Vaikuttava hanketoiminta edistää kestävää hyvinvointia – osa 1: mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?

1.2.2022
Minna Elomaa-Krapu & Eija Raatikainen
http://Neljä%20ihmistä%20istumassa%20kulmasohvalla,%20läppäreitä%20sylissä,%20keltainen%20taustaväri,

Metropolia Ammattikorkeakoulun Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän toimiala on laaja ja se jakautuu neljään teemakärkeen. Tässä sarjassa esitellään innovaatiokeskittymän ja sen teemakärkien toiminnan lähtökohtia ja tuloksia käytännön hanketyöstä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja -hankkeiden periaate on avoimuus ja osaamisen sekä erilaisten ratkaisujen kehittäminen kestävän hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tuodaan esille, että avaintekijä tulevaisuuden osaamisen vahvistamiseksi on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskinäinen integroiminen toisiinsa. Integroiminen edellyttää yhdessä kehittämistä, tiedon ja asiantuntijuuden jakamista sekä vahvaa verkottumista ammatti- ja tiede sektorirajat ylittäen. (1).

Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän TKI-hankkeissa tavoitellaan

  • moninaisia uusia palvelu- ja toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan (sote) -integraation edistämiseksi
  • sote-palveluiden monialaisuuden ja laadun kehittämiseksi
  • sote-alan yrittäjyyden vahvistamiseksi
  • sekä uusien käyttäjälähtöisten tuotteiden, toimintamallien ja sovellusten kehittämiseksi.

Kestävään hyvinvointiin ja terveyteen vaikutetaan kutsumalla hanketoimintaan mukaan alueen asukkaita, yhteisöjä sekä eri organisaatioiden asiantuntijoita.

Innovaatiokeskittymän hankkeiden tavoitteena on myötävaikuttaa ihmisten elämään kokonaisvaltaisesti heidän elämänlaadun kohentamiseksi luoden uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja -menetelmiä sekä tuottaa tutkittua tietoa. Hankkeiden avulla edistetään ihmisten hyvää elämää, hyvinvointia, terveyttä ja elämän mielekkyyttä kokonaisvaltaisesti. Toiminnan onnistuminen ja merkityksellisyys todentuvat elämäänsä tyytyväisten ihmisten myötä.

Metropolia ammattikorkeakoulu edistää osaltaan hankkeiden avulla myös työelämää, alueen elinkeinorakennetta ja aluekehitystä uudistavaa tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja taiteellista toimintaa. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän teemakärjet ovat:

  1. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
  2. Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen
  3. Yrittäjyys- ja johtamisosaamisen edistäminen ja kehittäminen hyvinvointi- ja terveysalalla
  4. Älykkäät, käyttäjälähtöiset ratkaisut ja palvelut hyvinvointi- ja terveysalalla

Innovaatiokeskittymän teemakärjet perustuvat kansallisiin, Uudenmaan alueellisiin, Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin, lausuntoihin ja ohjelmiin. Vaikuttavan TKI:n mahdollistamiseksi katse Suomen rajojen ulkopuolelle on myös tärkeää.

Kestävä hyvinvointi edellyttää monialaista ja kansainvälistä TKIO-yhteistyötä

Jatkuvassa muutoksessa oleva maailma ja sen mukana tuomat haasteet vaativat ennakoivaa kehittämistä, mutta myös ajankohtaista reagointia erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tietointensiivisyys, teknologiavälitteisyys ja globalisaatio muuttavat ihmisten välistä vuorovaikutusta ja työnorganisointia (2). Monialaiset ja kansalliset- ja kansainväliset verkostot ja alustat tarjoavat aikaisempaan ketterämmin mahdollisuuden kohtaamiseen ja sitä kautta myös kehittämiseen, vaikkakin vastaavasti kasvokkaiset kohtaamiset puoltavat paikkaansa verkostojen vahvistamiseksi ja yhteistyön sujuvoittamiseksi.

Vaikuttavalla monialaisella kansallisella ja kansainvälisesti verkottuneella tutkimus- ja hanketoiminnalla voidaan löytää ja luoda uusia ratkaisuja ajankohtaisiin ja tulevaisuuden kompleksiin globaaleihin haasteisiin. Kuitenkin, kestävän hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää myös ennakkoluulotonta poikkitieteellistä ja monialaista kansainvälistä yhteistyötä.

Kirjoittajat

Minna Elomaa-Krapu (TtT) on asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymän johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Innovaatiokeskittymä keskittyy monialaisiin hankkeisiin, innovaatioihin sekä rakentaa yhdessä asiantuntijoiden, yritysten ja asiakkaiden kanssa monialaista hyvinvoinnin ekosysteemiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi.

Eija Raatikainen (KT) on yliopettaja, projektipäällikkö ja Osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen teemavastaava. Hän työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu myös kansallinen ja kansainvälinen hanketyö sekä projektityöntekijänä että projektipäällikkönä.

Lähteet

  1. OKM: Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta.
  2. Blomqvist, K. (2018) Luottamus murroksessa. Työn tuuli-lehden julkaisu 2/2018.

 

asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymä teemakärki TKIO

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Menneisyyttä tarkastellen, tulevaisuuteen tähyillen – asiantuntija kirjoittajana

 http://Kipinöitä%20pimeydessä
2.12.2024 Tikissä
Olen saanut kirjoittaa Tikissä-blogiin vuodesta 2018 lähtien. Matka on ollut antoisa. Koska Tikissä on nykymuodossaan vähitellen lähdössä viettämään blogialustojen hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ajattelin kertoa hieman omien asiantuntijatekstieni kirjoittamisesta. Miksi innovaatioista kirjoittaminen on niin tärkeää?   Mistä aiheet tulevat?  TV-mainokseen asti päätynyt kirjailija Jörn Donnerin lausahdus, lukeminen kannattaa aina, pätee ainakin omalla kohdallani myös asiantuntijablogien kirjoittamiseen. Moni aihe on kummunnut siitä, että olen lukenut työhön tai harrastuksiini liittyvää kirjallisuutta, muita julkaisuja, lehtiä tai katsonut dokumentteja, teknologiasta, historiasta, startup-kehittämisestä tai vaikkapa muotoilusta. Olen jostakin niistä huomannut uuden, käsittelemättömän näkökulman tai mielestäni kiintoisan aiheen ja halunnut kirkastaa sen blogitekstiksi. Tämä ei tarkoita, että olisin suoraan referoinut jotakin aiemmin lukemaani tai näkemääni. Päinvastoin, asiantuntijablogiartikkelin kirjottamiseen saa ja täytyy käyttää aikaa. Ideasta on monta kertaa ollut pitkä matka lopulliseen tekstiin. Tietojen pitää olla oikein ja lähteiden saatavilla, jotta lukija halutessaan voi mennä syvemmälle aiheeseen. Ja erityisen haasteellista on, että kaikki pitää voida esittää tiiviissä paketissa.  Eikö innovaatioista ole kirjoitettu ja touhotettu jo ihan liikaa?   Innovaatio on käsite, jota säännöllisesti käytetään tiedotusvälineissä, kun halutaan korostaa, että talouden ja yhteiskunnan on kehityttävä. Kaupallisten innovaatioiden merkitystä korostetaan myös tämänhetkisen hallituksen ohjelmassa. Kukin tietenkin käyttäköön arkipuheissaan innovaatio-sanaa, kuten muitakin sanoja, haluamallaan tavalla. Mutta ilman yhteistä ymmärrystä siitä, että innovaatio ei ole vain hyvä idea, vaan ideasta kirkastunut keksinnöllinen tulos, jolle on hyödyntämisväylä, on vaikea kuvitella toimivaa ja tuloksellista suunnittelu- ja kehitystyötä.  Kolme toistuvaa teemaa Pääsääntöisesti olen käsitellyt kolmea eri teemaa. Ensinnäkin innovaatioiden tunnistamiseen, niiden luomiseen ja hyödyntämiseen kuuluvia asioita: mitä tulee ottaa huomioon, kun olettaa tehneensä keksinnön, mikä innovaatio oikeasti on, mistä saa tukea ja apua, kun haluaa hyödyntää luomaansa tulosta? Toiseksi esimerkkejä muotoilun ja teknologian historiasta. Miten aikoinaan tehdyt innovaatiot usein tietämättämme vaikuttavat edelleen arkeemme ja nykypäiväämme. Ja kolmantena, alkavaa yrittäjyyttä ja edellytyksiä, joiden avulla se on mahdollista. Toisinaan olen pohtinut näiden kaikkien kolmen yhtymäkohtia. Näitä samoja teemoja olen aikeissa käsitellä jatkossakin.   Blogikirjoitusteni pyrkimys on ollut tuottaa lukijalle pieniä oivalluksia. Miten jokin innovaatioasia voi yllättävällä tavalla liittyä johonkin toiseen, näennäisesti täysin eri asiaan. Haluan myös luoda positiivista ajattelua, että kuka vain voi olla innovaattori. Ideoida uutta, kehittää, ja tunnistaa tekemästään työstä keksinnöllisiä asioita, jotka voivat parhaimmassa tapauksessa johtaa taloudelliseen hyödyntymiseen, esimerkiksi yritystoiminnan kautta. Ja, että hän ei ole yksin ponnisteluidensa kanssa. Päinvastoin, muotoilun, teknologian ja kulttuurin innovaatioiden historia on täynnä tarinoita. Hämmästyttäviä yhteensattumia. Tekijöiden kohtaamisia, jotka muuttivat kaiken. Onnistumisia. Ja traagisia tai surkuhupaisia epäonnistumisia, vaikka tavoitteena on ollut luoda jotakin hyvää ja hyödyllistä. Värikästä yritteliäisyyttä. Hyvässä ja pahassa. Uskon, että näiden aiheiden avaaminen ja niistä kertominen kannattaa jatkossakin. Vaikka historia ei toistakaan itseään, voimme ainakin oppia jotakin edellisten innovaattoreiden onnistumisista ja eritoten, virheistä.  Tässä yhteydessä on syytä myös kiittää blogin toimituskuntaa, erityisesti päätoimittaja Milla Åman Kyyröä, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Ilman Millan oivaltavia kommentteja ja korjausehdotuksia monet tekstini olisivat voineet olla huomattavasti turpeampia ja moniselitteisempiä. Tämä on viimeinen blogini Tikissä-alustalla, mutta blogiseikkailuni jatkuvat - mikäli päätoimittajat niin sallivat - vuoden 2025 puolella tulossa olevilla Metropolian uusilla upeilla julkaisualustoilla. Siihen asti toivotan kaikille Tikissä-blogeja lukeville luovuuden hetkiä ja kekseliästä loppuvuotta 2024!  Kirjoittaja  Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. 

