Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä Tilaa RSS-syöte

Päätökset verkossa eivät olekaan omiasi
9.10.2020
Juho Oksa, Suvi Sihvola & Valtteri Rauhala

Tämä blogimerkintä on syntynyt osana kirjoittajien opintoja, tehtävänä oli pohtia tekoälyn ja robotiikan eettisiä kysymyksiä syyslukukaudella 2020. Tekoäly herättää monia kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Mitä enemmän kysymyksiä esittää, sitä enemmän kysymyksiä asia herättää. Haluaisitko että tekoäly päättää puolestasi, mihin suostut? Kenen vastuulla päätös silloin on? Kuinka pitkälle jokaisen tulisi saada päättää siitä, mihin hänen tietojaan käytetään? Voiko tekoäly olla inhimillistä? Tekoälyjen käyttö ja käyttäjätietojen massakerääminen on arkipäiväistynyt, mutta monesti käyttäjät eivät ole tietoisia asiasta. Järjestelmät, joilla käyttöehtoja ja tekoälyn toimintaa pystyy paremmin ymmärtämään, tulevat olemaan elintärkeitä tällaisessa ympäristössä. Tällaiset kehittämisprojektit ovat vasta alkuvaiheissaan ja niiden laillisuus ja etiikka tulevat olemaan ensiarvoisen tärkeässä asemassa luomaan ymmärrettävää tulevaisuutta. Se, että tekoäly automaattisesti päättää puolestasi, kuulostaa hurjalta. Voisiko tekoälyn tekemä päätös olla kuitenkin perustellumpi, koska tekoälyn mahdollisuudet prosessoida tietoa ovat paljon ihmisaivoja laajemmat? Artikkelissa AI and the Ethics of Automating Consent on maininta Privacy Assistant - projektista. Privacyassistant.org – sivustolla mainitaan seuraavasti (vapaasti suomennettuna): “Me näemme henkilökohtaiset tietoturva-avustajat älykkäinä agentteina, jotka oppivat käyttäjänsä mieltymykset ajan kuluessa, puoliautomaattisesti määrittäen asetukset ja päättäen yksityisyysasetukset käyttäjän puolesta.” Kuulostaa mukavalta ja elämää helpottavalta. Tämän Privacy Assistant - projektin tavoite on siis helpottaa käyttäjän päätöksentekoprosessia. Käyttöehdot paremmin haltuun Tiedätkö, mihin kaikkeen suostut mennessäsi jollekin internetsivulle? Nykyään ihmiset hyväksyvät käyttöehtoja erittäin kevyesti. Rekisteröinnin kohdalla rasti ruutuun tai ihan vain sivujen tai sovelluksen käyttäminen tarkoittaa, että suostut tietojesi keräämiseen ja käyttämiseen. Vaikka palveluntarjoajan tarkoitus olisikin, että käyttäjä on ehtoihin tutustunut ja ymmärtänyt ne, nykymaailman käyttöehdot ovat usein kymmeniä sivuja pitkiä ja täynnä lakipykäliä, joten vaikka käyttäjä ne kävisikin läpi, ei ole takuuta, että käyttäjä ymmärtää mihin on suostumassa. Mitäpä jos ihmisen sijasta käyttöehtoihin tutustuisikin tekoäly? Ihminen luo itsestään tekoälyn avulla profiilin. Tekoäly voi tarkistaa, minkälaiseen käyttöön tämä ihminen on valmis tietonsa luovuttamaan. Tämän jälkeen tekoäly voisi vertailla käyttöehtoja profiiliin ja todeta, onko käyttöehdot tälle ihmiselle hyväksyttävät. Jos kaikki näyttää olevan ihmisen suostumus tottumusten sisällä, tekoäly antaa suostumuksen. Jos ehdoissa on konflikteja tämän ihmisen profiiliin, tekoäly luo selitykset jokaisesta ristiriidasta