Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Hanketulokset kaikkien käyttöön
18.12.2018
Seliina Päällysaho & Susanna Näreaho

Oletko koskaan miettinyt, miten voisit hyödyntää ammattikorkeakouluissa toteutettujen hankkeiden tuloksia ja osaamista? Suomen 25 ammattikorkeakoulussa on vuosittain käynnissä yli 2 000 tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -hanketta, jotka keskittyvät mitä moninaisempien ongelmien ratkaisemiseen ja tuottavat uranuurtavaa osaamista. Välillä tuntuu kuitenkin, että tietoa näiden hankkeiden tuottamista tuloksista on hankalaa, jopa mahdotonta, löytää. ”Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi” –hankkeen tavoitteena on helpottaa tätä ongelmaa. Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja siinä on Metropolian lisäksi mukana myös yhdeksän muuta ammattikorkeakoulua sekä Aalto-yliopisto. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on löytää uudenlaisia menetelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa syntyneet tulokset ja uudenlainen osaaminen ovat kaikkien, myös ns. tavallisten kansalaisten saatavilla. Julkaisut ovat tärkeä tiedonvälityskanava Ammattikorkeakoulujen henkilöstö kirjoittaa joka vuosi noin 8 000 julkaisua. Niissä kerrotaan mm. hankkeiden toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Suurin osa julkaisuista on vapaasti luettavissa esim. ammattikorkeakoulujen omien verkkosivujen kautta. Esimerkiksi Metropolian julkaisuihin voit tutustua täällä. Osa kirjoituksesta julkaistaan tieteellisissä tai ammatillisissa lehdissä, joihin kaikilla ei ole vapaata pääsyä. Tavoitteena onkin tallentaa näistä kaikista artikkelin kopio eli niin sanottu rinnakkaistallenne kaikille avoimeen julkaisuarkistoon, kuten Theseukseen. Theseus on ammattikorkeakoulujen yhteinen palvelu, jossa voit tutustua opinnäytetöihin ja henkilöstön kirjoittamiin artikkeleihin - maksutta. Juuri kymmenen vuotta täyttänyt Theseus-palvelu on Suomen suurin avoin julkaisuarkisto, ja lähes 150 000 tallenteen kautta se tarjoaa hyvän kuvan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa saavutetuista tuloksista. Theseus-palvelun osoite on: http://www.theseus.fi/ Kuitenkin vasta n. 70% ammattikorkeakoulujen julkaisuista on vapaasti kaikkien saatavilla. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki ammattikorkeakouluissa tehdyt julkaisut ovat avoimesti saatavilla, joten vielä on tarvetta uudenlaisille ratkaisuille, joita hankkeessamme kehitämme. Avoimet aineistot tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia Olet varmasti joskus vastannut kyselyyn tai haastatteluun? Kiinnostaisiko sinua tietää, mitä muut ovat vastanneet tai millaisiin johtopäätöksin näissä kyselytutkimuksissa on päästy ja miksi? Haluaisitko mahdollisesti käyttää kehitystyössä, opetuksessa, opiskelussa tai opinnäytetyössä laajalta vastaajajoukolta kerättyjä vastauksia tai mittausdataa, mitä sinun ei ole mahdollista kerätä itse? Erilaisia aineistoja kerätään nykyään valtavasti. Jos kerätyt aineistot avataan myös muiden käyttäjien hyödynnettäviksi, voidaan säästää paljon työtä, aikaa ja rahaa. Jos aineistot säilyvät tallessa ja käyttökelpoisina tulevaisuutta varten, on mahdollista myös palata menneisyyteen ja verrata nykyhetkenä saatuja vastauksia aikaisemmin kerättyihin vastauksiin. On siis erityisen arvokasta, että kaikki TKI-toiminnassa tuotettu tieto jää hyödynnettäväksi myös yksittäisen hankkeen loppumisen jälkeen. Kaikkia aineistoja ei ole mahdollista avata julkiseen tarkasteluun. Esimerkiksi aineistot, jotka sisältävät