Kaikki keinot käyttöön työllistymisen haasteisiin – ajatuksia SMART-mallista
26.11.2024 Tikissä
Työpaikan saamisessa tarvitaan avuksi työkaluja ja menetelmiä. Mutta miten valita toimivimmat? Tässä artikkelissa on muutamia ajatuksia työnhakuun sopivista tukikeinoista projektinhallinnan näkökulmasta. Tekoälykin on otettu avuksi. Eikö työllistyminen olekaan projekti? Työllistyminen voisi pintapuolisesti tarkastellen olla projekti: se vaatii työtä, yksi kerta riittää ja siinä on selkeä tavoite. Onnistuneen projektin tueksi tarvitaan SMART-menetelmää, sen tiedän kokeneena projektipäällikkönä. SMART-menetelmää käytetään projektinhallinnassa yleisesti tarkistuslistana projektin tavoitteiden kuvaamisessa. Siispä olisi hyvä tehdä työpaikkaa etsiville ohje siitä, kuinka SMART-menetelmää voi käyttää työllistymisessä. Työllistymisprojektissa ensimmäisenä mieleeni tuleva tavoitteenasettelu on tämä: töihin pitäisi päästä, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman hyvällä palkalla. Kivaa täytyy olla ja hyvä porukka. Tämä on SMART-mallin näkökulmasta hyvä tavoite sikäli, että työllistyminen on konkreettinen (Specific) ja mitattavissa oleva (Measurable) tavoite. Lisäksi vastuuhenkilökin on selvillä (Assignable). Mutta tässä tavoitteen muotoilussa olevat aikataulu-, palkka- ja laatutavoitteet ovat epämääräisiä. Ne eivät ole konkreettisia ja vaikka esimerkiksi palkka on numeroilla mitattava, ei tavoitetta ole asetettu lukuna. Siksi nämä tavoitteen osat eivät ole välttämättä realistisia (Realistic) ja tietyssä ajassa toteutettavia (Time-bound). Tässä vaiheessa olen entistä vakuuttuneempi siitä, että SMART-mallin soveltamisesta työnhaussa on syytä tehdä ohje. Kokeilen, kuinka pitkälle ohjeen laatimisessa pääsee tekoälyn avulla. ChatGPT 3.5 vinkkaa seuraavaa: “sen sijaan että asettaisit tavoitteen ‘haluan olla parempi kitaransoittaja’, voit tehdä sen SMART-periaatteen mukaisesti: ‘haluan oppia soittamaan kolme uutta kitarakappaletta kuukauden sisällä, käyttäen päivittäin vähintään tunti harjoitteluun’. Mielestäni tekoälyn suosittelema esimerkki on enemmänkin toimintasuunnitelma kuin projektimääritelmä. Laatutason määrittely puuttuu ja tarvittava työmäärä on esitetty muodossa “vähintään”, kun sen pitäisi yleensä olla muotoa “enintään”. SMART-mallin soveltaminen työllistymiseen ei siis ole ihan suoraviivainen asia, ainakaan tekoälyllä tehtynä. Joudun näin ollen toteamaan, että ohjeen laatimisesta ei selviä ilman omaa pohdintaa ja työpanosta. Työnhaku on kaikkea paitsi yksinkertaista Työpaikan hankkiminen ei itse asiassa sovi kovin hyvin projektiajatteluun. Erityisesti kun työpaikan saaminen osoittautuu vaikeaksi ja pitkittyy, muuttuu hakeminen prosessinomaiseksi. Samat työvaiheet toistuvat kulloiseenkin tilanteeseen sovitettuina. Jatkuva itselle sopiva työllistyminen on lähes elämänmittainen prosessi, johon kannattaa panostaa vaikka olisikin töissä. Niin sanottuja varmoja eläkevirkoja ei enää juuri ole. Projektinhallinnan menetelmät pyrkivät varmistamaan, että projektin toteutus onnistuu. Tärkeää onnistumiselle on projektin tavoitteen hyvä määrittely ja tässä SMART-menetelmä on erinomainen apu. Mutta projektinhallinnan menetelmien menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää myös sitä, että lähtötilanne tunnetaan hyvin ja että ulkoisia epävarmuuksia ja riskejä voidaan hallita. Työpaikan haussa näin ei ole, sillä työmarkkinatilanne muuttuu koko ajan työpaikkojen avautuessa ja sulkeutuessa. Tähän ei työnhakija pysty käytännössä mitenkään vaikuttamaan eikä myöskään kilpailuun. Samoja työpaikkoja hakee moni muukin. Yksittäinen henkilö ei myöskään pysty tekemään työnhakua määräänsä enempää eli työnhaku on huomattavasti sekä aikataulu- että resurssirajoitteista. Työnantajien kannalta tarkasteltuna tyypilliset rekrytointiprosessit koostuvat varsin vakiintuneista vaiheista, joilla rajataan harkittavien työnhakijoiden joukkoa. Työnhakijan on selvittävä kaikista vaiheista eteenpäin ja viimeisestä vaiheesta selvittyään hän saa työpaikan. Työpaikan hakemiseen ja saamiseen työnhakijalle kuuluvat vaiheet voivat olla prosessinomaisia, kuten esimerkiksi kulloinkin avoinna olevien työpaikkojen etsintä ja verkostoituminen. Toiset vaiheet ovat projektinomaisia, kuten esimerkiksi hakemuksen tekeminen tiettyyn avoinna olevaan työpaikkaan. Menetelmät ja työkalut on valittava tehtävän luonteen mukaan Työnhakijat voivat parantaa mahdollisuuksiaan selvitä rekrytoinnin vaiheista eteenpäin sekä panostamalla yksittäiseen vaiheeseen, kun se on ajankohtainen, että investoimalla aikaansa omien valmiuksien kehittämiseen. Näitä valmiuksia ovat työnhakuun tarvittavien dokumenttien, portfolion ja sosiaalisen median sisältöjen laatu sekä kyky muokata ansioluetteloa ja hakukirjettä kunkin haettavan työpaikan vaatimuksia vastaavalla tavalla. Myös työnhaun prosessin eri vaiheiden osaaminen on tällainen valmius. Paremmat valmiudet kasvattavat todennäköisyyttä menestyä rekrytointiprosessissa ja mahdollistavat osallistumisen useampiin rekrytointiprosesseihin samaan aikaan. Olen oivaltanut, että työnhakijalle olisi hyödyllistä tarkastella omia työllistymisvalmiuksiaan kypsyysmalliajattelun avulla. Näin erityisesti, jos työnhaku pitkittyy. Itse asiassa myös jokaisen töissä olevan olisi hyödyllistä tarkastella työllistymisvalmiuksiaan kypsyysmallin avulla varautumistoimena ja oman uranhallinnan osana. Nyt kun ymmärrän, mitä oikeastaan haluan, löytyvät oikeat kysymykset tekoälylle helpommin. ChatGPT:n tekstiä tiivistäen: kypsyysmalli on kehys tai työkalu, joka auttaa organisaatioita, yrityksiä tai prosesseja arvioimaan tai mittaamaan niiden nykyistä suorituskykyä tai kehitysvaihetta tietyllä alueella. SMART- ja kypsyysmallin työnhakuun soveltuva vertailu tekoälyllä Lopulta pääsen tekoälyn kanssa asiaan eli sanoittamaan tätä tekstiä varten vertailua SMART-mallin ja kypsyysmallin soveltuvuudesta työllistymisvalmiuksien kehittämiseen: SMART-malli soveltuu hyvin konkreettisten tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Työllistymisvalmiuksien kehittämisessä se voisi auttaa yksilöä asettamaan selkeitä ja mitattavia tavoitteita, kuten hankkimaan uusia taitoja tietyllä aikataululla tai saavuttamaan tietyn tason osaamisessa. Kypsyysmalli voi auttaa yksilöä hahmottamaan, missä vaiheessa hänen työllistymisvalmiutensa ovat ja mitä askelia tarvitaan kehittymiseen. Se voi tarjota laajemman viitekehyksen eri osa-alueiden kehittämiseen, kuten ammatillisiin taitoihin, pehmeisiin taitoihin tai verkostoitumiseen. Hyödyllistä olisi yhdistää molemmat lähestymistavat: asettaa SMART-tavoitteita osana suurempaa kypsyysmallia, jolloin yksilö voi seurata konkreettista edistymistään samalla kun hän hakee laajempaa kehitystä työllistymisvalmiuksissaan. Johtopäätöksenä totean, että työllistymistä tukevassa Uraohjain+-hankkeessa tehdään siis opastus sekä SMART-menetelmän että kypsyysmallin hyödyntämisestä työnhaussa. Ja tekoälyn. Kirjoittaja Tapani Martti (DI, AmO) on lehtori Metropoliassa ja toimii työllistymistä tukevaa palvelua kehittävässä, EU:n osarahoittamassa Uraohjain+-hankkeessa Metropolian osuuden projektipäällikkönä ja it-alan asiantuntijana.

Voiko hanke olla startup?
22.11.2024 Tikissä
Mistä lähtökohdista voisi yhdistää hanketoiminnan, yritysyhteistyön ja yrittäjyyshengen ammattikorkeakoulussa uudella tavalla, parantamaan hanketoiminnan tuloksellisuutta? Olemme miettineet tätä yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun Turbiini-kampusinkubaattorin ja puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymän toimijoiden kesken, käytyämme kesällä 2023 koulutuksen, jossa pääroolissa oli Ash Mauryan kehittämä Lean Canvas ja sen toteuttamiseen tarvittavat toimintatavat. Sen tarkoitus on tarjota malleja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat startup-yritysten kasvua ja toimintaa. Kesän kuumina iltoina jäimme miettimään, että olisiko tässä jotain sellaista, jota voisi käyttää myös hanketoiminnassa ja tukemaan yrittäjämäisen toimintatavan ja ajattelumallin leviämistä kampusinkubaattorista laajemmin Metropolian tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoimintaan (TKIO). Hankkeiden ja startuppien yhdistävät ja erottavat tekijät Monessa kohtaa hanketoiminnalla ja startupilla on yllättävän paljon samankaltaisia piirteitä, vaikka se voi kauempaa tarkastellen tuntua yllättävältä. Samankaltaisuuksia on rahoituksessa ja sen kestossa, tiimin koossa, tarpeessa ymmärtää kohdeyritysten tarve, tuntemattomien muuttujien määrässä ja tehtävien priorisoinnissa. Toki on myös selkeitä eroja, kuten meidän tapauksessamme hanketoiminta osana isoa korkeakoulua ja tästä tuleva turvallisuuden taso, onnistumisen mittaamisen ja siitä tulevien seurausten ero ja hankerahoituksen viranomaishallinnasta tulevat erityispiirteet.   Käymme seuraavaksi nämä tarkemmin läpi ja tarjoamme lopuksi ideamme siitä, kuinka Lean Canvasta voisi käyttää tukemaan tuloksellista hanketoimintaa. Rahoitus on onnistumisen edellytys Startup-toiminnassa käytetään usein kiitoradan käsitettä, jossa lasketaan aikaa siihen, että olemassa oleva rahoitus loppuu tiedossa olevalla menorakenteella. Tästä tulee pisin mahdollinen toiminta-aika, jonka sisällä yrityksen on joko löydettävä riittävästi maksavia asiakkaita tai saatava lisärahoitusta. Hankkeet taas rahoitetaan tietyllä summalla tietyksi ajaksi ja tässä on yleensä heikosti neuvotteluvaraa. Näin syntyy yhteneväinen aikajänne, tyypillisesti pari vuotta, ja aikataulupaine saada tuloksia aikaan. Startupin tavoite on usein ensimmäisten vuosien aikana löytää paikkansa markkinoilta sekä rakentaa siihen sopiva liiketoimintamalli. Tämän kautta yrityksen seuraava rahoituskierros mahdollistuu ja toiminta jatkaa. Hanke pyrkii siihen, että sen kehittämät toimenpiteet jäisivät elämään ja että sen tekemän kehityksen pohjalta voidaan rakentaa seuraava hanke. Ei hankkeen itsensä vuoksi, vaan ennen kaikkea sen löytämän tiedon tai osaamisen jatkojalostamiseen eteenpäin. Työroolit ja tehtävien laaja-alaisuus Usein hanketiimi ja startup-tiimi ovat samaa kokoluokkaa, muutamia henkilöitä, joilla on omat tehtävänsä ja osaamisensa, mitä he tuovat projektin palvelukseen. Johtuen kireästä aikataulusta ja tarpeen epäselvästä määrittelystä, tiimit joutuvat usein tekemään tehtäviä ristiin ja projektipäällikkö joutuu ottamaan saman roolin kuin toimitusjohtaja, eli tekemään tarvittaessa kaikkien tehtäviä ja myös niitä tehtäviä, joita kukaan muu ei tee, mutta tulee saada tehtyksi. Toimiva startup tarvitsee selkeän ymmärryksen tuottamastaan palvelusta ja sen lisäarvosta asiakkaalleen saadakseen myyntiä. Toimiva hanke tarvitsee ymmärryksen tuottamastaan lisäarvosta hankkeen kohteena oleville yrityksille voidakseen onnistua saavuttamaan tavoitteet, jotka rahoittajalle on luvattu. Molemmat toimivat suuren epävarmuuden ja muuttujien keskellä. Niin yritystä aloittaessa kuin hanketta kirjoittaessa on alustava käsitys siitä, mitä tavoitellaan ja miten. Nämä seikat ovat taipuvaisia muuttumaan, kun hankkeen käytännön toteutus alkaa. Muutokset voivat johtua toimintaympäristön muutoksista, henkilöstövaihdoksista, väärinarvioidusta tarpeesta tai teknisistä muutoksista. Tämä vaatii kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja toimintaympäristöön. Työsuunnitelman ositus ja tehtävien priorisointi Molemmissa toiminnoissa on myös olennaista tehdä priorisointia tehtävien suorittamisen ja suoritusjärjestyksen suhteen. On tehtäviä, jotka tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Osan tehtävistä joutuu välttämättä resurssipulan takia siirtämään ajassa eteenpäin. Eroja, onko niitä? Metropolian kontekstissa toimittaessa meillä on varmuus siitä, että hanke pyörii annetun ajan, palkat tulevat ajallaan, toimitilat ovat tarkoituksenmukaiset ja saamme toiminnallemme Metropolian mainehyödyn. Aloittavalla yrityksellä on riskinsä kaikissa näissä osa-alueissa. Onnistumisen mittaamisessa hankkeen ja yritystoiminnan kohdalla on eroja. Yritys mittaa onnistumista euroilla, myynnillä ja tuloksella. Mutta jos otetaan tarkasteluun Mauryan esittelemä käsite friction, joka voidaan ymmärtää kiinnostuksella, tällöin tavoitteet ovat lähempänä toisiaan. Hanketoiminnasta ei ole tehtävissä liiketoimintakauppoja tai arvoaan kasvattaneen yrityksen myyntiä.   On kuitenkin nähtävissä, että onnistuneista hankkeista olisi mahdollista lähteä kehittämään myös yritystoimintaa, kun onnistutaan tunnistamaan tuotteen tai palvelun tarve, ja kehittämään siihen riittävän hyvin toimiva ratkaisu. Tai palvelu hanketoimintaa tekevän korkeakoulun palveluvalikoimaan. Uskomme, että tämä on mahdollisuutena kiinnostava. Sarjan aiemmissa kirjoituksissa on esitelty Running lean -kirjasta otettuja työkaluja ja ajatusmalleja, kuten lean canvas UVP eli ainutkertainen arvolupaus traction eli kiinnostus kohdeyritysten parissa hissipuhe 90 päivän sykli. Näiden pohjalta on mahdollista luoda ja rakentaa paremmin toimivia, enemmän yhteistyökumppaneiden tavoitteisiin osuvia hankkeita tukemaan ammattikorkeakoulun TKIO-toimintaa. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media.

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Liikelaboratorio on oppimisympäristö liikkumisen arvioinnin taitojen arviointiin
29.5.2024 Rehablogi
Millaiset kengät laittaisin jalkaan olympialaisiin? Uskallanko palata takaisin futisjengin kanssa täysipainoiseen harjoitteluun? Miten saan rekrytoitua tutkittavia tehokkaasti? Miten saisin paketoitua miljoonan euron tutkimuslaitteet kännykkään? Nämä ovat kysymyksiä, joihin Metropolian liikelaboratoriossa on pyritty hakemaan vastauksia vuonna 2024. Metropolian liikelaboratorio on yksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi -innovaatiokeskittymän kärjistä, ja sen keskiössä on oppiminen. Liikelaboratoriossa on Euroopan mittakaavassa huippuluokan kattaus liikkumisen arviointiin kehitettyjä työkaluja, joita hyödynnetään opetuksessa, tieteellisessä tutkimuksessa ja asiakkaan liikkumiskyvyn arvioinnissa. Osa opetussuunnitelman mukaista opetusta Ihmiset ottavat elämänsä aikana keskimäärin 200 miljoonaa askelta. Askelten suuri lukumäärä tarkoittaa sitä, että askelluksessa ilmenevät pienetkin ongelmat saattavat alkaa ajan myötä vaivata. Kävelyn analysointi on tärkeä osa ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn arviointia. Kuntoutusalan ammattilaisille tähän tärkein ja yleisin käytetty työkalu ovat heidän omat silmänsä. Liikelaboratoriossa silmämääräistä havainnointia voidaan täydentää erilaisilla mittalaitteilla, jotka rekisteröivät, tallentavat ja analysoivat liikkumista. Hienoimmistakaan mittalaitteista ei ole hyötyä, jos niitä ei osaa käyttää oikeaoppisesti. Käyttö haastaa opiskelijoita teknisesti. Kuitenkin olennainen osa ihmisen liikkumis- ja toimintakyvyn mittaamista on ymmärtää mittausprotokollien merkitys, osata arvioida mitattuja tuloksia ja niiden luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Niinpä mittalaitteiden käyttöä on päästävä opettelemaan käytännössä. Kaikki Metropolian apuvälinetekniikan, fysioterapian ja jalkaterapian opiskelijat opiskelevatkin liikelaboratoriossa kävelyn ja liikkumisen arviointia osana opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Vuonna 2025 opinnot laajenevat koskemaan kaikkia Metropolian kuntoutusalan AMK-tutkintoja (Hartikainen ym. 2024). Käytännössä opiskelijoilla on kävelyn mittauspäivät, jolloin jokainen opiskelija pääsee pienryhmässä tekemään kävelyyn liittyviä mittauksia 6–7 erilaisessa mittauspisteessä. Opiskelija saa tehdyistä mittauksista kävelystä objektiivisia numeraalisia arvoja, joita hän oppimistehtävässä yhdistää teoriatiedosta löytyviin arvoihin ja silmämääräisesti tekemiinsä havaintoihin. Itse tehtyjen mittausten lisäksi opiskelijoiden opetussuunnitelmiin kuuluvat myös demonstraatiot enemmän aikaa vievistä teknisemmistä mittauksista. Näistä esimerkiksi isokineettinen lihasvoimamittaus, 3D-liikeanalyysi ja konenäköön perustuvat kuntoutussovellukset auttavat opiskelijaa ymmärtämään muita mittalaitteiden käyttömahdollisuuksia kuntoutumisen tukena. Opintojen edetessä fysioterapian ja jalkaterapian opiskelijat palaavat vielä laboratorioon harjoittelemaan ammattimaisten askellusanalyysien toteuttamista asiakastilanteissa. Apuvälinetekniikan opiskelijat puolestaan testaavat ja kehittävät aktiivisesti erilaisia pyörätuolikelaukseen liittyviä mittausmenetelmiä. Lisäksi liikelaboratoriossa toteutetaan opiskelijoiden opinnäytetöitä. Tiimin jäsenenä käytännön harjoittelujaksolla Neljästi vuodessa liikelaboratoriossa aloittaa kerrallaan 2–3 harjoittelijaa, jotka suorittavat opintoihin kuuluvaa käytännön harjoittelujaksoa. Harjoittelijat liittyvät harjoittelujakson ajaksi osaksi liikelaboratorion monialaista asiantuntijatiimiä. Tiimiläiset ottavat vastaan asiakkaita, osallistuvat opetuksen toteuttamiseen ja toimivat kulloinkin meneillään olevan tieteellisen tutkimusprojektin tutkimusassistentteina. 10 opintopisteen laajuinen harjoittelu kestää kuusi viikkoa. Harjoittelujakson aikana tiimiläiset pääsevät syventämään mittalaitteiden käytön teknistä osaamistaan, mittauksen laadukkaan toteuttamisen taitoja sekä tulosten syvällistä analysointia. Liikelaboratorion harjoittelussa tiimiläiset pääsevät hyödyntämään ohjausosaamistaan ja kohtaamisen taitoja. Liikelaboratoriossa yhdistyvät tiede, teknologia ja käytännön työskentely asiakkaiden parissa, tarjoten tiimiläisille ainutlaatuisen mahdollisuuden ammatilliselle kehittymiselle ja henkilökohtaiselle kasvulle vastuullisen ja itsenäisen työskentelyn kautta. Tämän lisäksi tiimiläisten työnkuvaan kuuluu erillinen oppimistehtävä, jossa he keskittyvät laboratorion toiminnan kehittämiseen ja käytännön haasteiden ratkaisemiseen. Tämä kehittämistehtävä on suunniteltu jakamaan osaamista ja luomaan käytäntöjä, jotka helpottavat tulevien harjoittelijasukupolvien työtä. Esimerkiksi tänä vuonna tiimiläiset ovat yhteistyössä HUS-liikelaboratorion kanssa kehittäneet akillesjännevammoista kärsiville potilaille tarkoitetun nilkan isokineettisen voimamittausprotokollan. Lisäksi he ovat laatineet kolmiulotteisen liikeanalyysin toteuttamiseen tarvittavan CGM 2.3 markkeriasettelumallin (Leboeuf ym. 2019) ohjeistuksen, jota on käytetty yli 50 tutkimusmittauksessa syksyn 2023 aikana. Kehittämistehtävien kautta tiimiläiset saavat arvokasta kokemusta tiimityöskentelystä ja dokumentoinnista. Asiakkaan suoritus- tai toimintakyvyn arvioinnin tuki Liikelaboratorion asiakkaille tuotetaan palveluita oppimistoiminnan yhteydessä. Jalkaterapeuttiopiskelijat selvittävät asiakkaan tukipohjallisten tai erilaisten kevennysten vaikutuksia jalkaterän alueen kuormittumiseen. Fysioterapeuttiopiskelijat tuovat usein asiakkaita liikelaboratorioon juoksu- tai kävelyanalyyseihin. Apuvälinetekniikan opiskelijan liikelaboratorion asiakas on usein pyörätuolin tai alaraajaproteesin käyttäjä. Tiimiläiset toimivat asiakastilanteissa teknisenä asiantuntijana toteuttaen käytännössä asiakkaalle tehtävän mittauksen. Liikelaboratoriossa tuotetaan asiakkaille myös erilaisia hyvinvointipalveluiksi luokiteltavia palveluita. Näiden yhteydessä tiimiläiset kohtaavat liikelaboratoriossa hyvin monenlaisia asiakkaita. Yksi asiakas tähtää olympialaisiin ja haluaa valita parhaat mahdolliset jalkineet suorituksensa optimoimiseksi. Toinen on loukkaantunut vakavasti ja tulee isokineettiseen lihasvoimamittaukseen tarkoituksena selvittää voimatasojen palautumisen näkökulmasta, milloin on turvallista palata pelikentille turvallisin mielin. Joku haluaa liikeanalyysin avulla hioa liikemalleja optimaaliselle tasolle pärjätäkseen kansainvälisissä kilpailuissa. Joku toinen taas toinen haluaa saada vinkkejä juoksuharrastuksen aloittamiseen pitkän tauon jälkeen. Kaikissa asiakastapaamisissa asiakkaan omien lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen on olennainen osa laboratorion tiimiläisen toimintaa. Tieteellinen tutkimustoiminta Liikelaboratoriossa toteutuvassa liikkumisen arvioinnissa käytettävä teknologia ja tutkimus kehittyvät nopeasti. Liikelaboratorio tarjoaa henkilökunnalle ja opiskelijoille mahdollisuuden pysyä ajan tasalla uusimpien tutkimusten ja teknologioiden kanssa. Vuonna 2023 liikelaboratoriossa on käynnistetty kaksi merkittävää biomekaanista tutkimushanketta: LEMPI (Lower Extremity Performance-Injury Conflict) ja TEKLI (Tekoälypohjainen liikeanalyysi). Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä HUSin liikelaboratorion ja Helsingin yliopiston kanssa, ja niistä odotetaan syntyvän useampia väitöskirjoja. Tieteelliselle tutkimustoiminnalle ei ammattikorkeakouluissa ole vakiintunutta toimintakulttuuria, mutta tutkimushankkeiden toteuttaminen liikelaboratoriossa on ollut mahdollista käytännön harjoittelujaksolla olevien tiimiläisten aktiivisen roolin ansiosta. Tiimiläiset ovat ottaneet vastuulleen tutkittavien rekrytoinnin suunnittelun ja viestinnän, onnistuen keräämään tutkimukseen 50 osallistujaa muutamassa päivässä. Instagramin kautta toteutettu tutkittavien rekrytointi osoittautui tehokkaaksi tavaksi saada osallistujia myös Metropolian ulkopuolelta. Osallistujat ohjattiin ilmoittautumaan Metropolian e-lomakkeelle, johon henkilötiedot voitiin tallentaa tietoturvallisesti (Tietohallinto). Samalla tiimiläiset oppivat hyviä tietosuojakäytänteitä, tutkimusetiikkaa ja datan vastuullista käyttöä. Tiimiläiset ovat olleet mukana myös tutkimusprotokollan suunnittelussa, pilotoinnissa ja tutkittavien ohjaamisessa mittaustilanteessa, mikä on antanut heille arvokasta kokemusta ja tietämystä liikkumisen mittaamisesta. Näiden toimien kautta Metropolian liikelaboratorio ei ainoastaan pysy teknologian ja tutkimuksen eturintamassa, vaan myös tarjoaa opiskelijoilleen ainutlaatuisia mahdollisuuksia osallistua merkitykselliseen tutkimustyöhön ja kehittyä asiantuntijaroolissa. Haasteita ja ratkaisuja Laboratorion monipuolisuus ja erikoistuneisuus asettavat vaatimuksia opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Erityisen suureksi haasteeksi on noussut se, että vain muutama opiskelija voi kerrallaan olla konkreettisesti käyttämässä laitteita. Haastetta on pyritty ratkaisemaan käyttämällä vahvasti käänteistä oppimista, jossa opiskelijat opiskelevat teoriatiedon erilaisten digitaalisten materiaalien avulla ennen liikelaboratorion käytännön oppitunteja. Käänteisen oppimisen on tutkitusti todettu olevan erittäin tehokasta, etenkin teknologiaan liittyvässä opetuksessa (Bredow ym. 2021). Käytännön opetustuntien ajaksi siirretään laboratorion laitteistoja eri tiloihin, jolloin n. 30 opiskelijaa pystyy työskentelemään pienryhmissä yhtäaikaisesti. Lisäksi Liikelaboratoriosta tarjotaan vapaavalintaisina opintoina biomekaniikan syventäviä kursseja, joilla osaltaan laajennetaan oppimisen mahdollisuuksia. Jatkossa luodaan lisää interaktiivisia ja monipuolisia verkkomateriaaleja, kuten opetusvideoita, animaatioita ja itseopiskelutehtäviä, jotka käsittelevät liikeanalyysin perusteita ja erilaisia mittausasetelmia, jotta materiaalit saadaan jalkautettua laajemmalle oppijajoukolle. [caption id="attachment_3333" align="alignnone" width="468"] OptoGait -valokennopalkit voidaan siirtää laboratorion ulkopuolelle esimerkiksi askellus ja hyppymittauksia varten. Kuva: Patrik Pesonen.[/caption] Liikelaboratorion asiakastoiminnassa haasteeksi on osoittautunut se, että liikelaboratoriossa toteutettava asiakastilanne voi olla opiskelijalle kuormittava. Erityisesti näin on, mikäli opiskelijan on pystyttävä hallitsemaan analyysissä käytettävä teknologia, havainnointi ja tulosten tulkinta sekä asiakkaan kanssa kommunikointi. On päädytty ratkaisuun, jossa liikelaboratoriossa harjoittelussa olevat tiimiläiset käyttävät mittalaitteita varmistaen mittausten luotettavuuden ja laadukkuuden. Näin HyMy-kylässä harjoittelevat opiskelijat voivat keskittyä asiakkaaseen kokonaisvaltaisesti. Opettajille liikelaboratorio tarjoaa paitsi mahdollisuuden opettaa huippuluokan laitteiden käyttöä, myös jatkuvan haasteen kehittyä ja omaksua viimeisimpiä tieteellisiä näyttöjä, pedagogisia menetelmiä ja digiaalisia ratkaisuita. Intohimo toimintaa kohtaan auttaa kehittämään ja tarjoamaan opiskelijoille parhaat mahdolliset oppimismahdollisuudet. Ympäristö pitää opettajien mielenkiinnon yllä, ja he saavatkin jatkuvasti kehittyä yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Vuonna 2024 liikelaboratorio lanseeraa uuden verkkosivuston, joka tulee tarjoamaan ajankohtaista tietoa laboratorion toiminnasta, tutkimustuloksia, tekoälytyökaluja sekä resursseja niin asiakkaille kuin asiantuntijoille. Opiskelijat osallistetaan verkkosivujen sisällöntuotantoon, mikä antaa heille mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä. Tämä digitaalinen alusta tulee olemaan keskeinen osa laboratorion tulevaisuuden suunnitelmia ja sen roolia kuntoutusalan koulutuksessa ja tutkimuksessa.   Kirjoittajat: Anu Valtonen, TtT, ft Metropolia AMK Tom Thiel, LitM, insinööri, Metropolia AMK     Lähteet: Bredow, C. A., Roehling, P. V., Knorp, A. J. & Sweet, A. M. (2021). To Flip or Not to Flip? A Meta-Analysis of the Efficacy of Flipped Learning in Higher Education. Review of Educational Research, 91(6), 878–918. Hartikainen, K., Kruus, M. & Stenberg, H. 2024. Tulevaisuuden osaaminen, ennakointi ja yhteiskehittäminen opetussuunnitelmamuutoksia vauhdittamassa. Sotemuotoilijat. HyMy-kylä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Isokineettinen lihasvoimamittaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Leboeuf, F., Baker, R., Barré, A., Reay, J., Jones, R. & Sangeux, M. (2019). The conventional gait model, an open-source implementation that reproduces the past but prepares for the future. Gait & posture 69, 235–241. Paltamaa, J. (2022). TOIMIA-mittarit: 10 metrin kävelytesti muistitoimintokellolla. TOIMIA-tietokanta. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Todella upeeta – Absolutely FABULOS
10.5.2021 Masterminds - Maisteriainesta
Yhteiskuntamme automatisoituu hurjaa vauhtia matkalla kohti maailman toimivinta ja turvallisinta älykaupunkia. Helsingin kaupungin älyliikenteen kehittymisohjelman 2030 visiossa elinvoimaista kaupunkia tuetaan uusien palveluiden sekä älyliikenteen kehittämisen avulla. Visiossa korostuu laajan yhteistyön tärkeys innovatiivisten ratkaisujen pilotoinneissa sekä uudenlaisten yhteistyökonseptien toteuttamisessa. Vuoteen 2035 mennessä älyliikenteen odotetaan parantavan liikennejärjestelmän tehokkuutta sekä ohjaavan kehitystä kohti hiilineutraaliustavoitetta. (Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:15, 11.) FABULOS – Future Automated Bus Urban Level Operation Systems Yksi älyliikenteen kehittämishankkeista oli FABULOS. Tämä kansainvälinen tutkimus- ja kehittämishanke käynnistyi tammikuussa 2018 ja päättyi kuluvan vuoden maaliskuussa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kokonaisratkaisu, jonka avulla olisi mahdollista hallinnoida itseohjautuvia linja-autoja osana julkisen liikenteen järjestelmiä. Hankkeen ostajakonsortion muodostivat kuusi eurooppalaista kumppanikaupunkia ja hanke toteutettiin käyttämällä 3-vaiheista esikaupallista hankintamenettelyä (PCP, Pre-Commercial Procurement). Esikaupallisessa hankintamenettelyssä hankintakohteena ei ole kaupallinen lopputuote, vaan innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyön hankinta. Hankkeen rahoituksesta vastasi 90-prosenttisesti Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma ja lopuista 10 prosentista vastasi Helsingin kaupunki. (Forum Virium Helsinki 2020; FABULOS PROJECT; Koskinen 2021, 2; 5.) Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium koordinoi hanketta ja Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymä toimi sen teknisenä kumppanina. Vaikka jotkut FABULOS-projektin vaatimuksista näyttivät olevan liian kunnianhimoisia markkinoiden kehitykseen verrattuna, projektin katsottiin täyttäneen sille asetetut tavoitteet. Hanke testasi erilaisten älyliikenteen liiketoimintamallien sopivuutta osana julkisen sektorin toimintaa ja toimii hyvänä esimerkkinä onnistuneesta kansainvälisestä innovaatiohankkeesta. Hankkeen vaikutukset tulevat näkymään muissa tulevissa PCP-projekteissa sen tarjoamien oppien ja käytäntöjen ansiosta. Tavoitteena oli esittää liiketoimintamalli automatisoidun robottibussilinjan hankintaan julkisen liikenteen tuottajille ja sen FABULOS myös teki. (Koskinen 2021, 3; 86–87.) FABULOS-hanke palkittiin elokuussa 2020 vuosittain järjestettävässä Procura + - palkintotapahtumassa, jossa palkitaan onnistuneita, jo käynnissä olevia, kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja. Palkittujen hankkeiden katsotaan johtavan julkisten hyödykkeiden, palvelujen, prosessien ja infrastruktuurin merkittäviin parannuksiin. FABULOS tuli 2. sijalle luokassa: ” Vuoden 2020 erinomaiset innovaatiohankinnat ICT: ssä”. Tuomariston raportin mukaan projekti on merkittävä edistysaskel kohti automatisoitua julkista liikennettä ja voi nopeuttaa johdonmukaisempaa ja turvallisempaa sääntelyä näiden ratkaisujen hankinnassa ja käytössä. (Procura+ network 2021.) Kehitystyö jatkuu Horisontti 2020 -ohjelmaa seuraa Horisontti Eurooppa, joka on EU:n rahoittama tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Innovointia ja tutkimusta tuetaan ohjelman avulla kaikkiaan 95 miljardilla eurolla Euroopassa. Ohjelman avulla EU tukee vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämistä, jotta Euroopan mantereesta saadaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. (Business Finland 2021.) Yksi osa tavoitteesta on keskittyä liikenteen eri osa-alueiden turvallisuuden sekä eri liikkuvuuden muotojen yhteensopivuuden kehittämiseen innovatiivisin ratkaisuin. Liikkuvuuden osalta ohjelma keskittyy ratkaisemaan CCAM:in (Connected, Cooperative and Automated Mobility) tarjoamia haasteita, jotka vaativat lisää tutkimusta. CCAM:n avulla ajoneuvot on tarkoitus integroida liikkumis- ja kuljetusjärjestelmään, sen infrastruktuuriin, kaikkiin toimintoihin ja uusiin palveluihin. (Euroopan komissio 2020.) Kokemuksesta kiittäen Keväällä 2020 olin opintoni muuten suorittanut, mutta opinnäytetyön aihe puuttui. Silloin Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymä antoi mahdollisuuden saattaa opintoni päätökseen tarjoamalla aiheen hankkeesta opinnäytetyöksi. Tartuin epäröimättä tarjoukseen ja kuten Joanna Lumley matkaohjelmassaan, minäkin lähdin innokkaana sekä uteliaana kohti tuntematonta. Matkani varrella koin oivaltamisen iloa, epätoivoa ja kaikkea siltä väliltä. En vaihtaisi tätä oppimiskokemusta mihinkään. Koin, että aluksi pelkäsin itselleni vierasta aihetta. Olin huolissani siitä, että tuleva työ olisi kuin vuori, jota en kuuna päivänä pystyisi valloittamaan. Juuri nyt olen tuon vuoren huipulla, tähyten edessä siintäviä uusia vuoria, jotka vain odottavat valloittamistaan. Kiitos kaikille oppailleni matkani mahdollistamisesta! Nostan hattua ja kumarran syvään kaikille uskomattoman mielen omaaville innovaattoreille ja visionääreille, jotka toimivat suunnannäyttäjinä meille muille sekä jälkeemme tuleville. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on kyky ymmärtää tulevaisuuden haasteita ja vaatimuksia vaadittavan kehityksen varmistamiseksi. “The scientific man does not aim at an immediate result. He does not expect that his advanced ideas will be readily taken up. His work is like that of the planter—for the future. His duty is to lay the foundation for those who are to come, and point the way.” ― Nikola Tesla, Problem of Increasing Human Energy Lähteet Business Finland. (2021). Horisontti Eurooppa. [Verkkosivu] Euroopan komissio. (2020). European Partnership on Connected and Automated Driving (CCAM). [PDF] FABULOS image bank 2021. https://bit.ly/FABULOS_image_bank FABULOS PROJECT. [Verkkosivu] (18.4.2021) Forum Virium Helsinki. [Verkkosivu] (8. 6. 2020). Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:15. Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelma 2030. [PDF] Koskinen, M. (2021).Esikaupallisen hankintamenettelyn (PCP) käytettävyyden ja hyödyllisyyden analysointi kansainvälisessä innovaatiohankkeessa – Case FABULOS. [PDF] Metropolia Ammattikorkeakoulu. Tradenomi YAMK, hankintatoimen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Procura+ network. [Verkkosivu] PROCURA+ EUROPEAN SUSTAINABLE PROCUREMENT NETWORK. (1.10.2020) Kirjoittaja Marika Koskinen valmistuu toukokuussa 2021 Metropolian Ammattikorkeakoulun Hankintatoimen koulutusohjelmasta (Ylempi AMK). Opinnäytetyössään hän käsittelee mm. innovatiivista hankintaa sekä innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyön hankintaa. Osana työtä Marika tutki toimeksiantona Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymälle FABULOS-hankkeessa mukana olleiden sekä hanketta ulkopuolelta seuranneiden edustajien mielipiteitä esikaupallisen hankintamenettelyn käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä. Kirjoittaja itse ei muuten ollut mukana hankkeessa.

Innovaatiokyvykkyydellä kohti työelämää – Metropolia Minno® -opintojaksoa kehittämässä
30.9.2024 Hiiltä ja timanttia
Monialaiset innovaatio-opinnot ovat juurtuneet tärkeäksi osaksi korkeakouluopintoja. Innovaatio-osaamista tarvitaan vastaamaan nykypäivän työelämää ja yhteiskuntaa koskettaviin monimutkaisiin haasteisiin, jotka eivät ole ratkaistavissa yhden tieteenalan näkökulmasta. Korkeakoulujen perinteinen syvällinen erikoistuminen on arvokasta, mutta on tullut yhä selvemmäksi, että monitieteinen osaaminen on olennaista tulevaisuuden haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja terveysongelmien, ratkaisemisessa. Monialaiset opinnot tukevat myös uusien ammattiroolien syntymistä ja valmistavat opiskelijoita käytännön tehtäviin, joissa tarvitaan laaja-alaista tietämystä. (Jagannathan 2023.) Monitieteinen osaaminen on olennaista tulevaisuuden haasteiden ratkaimisessa. Vuonna 2008 Metropolia Ammattikorkeakoulussa kehitettiin uudenlainen opetusmalli, joka yhdistää eri alojen asiantuntijat ja rikkoo perinteisiä oppimisen rajoja. Tämä johti Metropolia Minno® -opintojakson luomiseen, joka pohjautuu ilmiöoppimiseen. Ohjelman tavoitteena on tuoda eri tieteenalojen opiskelijat yhteen, edistää vuorovaikutusta ja luovuutta, ja näin synnyttää uusia innovaatioita. (Hero ym. 2022). Metropolia Minno® sai tammikuussa 2024 tunnustuksen Maailman Talousfoorumilta monialaisuutta, työelämäyhteistyötä ja opiskelijan innovaatiokyvykkyyttä kehittävän konseptin systemaattisesta kehittämisestä. Metropolia Minno® -konsepti uudistuu vuoden 2025 opetussuunnitelmauudistuksen myötä. Kerron tässä kirjoituksessa kehitysprosessiin liittyneiden koulutuspilottien aikana kertyneistä kokemuksista. Innovaatioprojektin uudistus Metropoliassa Kun Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatioprojektia lähdettiin kehittämään ja konseptoimaan edelleen, siihen haluttiin tehdä oppimiskokemuksen parantamiseksi kolme keskeistä uudistusta: vaiheistus, kaksikielisyys sekä vertaistuen mukaan ottaminen. Erityisen tärkeäksi nähtiin nykymuotoisen innovaatioprojektin jakaminen kolmeen erilliseen vaiheeseen, jotta kokonaisuus palvelisi opiskelijoita mahdollisimman hyvin. Vaihe 1: opiskelijat osallistuvat ajattelua herättelevälle verkkokurssille (Metropolia Minno® 1, 2 op) Vaihe 2: opiskelijat kehittävät ajatteluaan monialaisessa tiimissä ja ratkovat kestävän kehityksen haasteita (Metropolia Minno® 2, 3 op) Vaihe 3: opiskelijat siirtyvät syventämään ajatteluaan työelämäkumppanin tarjoaman aidon työelämähaasteen pariin (Metropolia Minno® 3, 5 op).  Kestävä kehitys valittiin toisen vaiheen haasteiden teemaksi, sillä se on korkeakouluopetusta läpileikkaava ja tulevaisuuteen luotaava yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Sen äärellä eri alojen opiskelijat ja opettajat voivat tehdä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa opiskelijoiden kykyä integroida tietoa ja kommunikoida erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa (Liu ym. 2022). Toinen merkittävä muutos on kaksikielisyys. Kaikki kolme vaihetta järjestetään kaksikielisenä, suomeksi ja englanniksi. Tämä lähestymistapa parantaa suomea äidinkielenään puhuvien englannin kielen taitoja ja S2-opiskelijoiden suomen kielen osaamista. Samalla se lisää opiskelijoiden valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Lisätietoa kaksikielisyydestä ja kielenoppimisesta osana opintoja voit lukea esimerkiksi Kielibuustia-kirjoitussarjasta. Jatkossa pyrimme integroimaan S2-opetuksen aiheita innovaatio-opintojen kanssa; keskustelu S2-opettajien kanssa on jo käynnistynyt. Uudistuksen myötä opiskelija-apuvalmentajat otetaan mukaan tukemaan tiimityöskentelyä. Heidän roolinsa on erityisesti vertaistuen ja -oppimisen tarjoaminen. He toimivat opiskelijatiimien tukipilareina, auttaen niitä etenemään muotoiluprosessin vaiheissa ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja. Kehittämistyön tueksi päätettiin järjestää keväällä 2024 kaksi koulutuspilottia. Ensimmäisen pilotin tavoitteena oli perehdyttää opettajat ja opiskelija-apuvalmentajat Metropolia Minno® -konseptin teemoihin ja muotoiluajattelun prosessiin. Tavoitteena oli myös kerätä palautetta konseptin jatkokehitystä varten. Toisen pilotin tavoitteena oli testata uutta verkkokurssia, kaksikielisyyttä, muotoiluprosessia sekä selkeyttää opiskelija-apuvalmentajan roolia opettajan rinnalla opiskelijatiimien tukemisessa. Tämä toteutettiin yhteistyössä Rakennusalan tieto- ja taitokeskittymän (TITAN) ja opiskelijatiimin kanssa. Lue lisää TITAN-hankkeen yhteydessä tehdystä pilotista täältä.   Opit ja kopit koulutuspiloteista Menetelmäosaaminen innovoinnin ytimessä Muotoiluajattelun prosessi on olennainen osa Metropolia Minno® -konseptia. Opiskelijat ja ohjaajat työskentelevät vaiheittain hyödyntäen prosessiin liittyviä menetelmiä ongelman ymmärtämisessä ja uuden ideoinnissa eli innovoinnissa. Menetelmäosaaminen auttaa myös tiimien etenemistä fasilitoivaa opettajaa. Verkkokurssin keskeinen sisältö käsittelee muotoiluajattelun prosessia ja Minno-ohjaajille suunnattu koulutus eteni prosessin mukaisesti. Muotoiluprosessiosaamisen kehittyminen oli opiskelijatiimin mukaan verkkokurssin parasta antia. Sen koettiin auttavan aiheen ymmärtämisessä ja ratkaisun löytämisessä, hyödyttävän omaa ja tiimin työskentelyä jatkossa opintojen parissa ja edelleen työelämässä. Opettajat kertoivat, että Minno-ohjaajille suunnatun koulutuksen sisältö ja työtavat auttoivat heitä ymmärtämään innovaatioprosesseille olennaisen muotoiluajattelun vaiheita. Prosessin vaiheista erityisesti tiimiytymisen ja ideointitaitojen koettiin kehittyneen koulutuksen myötä. Verkkokurssista yhteinen tietopohja Verkkokurssit osana opintoja on todettu tärkeäksi, sillä ne tarjoavat joustavan mahdollisuuden opiskella ajasta ja paikasta riippumatta. Innovaatioprojektin ensimmäisenä vaiheena kaikille yhteinen verkkokurssi varmistaa yhtenäisen tietopohjan keskeisistä teemoista. Näitä teemoja ovat muun muassa ennakointi, muotoiluprosessi, psykologinen turvallisuus ja osaamisen tunnistaminen. Verkkokurssi mahdollistaa valmistautumisen seuraavien vaiheiden tiimityöhön. Opiskelijaa pyydetään reflektoimaan opintojakson teemoja oppimispäiväkirjaan verkkokurssin ajan. Tätä voidaan käyttää tiimiytymisen apuna toisen vaiheen alussa, joka alkaa tiimiytymisellä. Monialaista projektityöskentelyä ajatellen on hyödyllistä, että opiskelijat paneutuvat etukäteen kysymyksiin, kuten: mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa,  millaisin tavoin voi vaikuttaa psykologisen turvallisuuden syntymiseen tulevassa tiimissä  mitä sosiaaliset ja kulttuuriset tavat tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat ympäristöön.  