ehtojen ja profiilin välillä. Ristiriitatilanteessa ihminen voi muodostaa tiedostetun päätöksen hyväksyä tai hylätä ehdot. Mutta voiko tämä tekoäly tehdä paremmin ymmärretyn suostumuksen kuin ihminen? Testeissä todettiin että lähes 80% tekoälyn valinnoista olivat käyttäjien tahtojen mukaisia. Tämä saattaa kuulostaa kauhistuttavan suurelta virhemäärältä. Joka viides tekoälyn arvio olisi väärin, mutta kun sitä vertaa ihmisten nykyiseen tietoon ja ymmärrykseen käyttöehdoista, vaikuttaa tekoäly tekevän ihmistä paremmin ymmärretyn suostumuksen. Ja teknologian ja tekoälyn parantuessa tarkkuus voi vain parantua. Voiko sanoa, että ihminen on hyväksynyt käyttöehdot, jos ei ole ikinä nähnytkään niitä? Mistä voidaan olla varmoja, että käyttäjän on suostumusprofiilia luodessa ymmärtänyt jokaisen päätöksen. Mitä tehdään, kun ihmisen tahdonvastainen suostumus on annettu tekoälyn tekemän virheellisen päätöksen takia? Kenen vastuulla päätös on Jos päätöksen tekee kone, kuka siitä on vastuussa? Käyttäjä, joka on ottanut järjestelmän käyttöön? Voiko tekoäly olla vastuussa aktiivisena toimijana, vai kantaako esimerkiksi lain silmissä vastuun aina joko algoritmin kehittäjä, käyttäjä tai esimerkiksi algoritmin käytön hyväksynyt viranomainen? Kun määritetään päätöksestä vastuussa olevaa tahoa, oleellista on tietää kuka on vastuussa datasta, jonka pohjalta tekoäly toimii mikä on ohjelmoitu toimintaperiaate kuinka suuri on ollut käyttäjän oma osallisuus, esimerkiksi määrittäessä oman profiilinsa asetuksia. Todennäköisesti toistaiseksi erilaisten tekoälyjen omissa käyttöehdoissa mainitaan käyttäjän olevan vastuussa. Melkoinen dilemma olisikin, jos tekoäly huomaisi, että käyttäjä ei profiilinsa perusteella hyväksyisi tekoäly-ohjelman omia käyttöehtoja. Lähteet Artikkeli (Georgetown University) 2018. Privacyassistant.org Opas tekoälyn etiikkaan (PDF), AIsociety.fi Kirjoittajat Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Juho Oksa, Suvi Sihvola ja Valtteri Rauhala. Hyvinvointi- ja terveysteknologia on yksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisista pääaineista. Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneet insinöörit hallitsevat itse teknologian lisäksi teknologian käytännön soveltamiseen, käytettävyyteen ja regulaatioon liittyvät näkökulmat.

Lue lisää

Käteviä välineitä nuorten tulevaisuusohjaukseen
8.10.2020
Jouni Piekkari

Nuorten ohjaaja, mietitkö mistä saisit nopeasti kättä pidempää nuorten aikuisten tulevaisuusohjaukseen? Miten luoda innostavaa ja nuorten arjen kokemuksista kumpuavaa toimintaa, jossa käsitellään leikillisesti nuoria itseään kiinnostavia tärkeitä teemoja? Onko sinulla ja nuorilla aikakin kortilla, etkä saa tieteellisistä artikkeleista apuja tähän hätään? Tulevaisuusohjauksessa ihmiselle annetaan ajattelun ja toiminnan välineitä, joiden avulla hän pystyy jäsentämään tulevaisuutta koskevia odotuksiaan varautumaan erilaisiin tapahtumaketjuihin rakentamaan kykyä nähdä itsensä tulevaisuudessa, osana yhteisöä ja ympäristöä. Se vaikea ensimmäinen askel Kun luodaan toimintamalleja nuorten tulevaisuusohjauksen tukemiseksi, on hyvä muistaa, että pienet askeleet johtavat suurempaan muutokseen. Monille nuorille ensimmäisen askeleen ottaminen jo tänään on Se Suurin Haaste. Toimintamalleihin voikin leipoa sisään “takamukset penkistä” -ajatuksen, joka puskee ryhmätoiminnan aikana nuoret tukemaan toisiaan oman elämän parantamiseen - puheesta toimintaan. Tulevaisuusohjauksessa nuorten itsereflektiivisyyttä tuetaan antamalla mahdollisuus valita käsiteltäväksi itselleen tärkeitä teemoja. Tulevaisuusohjaaja tarvitsee yhtä lailla tukea päästäkseen alkuun. Nuoria ohjaavan ammattilaisen työtä voi helpottaa luomalla valmiita esimerkkikokonaisuuksia eri aihepiireistä. Harjoitteiden ohjauksen yksityiskohtainen esittely ja niihin liittyvät tukimateriaalit saadaan verkosta. Näin voidaan tukea erityisesti kiireisten tai aloittelevien ohjaajien työskentelyä. Välineitä ohjaustilanteisiin verkosta Ohjaaja voi etsiä nopeaa apua ohjaamistilanteisiin MOTIIVI – nuorten tulevaisuustyöskentelyn uudet menetelmät -hankkeen harjoitepaketista (PDF). Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia 16-29-vuotiaita nuoria auttaa tunnistamaan ammatillisen kasvunsa edistäjiä ja esteitä suunnata toimintansa kohti realistisia, ammatillisia tavoitteita (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2019). Menetelmät koottiin verkosta helposti saatavilla olevaksi ohjaajan harjoitepaketiksi, joka soveltuu selkeine ohjeineen monille käyttäjille. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018b). Niiden avulla esimerkiksi opiskelun alkuvaiheessa olevat sosionomiopiskelijat ovat päässeet hyvin ja turvallisesti liikkeelle ryhmien kanssa työskentelyssä. Ryhmätoiminnan mallia kehitettiin Stadin Ammattiopiston nuorten työpajoilla, joihin nuoret tulevat useimmiten kolmen kuukauden työkokeilujaksolle. Eri pajoilla voi tutustua esim. media-alaan, puutyöalaan ja kahvilatoimintaan. Työtoiminnan ohessa nuori saa ohjausta opiskeluun ja työhön hakeutumisessa tai muihin elämän haasteisiin (Helsingin kaupunki 2019). Ryhmätoimintamallissa kiinnitetään huomiota voimavarojen ja innostuksen aiheiden tunnistamiseen ennen ongelmien esille ottamista. Mallissa korostetaan myös turvallisen vertaisryhmän synnyttämistä ja ryhmän itsenäistä toimintaa toistensa tukena (Piekkari 2019). Koska nuorten taustat, kiinnostukset ja ilmaisutavat ovat hyvin yksilöllisiä, mallissa käytetään monimuotoisia vaihdeltavissa olevia työtapoja. Mallissa kannustetaan neuvottelemaan työtavoista yhdessä nuorten kanssa ja valitsemaan ryhmälle ja yksilölle sopivia tapoja työskennellä. Menetelmät voivat olla pelillisiä digitaalisia verbaalisia tai taiteellisia. Myös yksilö- ja pienyhmätyöskenetely vaihtelevat harjoitepaketin menetelmissä. Mallia kehitettäessä pyydettiin nuorilta jatkuvaa palautetta ja kehittämisideoita. Tätä yhteiskehittämisen tapaa kannattaa jatkaa, vaikka käyttäisi valmista paketin runkoa. Tämä tukee nuoren itsereflektiivisyyden kehittymistä. Harjoitepaketti koostuu eri teemoja käsittelevistä 2-3 tunnin viikottaisista ryhmätoimintatuokioista, joiden avulla osallistuja voi pohtia vertaisryhmänsä kanssa omia vahvuuksiaan osaamistaan tulevaisuuden opiskelu- ja urasuunnitelmia arjen hallintaa hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. FUTU-hanke juurruttaa Motiivin menetelmiä Motiivi-hanke saa jatkoa Metropolia Ammattikorkeakoulun Creating Positive Future - FUTU -hankkeessa, jossa Motiivissa kehitettyjä menetelmiä levitetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kanssa tehtävään työhön. Työssä on sukupuolisensitiivinen ote. Menetelmiä sovelletaan erityisesti maahanmuuttajatyttöjen osallisuutta vahvistavaan työhön sekä palveluihin huonosti kiinnittyvien nuorten miesten kanssa työskentelyyn. (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020) MOTIIVI-hankkeessa kehitetyt mallit ja Creating Positive Future FUTU -hankkeessa juurrutettavat työtavat sopivat soveltaen myös esimerkiksi ikääntyvien kanssa työskentelyyn ja ammatilliseen valmennukseen. Ohjaajilta eri seminaareissa saadun palautteen mukaan menetelmät toimisivat muillekin kuin nuorille. Esimerkiksi eläkeikäänsä suunnittelevat hyötyvät ryhmämenetelmistä, jotka nostavat yhteistuumin esiin elämän haasteita ja unelmia, hyvinvoivan ja yhteisöllisemmän eläkeiän pohdintaan. Miltä parempi vanhuus näyttäisi maailman megatrendien valossa? Menetelmiä voi soveltaa luovasti myös lapsille ja jopa varhaiskasvatuksen tuokioihin. Kohtauttamisen hengessä vaikkapa eri-ikäiset voivat pohtia tulevaisuutta yhdessä ja tuoda ideointiin oman erilaisen kokemuksensa. Ehkä itsekin ohjaajana voit heittäytyä pohtimaan omaa ihan oikeasti ihanampaa tulevaisuuttasi? Nuoret arvostavat, jos uskaltaudut jakamaan myös omia unelmiasi. Lähteet Helsingin kaupunki 2019. Stadin ammattiopisto, nuorten työpajat. Osoitteessa: <https://www.hel.fi/ ammatillinen/fi/haussa-nyt/ennen_ammatillista_koulutusta/nuorten-tyopajat>; luettu 13.6.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018b. Tulevaisuuden urapolut. Kepeli - kotoutumista kehollisilla ja pelillisillä menetelmillä. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2019. MOTIIVI: Nuorten tulevaisuusohjauksen uudet menetelmät. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020. Creating Positive Future - FUTU. Piekkari, Jouni (2019): Kokka kohti elämää. Motiivi ryhmätoiminnan malli. Teoksessa: Hämäläinen A., Ipatti A., Raatikainen E. (Eds.). (2019). Nuorten tulevaisuusohjaus - monta tietä tulevaan, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Suomen setlementtiliitto 2019. NäytönPaikka. Tulevaisuusohjaus. Työkaluja ja tehtäviä erilaisia tulevaisuuksia varten. Turun yliopisto 2014. Turun yliopisto 2014. Mitä on tulevaisuusohjaus? Kirjoittaja Jouni Piekkari (FM), lehtori. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi.

Lue lisää

Minkälainen tutkimusaineisto kannattaisi tallentaa uudelleenkäyttöä varten?
1.10.2020
Susanna Näreaho & Joona Koiranen

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate ohjaa avointa tiedettä ja tutkimusta Euroopan yhteisössä. Avoimia aineistoja on mahdollista käyttää uusissa tutkimuksissa, opetuksessa, oppimisessa ja liiketoiminnassa. Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI) syntyy paljon erilaista tutkimuksellista aineistoa. Mikä sitten on viisasta avoimuutta tutkimusaineistojen osalta? Kaikki aineistot eivät voi olla avoimia. Mutta toisaalta aineistot, joilla on uudelleenkäyttöarvoa, pitäisi saada muiden tutkijoiden käyttöön. Viimeistään koronakriisi on tehnyt selväksi, kuinka suuri merkitys avoimilla tutkimusaineistoilla voi parhaimmillaan olla. Kansallisarkisto on tehnyt luonnoksen arvonmääritys- ja seulontapolitiikasta (KA/12247/07.01.01.03.00/2019). Siinä kuvataan niitä kriteereitä, joilla julkishallinnon asiakirjat valitaan arkistoitavaksi, jotta niitä olisi mahdollista käyttää tieteellisissä, historiallisissa, tilastollisissa ja yleisen edun mukaisissa tarkoituksissa. Kansallisarkiston arvonmäärityksen kriteereitä voidaan soveltaa myös tutkimusaineistoihin. Voit käyttää alla olevia kysymyksiä arvioidessasi, voisiko sinun TKI-toiminnassa tuottamasi aineisto olla hyödyllistä myös muille ja kannattaisiko se tallentaa uudelleenkäyttöä varten. 1 Onko aineistosi laadukas ja luotettava? Vain laadukasta ja luotettavaa, eli eettistä, virheetöntä, aitoa, väärentämätöntä, sisäisesti ristiriidatonta, ajantasaista, kattavaa ja ymmärrettävää aineistoa voidaan käyttää uuden tutkimuksen perustana. Hyvä tieteellinen käytäntö koskee myös TKI-toimintaa ja sen perusperiaate on, että tutkimustyössä noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. 2 Pystytkö kuvaamaan aineiston kontekstin, sisällön ja rakenteen niin, että mahdollinen uudelleen käyttäjä ymmärtää, mitä aineisto pitää sisällään? Vain kuvailutiedot eli metadatan sisältävä aineisto voidaan löytää ja käyttää uudelleen. Laadukas metadata tekee aineistosta ymmärrettävän. Siksi tutkimuksellisten aineistojen yhteyteen tulee aina tallentaa niiden kuvailutiedot. Se kuuluu myös hyvään tieteelliseen käytäntöön. Lisätietoja kuvailusta ja metadatamalli. 3 Onko aineistosi keräämiseen ja käsittelyyn käytetty julkista rahoitusta? Useilla julkisilla rahoittajilla on rahoitusehdoissa vaatimuksia siitä, miten rahoituksella kerätty ja käsitelty aineisto tulee saattaa muiden tutkijoiden käytettäväksi. 4 Onko aineiston tekijyydestä, säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista sovittu? Tekijyydestä tulee sopia jo ennakolta silloin kun tutkimusaineistoja tuotetaan yhdessä tai yhteistyöhankkeissa. Silloin tiedetään, kenellä on tekijänoikeudet tutkimusaineistoon ja oikeus päättää sen mahdollisesta avaamisesta ja uudelleenkäytön ehdoista. Tutkimusaineistojen luominen ja avaaminen myös meritoi tutkijaa. Avoimen tieteen kansallisen koordinaation asiantuntijaryhmä on aloittamassa linjaustyötä siitä, miten tutkimusaineistojen tekijyys tulisi sopia ja miten pitäisi huomioida aineistojen tuottamiseen liittyvät erilaiset roolit. Lisätietoa Avoimen tieteen koordinaation sivuilta. Ennen linjauksen valmistumista tekijyydestä voi sopia soveltaen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjetta (PDF). 5 Onko aineistosi kattava? Esim. ajallisesti ja paikallisesti kattavat tai laajaa otantaa kohderyhmästä edustavat aineistot ovat arvokkaita uudelleen käytön näkökulmasta. Samoin hitaasti muuttuvista kohteista, kuten maaperästä tai vesistöistä, tallennetuille tiedoille voi olla tutkimuskäyttöä vielä pitkänkin ajan kuluttua. 6 Onko aineistosi ainutkertainen? Voiko vastaavan aineiston uudelleen kerääminen olla eettisesti arveluttavaa? Tutkimusaineistojen avaaminen uudelleenkäyttöön vähentää tarvetta samankaltaisten aineistojen keräämiseen. Tämä paitsi tehostaa tutkimusresurssien käyttöä, myös vähentää esim. pieniin vähemmistöryhmiin kohdistuvaa tutkimuspainetta. 