henkilötietoja, luottamuksellista tai muuta arkaluonteista tietoa tai vaikkapa liikesalaisuuksia, pidetään suljettuna. Joskus aineisto on mahdollista avata anonymisoituna. Tämä tarkoittaa sitä, että aineistosta poistetaan kaikki henkilötiedot ja muut tunnistetiedot. Anonymisoinnin jälkeen edes kyselyyn tai haastatteluun osallistunut ei pysty enää tunnistamaan itseään muiden vastaajien joukosta. Kun aineisto luovutetaan arkistoitavaksi ja jatkokäytettäväksi, sille sovitaan käyttöehdot. Ne voivat koskea esim. sitä, mihin käyttötarkoituksiin aineistoa saa käyttää tai miten siihen tulee viitata. Tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun käytettäviä sähköisiä aineistoja välittää mm. Tietoarkisto (https://www.fsd.uta.fi/fi/) Ammattikorkeakoulujen vuosittaisesta yli kahdesta tuhannesta TKI-hankkeesta on tähän mennessä avattu vain vajaat 600 aineistoa. Siksi kehitämme hankkeessamme toimintamalleja, millä jatkokäyttöön soveltuvat aineistot tunnistetaan, anonymisoidaan ja avataan muiden käyttöön. Esimerkiksi osaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun projekteissa kerätyistä aineistoista voit tutustua Aineistot-tietokannassa (www.seamk.fi/aineistot). Tutkitaan, kehitetään ja innovoidaan yhdessä Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa on mukana henkilökunnan ja opiskelijoiden lisäksi vuosittain n. 13 000 yhteistyökumppania (yrityksiä, yhdistyksiä, koulutusorganisaatioita, kaupunkeja ja kuntia sekä viranomaisia). Tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat laajoihin haasteisiin pureutuvat, pääosin julkisella rahoituksella toteutettavat soveltavan tutkimuksen hankkeet, yhteistyökumppanin tietyn yksittäisen ongelman ratkaisuun tähtäävät kehityshankkeet ja villimmät ja vapaammat innovaatioprojektit. Tuottavatko nämä perinteiset yhteistyömallit parhaan mahdollisen tuloksen kaikkien osapuolten kannalta? Päästäänkö niillä tiedon vapaaseen liikkumiseen ja osaamisen lisääntymiseen parhaalla mahdollisella tavalla? Parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa kehitetään uusia kumppanuusmalleja ja testataan tapoja, miten ideat etenevät TKI-toiminnaksi ja tiedon hyödyntäjät saadaan mukaan hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Onkin tärkeää huomata, että tiedon vapaa liikkuvuus ei ole pelkästään tulosten avaamista, vaan etenkin yhdessä tekemistä! - Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke. Hanke toteutetaan 1.1.2018-31.12.2020 välisenä aikana. Hankkeeseen voit tutustua tarkemmin sen omilta sivuilta. Kirjoittajat: Seliina Päällysaho (FT, KTM) työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä ja toimii Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen projektipäällikkönä. Susanna Näreaho (FT) on ympäristöalan tutkija, joka työskentelee nykyään Metropolian TKI-palveluissa keskittyen TKI-toiminnan laatuun, etiikkaan ja avoimuuteen liittyviin kysymyksiin  

Lue lisää

Tuottavuutta ja työhyvinvointia toisiaan tukien
11.12.2018
Marjatta Komulainen

Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin viitekehys sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen sekä henkisen työhyvinvoinnin. Lisäksi tiedetään, että kaikki mikä parantaa organisaation toimintaa ja saa sen toimimaan paremmin, lisää tuottavuutta. Siten työhyvinvoinnilla voi olla merkittävä vaikutus myös tuottavuuden kasvuun. Miten voisimme edistää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden positiivista yhteisvaikutusta yrityksissä? Voiko tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen olla