Maahanmuutto Euroopan Unionin (EU) alueelle ja Suomeen lisääntyy jatkuvasti. Seurauksena on kasvava tarve maahanmuuttajien työllistymisen tuelle. Pääkaupunkiseudulla Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma 3AMK toteuttaa yhdessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Toiminnan tavoitteena on yhdistää kaikkien kolmen osaaminen ja erikoistumisalueet yhdessä tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten keväällä 2022 etsittiin yhteisiä TKI-hankkeiden aiheita erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyyden edistämiseen.
Maahanmuuttajien työllistymiseen tarvitaan tukea
EU:n asukkaista noin 5 % on muiden kuin EU-maiden kansalaisia ja noin 8 % asukkaista on syntynyt EU-maiden ulkopuolella. (1) Suomen väestöstä yli 8 % on ulkomaalaistaustaisia. Puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. (2)
Maahanmuuttajien kiinnittyminen työmarkkinoille riippuu monista syistä, muun muassa maahantulon syystä, asumisen kestosta, kielitaidosta sekä aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10-15 % matalampi muuhun väestöön verrattuna, mikä tarkoittaa ulkomaalaistaustaisten noin 2,5 kertaa korkeampaa työttömyysastetta (3).
Yksilön ja perheiden kannalta työnteko edistää toimeentuloa, hyvinvointia ja kotoutumista. Vastaavasti yhteiskunnan kannalta jokaisen työikäisen työpanoksen hyödyntäminen olisi tärkeää. Ulkomaalaistaustaisen väestön vaikeudet kiinnittyä työmarkkinoille lisäävät yrittäjyyttä heidän keskuudessaan. Maahanmuuttajien perustamat yritykset keskittyvät voimakkaasti Uudenmaan alueelle, missä myös suurin osa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu. (2, 4)
Maahanmuuttajanaisten työllistymisen tiellä on paljon esteitä
Maahanmuuttajanaisten tilanne poikkeaa maahanmuuttajamiehistä. Naisten työllisyysaste on alhainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin5 sekä muiden Pohjoismaiden maahanmuuttajanaisiin6 eikä se kohoa muun väestön tasolle vielä 10 vuoden maassa olon jälkeenkään (5, 6).
Maahanmuuttajanaisten alhainen työllisyysaste on kompleksinen ilmiö, johon vaikuttaa useat eri tekijät, kuten korkea lapsiluku ja lasten saaminen nuorena, alhaisempi koulutustaso, maahantulon syyt sekä pitkät hoitovapaat (5, 6). Korkea lapsiluku tarkoittaa usein myös sitä, että äiti viettää pitkiä aikoja lasten kanssa kotona ja jää mahdollisesti kotoutumispalveluiden ulkopuolelle, minkä Suomen pitkä hoitovapaamalli mahdollistaa. Pitkä kotona olo vaikuttaa myös kielitaidon kehittymiseen negatiivisesti, mikä taas saattaa muodostua työllistymisen esteeksi myöhemmin.
Maahanmuuttajanaisten työllisyyteen olisi erittäin tärkeää panostaa myös siksi, että tutkimusten mukaan maahanmuuttajaäitien työttömyys ja kouluttamattomuus vaikuttaa myös heidän lastensa, erityisesti tyttölasten työllisyyteen ja koulutustasoon negatiivisesti. (6, 7 , 8)
3AMK:n asiantuntijat kokoontuivat ratkomaan työllisyyden haasteita
Yhteistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa edistetään 3AMK:n omalla ProjektiBoosteri -konseptilla. Se tarjoaa ammattikorkeakoulujen henkilöstölle lukuvuosittain ohjatun prosessin yhteisten hankeaihioiden löytämiseen ja ideoiden jatkokehittämiseen. Työskentelyn tavoitteena on synnyttää hankehakemuksia ja pohtia niille sopivia rahoitusinstrumentteja.
3AMK:n TKI-toiminta jakautuu teemallisesti kolmeen kärkeen. Tammikuussa 2022 korkeakoulujen maahanmuutto- ja yrittäjyyshankkeiden asiantuntijat kokoontuivat Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä -teeman alla. Tapaamisessa tunnistettiin tarve hankeyhteistyölle näiden teemojen ympärille. Tästä syystä maaliskuussa 2022 järjestettiin yhteinen ProjektiBoosteri
ProjektiBoosteriin tuotiin kolme aiemmin tunnistettua projektihaastetta:
- maahanmuuttajien työllisyys, yrittäjyys ja erityisesti naisyrittäjyys
- maahanmuuttajien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen
- maahanmuuttajien koulutuspolkujen löytäminen ja osaamisen tunnistaminen.
Jokaisesta teemasta pidettiin alustus ja tämän jälkeen käytiin käytännön hankeaihioihin ohjaavaa keskustelua. Osallistujat tunnistivat teemoista useita hankeaihioita, joista neljä valittiin pienryhmien jatkokehitettäväksi:
- Kulttuuriperimän kaupallistaminen
- Tavoittamattomat työntekijät (esimerkiksi kotiäidit ja muut ”piilossa” olevat ihmiset)
- Työelämämentorointi ja työnantajien ja -tekijöiden matching-toiminta
- Monikielistyvä ja kansainvälistyvä tulevaisuuden työelämä.
Pienryhmät jatkavat hankeaihioiden jalostamista ja hankeasiantuntijoiden tuella kullekin teemalle ja aihiolle etsitään sopivat rahoituskanavat.
Jos olet kiinnostunut tulemaan toimintaan mukaan, ole rohkeasti yhteydessä kirjoittajiin! Toivotamme kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan!
Kirjoittajat
Hanna Repo Jamal toimii Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymässä teemavastaavana ja 3AMK:n teemakärki 1 koordinaattorina Metropolia ammattikorkeakoulussa.
Sari Heikkinen työskentelee tutkimusohjelma johtajana Laurea-ammattikorkeakoulussa, Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala tutkimusohjelmassa ja toimii lisäksi 3AMK-yhteistyössä teemakärjen 1, Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä, vetäjänä.
Vesa V. A. Heikkinen toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun palveluinnovaatioiden yliopettajana. Hän on erikoistunut erityisesti matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämysaloihin.
Lähteet
- Eurostat. 2020. Migration and Migrant Population Statistics. (ec.europa.eu)
- Tilastokeskus.fi: 2022. Suomen väestö.
- TEM. 2021. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2020. (PDF, valtioneuvosto.fi)
- Fornaro P. 2018. Immigrant Entrepreneurship in Finland. ETLA:n raportit: 83. (etla.fi)
- Euroopan Komissio. 2020. Action Plan on Integration and Inclusion 2021-2027 (PDF)
- Kurronen S. 2021. Maahanmuuttajanaisten loukku. Heikko työllisyys heijastuu myös toisen polven pärjäämiseen. EVA arvio, nro. 30.
- OECD. 2018. Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland. (oecd.ilabrary.org)
- Kilpi-Jaakkonen E. 2012. Does Finnish Educational Equality Extend to Children of
Immigrants?: Examining national origin, gender and the relative importance of parental resources, Nordic Journal of Migration Research, 2(2), 167–181.
Ei kommentteja