Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Askel kerrallaan rahoittajia lähestyttäessä
http://Kiivaat%20neuvottelut%20kokouspöydän%20ympärillä.%20Nuoria%20ja%20kypsempiä%20henkilöitä%20kauluspaidoissa.
19.6.2024
Juha Järvinen

Korkeakoululähtöisten, alkavien yritysten on vaikea löytää rahoitusta tuotteidensa tai palveluidensa kehittämiseen. Tämä on valitettava tosiasia. Metropoliassa Turbiini-kampushautomon käyneet tiimit voivat hakea varhaisen vaiheen kehittämiseen, esimerkiksi alustaviin markkina- ja kilpailuselvityksiin Nanobuusti-tukea (1). Mutta kun lähdetään liikkeelle ja mennään korkeakoulun ulkopuolelle, haasteet kasvavat. Julkiset rahoitusinstrumentit eivät aina sovellu tuotteen ja liiketoiminnan varhaisempien kehitysvaiheiden tukemiseen. Usein rahoituksen ehtona on, että taloudellinen kannattavuus on jollakin tavalla todennettu ja että kehitelmän ympärillä on kasvupotentiaalia tai jo olemassa olevaa yritystoimintaa. Sitä taas voi olla vain, jos tuote on kunnossa. Tässä blogikirjoituksessa en esittele oikotietä löytää rahoitusta, mutta tarkastelen, mitä ainakin kannattaa tehdä, jotta rahoittajalle olisi helpompi kommunikoida mistä oikeastaan on kyse. Keskeneräisyys paistaa aina läpi On helppo olettaa, että viimeistelemätön, mutta jo toimiva tuote- tai palveluidea on sellaisenaan hyvä. Kehittäjät uskovat konseptiinsa - ja niin pitääkin. Mutta keskeneräisyyttä tai vasta hahmotelman asteella olemista sekään ei selitä. Ehkäpä ajatellaan, että kun oikein lennokkaasti asia esitetään, rahoittaja ei huomaa, että jokin kriittinen paikka on vielä miettimättä. Ja yhtä usein sitten petytään, kun ei kyetä selittämään, miksi kyseinen yksityiskohta ei toimi. Omiin ideoihin ja hartaudella rakennettuihin tuotteisiin on helppo ihastua. Tosiasioiden vältteleminen ei ole viisauden alku. On kiusallista keskustella sellaisen kehittäjätiimin kanssa, joka tietää, ettei tuote ole valmis, muttei myönnä, vaan uskottelee itselleen ja muille, että se on. Tuotteen pitää olla kaikin puolin kunnossa, ennen kuin lähdetään hankkimaan rahoitusta, jotta kaikkiin esitettyihin kysymyksiin voidaan vastata. Rahoittajat ja sijoittajat pitävät itseisarvona, että tuotteen tai palvelun ympärille on jo olemassa liiketoimintaa, tai ainakin selkeä polku sitä kohti. Niiden avulla asian uskottavuus, potentiaali ja riskien hallinta on hahmotettavissa. Tällaiseen pöytään ei voi mennä keskeneräisen vekottimen kanssa, koska jonossa luultavasti on jo odottamassa tiimi, jolla tuotteen ominaisuudet on huolellisesti hiottu. Ja jonka ansiosta heillä voi olla myös liiketoimintaa. Varhaiset versiot auttavat ymmärtämään mikä on tärkeää Kehitystyötä tekevän tiimin on erotettava eri työvaiheet toisistaan. Ideointi, luonnostelu ja prototyyppien rakentaminen ja toisaalta - varsinainen kehitystyö. Olipa uusi asia, jonka ympärille halutaan liiketoiminnan kehkeytyvän, mitä tahansa, sitä pitää ensin prototypoida (2). On rakennettava varhaisia versioita, joilla tutkitaan, mitä kaikkea kehitettävän asian tulee pitää sisällään, ja toisaalta, kannattaako kyseinen asia ylipäänsä rakentaa. Aivan liian usein nimittäin ajatellaan, että prototyyppi on lopullisen tuotteen hieman keskeneräinen versio Ennen kuin tuotteen ensimmäiseen versioon päästään, on täytynyt rakentaa useita erilaisia versioita, joilla on testattu, kannattaako asiasta ylipäänsä toteuttaa todellinen esittelyversio. Tai kokeillaanko jotakin muuta. Kun tämä vaihe on tehty, ja mahdolliset toiminnallisuudet ja muut yksityiskohdat on pohdittu, voidaan jo testata, miten asia voisi tuottaa liiketoimintaa. Ja vasta siitä vaiheesta rakennettu malli esitellään, pitchataan, rahoitusta haettaessa.