yksinkertaista? Tuottavaksi organisaatioksi käytännönläheisellä kehittämisellä Työntekijän kokemus omasta työstä määrittää työssä jaksamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta (esim. Manka 2012). Parhaimmillaan jokainen työntekijä osallistuu kehittämistyöhön, tulee aidosti kuulluksi, ymmärtää oman roolinsa ja merkityksensä osana kokonaisuutta. Silloin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja johtaa sitä. Positiivinen organisaatio-oppi esittää, että jakamalla vastuuta ja lisäämällä työkaluja, tietämystä ja tukea, työntekijöiden taitopohja kehittyy (Kanter, 1979). Ihmiset tekevät tietoisempia päätöksiä, joka hyödyttää koko organisaatiota. Organisaatioiden johto tarvitsee suunnan tietääkseen, miten kehittää organisaation työelämän laatua siten, että se edistää ihmisten työhyvinvointia. Henkilöstön kehittäminen on tehokkainta, kun sitä tehdään systemaattisesti ja luonnollisena osana tervettä organisaatiokulttuuria (Kesti 2014). STM:n selvityksessä Suomessa 2010-2013 tehdyssä psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvissä työhyvinvointitutkimuksissa tuotiin esiin tarve kehittää monipuolisempia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tutkimustapoja, jotka yhdistävät laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Silloin esiin nousee käsitys tuottavuuden kokemuksesta. Julkisessa keskustelussa kuulee usein, että on vaikea tavoittaa yhteisymmärrystä siitä, mikä on sekä inhimillistä että tehokasta. Inhimillinen ja tehokas tarkoittavat työelämässä laajasti henkilöstön hyvää työvointia, toiminnan sujuvuutta ja työn mielekkyyttä (Syväjärvi & Pietiläinen 2016). Yksilöiden hyvinvointia työyhteisössä on tutkittava kunkin omakohtaisten kokemusten kautta. Työhyvinvointi ei yleensä perustu lisääntyneeseen varallisuuteen tai tehostuneisiin prosesseihin. Työelämässä koettiin ennen fyysisiä vaivoja, nykyisin kuormitus on ennemminkin henkistä.   Henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön kannattaa Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivillä 2018 keskusteltiin henkilöstön hyvinvoinnin johtamisesta uudistusten ja työn murroksen keskellä. Tilaisuuden puheenvuoroissa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen perustaksi nimettiin muun muassa henkilöstön kuulluksi tuleminen, voimavarojen sekä kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden tunnistaminen ja valitseminen sekä tehokas ajankäytön (ks. myös  Kesti 2014). Tulevaisuuden johtaminen on sellaista joka huomioi työntekijöiden tarpeen vaikuttaa työhön ja on digitaalista. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun toteuttamassa Tuottavasti moninainen -hankkeessa yritysten kehittämisprosessi on selkeä ja yksinkertainen: yrityksille fasilitoidaan  työpajoja, jossa kuuluu henkilöstön ääni ja syntyy konkreettista tulosta. Kehittämisen lähtökohtana ovat yrityksen voimavarat, joita tarkastellaan työn, työntekijän ja työyhteisön näkökulmista. Tuottavuuden kehittäminen on kokonaisvaltaista, systemaattista ja käytännönläheistä. Kehittämisprosessi yrityksissä on fasilitoivaa ja selkeää, eikä se perustu digilaitteisiin. Henkilöstön mukaan ottaminen työskentelyyn on tärkeää, eikä hanke tarjoa yrityksille valmiita vastauksia vaan fasilitointiosaamista sekä alan haasteiden ja menestystekijöiden tuntemusta. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavia ja innovatiivisia. Hanketyössä löytyneitä kehitysehdotuksia yrityksissä ovat olleet esimerkiksi viestinnän, työtapojen, prosessien ja esimerkiksi perehdytyksen kehittämiseen liittyvät aiheet. Tavoitteena on, että hankkeessa saatujen tulosten mukaan yritykset pystyvät myös itse osallistavaan kehittämiseen, johon henkilöstö sitoutuu. Silloin yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kasvavat. Kun työntekijät saavat osallistua ja vaikuttaa kehittämistyöhön, silloin työn hallinta kasvaa, joka vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn. Tuottavasti moninainen -hankkeen toimintamallia kehitetään sellaiseksi, että yritykset pystyvät jatkossa myös itse vetämään kehittämisprosessin. Kehittämisprosessi sopii erikokoisiin organisaatioihin alasta riippumatta yksityiselle ja julkiselle sektorille. Alustavien tulosten mukaan työntekijät sitoutuvat kehittämiseen, kun he saavat osallistua ja vaikuttaa. Silloin työn hallinta kasvaa, mikä vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn. Lähteet: Kanter, Rosabeth Moss & Stein, Barry A.: Life in Organizations: Workplaces as People Experience Them. New York: Basic Books, 1979. Kesti 2014. Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Finva 2014. Manka, Marja-Liisa, Heikkilä-Tammi Kirsi & Vauhkonen, Anne (2012) Työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Syväjärvi, A & Pietiläinen, V 2016. Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Tampereen yliopisto. Kirjoittaja Marjatta Komulainen, Terveysalan tutkimuspalvelut ja palvelujohtaminen, Metropolia Masters´ tutkinnot, johtamisen asiantuntija-lehtori, VTM, MBA, väitöstutkija, työskentelee työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävässä Tuottavasti moninainen-hankkeessa asiantuntijana. Hänellä on monipuolista kokemusta johtamisesta, kehittämisestä ja kouluttamisesta. Tuottavasti moninainen on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama -hanke, joka toteuttaa ESR Toimintalinjaa 3, erityistavoitetta 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hanketta rahoittava viranomainen on Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2017 – 30.9.2019. Lisätietoja hankkeen sivuilta.

Lue lisää

Nuorten miesten luottamus- ja epäluottamuskokemukset nuoren tulevaisuuden raamittajana
4.12.2018
Eija Raatikainen

Luottamuksella on tunnistettavissa monia myönteisiä vaikutuksia. Se liittyy toimiviin ihmissuhteisiin, ihmisen kykyyn toimia osana ryhmää ja yhteisöä sekä luo ihmisten välille turvallisuutta ja ennustettavuutta. On myös osoitettu, että yhteisöissä, joissa ihmiset luottavat toisiinsa, kollektiiviset ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa (1). Luottamuksella on tärkeä asema myös nuorten aikuisten päivittäisessä vuorovaikutuksessa (2). Tutkimusten mukaan nuoret, jotka uskovat pystyvänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun, ovat myös taipuvaisia myös luottamaan muihin ihmisiin (3). Valtaosa suomalaisista nuorista suhtautuu melko positiivisesti omaan tulevaisuuteen, vaikkakin nuorten optimismi on vähentynyt viime vuosina. Tyytyväisimmät suomalaiset nuoret luottavat siihen, että tulevaisuus on hyvä ja ihmiskunnalla on kykyä ja tahtoa ratkaista eteen tulevat ongelmat (4) . Mutta erityisesti poikien luottamus Suomen tulevaisuuteen asuinmaana ja kanssaihmisiin (3) sekä sosiaalinen luottamus (10) ovat heikentyneet. Juuri päättyvässä Matti - miesten matkat työhön -hankkeessa (ESR) tutkittiin luottamuksen merkitystä nuorten miesten elämässä. Tässä blogitekstissä kerron, mitä tutkimuksessa löysimme. Luottamus pitää ansaita Matti-hankkeen aineisto kerättiin nuorten työpajoista sekä Ohjaamo-toiminnasta Helsingin ja Kouvolan alueelta*.  