7 Kuvaako aineistosi muutosta tai murrosta? Tutkimusaineistot, jotka valaisevat poikkeavaa yhteiskunnallista tai ympäristön muutosta, murrosaikoja ja käännekohtia tai dokumentoivat merkittäviä tai poikkeavia ilmiöitä ja tapahtumia, ovat erityisen arvokkaita. 8 Voisiko aineistosi olla yhdisteltävissä muihin tietoihin tai aineistoihin? Tyypillisesti tutkimusaineiston arvoa uudelleen käytössä lisää, jos sitä on mahdollista yhdistää muihin tietoihin tai tutkimusaineistoihin. 9 Millä tieteenaloilla tai minkä tyyppisessä tutkimuksessa aineistollasi voisi olla tietoarvoa? Tutkimusaineiston monipuoliset käyttömahdollisuudet ja sen sisältämien tietojen jalostusarvo lisäävät sen arvoa uudelleenkäytössä. 10 Onko aineistosi mahdollista tallentaa FAIR-periaatteiden mukaisesti? FAIR-periaatteilla ohjataan tutkimusaineistojen tuottamista. Niiden tarkoitus on tehdä aineisto löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). Lisätietoja FAIR-periaatteista (aukeaa fairdata.fi). 11 Onko tutkittaville kerrottu aineiston tallentamisesta mahdollista uudelleen käyttöä varten? Tutkimusaineiston avaaminen on hyvä ottaa huomioon jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Tutkittavia henkilöitä informoidaan aineiston avaamisesta ennen tietojen keruuta ja suostumusta osallistua tutkimukseen. 12 Onko aineisto mahdollista anonymisoida? Vai menetetäänkö jotain ainutlaatuista, jos aineisto anonymisoidaan? Jos aineistoa ei voi anonymisoida, onko sitä mahdollista tallentaa loukkaamatta tutkittavien tietosuojaa? Onko tutkittavia tiedotettu ja onko heiltä saatu lupa anonymisoimattoman aineiston tallentamiseen? Avoimuuden aste määritetään aineistokohtaisesti. Huomioon täytyy ottaa esimerkiksi tieteen vapaus ja sananvapaus sekä henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. Aineistot voidaan avata rajoitetusti, vaikka vain tutkimuskäyttöön. Aina itse aineistoa ei voida avata lainkaan lainsäädännöllisistä tai eettisistä syistä, mutta silloinkin aineiston kuvailutiedot (metadata) voivat olla avoimia. Jos sinusta tuntuu, että tutkimusaineistosi voisi olla arvokasta ja sille voisi mahdollisesti olla käyttöä uudelleen, ota yhteys Metropolian kirjaston hankepalveluihin, hankepalvelut@metropolia.fi Käytetyt termit Tutkimusaineisto: tutkimuksessa tuotettava tai käytettävä fyysinen, analoginen tai digitaalinen materiaali, jota analysoimalla pyritään vastaamaan asetettuun tutkimuskysymykseen ja johon tutkimustulokset perustuvat. Tutkimusaineistoon sisältyy myös sen metadata. (Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) Tutkimusaineiston metadata: tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa tietoa. Metadata mahdollistaa FAIR-periaatteiden toteutumisen ja niiden avulla voidaan automatisoida tiedonhallintaa. Metadata voidaan liittää koko tutkimusaineistoon tai sen osaan (esim. mittaustapa) ( Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) FAIR-periaatteet: periaatteet, joilla ohjataan tutkimusaineistojen tuottamista. Periaatteita ovat löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleen käytettävyys. FAIR-periaatteet ohjaavat aineistojen tuottamisen koko prosessia mukaan lukien algoritmit, työkalut ja työnkulut (Tutkimushallinnon sanasto, ote 15.9.2020 ) Lähteet Kansallisarkiston luonnos arvonmääritys- ja seulontapolitiikasta (KA/12247/07.01.01.03.00/2019) Tutkimushallinnon sanasto, aukeaa sanastot.suomi.fi Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset 2018 (2. uudistettu painos, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 6/2019) Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019 Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 Kirjoittajat Susanna Näreaho (FT) on entinen ympäristöalan tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä erityisasiantuntijana Metropoliassa. Orcid-ID Joona Koiranen (FM) on aineistonhallintaan erikoistunut informaatikko Metropoliassa. Orcid-ID This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset