Projektin sisäinen viestintä on vuorovaikutusta

22.10.2019

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit muodostavat projektin elinkaaren ajaksi projektiryhmän, jossa toimii osallistujia eri organisaatioista. Projektipartnerit ja projektin vastuullinen vetäjä työskentelevät yhdessä projektin perustamisessa asetettua tavoitetta kohti. Yhteistyön onnistumisen eli projektin tavoitteiden saavuttamisen edellytys on hyvä vuorovaikutus toimijoiden kesken. Hyvin toteutettu sisäinen viestintä sujuvoittaa työn edistymistä ja samalla kehittää luottamusta projektin osallisten kesken. Tiedonvaihto ja epävirallisempien kuulumisten läpikäynti ovat molemmat hyviä syitä olla vuorovaikutuksessa. Projektin onnistuminen on kiinni ihmisistä, jotka tekevät projektissa työtä. Heidän keskinäiset suhteensa luovat merkittävällä tavalla projektin työilmapiiriä. Välineiden valinta kaikki osalliset huomioiden Projektin käynnistyessä on hyvä sopia yhteisesti sellaiset yhteydenpitovälineet ja -tavat, joihin kaikilla projektin osallistujilla on mahdollisuus vaivatta osallistua. Projektin sisäistä viestintää tapahtuu esimerkiksi seuraavissa muodoissa: Puheviestintä Kasvokkain tai etäyhteydellä säännönmukaiset, koko ryhmää koskevat kokoukset säännönmukaiset, pienempää alatyöryhmää koskevat kokoukset tarpeen mukaan sovittavat tapaamiset säännönmukaiset tai tarpeen mukaan sovittavat puhelut Kirjallinen ja kuvallinen viestintä sähköpostit pikaviestimet, appit ja chatit kirjallinen raportointi yhteistyöstöalustoilla yhteydenpitokanavat rahoittajiin Pääasiallisen sisäisen viestinnän välineen valinta ei aina ole helppoa. Sähköpostiruuhkasta ei pidä kukaan. Pikaviestimet voivat houkuttaa projektipulinan saamiseksi mobiililaitteeseen. Eri organisaatiot esimerkiksi tulkitsevat EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR) eri tavoin. Tämä saattaa vaikuttaa käytettävien pilvipalveluiden tai ohjelmistojen valintaan. Toisille ei käy Slack, kaikille ei ole hankittu Microsoftin Teams-lisenssiä, joillakin Skype ei vain suostu toimimaan kunnolla. Ennakointi ja yllätykset Projektissa sisäistä viestintää tapahtuu suunnitellusti, säännönmukaisesti, päivittäin ja myös yllättäin. Projektin toimintaa suunnitellaan toki ennalta. Kalentereihin varataan ajoissa projektiryhmän ja ohjausryhmän säännönmukaiset kokoukset. Etenkin kansainvälisten hankkeiden osalta riittävä ennakointiaika on välttämätöntä. Projektiryhmän työ etenee harvoin täysin ennalta suunnitellusti. Projektipartnerien tulee tietää, millä välineillä projektin vastuuhenkilöt parhaiten tavoittaa. Tämä on välttämätöntä erityisesti äkillisissä, yllättävissä tapauksissa. Ei pelkkää puurtamista Projektipartnerit tulevat toistensa kanssa tutuiksi ensin työroolinsa kautta. Projektin elinkaaren kestäessä yleensä vähintään vuoden, hiljalleen myös työroolin takana olevat persoonat alkavat tulla esiin. Projektityössä on mahdollisuus päättää keskittyä vain tosiasioihin ja suoritteisiin. Kyse on kuitenkin ihmisistä ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Projektin aikana on mahdollista myös kohottaa toimintaan osallistuvien tunnetta yhteistyön merkityksestä myönteisellä ja kiittävällä viestintätyylillä. Kuten kulttuurituottaja Mira Simsiö on opinnäytetyönsä pohjalta Osuma-hankkeeseen kirjoittamassaan blogimerkinnässä painottanut, "Jos hankkeella on motivoituneet projektinvetäjät, jotka perehdyttävät ja ovat läsnä työntekijöille projektinhallintatyökalujen tai minkä tahansa kysymysten edessä, vievät he luultavasti herkemmin opittuja yhteisiä käytäntöjä eteenpäin." Toisin sanoen, aluksi vuorovaikutustyylin muodostumista hallitsevat he, jotka projektia vetävät tai ovat yhteisissä hetkissä eniten äänessä. Mutta lopulta vastuu vuorovaikutuksen kehittymisestä on jokaisella projektiin osallistuvalla. Kirjoittaja on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa vuodesta 2008 alkaen niin viestijän kuin projektipäällikön rooleissa. Lue myös Mira Simsiö: Hankkeen sisäisen viestinnän onnistumisen salaisuus voi piileskellä asenteessa, linkki Osuma-hankkeen blogimerkintään.

Yritysyhteistyö innovaatio-opinnoissa

15.10.2019
Anna-Stina Tähkävuori

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutkintoihin kuuluu paljon oman alansa teoriaa ja vielä enemmän tiedon soveltamista käytäntöön. Tavoitteena on antaa vastavalmistuneille paitsi tutkintotodistus ja ammatillinen osaaminen omalla alallaan, myös valmiuksia työelämän kehittämiseen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämäyhteistyön yhtenä muotona ovat innovaatio-opinnot, jossa eri alojen yritykset antavat opiskelijaryhmille konkreettisia kehittämishaasteita. Innovaatioprojektit eivät ole alihankintaa, vaan opintoprojekti, jonka tulokset eivät ole etukäteen tiedossa. Innovaatioprojektien avulla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan hanketoimintaa ja työelämäyhteistyötä matalalla riskillä. Onnistunut yhteistyö syntyy kokemuksen kautta Opiskelijoilla on yleensä taito tarkastella asioita täysin erilaisin silmin verrattuna yrityskumppaneiden edustamalla alalla toimiviin, vakiintuneisiin asiantuntijoihin. Parasta antia osallistujille onkin nähdä opiskelijoiden innostuneisuus ja kiinnostus innovaatiotyössä käsiteltyjä aiheita kohtaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaiset innovaatio- eli MINNO -projektit ovat kaikille opiskelijoille pakollisia opintoja, jossa yhdistetään oppiminen tuotekehitys- ja innovaatioprosessiin. Erilaiset projektit antavat mahdollisuuden avoimeen vuorovaikutukseen ja jatkoyhteistyöhön. Mukaan tulevat työelämäkumppanit voivat luottaa siihen, että laajan innovaatio-opintojakson ohjaus hoidetaan ammattimaisesti. Silti ensi kertaa mukaan tulevat yritykset eivät välttämättä osaa arvioida, mihin opiskelijoiden innovaatiotyö johtaa. Kysymyksiä saattaa tulla siitä, kuinka paljon yrityksen työaikaa tarvitaan haasteen ratkaisun etenemiseen, kuinka lennokkaasti opintojen puitteissa uskalletaan innovoida tai ehditään paketoida valmista ratkaisua. Oppilaitosten ja yritysten työskentelyn rytmit eroavat suuresti toisistaan. Ammattikorkeakoulujen ajanlasku kulkee lukuvuosissa, yritysten vuosineljänneksissä. Jotta yritykset saadaan mukaan kehittämishaasteiden antajiksi, tehdään paljon valmistelua ja ennakkotyötä. Vakiintuneita yhteistyökumppaneita kertyy onnistuneiden yhteisten kokemusten kautta. Seitsemän viikon innovaatio-opintojakson aikana syntyvät innovaatiot eivät vielä ole valmiita tuotteita, harvemmin täysin valmiita prototyyppejäkään. Parhaiden innovaatioiden jatkokehittely voi edetä esimerkiksi seuraavassa innovaatioprojektissa tai yritys voi ottaa vastuulleen innovaation jatkokehittelyn edistämisen omassa organisaatiossaan. Innovaatioprojekteja ajatellen on hyvä huomioida, että projekti tulisi olla määritelty jo alussa riittävän tarkasti ja tiiviisti, jotta seitsemässä viikossa saadaan aikaan toimivia ratkaisuja. Opiskelijoiden oivalluksista innovaatioihin Metropolian älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymän kautta syksyn 2019 MINNO-opintojakson toteutukseen löytyi useita yhteistyökumppaneita. Osallistuvien yritysten tietoon mahdollisuus hyödyntää opiskelijatiimejä innovaatiotyössä oli saatettu jo keväällä 2019, kun Jätkäsaari Smart Mobility -hanke järjesti innovaatiotyöpajan yhteistyöyrityksilleen. Työpajassa kehitettiin aiheita innovaatioprojekteille liikkumisteeman ympäriltä. Työpajan päätteeksi yritykset saivat valita projektin, johon lähtevät mukaan työelämäkumppaniksi. Ennakkoluulottomasti kyytiin hyppäsivät liikenteen alalla toimivat yritykset Veho, Rolan ja Samocat Sharing Oy. Sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmien opiskelijoista koostunut opiskelijajoukko pääsi näin ratkomaan yritysten antamia, erilaisia liikkumisen alan haasteita. Useimmille opiskelijoille erilaiset liikkumisen palvelut eivät olleet tuttuja entuudestaan projektin alkuvaiheessa. Meillä kaikilla on kuitenkin tarve liikkua, huolimatta esimerkiksi iästä, sukupuolesta tai digitaidoista. Sen vuoksi liikkumisen tulisi olla tasa-arvoista kaikille ihmisille myös liikenteen palvelutarjonnan näkökulmasta. Tulevaisuuden liikenne luo uudenlaisia mahdollisuuksia yhä monipuolisemmille liikkumispalveluille. Innovaatioprojekteja aloitettaessa koettiin suurena mahdollisuutena, että eri alojen opiskelijat paneutuivat liikkumispalveluiden haasteisiin. Opiskelijat loivatkin lopulta kymmenen erilaista innovaatiota yritysten esittämien haasteiden pohjalta. Yhteistyössä syntyneet innovaatiot yllättävät Työelämäkumppanien edustajat olivat innovaatioprojektien tuloksia kuullessaan aidosti hämmästyneitä opiskelijatiimien innovatiivisuudesta ja saivat kokemuksen, joka kannustaa tekemään yhteistyötä jatkossakin. Muutamasta projektista onnistuttiin saamaan konkreettisia jatkotoimenpiteitä työelämäkumppaneiden kanssa. Kaikkien projektien tulokset ovat jalostettavissa uusiksi, kehitettäviksi palveluiksi - tai ainakin ovat aihioita sellaisille. Tulevaisuuden liikkumisratkaisut, autojen yhteiskäyttöisyys ja liikenteen yhteiskäyttöpalvelut olivat teemoina Vehon projekteissa. Projektin tuotoksena opiskelijat synnyttivät esimerkiksi seuraavia innovaatioita: Palkitseminen vihreistä valinnoista. Veholle kehitetty palkitsemisjärjestelmä, jossa palkitaan kuluttajat tai yritykset kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen valinnoista. Autojen vertaisvuokraussovellukset. Niiden avulla tuodaan esimerkiksi liftaus 2020-luvulle.  Työpaikkakyyditykset yksityisautoilun vähentämiseksi. Autojen yhteiskäyttöisyys lähtee liikkeelle aina yksilön valinnoista. Parhaimmillaan myös työnantajat tukevat toiminnallaan työntekijöidensä työmatkailua, tarjoamalla työpaikkakyydityksiä. Samalla heillä on mahdollisuus parantaa omaa työnantajaimagoaan.  Liikkumispalveluiden tavoitettavuuden parantaminen kaupungin laitamille oli yhden innovaatioprojektin aiheena. Tavoitteena oli kehittää innovaatioita ja ratkaisuja viiden erilaisen opiskelijaryhmän voimin.  Seuraavia innovaatioita syntyi: Samocat Sharing Oy:lle toteutettu projekti, jossa yrityksellä oli valmiina konkreettinen tarve saada sähköpotkulaudat liikenteeseen myös Tuusulan ja Keravan alueille. Opiskelijaryhmä toteutti projektissa kartoituksen asemien paikoista. Kimpassa -sovellus, jossa keskityttiin autojen yhteiskäyttöisyyteen ja pyrittiin ratkomaan aikaisemmissa vastaavan tyylisissä kokeiluissa havaittuja ongelmia ja haasteita. Parempi reitti, jossa haastettiin nykyiset jo olemassa olemat reittisovellukset palvelemaan yhä monipuolisemmin ja yhtenäisemmin, jotta asiakkaan on mahdollista valita hinnan ja matkan pituuden perusteella parhaiten soveltuva reitti. Palvelua olisi mahdollista kehittää edelleen esimerkiksi hiilijalanjälkimittarin avulla Superliityntä, joka kannustaa ihmisiä jättämään autonsa kauemmaksi keskustasta tarjoamalla erilaisia palveluita liityntäpysäköinnin yhteyteen aina perinteisistä pysäköinti- ja huoltoasemapalveluista aina erilaisiin kauppakassi- ja mukavuuspalveluihin. HSL Move -sovellus, esittelyvideo Youtubessa. Sovellus, jossa on mahdollista kerätä pisteitä ja ansaita pieniä palkintoja siirtämällä kaupunkipyöriä asemilta toiselle. Kirjoittaja on Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkö Metropoliassa ja on työssään vahvasti tekemisissä ammattikorkeakoulun hanketoiminta-opiskelija-yritysyhteistyön käytäntöjen kehittämisessä. Kirjoittaja Anna-Stina Tähkävuori toimii Metropolia Ammattikorkeakoulun älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä Jätkäsaari Smart Mobility -hankkeen projektipäällikkönä. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK). Vapaa-aika kuluu perheen kanssa ja omakotitaloprojektia viimeistellen.

Robottibussikokeilut Helsingissä tuottavat arvokasta tietoa

8.10.2019
Eetu Rutanen

Helsingissä on viime vuosina kokeiltu robottibussien käytettävyyttä avoimessa ympäristössä muun liikenteen seassa. Pitkäkestoisten testijaksojen aikana tavoite on ollut tutkia pienten, itseajavien sähkökäyttöisten ajoneuvojen hyödyntämistä osana kestävämpiä joukkoliikenneratkaisuja. Robottibussit voisivat toimia täydentävänä julkisen liikenteen palveluna, tarjoten runkolinjoille yhdistäviä lyhyen matkan kyytejä harvemmin liikennöidyiltä alueilta. Kokeiluilla on tarkasteltu, voisivatko robottibussit täydentää nykyistä joukkoliikennettä kaupungissa. Automaattisen julkisen liikenteen on ajateltu tulevaisuudessa tuottavan kustannustehokasta palvelua. Tavoitteena on houkutella yksityisautoilijoita siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi vahvistamalla matkaketjua erilaisin liikkumisvaihtoehdoin. Robottibussin reitin valinta ja ohjelmointi Erilaisten Helsinkiin toivottujen reittivaihtoehtojen joukossa on ollut ideoita, joita ei ole vielä voitu toteuttaa robottibussiteknologian toimintavarmuuteen vaikuttavien reunaehtojen vuoksi. Ongelmia käytössä olleen robottibussimallin kulkemiseen voivat aiheuttaa reitin varrella: Metsäisyys, vapaasti liikkuvat pensaat ja puut, jotka ajoneuvo tulkitsee esteiksi Vähäiset kiintopisteet, joita ajoneuvo tarvitsee paikantaakseen itsensä sen kulkiessa reitillään Mäkisyys, jyrkkä maasto Turhan vilkkaasti liikennöity risteys Liian kapeat kadut tai liikaa kadunvarteen pysäköityjä autoja Lisäksi on huomioitava, ettei hitaasti etenevällä ajoneuvolla pidä häiritä liikaa muuta liikennettä - etenkään joukkoliikennettä, jonka tarjonta Helsingissä on kattavaa. Robottibussin reitti tehdään ajamalla se robottibussilla läpi, keräten karttadataa bussin omilla LiDAR-tutkilla. Vaihtoehtoisesti reittiä ajetaan henkilöautolla, jolloin tallennetaan kolmiulotteista karttadataa henkilöauton katolle asennetulla Mobile Mapping Systemillä (mobiili kartoitusjärjestelmä) Reitti ohjelmoidaan robottibussin tietokoneelle ajamalla reittiä useasti läpi, ohjelmoiden erikseen muun muassa risteysalueet, suojatiet ja bussipysäkit, nopeutta pikkuhiljaa kasvattaen. Liikennöinti voidaan aloittaa muutama viikko valmistelujen jälkeen. Vauhtierot tukkivat kaistat Itä-Helsingissä, Kivikossa keväältä 2018 alkaen suoritetulla testijaksolla ranskalaisvalmisteinen Navya Autonom Shuttle -robottibussi ajoi noin kahden kilometrin mittaista reittiään maksiminopeudella 18 km/h. Bussia liikennöi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Reitti osoittautui haasteelliseksi nykyiselle automaattibussiteknologialle. Erityisen haastavaksi osoittautuivat vauhtierot robottibussin ja muun liikenteen välillä. Robottibussin perässä roikkui usein letka muita tienkäyttäjiä, ja hermostuneena autoilijat tai tiellä kulkevat kuorma-autot tekivät tiukkoja ohituksia vaarallisissakin paikoissa. Ajoneuvojen palatessa robottibussin eteen samalle kaistalle, bussi jarrutti melko voimakkaasti lisäten peräänajon riskiä. Jarrutuksia välttääkseen, ohitustilanteissa robottibussin sisällä oleva turvakuljettaja (operaattori) otti bussin aina manuaalisesti hallintaan, mikä vähensi automaattisessa tilassa ajettua ajomäärää. Näin käytännössä selvisi, ettei Kivikon kaltainen nopeamman aluerajoituksen (50 km/h) reitti sovellu vielä tämän hetken tekniikalle. Reittiopas auttaa löytämään robottibussin luo Ensimmäisenä Suomessa, Kivikon robottibussilinjan reitti- ja aikataulutiedot olivat näkyvissä Helsingin Seudun Liikenteen reittioppaassa. Kuten muillakin linjatunnuksilla, postinumeroalue määritti linjan numeron ja perään annettiin kirjain R eli robotti. Näin syntyi linja 94R . Testijakso sijoittui toukokuun puolivälistä marraskuun puoliväliin, jolloin 94R ajoi arkisin aikataulun mukaisesti. Puolen vuoden aikana robottibussille kertyi: 1564 lähtöä 516 operointituntia 96 operointipäivää 1294 matkustajaa Kokeilujakso tuotti arvokasta tietoa robottibussin soveltuvuudesta joukkoliikenteen täydentäjäksi. Rakennustyömaa reitin varrella, kova sade ja kylmä ilma ajokauden loppua kohden tuottivat häiriöitä robottibussin liikennöintiin. Kokeilu tuotti kuitenkin runsaasti kiinnostusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Kokeilemaan tulleet matkustajat olivat iloisia ja innoissaan. Kokeilu oli maksuton ja kaikille avoin. Matkustajilta kerättiin palautetta. Metron läheisyys houkuttaa kokeilemaan Johtopäätöksenä ensimmäinen vuoden kokeilusta vahvistui ajatus, että robottibussi kiinnostaa päivittäisenä liikkumisratkaisuna, jos kulkuvälineen toimintavarmuus paranee sekä reitti ja aikataulut palvelevat yksilön liikkumistarpeita. Keväältä alkaen robottibussi 26R on ajanut testireitillään Kalasatamassa Rolan oy:n liikennöimänä. Vaikka ympäristö on osoittautunut Kivikkoon verrattuna sopivammaksi, Kalastamassakaan ei ole ongelmilta säästytty. Alueen runsaista rakennustöistä johtuen muuttuva liikennöintiympäristö on aiheuttanut ongelmia bussin paikantamisen osalta, jolloin se ei ole tietyissä kohdissa pysynyt täysin ajolinjallaan. Kadunvarteen pysäköidyt autot tuottavat ajoittain pulmia niiden ollessa pysäköitynä hieman sallitun alueen ulkopuolelle, tai välillä sallitun alueen sisäpuolellakin. Operaattorin on tällöin puututtava ajoon ja ohitettava pysäköidyt autot tai muut esteet manuaalisesti. Kalasataman kokeilu on saavuttanut suurta suosiota, sillä reitti metron läheisyydessä on helposti Helsingin keskustasta saavutettavissa. Paikalliset ja kauempaa tulleet matkustajat ovat ottaneet robottibussikokeilun omakseen. Alueen iäkkäämmät asukkaat ovat kiitelleet robottibussia kauppareissujensa keventymisestä. Robottibussikokeilu linjatunnuksella 26R jatkuu marraskuun 22. päivään saakka, mikäli säät sallivat. Kokeilut on toteutettu osana mySMARTLife-hanketta, robottibussin pilotoinnit on suoritettu Helsinki RobobusLine -projektissa. Kirjoittaja on hankkeiden projektipäällikkö Metropoliassa. Kirjoittaja Eetu Rutanen toimii projektipäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulun Älykkään liikkumisen innovaatiokeskittymässä. Robottibussihankkeiden parissa hän on työskennellyt vuodesta 2016, jolloin tehtiin Suomen ensimmäiset tieliikennekokeilut robottibusseilla osana SOHJOA-hanketta. Koulutukseltaan hän on auto- ja kuljetustekniikan insinööri (AMK). Vapaa-aikanaan Eetu pelaa koripalloa ja käy boulderoimassa. Erinäiset TV-sarjat ja elokuvat vievät myös ison osan ajasta.