Tulosten mukaan, Helsingin työpajojen [2] ja Kouvolan Ohjaamon nuorten luottamukselliset ihmissuhteet lisäsivät nuorten voimavaroja. Matti-hankkeen aineistossa luottamusta oli tunnistettavissa melko paljon, vaikkakin huomionarvoista oli se, että luottamus ei tutkimukseen osallistuneiden nuorten mukaan ollut itsestään selvää, vaan se piti ansaita. Nuoret kuvasivat, että luotettavan ihmisen pitää osoittaa teoillaan ja puheillaan luottamuksen arvoisuutensa. “Eihän kehenkään voi luottaa näin vaan. Kyllähän se vaatii jonkun pohjan siihen.” “Koska ei ikinä pidä luottaa. Ei pidä ikinä luottaa vaan saman tien. Jos et sä tunne jotain ihmistä esimerkiks niin emmä ainakaa luota sen sanaan.” “En mä nyt mitään …sokeeta luottamus tyyliin kenellekään anna mut…” “En minä mihinkään vieraisiin ihmisiin ainakaan luota.” Se, että luottamus pitää ansaita, olikin yhteinen piirre tutkimukseen osallistuneille työpaja- ja Ohjaamo -nuorille. Tutkimuksen mukaan nuorilla oli elämässään merkityksellisiä ja voimavaroja lisääviä luottamuskokemuksia, mutta myös elämänlaatua heikentäviä epäluottamuskokemuksia. Epäluottamuskokemukset olivat vaikuttaneet heihin monin tavoin.  Luottamukseen liittyy ihmisen välinen turvallisuus (5), kun taas epäluottamus voi johtaa epäilyyn, erillisyyteen ja turvattomuuteen (Troman 2000). Epäluottamuskokemukset eivät unohdu, mutta niistä voi selvitä Nuoruus nähdään elämänvaiheena, johon voi liittyä epäonnistumisia ja mokia, asioita, jotka ’ikään kuin’ voivat kuuluvat nuoruuteen. Epäluottamuskokemuksista selviytymiskeinoiksi nuoret toivat tutkimushaastatteluissa esille monia erilaisia keinoja. Pääasialliseksi selviytymiskeinoiksi kuvattiin kykyä nähdä maailma eri tavalla, kun ikää tulee lisää (7), vaikkakin myös itsensä suojeleminen ja huonojen ihmissuhteiden katkaiseminen koettiin tärkeäksi keinoksi selvitä aikaisemmista epäluottamuskokemuksista. “Siihen aikaan se oli tosi vaikeeta. Tuntu et kukaan ei välitä must. Mut, sit myöhemmin ku, tullu aikuiseks ja vielä joskus nuorena, vanhempana teininä silleen ni, alkoi olleen sillee et --mitä väliä sillä on, ne on vanhoi juttui ja, ihmiset muuttuu. Tietenkin just jossain yläasteella niin ihmiset käyttäytyy tosi, villisti kun kaikki hormonit hyrrää tälleen.” Bosin, Westenbergin, Dijkn ja Cronen (8) mukaan varhaisaikuisuuteen kuuluu se, että nuori oppii paremmin ymmärtämään myös muiden ihmisten erilaisia näkökulmia. Epäluottamuskokemukset jättävät jälkensä nuoreen, mutta eivät silti ole välttämättä esteenä paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Tähän tarvitaan ymmärtävää ohjausta ja luotettavaa aikuista. Nuoret tarvitsevat luottamusta tulevaisuuteensa rakentamiseen “– Kaikkihan me ollaan  jouduttu -- eikä mua oo silleen kusetettu. —tilanteet joskus menee niin kun ne menevät mutta, ehdottomasti luotan ihmisiin ja, ihmiset on ollu jotenki ystävällisiä mua kohtaan, (-) elämän, mikä on tosi siistii (–)“ Vaikka epäluottamuskokemukset varjostaisivatkin nuoren elämää, ei luottamusta ole koskaan liian myöhäistä saavuttaa - vaikka haasteellista se voi ollakin. Tulevaisuus rakentuu onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Nuori saa luottamuksellisessa ihmissuhteessa myös epäonnistua, mutta häntä tuetaan jatkamaan elämässään eteenpäin. Luotettava aikuinen** auttaa nuorta elämässä hänen tulevaisuutensa rakentamisessa, sillä luottamus on tekijä, jonka avulla on mahdollisuus lisätä toivoa tulevaisuuteen (9). Luotettavalta aikuiselta se vaatii kärsivällisyyttä, kohtuullisiin odotuksiin vastaamista ja eläytymiskykyä nuoren tilanteeseen. Luottamuksellisen ihmissuhteen myötä nuoren itseluottamus saa myönteisen kasvualustan näkyväksi tulemisen ja luottamukseen liittyvän asioiden ennustettavuuden myötä. Kohtaa nuori - kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen Matti-hankkeen verkkojulkaisu Kohtaa nuori - kompassi suuntaa hakevan nuoren kohtaamiseen ilmestyi maanantaina 3.12.2018. Julkaisussa esitellään sukupuolisensitiivisiä ohjausmalleja sekä näkökulmia nuoren kuulemiseen ja vahvistavaan kohtaamiseen, joita voidaan soveltaa laajasti toimittaessa nuorten kanssa nuoriso-, kasvatus-, sosiaali- ja terveystyössä. Tutustu julkaisuun täällä >> Lähteet Ostrom, E. 2003. Towards a Behavioral Theory Linkin Trust, Reciprocity, and Reputation, in E.Ostrom and Walker, J. (eds). Trust & Reciprocity: Interdisciplinary lessons from Experimental Research, New York, NY: Russell Sage Foundation. Lee, N.C., Jolles, J. & Krabbendam, L. 2016. Social information influences trust behavior in adolescents. Journal of Adolescence 46, 66-75. Myllyniemi, S. 2016 (toim.) Katse tulevaisuudessa - Nuorisobarometri 2016. Nuorisotutkimusseura. Painotalo Varteva Oy. https://tietoanuorista.fi/wp content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf Salonen, A.O. & Konkka, J. 2016. Kun tyytyväisyys ratkaisee - nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanne yhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta, 137-159. Teoksessa Myllyniemi, S. 2016 (toim.) Katse tulevaisuudessa - Nuorisobarometri 2016. Nuorisotutkimusseura. Painotalo Varteva Oy. https://tietoanuorista.fi/wp content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf Yamagishi, T. 2011. Trust. The Evolutionary Game of Mind and Society. Springer. Troman, G. 2000. Teacher Stress in the Low-Trust Society. British Journal of Sociology of Education. 21(3):331-353. Sutter, M. & Kocher, M.G. 2007. Trust and trustworthiness across different age groups. Games and Economic Behaviour, 59, 364-382. Van den Bos, W., Westenberg, M., van Dijk, E., & Crone, E. A. (2010). Development of trust and reciprocity in adolescence. Cognitive Development, 25(1), 90–102. McGeer, V.2012. Trust, hope and empowerment. Australian Journal of Philosophy, 86:2, 237-254. Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. 2017. Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017 teemana on koulutus. Nuorisotutkimusseura. Painotalo Varteva Oy. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf * Matti - Miesten matkat työhön -hankkeessa (ESR 2016–2018) järjestettiin Helsingin työpajoilla ja Kouvolan Ohjaamoissa olleille nuorille Elämänkulku- sekä Pelillisyys- työpajoja. Pajojen tavoitteena oli löytää uusia sukupuolisensitiivia ohjausmalleja ratkaisuksi nuorten elämänhallinnan lisäämiseksi, työllistymiseen tai koulutuspolun löytämiseksi. Pajoihin osallistuneista nuorista, osallistui tutkimukseen (n=30). Tutkimusaineistoa Aineisto kerättiin työpajanuoria haastatellen (puolistrukturoitu haastattelu) vuosien 2017–2018 aikana Kouvolassa ja Helsingissä. Haastatteluihin osallistui Eija Raatikainen, Arja Liinamo, Jaana Poikolainen ja Teija Rautiola. Tutkimuksessa selvitettiin laajasti nuorten tilannetta moni menetelmällisesti ja -monitieteellisesti. Tämä blogi pohjautuu tutkimusintressiin nuorten merkityksellisistä luottamus- ja epäluottamus kokemuksista ja yhteyttä nuorten tulevaisuususkoon. **  nuoret kuvasivat Matti -hankkeessa hankittussa aineistossa mm.työpajaohjaajia luotettaviksi aikuisiksi.  

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset