneet nuorten oman äänen löytämistä kehittämällä tarinatyöpajaa nuorille. Työpajatoimintaa voivat järjestää esimerkiksi kulttuurilaitokset. Työpajallamme on pedagogiset tavoitteet, jotta opettajia on helpompi motivoida tuomaan omia koululuokkiaan työpajoihin. Olemme testanneet työpajakonseptia yläkouluikäisten parissa yhdessä puolalaisen tutkimuskumppanimme Gdańsk City Galleryn kanssa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisillä insinööriopiskelijoilla Suomessa. Työpajoihin osallistuneet 13–16 -vuotiaat puolalaiset yläkoululaiset olivat innoissaan tapahtumasta ja työpajoissa syntyneet tarinat olivat erittäin mieleenpainuvia. Niin ikään kaksikymppisten korkeakouluopiskelijoiden palautteet olivat samansuuntaisia. Tarinatyöpaja kulkee seuraavasti: Työpajoissa tarinat liitetään osallistujien etukäteen valitsemiin esineisiin. Ne voivat olla esimerkiksi museon tai gallerian kokoelmista tai nuoren arjesta valittuja esineitä. Esimerkiksi insinööriopiskelijat valitsivat esineeksi arjen suosikkinsa - kahvin. Tarinat liittyivät kahviin eri näkökulmista. Tyypillisesti tarinat ovat olleet noin minuutin mittaisia - kukapa jaksaisi keskittyä pidempään! Tarinat toteutetaan siihen kehitetyllä digitaalisella alustalla, jossa olemme rajoittaneet tarinoiden pituuden maksimissaan kolmeen minuuttiin. Tarinatyöpaja hyödyntää mobiilisovellusta Olemme kehittäneet monikäyttöisen digitaalisen alustan, jossa nuorten tuottamat tarinat tehdään audiomuotoon. Digitaalinen alusta koostuu sisällönhallintajärjestelmästä työpajoja järjestävän organisaation käyttöön sekä erilaisista mobiilisovelluksista työpajaan osallistuvien nuorten käyttöön. Sisällönhallintajärjestelmä on rakennettu avoimen lähdekoodin pohjalle. Tällainen lähestymistapa varmistaa sen, että pienillä resursseilla toimivat organisaatiot, kuten oppilaitokset ja kulttuurilaitokset pystyvät ottamaan järjestelmän käyttöönsä. Mobiilisovelluksia on valittavana useita, muun muassa audiotarinoiden tallentamiseen ja kuuntelemiseen sekä äänimaisemien rakentamiseen. Sovelluksia voi yhdistellä keskenään ja alustan käyttöön ottava organisaatio voi valita mitä sovelluksen osia se ottaa käyttöönsä. Android-puhelimille tarkoitetut mobiilisovellukset sekä sisällönhallintajärjestelmä ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden kehittämiä. Lähtökohtana on ollut tehdä mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti käytettäviä appeja, jotta sovellus itsessään ei olisi este esimerkiksi audiotarinan jakamiseen (ks. kuva 1). Nuorten kokemuksia työpajoista Mistä tiedetään, että kokemus oli positiivinen nuorille osanottajille? Sitä varten olemme kehittäneet palautekyselyn perustuen Student Engagement* -tutkimuksiin. Kysely erittelee kolme osa-aluetta: kognitio, käyttäytyminen ja tunteet. Kyselyn tulosten analysointi yhdessä osanottajien tarkkailun kanssa on vahvistanut, että työpajat tuottavat nuorille mukaansatempaavia kokemuksia. Työpajatyöskentely on tapahtunut osana Neigbourhood Living Room -hanketta, jossa kehitämme välineitä nuorten aktivoimiseen. Löytyisikö näille työkaluille - audiotarinat, äänimaisemat, engagement-kysely - käyttöä sinun hankkeissasi tai luokkatyössä? Lähteet Salo K., Bauters M., Mikkonen T. 2017. Audio Story and AR Platform for Youth Engagement. In: Younas M., Awan I:, Holubova I. (Eds.) Mobile Web and Intelligent Information Systems, MobiWIS 2017 Proceedings, Lecture Notes in Computer Science 10486 (pp. 18-32). Springer International Publishing, Switzerland. Kirjoittaja Kari Salo on Metropolia Ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkintovastaava (Mobiilisovellukset), TkL, harrastaa väitöskirjan tekemistä ja koodaamista. -- Lisää tietoa hankkeestamme löydät: https://www.facebook.com/museumasalivingroom/ http://smartsculpture.eu/