Innovaatio saattaa kuulostaa ylimuodikkaalta tai juhlavalta ja olla alkutaipaleella olevalle ammatinharjoittajalle tai mikroyrittäjälle käsite, jota voi olla vaikea ajatella sovitettavaksi omaan liiketoiminta-ajatukseen. Tämä voi tulla eteen erityisesti silloin, jos kyseessä on ala, joka nojaa perinteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin ja konkreettisiin ehkä pitkään muuttumattomina olleisiin työkaluihin tai vaikkapa käsityöhön.
Innovaatiotoiminnan voi myös helposti mieltää toiminnaksi, jota vain suuret yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut voivat tehdä, koska niillä on siihen aikaa ja resursseja. Saatetaan ajatella, että koska pien- ja mikroyrityksien aika joka tapauksessa kuluu päivänpolttavien ongelmien tai vaikka tilauksien hoitamiseen, ei ylimääräiseen ajatteluun tai kehittämiseen löydy aikaa. Innovaatio on yleisesti ottaen kuitenkin vain ideasta konkretisoitunut, uusi, aiemmin tuntematon, keksinnöllinen tulos tai ratkaisu, jolla on markkinoita tai se voi muuten hyödyttää yhteiskuntaa tai käyttäjäänsä. Tärkeää on huomata, että määritelmä ei ota kantaa siihen, tuleeko innovaation olla sellainen, että se muuttaa maailmaa, lisää kilpailukykyä tai tuottaa valtavasti rahaa. Se voi tehdä sopivassa tilanteessa niitäkin. Mutta yhtä lailla innovatiivinen ajattelu voi merkitä jotakin pientä ja hyödyllistä, mutta joka edistää vaikkapa käsi- ja taideteollisuusalalla työskentelevän mikroyrittäjän arkea.
Luova yrittäjyys pureutui innovaatioajattelun saloihin
Metropoliassa vastikään käynnissä olleessa Luova yrittäjyys- opintojaksossa pohdittiin osallistujien kanssa, millaisia uusia lähestymistapoja oman yrittäjyyden tekemiseen tai uuden yrittäjyyden käynnistymiseen voi olla. Opintojaksolla tunnistettiin tehtävien ja yhteisten keskustelujen avulla omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja pohdittiin, millaiset työkalut parhaiten hyödyttäisivät omaa yrittäjyyttä. Opintojakson kuluessa osallistujat tekivät myös Metropoliassa rakennetun palvelumuotoilun MOOC-kurssin (1), jonka avulla he saattoivat perehtyä muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun perusteisiin.
Millaisia konkreettisia keinoja on, jos kyseessä on erittäin pieni tai vasta alkava yritys?
On ymmärrettävää, että mikroyrittäjä voi kokea olevansa liian ”tavallinen” ollakseen myös innovatiivinen kehittäjä. Toisaalta juuri innovatiivinen ajattelu, uuden luominen ja asioiden tarkasteleminen uudesta näkökulmasta on keskeistä, jos halutaan, että yritys ylipäänsä menestyy ja kasvaa. Vaikka pelkkä idea, mielessä muhiva ajatus ei ole vielä innovaatio, se voi olla sille hyvä alku. Ajattelua ja pohdintaa voi tehdä myös arkista asiakastyötä tehdessä!
Ainakin seuraavia asioita kannattaisi pohtia sopivin väliajoin, ja peilata niitä oman yritystoiminnan kanssa:
- Minkä ongelman yritykseni palvelu tällä hetkellä ratkaisee?
- Mihin markkinoilla tai jossakin käyttäjäryhmässä olevaan haasteeseen tarjoan parannusta?
- Onko ongelma sellainen, että se kannattaa ratkaista?
- Kuka on tai olisi palveluni käyttäjä?
- Millä työkaluilla ratkaisen tätä ongelmaa, ja mitä muita tapoja voisi olla?
Lista ei missään nimessä ole täydellinen, mutta oleellista on, että senhetkistä tai suunnitteilla olevaa toimintaa tarkastelee monista näkökulmista, koska jokin niistä voi tarjota myös tilaisuuden uudelle ja innovatiiviselle ratkaisulle.
Metropolia Minno® pienenkin yrittäjän apuna
Mikroyrittäjän ei myöskään tarvitse, uuden kehittämisidean tullessa kohdalle, ponnistella yksin. Metropoliassa on tarjolla palveluita, joiden avulla yrittäjä saa käyttöönsä vaikkapa opiskelijatiimin potentiaalin. Yksi tällainen työkalu on Metropolia Minno®. Opiskelijoiden tekemien projektien ajatus on yksinkertainen: opiskelijatiimi, joka on yleensä moniammatillinen, pyrkii löytämään yrityksen esittämään visaiseen kysymykseen, haasteeseen, uudesta näkökulmasta ongelmaa tarkastelevan ratkaisuehdotuksen. Työ on kokeneiden ammattilaisten ohjaamaa. Yrittäjä voi hyödyntää tulosta omassa kehittämistyössään, samalla, kun opiskelijatiimi oppii uusia työkaluja ongelmaratkaisuun. (2)
Kaikki suuri alkaa ensin jostakin pienestä
Mikroyrittäjä voi olla nykytilaansa aivan tyytyväinen, jos hän vaikkapa tekee yrittäjyyttään sivutoimisesti. Ja se hänelle suotakoon. Ketään ei ole tarpeen pakottaa kasvuun. Mutta toisaalta suuryritysten innovaatiotoiminnalle saattaa olla monesti enemmän esteitä ja hidasteita, kuin mikroyrittäjälle.
Panoksena riskinotolle kun voivat olla osakkeenomistajien rahat tai työntekijöiden tulevaisuus. Siksi voisi ajatella, että mikroyrittäjällä on paremmatkin mahdollisuudet hyödyntää innovatiivista ajattelua. Hän voi ketterästi kääntää suuntaa, mikäli kokeilu ei toimi, ja pohtia jotakin muuta lähestymistapaa palvelunsa kehittämiseen.
Kirjoittaja
Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja.
Lähteet
1: Palvelumuotoilun MOOC-kurssi. Verkossa kaikille avoin, Metropoliassa rakennettu kurssi sisältää muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun perusteet ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden omaksua niiden keskeiset sisällöt osaksi omia kehittämistöitä.
Kommentit
Ei kommentteja