(3) Rohkeasti ulos kokeilemaan ja tietoa keräämään Loputon hinkkaaminen ei ole järkevää. On hedelmätöntä, koetella onneaan esittelemällä keskeneräistä työtä ajatuksella, että kyllä joku ostaa tämän jatkokehitettäväksi. Yhtä hedelmätöntä on käyttää määräämättömästi aikaa työpajassa tai laboratoriossa kunnes - kuvainnollisesti - ovet avataan fanfaarien soidessa ja keskellä jalustalla kimaltelee valonheittimien paisteessa tuote, joka voittaa kaikki kilpailijat nerokkuudellaan. Tällainen kuvasto kuuluu muutaman jättiyrityksen maineen- ja brändinhallintaan, mutta hyvin harvoin tosielämään. Mieluummin vaiheistetaan toimintaa. Mennään työpajasta ulos. Pohditaan, tehdään taustatyötä, kehitetään, testataan, hankitaan väliversioilla näkemyksiä ja tietoa ja sitten taas palataan, hiomaan tuotetta saatujen tietojen perusteella. Kun asiat tehdään huolellisesti alusta alkaen ja ymmärretään kehitystyön luonteenomainen vaiheellisuus, ollaan valmiimman tuotteen äärellä. Ja tukevammalla pohjalla, kun on aika lähestyä rahoittajatahoja. Kirjoittaja Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. Lue lisää Nanobuusti-mikrorahoituksesta Turbiini-yrityshautomon sivuilta Prototypoinnista: Tikissä-blogi: Using prototyping to develop services Tikissä-blogi: Näkökulmia prototyyppeihin Pitchaamisesta: Tikissä-blogi: Pitching like your idea's life depends on it

Lue lisää

Tuoko tekoäly mitään uutta TKI-toimintaan tutkimusetiikan näkökulmasta?
http://Puunvärisellä%20pöydällä%20avoinna%20vanha%20kirja,%20jonka%20sisäkansilehdellä%20pieni%20robottikäsivarsi,%20kirjan%20vieressä%20kolme%20metallinväristä%20pelinoppaa.
17.6.2024
Susanna Näreaho

Tutkimus- tai tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkökulmasta nykyiset tekoälysovellukset eivät voi korvata tutkijan osaamista, asiantuntemusta ja vastuuta. Mutta niitä voidaan käyttää tutkijan aikaa ja resursseja säästävänä työkaluna, kun vain käytön eettiset näkökulmat huomioidaan. Tekoälyn eettisestä käytöstä TKI-prosessissa on linjattu Metropolia ammattikorkeakoulussa toukokuun 2024 alkupuolella. Nykyisille tekoälysovelluksille on tunnistettu käyttökohteita ainakin seuraavissa tutkimusprosessin vaiheissa (1): tutkimussuunnitelma ja rahoitushakemus (esim. ideointi ja suunnittelu) kirjallisuuskatsaus toteutus (esim. aineiston kerääminen, analysointi, mallien luominen) raportointi (esim. tekstin ja kuvien generointi ja muokkaaminen) julkaisujen arviointi Mitä on tekoälyn eettinen käyttö TKI-toiminnassa? Hyvän tieteellisen käytännön ja vastuullisen tutkimuksen periaatteet pätevät kaikkeen TKI-toimintaan, riippumatta siitä, hyödynnetäänkö siinä tekoälyä vai ei. Tutkija on aina vastuussa tutkimuksensa eettisestä ja vastuullisesta toteutuksesta, eikä vastuuta voi siirtää työkalulle. Tutkijana vastaat itse tulostesi luotettavuudesta ja oikeellisuudesta, muiden tutkijoiden työn kunnioituksesta ja tutkittaviin kohdistuvan riskin minimoinnista (2,3). Tekoälyn käyttö tutkimusprosessin eri vaiheissa saattaa vaarantaa edellä mainitut perusperiaatteet, ellet kiinnitä niihin erityistä huomiota. Voitko olla varma tulosten luotettavuudesta ja oikeellisuudesta? Tietojenkäsittelytieteessä tunnettu GIGO-konsepti ”garbage in, garbage out” pätee erityisen hyvin tekoälyn tuotokseen. Tekoälyä koulutetaan suurilla datamassoilla, jotka voivat sisältää tahallisia tai tahattomia vinoumia. Lisäksi vinoumat voivat muuttua mallin kehittyessä. Tekoälyn tuotos voi olla yllättävä ja vaikuttaa jopa innovatiiviselta, mutta voitko luottaa käytetyn datan laatuun ja olla varma tuloksen oikeellisuudesta? Sinun on arvioitava, onko esittelemälläsi tuloksella ylipäätään mitään tietoarvoa. Voitko viitata toisten tutkijoiden työhön asianmukaisesti ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen? Tieteellisen tekstin tekijänä vastaat itse siitä, että kunnioitat muiden tutkijoiden oikeuksia viittaamalla heidän työhönsä asianmukaisesti. Käyttäessäsi tekoälyä työvälineenä sinun pitää aina arvioida, pystytkö jäljittämään alkuperäiset lähteet ja viittaamaan niihin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen. Onko tutkimuksesi arvioitavissa ja toistettavissa? Jotta tutkimus on arvioitavissa ja toistettavissa, käytetyt menetelmät ml. tekoäly on kuvattava avoimesti ja riittävällä tarkkuudella. Tekoälyn käytön yksityiskohtainen dokumentointi on erityisen tärkeää, koska usein päivittyvien tekoälysovellusten toimintaa ei välttämättä ole mahdollista toistaa täysin samanlaisin tuloksin. Kuvaa siksi aina vähintään: a) käyttämiesi sovellusten versiot ja sovellusten käyttötarkoitukset, b) käyttämäsi kehotteet ja niillä saadut vastaukset ja tuotokset sekä c) tekniset yksityiskohdat ja parametrit, jotka mahdollistavat tulosten tarkistamisen. Käytettyyn sovellukseen tulee viitata asianmukaisesti hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen paitsi tutkimustuloksia julkaistaessa, myös kaikissa muissa tutkimuksen elinkaaren aikana syntyvissä dokumenteissa (esim. tutkimussuunnitelmassa, rahoitushakemuksessa, sopimuksissa, tutkittavien tiedotteissa ja erilaisissa lupahakemuksissa) Tarvitseeko tutkittavien tietää, jos aiot käyttää tekoälyä? Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen merkittävä eettinen riski liittyy tutkittavien tietosuojaan. Tutkittavien anonymiteetti voi pettää, ja yksittäinen tutkittava saattaa olla tunnistettavissa paitsi tuloksista, myös jatkokäyttöön tallennetusta ja jopa avatusta tutkimusaineistosta. Tekoälyn käyttö saattaa lisätä tätä riskiä merkittävästi: vaikka sovellukseen syöttämäsi aineisto ei sisältäisi henkilötietoja, ”kaikkea verkosta löytyvää materiaalia yhdistävä” tekoäly saattaa palauttaa aineistoon tietoja, joilla yksittäinen tutkittava onkin tunnistetavissa kohtuullisin keinoin. Siksi sinun on aina kerrottava tutkittaville, jos aiot käsitellä tutkimusaineistoa tekoälysovelluksen avulla. Näin tutkittavat tietävät mahdollisesta riskistä, ja voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen osallistua tai olla osallistumatta tutkimukseen. Ja lopuksi: entä kun olet riskit punninnut ja edelleen haluat hyödyntää tekoälyä TKI-toiminnassa? Tekoälysovellus on sähköinen työväline, ja sen hankinta ja käyttöönotto tapahtuu kunkin organisaation omien ohjeiden mukaisesti, Metropoliassa Tietohallintopalveluiden kautta. Prosessissa arvioidaan mm. ettei ehdotettu työväline ole ristiriidassa Metropolian tietoturvaperiaatteiden kanssa. Tekoälysovellukset, niiden käyttökohteet ja riskit muuttuvat koko ajan. Edellä kuvatut TKI-toiminnan eettisyyteen liittyvät riskikohdat tunnistettiin keväällä 2024 työryhmässä, joka valmisteli ”Tekoälyn eettinen