Tekijä: Kati Forsman

Innostu monialaisesti – ratkaisun avain nuorten osallisuuteen?

12.12.2017

Aihe joka koskettaa aina, on nuorten syrjäytyminen. Paljon mediassakin käsitelty aihe. Termistä syrjäytyminen voidaan olla monta mieltä, mutta yhteiskunnallinen haaste on olemassa. Huoli nuorten pysymisestä mukana yhteiskunnassa on aito. Sen huomaa muun muassa lukuisista valtakunnallisista hankkeista, joissa aihe on nostettu tärkeäksi kehitysteemaksi. Esimerkiksi monissa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa pyritään puuttumaan nuorten osattomuuteen ja ennaltaehkäisemään sitä monenlaisin keinoin. Yhteiskunnalliset ongelmat, kuten nuorten syrjäytyminen, ovat niin monisyisiä, että niitä ei yksi taho voi ratkaista. On ajateltu, että monialaisuus on se juttu hanketyössä, mikä olisi ratkaisun avain näihin haasteisiin.  Entä mitä jos hanketoiminnassa täytyy ensin opetella toimimaan monialaisesti ennen kun pystymme ratkomaan suurempia haasteita? Tähän on CIF-hanke (Creative and Inclusive Finland) erinomaisesti tarttunut ja tuonut aktiivisesti monialaisia nuorten parissa toimivia asiantuntijoita yhteisille areenoille. Sain kutsun CIF-hankkeen järjestämään Innostaja-akatemiaan. Tapahtumassa osallistettiin asiantuntijat pohtimaan monialaisuuden hyötyjä ja haasteita ja sitä miten nuorten kanssa työskentely saadaan toimivaksi ja innostavaksi.   Monialaisuus vaatii avointa sydäntä Tilaisuudessa todettiin, että monialaisuudessa on paljon hyvää, mutta se ei aina ole niin yksiselitteistä. Eri alan asiantuntijat eivät aina välttämättä puhu samaa kieltä vaikka tarkoitus on hyvä ja tavoite on sama. Monialaisuudessa tarvitaan avoimuutta ja kiinnostusta toisen kieltä kohtaan. Puhummeko samoista asioista, mutta vain toisin termein? Tämä vaatii avointa sydäntä ja toisen ymmärtämistä. Tarvitaan myös aikaa, työtä ja resurssejakin. Hanketoimijan tulee antaa jotain itsestä ja osata sanoittaa omia tavoitteitaan toiselle. Parhaimmillaan yhteistyö tuottaa uudenlaista keskustelua. ”Monialaisuudesta oppii uutta ja samalla on mahdollisuus tutustua upeisiin ihmisiin. Oma ammatillinen kasvu syvenee”, todettiin osallistujien joukosta.   Keinoja on monia Oli hieno kuulla, kuinka monia keinoja on puuttua nuorten osattomuuteen. Innostaja-akatemiassa esiteltiin useita metodeja, kuten vaikkapa elävää kirjastoa, jossa nuoret voivat lainata henkilön, jonka kanssa keskustella eri ammateista tai harrastuksista. Kuulimme kuinka tällainen kohtaaminen alan asiantuntijan kanssa on innostanut nuoria hakeutumaan kouluun ja haluamaansa ammattiin. Toimivia tapoja nuorten kohtaamiseen ovat myös erilaiset työpajat niin musiikin, retkeilyn kuin liikunnan merkeissä. Yhteistä kaikille metodeille on, että ne ovat hyvin konkreettisia. Tekeminen ja sitä kautta onnistumisen kokemukset ovat nuorille tärkeitä. ”Nuoren tulee löytää intohimo johonkin tekemiseen, jotta nuori voi kasvaa täyteen mittaansa”, todettiin Helsingin yliopiston vetämästä Mun juttu -hankkeesta. CIF-hanke on myös koonnut pakallisen kortteja innostavaan työskentelyyn nuorten kanssa. Menetelmäpakka on hyvä apu kaikille nuorten kanssa työskentelijöille.   Hankkeella on selkeä tavoite, monialaiset toimijat ja monet keinot, mutta miten saada nuoret innostumaan? Syrjäytymisvaarassa oleva nuori on leimaava termi ja ikävän yleistävä, joka seuraa nuorta pitkään. ”En ole tavannut sellaista ihmistä, joka olisi syrjäytymisvaarassa, kaikki ovat vain tavallisia ihmisiä”, Jenni Lehtinen Etelä-kymenlaakson ammattiopistosta kommentoi. Nuorten kanssa toimivan aikuisen on keskityttävä kuuntelemaan mitä nuorella on sanottavaa. Nuoren osaamisella on merkitystä ja hänen työlle on annettava arvoa. Tärkeää on tarjota kokemuksia ja elämyksiä, jotta nuori tuntee osaavansa asioita ja olevansa jossain hyvä. Ryhmään kuuluminen on tärkeää. Vaikka elämmekin nykyisin some-aikaa, ihmiseltä ihmiselle -kohtaaminen on kaiken a ja o. ”Me yhdessä nuorten kanssa voimme saavuttaa todella suuria asioita”, tiivisti Sanna Heikkinen-Velican, Liaani-hankkeesta. Erityisen tärkeää on aikuisen innostuminen. Jos innostut itse, innostat muita! Vain tätä kautta saadaan nuoret osalliseksi ja osallistumaan. Nuorten aktivointi on tulevaisuutta, ja se voisi olla seuraava suomi 100 teema, totesi projektipäällikkö Katri Halonen. Tämän teeman ympärillä hanketoiminta tulee varmasti jatkumaan.     Haluatko lisätietoja CIF-hankkeesta: Katri Halonen, Yliopettaja, Kulttuuripalvelut P. 050 362 6407 S-posti: etunimi.sukunimi@metropolia.fi http://www.cifinland.fi/  

Haluaisitko liikkua älykkäämmin?

31.10.2016

Käypä googlaamassa sana robottibussi tai käy Metropolian SOHJOA-hankkeen sivuilla, niin saat näkyviin syyn, miksi olemme alkaneet Metropoliassa puhua älykkäämmästä liikkumisesta. Googlen hauista näet kuinka CNN, Iltalehti, Helsingin Sanomat, Aamulehti ja monet muut mediat ovat olleet hyvin kiinnostuneita pienestä automaattisesta robottibussista. Kyseessä on siis ajoneuvo, joka kulkee ilman kuskia ja jota testataan oikean liikenteen seassa. Mutta jotta automaattinen liikkuminen olisi ylipäätään mahdollista, on ymmärrettävä uudella tavalla myös muun muassa matkustajia, kaupunkiympäristöä, turvallisuutta, sekä muuta ympäröivää liikennettä. Liikkuminen tulee nähdä palveluna (mobility as a service), jossa laadukkain, halvin, nopein ja kuluttajalle sopivin yhdistelmä palveluita voittaa. Siksi kyse ei ole vain robottiajoneuvosta, vaan älykkäämmästä liikkumisesta. Älykkäämpi liikkuminen on ilmiö, jonka ympärille Metropolia kokoaa osaajia, kehittäjiä ja toimijoita niin omasta organisaatioista kuin sen ulkopuoleltakin. Ilmiön ympärille syntyvä osaamiskeskittymä on Metropolian tulevaisuuden toimintatapa. Kun tunnistamme yhteiskunnallisesti merkittävän ilmiön, tarpeen tai haasteen, tavoittelemme ratkaisua yhdessä. Älykkäämpi liikkuminen voi tuoda ratkaisun moneen kaupunkiliikenteeseen liittyvään haasteeseen ja tarpeeseen. Juuri Metropolialla on kaikki mahdollisuudet asian kehittelemiseen: aidosti monialainen osaaminen, opettajien asiantuntijuus ja tulevaisuuden osaajat, opiskelijamme. Emme tee tätä yksin ilman kattavia verkostoja, yrityksiä ja kaupunkien tukea. Tekesin tiedote Avoin Innovaatio 2.0 vaalii ekosysteemiajattelua saa ajattelemaan miten organisaation on katsottava omien rajojensa ulkopuolelle uusia ideoita etsiessään. Avoimeen innovaatioon kytkeytyvä yhdessä kehittäminen tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden kehittää tuotteita ja palveluita, joita ei pelkästään omien resurssein voimalla olisi voitu toteuttaa. Menestyksen nähdäänkin syntyvän yhä enemmän ekosysteemin vahvuudesta. Juuri tämä ekosysteemiajattelu ja sen löytäminen on innoittanut Metropolian kehittämään omia osaamiskeskittymiä. Olemme vahvoja yhdessä, kun puhallamme yhteen hiileen. Kävin haastattelemassa Metropolian mediatekniikan lehtoria Olli Almia tätä blogia varten. Halusin etsiä älykkäämmän liikkumisen asiantuntijan näkökulmaa aiheeseen ja tietää miten hän näkee työskentelyn osana suurempaa kontekstia. Olli opettaa ohjelmointia ja ohjelmistotuotantoa ja työskentelee säännöllisesti erilaisissa hankkeissa. Hän ohjaa mediatekniikan opiskelijaryhmää, joka projektiopinnoissaan työstää mekanismeja robottibussin etävalvontaa. Jos vastuullisen kuskin rooli ajoneuvoista häviää, tulisi etävalvonnalla pystyä tarkkailemaan mitä tapahtuu. Matkustajien tulee olla aina turvassa ja kaiken tulee toimia luotettavasti. Niinpä ohjelmoinnissa pitää tietää mitä tietoja autosta tulee kerätä ja saada tarkempaan käsittelyyn. Älykkäämmässä liikkumisessa Ollia innostavat monet seikat. Iso muutos on digitalisaatio, jonka vaikutuksesta robottiautotkin yleistyvät maailmalla. Hallitus puhuu Liikennekaaresta, jossa tavoitteena on edistää uusien palvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Myös tavaroiden logistiikka voi mennä uusiksi. Ehkäpä räntäsateessa kauppatarvikkeet tulevatkin kotiovelle tai kaupasta ei tarvitse kauppakassia kantaa itse. Liikenneturvallisuus paranee, liikenne tulee sujuvammaksi. Laatu paranee. Kaikesta tästä on hyvä jatkaa älykkäämmän liikkumisen kehittelyä. Yhdessä.