Koulutuspilotin aikana opiskelijatiimi testasi verkkokurssia. Kurssi sai positiivista palautetta. Kertynyt muotoiluprosessin ymmärrys koettiin käyttökelpoiseksi tuleviin projekteihin. Prosessin kaikkien vaiheiden merkitys hahmottui opiskelijoille. Esimerkiksi olennainen empatia-vaihe olisi opiskelijapalautteen mukaan voinut jäädä muutoin huomioimatta. Erityispiirteenä pilottiryhmä nosti esiin huijarisyndroomaa käsittelevän tehtävän. He pitivät sitä tärkeänä, koska se käsitteli ilmiötä, jonka he olivat tunnistaneet itsessään, mutta eivät aiemmin osanneet nimetä. Ohjaajien koulutuksesta eväitä fasilitointiin Uudistuksen myötä opettajan rooli tulee olemaan tiimejä valmentava fasilitaattori. Tämä painottuu erityisesti toisessa vaiheessa, jolloin opiskelijat ratkovat kestävän kehityksen haasteita. Opiskelijoiden osaamista syventävä kolmas vaihe nojaa tiimin fasilitoinnin lisäksi opettajan substanssiosaamiseen. Fasilitoijan ydinosaaminen, yhteiskehittäminen ja dialoginen lähestymistapa olivat keskeisiä menetelmiä ohjaajien koulutuksessa. Koska fasilitointitaitojen merkitys tunnistettiin koulutuspilottien suunnitteluvaiheessa, pyydettiin kehitystyöhön mukaan Metropolian sisäinen osallistuvaa työotetta ja dialogisuutta sparraava Parru-tiimi. Se osallistui koulutuspilotin osallistuvien osuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyö koettiin yhteistä tavoitetta eli dialogisen työtavan juurtumista tukevana. Näkökulmien törmäytys oppimisen rikastajana Avoin näkökulmien vaihto innovaatioprojektin konkariopettajien, ensimmäistä kertaa ohjaavien sekä opiskelija-apuvalmentajien kesken tuotiin palautteessa esille Minno-ohjaajien koulutusta rikastavana piirteenä. Dialoginen lähestymistapa mahdollisti erilaisten näkökulmien huomioimisen. Yhteiskehittämistä henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken toivottiin enemmänkin osaksi korkeakouluarkea ja yhteisesti todettiin, että sille on nykyisellään liian vähän aikaa. Puolet opettajista koki saaneensa koulutuksesta uusia näkökulmia omaan ohjaustyöhönsä. ”Tässä koulutuksessa sai mukavasti vaihtaa ajatuksia muiden kanssa sekä sai vahvistusta omille ajatuksilleen.” Toisaalta aikaresurssihaasteet tulivat vastaan. Vaikka koulutuksen lähtökohtana olikin dialoginen työskentely, keskustelulle olisi toivottu olleen enemmän aikaa. Opiskelija-apuvalmentajat kertoivat oppineensa koulutuksessa sosiaalisia taitoja​, ongelmanratkaisukykyä​, tunnetaitoja​, itseohjautuvuutta ja ideointitaitoja. He kertoivat, että koulutus myös jäsensi heidän tulevia tehtäviään tiimien tukena. Toisaalta opiskelijan rooliin asettumisen myötä opettajille avautuneet näkökulmat saivat tunnustusta. ​”Sai ymmärrystä opiskelijan näkökulmaan, kun itse konkreettisesti harjoitteli esim. ideointia.” Näkökulmien vaihtoa sekä tuki että haastoi kaksikielinen toteutus. Epävarmuus omasta englannin kielen taidosta koettiin osin ryhmäkeskusteluihin osallistumista heikentävänä. Pääosin kaksikielisyyttä pidettiin kuitenkin positiivisena ja erityisen onnistuneena, jopa ylpeyden aiheena. ”Tästä olen erittäin ylpeä! Hienosti toteutettu esimerkiksi kaksikieliset ohjeet ja materiaalit. Vaikuttavaa ja voisi ottaa oppia muuhunkin Metropolian toimintaan.” Innovaatiokyvykkyys hyödyttää yksilöä, yhteisöä ja yhteiskuntaa Yhteiskunnan ja työelämän jatkuvassa muutoksessa moni- ja poikkitieteellinen ajattelu on entistäkin tärkeämpää. Kyky yhdistää eri alojen tietoa ja ymmärtää niiden välisiä yhteyksiä tarjoaa työkaluja paitsi nykyhetken, myös tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Oppimisprosessit, joissa eri tieteenalojen näkemykset ja ajattelutavat yhdistyvät ovat edellytys tulevaisuuden vaatiman osaamisen kehittymiselle. (Kidron & Kali, 2015.) Oppimisprosessit, joissa eri tieteenalojen näkemykset ja ajattelutavat yhdistyvät ovat edellytys tulevaisuuden vaatiman osaamisen kehittymiselle. Metropolia Minno® -opintojakso on tärkeä askel tähän suuntaan, vahvistaen opiskelijoiden valmiuksia ajatella laaja-alaisesti ja toimia yhdessä systeemisesti. Koulutuspiloteista saadut kokemukset ovat osoittaneet, kuinka merkittävää yhteistyö ja vuoropuhelu ovat kehittämisen ja oppimisen rikastuttajina. Sekä opettajat että opiskelijat toivat esiin halun jatkaa ja syventää tätä yhteistyötä tulevaisuudessa. Metropolia Minno® -opintojaksoa ja -ohjaajien koulutusta kehitetään nyt saadun kokemuksen pohjalta. Monialaisuus ja innovaatio-osaamisen kehitystarve ovat näkyvillä useimmissa työyhteisöissä sekä osana korkeakoulupedagogiikkaa. Miten sinun työyhteisössäsi kehitetään innovaatio-osaamista? Kirjoittaja Minttu Ripatti on Metropolia Minno® konseptin kehityspäällikkö. Hän käyttää vapaa-aikansa liikkumiseen, käsitöihin ja matkailuauton rakentamiseen. Lähteet Hero, L.-M. & Pitkäjärvi, M. & Matinheikki, K. 2022. Discovering the effect metrics for innovation projects´. Techne serien - Forskning i slöjdpedagogik och slöjdvetenskap. 29 (1). Jagannathan, S. 2023. Universities of the future must embrace multi-disciplinary studies. Asian Development Blog. Kidron, A. & Kali, Y. 2015. Boundary Breaking for Interdisciplinary Learning. Research in Learning Technology, 23 (1). Liu, J. & Watabe, Y. & Goto, T. 2022. Integrating sustainability themes for enhancing interdisciplinarity: A case study of a comprehensive research university in Japan. Asia Pacific Education Review. 23 (4). UNESCO, 2017. Education for Sustainable Development Goals: Learning Objectives. Paris: UNESCO.