käyttö TKI-toiminnassa - Metropolian linjaukset”. Linjauksia sovelletaan kaikkeen Metropolian TKI-toimintaan ja niitä tarkentavia ohjeita ja suosituksia annetaan tarvittaessa TKI-toiminnan eri vaiheisiin. Kirjoittaja Susanna Näreaho (FT, dosentti) toimi aiemmin ympäristöalan tutkijana. Nykyisin hän työskentelee erityisasiantuntijana Metropoliassa vastuullisen TKI-toiminnan parissa. Vastuullinen TKI-toiminta on tapa tuottaa, julkaista ja arvioida tietoa luotettavasti ja yhteisesti hyväksytyillä tavoilla. Susanna on muun muassa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan jäsen, Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan entinen puheenjohtaja ja mukana työryhmässä, mikä valmistelee luontoon ja ympäristöön kohdistuvan tutkimuksen eettisiä suosituksia. Teksti pohjautuu ”Tekoälyn eettinen käyttö TKI-toiminnassa - Metropolian linjaukset” dokumenttiin. Metropolian TKI-johtajan 7.5.2024 hyväksymän linjauksen tekijät ovat: Susanna Näreaho, Joona Koiranen, Mika Hämäläinen, Roope Rannikko, Anni Salonen, Sanna Saarnia, Lotta Kuosmanen ja Kimmo Leiviskä. Se on julkaistu CC-Nimeä -lisenssillä. Lähteet Glerean, Enrico and Silva, Pedro E. S. (2023). Artificial Intelligence and Research Work. (zenodo.org) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa. (tenk.fi) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. (tenk.fi) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Lisää aiheesta Aalto-yliopiston ohjeistus: Tekoälyn vastuullinen käyttö tutkimusprosessin aikana (aalto.fi) (poimittu 27.4.2024) Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille (arene.fi) 10.5.2023. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta (eur-lex.europa.eu) (SEC (2021) 167 final) ERA Forum Stakeholders’ document: Living guidelines on the Responsible Use of Generative AI in Research (ec.europa.eu), 2024 Itä-Suomen yliopiston ohjeistus: Tekoälyn käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa (kamu.uef.fi) (poimittu 27.4.2024)

Lue lisää

Sukupuolijakautunut yrittäjyysinto
http://Ryhmävalokuva,%20taustalla%20vaaleansininen%20kangas,%20näkyvillä%20valaisimen%20jalusta,%207%20nuorta%20aikuishenkilöä%20poseeraa%20arkivaatteissa%20seisten%20ja%20korkeilla%20tuoleilla%20istuen.
14.6.2024
vierailija

Viimeisten viikkojen aikana on uutisoitu useista kasvuyrittäjyyteen liittyvistä teemoista – sukupuolten noustessa keskustelussa pintaan.  Syyt sukupuolijakautuneeseen yrittäjyysintoon sekä pääoman sijoittumiseen ovat monisyiset – korjattavaa löytyy niin yhteiskunnan rakenteista, asenteista kuin arvovalinnoista. Helsingin Sanomat uutisoi 26.5. miesten kahmivan valtaosan Suomen innovaatiorahoista. Uutisen mukaan Business Finlandin innovaatiotuista noin 87 prosenttia myönnettiin miesten edustamille hankkeille. Vain viidesosa hakemuksista tuli naisilta. Talouselämän viikonlopun kannessa (22/2024) paistatteli otsikko ”Liian vähän naisia – Sandra Lounamaa ja Meri-Tuuli Laaksonen kertovat miksi yrittäjäksi kannattaa ryhtyä.”  Helsingin Sanomat uutisoi 4.6. Kasvuyritystapahtuma Slushin entisten johtajien perustaneen oman yrityksen, ja sitä rahoittamassa ovat Suomen startup-yhteisön kärkikaarti eli ”Slush-mafia”. Uutisessa mainittiin yksi nainen. Tekninen ja teknologinen kiinnostus sukupuolittunutta jo peruskoulussa Yksi selitys löytyy matemaattis-teknillisten ja insinööritieteiden (STEM-aineiden) suosiosta poikien keskuudessa. Useat innovaatiot liittyvät juuri teknologiaan ja teknologia-ala on miesvaltainen. Tämän lisäksi oman osansa vyyhdistä saavat perhevapaiden jakaantuminen pääsääntöisemmin äideille niin, että he ovat pidempään poissa työelämästä. Mother in Business -verkoston toiminnanjohtaja Annica Moore toteaa Talouselämän artikkelissa naisten olevan myös varovaisempia riskien ottamisen suhteen. Miksi yrittäjien sukupuolijakaumaan kannattaa kiinnittää huomiota? Valtion taloudellisten tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan liian suuri osuus lahjakkaista naisista ei päädy innovaatiotoimintaan mukaan ja tämä hidastaa tuottavuuskasvua. Innovaattorit kehittävät innovaatioitaan usein omalle kohderyhmälleen ja naisten poissaolo luo näkyvät seuraukset – esimerkiksi naisten sairauksia tutkitaan vähemmän ja OECD on kiinnittänyt huomiota suomalaisen terveydenhuollon eriarvoisuuteen. Talouselämän haastattelemat Lounamaa sekä Laaksonen kuuluttavat roolimallien perään. Lounamaan ja Laaksosen perustaessa yhteistä yritystä, he osasivat nimetä yhden menestyneen naiskasvuyrittäjän. Myös Helsingin kaupungin selvityksessä tärkeimmäksi syyksi tyttöjen ja nuorten naisten startup-yrittämisen tielle nousivat esikuvien ja tiedon puute. Yrityshautomotoiminnalla kannustusta ja onnistumisen tunnetta Helsingin kaupunki on tukenut vuodesta 2021 alkaen Helsingin korkeakoulujen kampuksilla tapahtuvaa yrityshautomotoiminnan kehittämistä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden ensiaskeliin kannustaa yrityshautomo Turbiini. Turbiini keskittyy yrittäjyyskasvatukseen ja hautomotoiminta on esiasteista, mukaan voi tulla ilman ideaakin, mikäli yrittäjyys kiinnostaa. Suoria prosenttilukuja osallistujien sukupuolten mukaan ei ole, mutta karkeasti voisi sanoa, että erityisesti sosiaali- ja terveysalaan keskittyvän esihautomo-ohjelman osallistujista niukka enemmistö on naisia. Yhtenä toimenpiteenä panostamme sukupuolten tasa-arvon edistämiseen roolimallien avulla.  Valtaosa tapahtumiemme puhujista ovat olleet naisia. Pinnan alla kuplii, sillä emme varsinaisesti ole valinneet puhujia pelkästään sukupuoleen katsoen, vaan katseemme ovat kohdistuneet mielenkiintoisiin yrittäjiin sekä ilmiöihin, kuten Hoiwa Oy:n Fadumo Aliin sekä valtakunnallisen aseman naisten sijoitusinnon lähteenä olevaan Mimmit sijoittaa -mediaan. Pohjatyöllä on suuri merkitys, sillä yrittäjyydestä ei tarvitse maalailla pelottavaa kaiken vievää mörköä vaan yrittäjyys voidaan tuoda lähemmäs opiskelijoita, yhtenä varteenotettavana uravaihtoehtona. Vaikka puhe naisyrittäjyydestä tuntuu vanhanaikaiselta, on silti tärkeää liputtaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen puolesta ja tapoja tähän ovat – rakenteellisten muutosten lisäksi - kannustaminen, ensimmäisten askelien helpottaminen sekä esikuvien valottaminen. Pystyvyyden tunteeseen vaikuttaa myös se, että vertaisesi ovat saavuttaneet asioita, joista haaveilet. Ja mitä riskeihin tulee – hautomo-ohjelmissa korostetaan myös sitä, että liian varhaisella tai kestämättömällä idealla ei kannata lähteä eteenpäin. Sekin on tulos, kun toteaa jonkin asian toimimattomaksi. Kirjoittaja Sara Jokiniemi  toimii viestintäasiantuntijana yrityshautomo Turbiinissa. Hän on kasvatustieteilijä, jonka sydän sykkii viesteille, joiden ääreen haluat pysähtyä. Jokiniemi on työskennellyt yrittäjyyskasvatuksen lisäksi kestävyys- ja vastuullisuusteemojen äärellä.   

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset