Yritysyhteistyön hyödyt viestinnän näkökulmasta

30.9.2024
vierailija
http://Metropolian%20Myllypuron%20kampus,%20sisätila,%20valkoisia%20rakenteita%20kuvattuna%20alhaalta%20ylöspäin.

Yritysten ja korkeakoulun yhteistyöllä voidaan tutkia ja ratkoa ongelmia sekä kehittää toimialoja. Monet projektit ja hankkeet antavat mahdollisuuden yhteistyön eri muodoille. Korkeakoulussa yritysyhteistyö tarjoaa tutkimusmahdollisuuksia, toimintamallien tai menetelmien kehittämistä, uuden tiedon oppimista ja tilaisuuden verkostoitumiseen. Tässä tekstissä käsittelen yritysyhteistyön hyötyjä viestinnällisestä näkökulmasta.

Mitä yritysyhteistyö on?

Yritysyhteistyö-termin merkitys vaihtelee eri yhteyksissä, markkinointiviestinnän näkökulmasta se tarkoittaa sponsorointia. Sponsori-termi vastaa rahoittajaa, ja sponsoroida puolestaan rahoittajan sekä kohteen välistä sopimukseen perustuvaa toimintaa. Nykyaikainen ja tasavertainen kuvaus sponsoroinnista on yhteistyökumppanuus. Siinä molemmat osapuolet ovat tasavertaisia sopimuskumppaneita. (1) Yritysyhteistyön voi siis määritellä yhteistyökumppanuudeksi, jossa molemmat sekä hyötyvät sopimuksesta että tekevät töitä sen eteen.

Miten yritykset ovat mukana TKI-toiminnassa?

Grafiikka: Oranssien pallojen sisällä valkoiset tekstit - Yrityksen tarpeet plus Mitä korkeakoulu voi tarjota on yhtä kuin Yritysyhteistyö

Kuva 1. Yhteistyöprojekti syntyy yrityksen tarpeista sekä siitä, mitä korkeakoulu voi tarjota yritykselle.

Metropolian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) eri projekteissa ja hankkeissa on mukana lukuisia yrityksiä. Kaupallisessa TKI-toiminnassa yritykset ovat usein projekteissa mukana sopimuskumppaneina. Riippuen projektin laajuudesta siinä voi olla mukana yksi tai useampi yritys. Tarjouksen perusteella tehdyn sopimuksen avulla korkeakoulu mahdollistaa yrityksille tutkimus- ja kehittämispalveluja, joiden tavoitteena on luoda uutta tutkimustietoa tai tuloksia alalle (2). Kaupallisessa TKI-toiminnassa yrityksien kanssa tehdään siis tiivistä yhteistyötä sekä kehitetään samalla toimialaa.

Viisi tapaa hyötyä TKI-toiminnasta viestinnän näkökulmasta

Mitä hyötyä yrityksille on yhteistyöstä korkeakoulun TKI-toiminnan kanssa? Ideaalissa tilanteessa yritys voi hyötyä monin tavoin, mutta tarkempi sisältö määritellään sekä sovitaan itse projektisuunnitelmassa ja sopimuksessa. 

Hankeviestinnän tekijänä tunnistan ainakin viisi tapaa, miten yritykset voivat hyötyä hankkeisiin osallistumisesta tai kaupallisesta TKI-toiminnasta.

1. Osallistuminen seminaareihin ja webinaareihin 

Hankkeet toteuttavat usein erilaisia tapahtumia. Riippuen hankkeesta tai projektista osa tapahtumista voi olla seminaareja, joissa voi verkostoitua henkilökohtaisesti. Monet webinaarit mahdollistavat osallistujien keskinäisen viestittelyn webinaarin aikana, jolloin voi jättää terveisiä toisille osallistujille. Hyödyllistä voi olla, jos yritys pääsee esille tapahtuman ohjelmaan, esimerkiksi panelistiksi tai pitämään puheenvuoron ajankohtaisesta aiheesta. Riippuen sisällöstä tapahtumaan osallistuminen antaa yrityksille myös mahdollisuuden saada uutta tietoa suoraan tutkimuksen tai projektin tekijöiltä (3).

2. Sponsorointiyhteistyö tapahtumissa

Sponsorointiyhteistyöllä on eri muotoja, joissa molemmat tahot ovat hyötyjinä. Yksi esimerkki voisi olla näytteilleasettajan paikka tapahtumassa, jolloin yritys saa uusia kontakteja tai potentiaalisia asiakkaita. Vaihtoehtoisesti yritys voi tarjota projektille tapahtumatilat ja saada vastineeksi näkyvyyttä tapahtuman viestintäkanavilla.

3. Kokemusten vaihtaminen ja tiedon levittäminen

Tapahtumissa on luontevaa, että asiantuntijat pääsevät kertomaan kokemuksistaan sekä vaihtamaan ajatuksia erilaisista tutkimistaan aiheista. Nämä voivat liittyä tapahtuman teemaan ja ajankohtaisin ilmiöihin, kuten kestävään kehitykseen tai digitaalisuuteen. Kokemuksia vaihtamalla voi samalla oppia ja oivaltaa toisilta jotakin uutta.

Hankkeen tulosten levittäminen suurelle yleisölle voidaan toteuttaa avoimesti saatavilla olevan loppujulkaisun avulla. Sisällöltään se voi liittyä edellä mainittuihin, kokemuksiin ja ongelmakohtiin, joita on vaikkapa hankkeen avulla ratkottu. Yksi vaihtoehto on myös dokumentoida hankkeesta saatu tieto videosarjan tai podcastin muotoon. Tulokset voivat olla myös koottuna oppaaksi, jota voi käyttää perehdytysmateriaalina tai opetuksessa. Yhdessä tuotetulla julkaisulla on potentiaalia saavuttaa uutta yleisöä aivan toisilta aloilta, joita kiinnostaa samoihin aiheisiin tutustuminen.

4. Verkostoituminen ja uusien kontaktien luominen

Tapahtumat ovat myös hyvä keino verkostoitua, vaihtaa kuulumisia ja saada uusia kontakteja. Erityisesti päästä näkemään asioita toisesta näkökulmasta kuin mihin on tottunut, sillä aidon verkostoitumisen ydin, on ajatusten jakaminen. Jokainen meistä tekee verkostoitumista jollain tavalla enemmän tai vähemmän, kun tapaamme uusia ihmisiä ja vaihdamme kuulumisia kollegoidemme kanssa. Tässä auttaa se, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisinä. (4)

Verkostoituminen ei ole vain yksipuolista hyötymisen tavoittelemista, ja sitä ei tehdä tietyn kaavan mukaan. Tarkoituksena on inspiroitua ja saada uusia ideoita. TKI-toiminnassa molemminpuolisia verkostoitumisen etuja voivat olla innovaatioiden kehittäminen ja soveltaminen käytännössä sekä uusien yhteistyökumppanuuksien luominen. Opiskelijoita ei myöskään kannata unohtaa, sillä he ovat potentiaalisia tulevia työntekijöitä. Tarvitsemme verkostoja, ja etenkin toisia ihmisiä, menestyäksemme. (3, 4)

5. Hankkeiden koulutukset

Hankkeiden koulutuksiin osallistumisella yrityksen työntekijät voivat päivittää ja laajentaa omaa ammattiosaamistaan. Moni hanke tarjoaa avoimia ja maksuttomia koulutuksia, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Osa koulutuksista voi olla lyhyitä itsenäisesti ja etänä suoritettavia kursseja tai koulutuskokonaisuuksia. Vaihtoehtoisesti jotkut hankkeet voivat tarjota työpajamaisia lähitapaamisia, jotka perustuvat dialogisuuteen ja yhdessä tekemiseen.

Kirjoittaja

Laura Matikainen työskentelee projektiasiantuntijana viestinnän parissa Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI- ja projektipalveluissa. Koulutukseltaan hän on kulttuurituottaja AMK.

Lähteet

  1. Valanko, E. (2009). Sponsorointi. Yhteistyökumppanuus strategisena voimana. Talentum Media Oy.
  2. Tilastokeskus. (2024). Tietoa tilastoista. Tutkimus- ja kehittämistoiminta.
  3. Löfström, E. (15.3.2018). Yritysyhteistyö ihmistieteellisessä tutkimuksessa. Vastuullinen tiede.
  4. Lindsberg, L. (2024). Verkostoitumisen taito (e-kirja). Alma Talent.

tapahtumat tki verkostoituminen viestintä yritysyhteistyö

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Menneisyyttä tarkastellen, tulevaisuuteen tähyillen – asiantuntija kirjoittajana

 http://Kipinöitä%20pimeydessä
2.12.2024 Tikissä
Olen saanut kirjoittaa Tikissä-blogiin vuodesta 2018 lähtien. Matka on ollut antoisa. Koska Tikissä on nykymuodossaan vähitellen lähdössä viettämään blogialustojen hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ajattelin kertoa hieman omien asiantuntijatekstieni kirjoittamisesta. Miksi innovaatioista kirjoittaminen on niin tärkeää?   Mistä aiheet tulevat?  TV-mainokseen asti päätynyt kirjailija Jörn Donnerin lausahdus, lukeminen kannattaa aina, pätee ainakin omalla kohdallani myös asiantuntijablogien kirjoittamiseen. Moni aihe on kummunnut siitä, että olen lukenut työhön tai harrastuksiini liittyvää kirjallisuutta, muita julkaisuja, lehtiä tai katsonut dokumentteja, teknologiasta, historiasta, startup-kehittämisestä tai vaikkapa muotoilusta. Olen jostakin niistä huomannut uuden, käsittelemättömän näkökulman tai mielestäni kiintoisan aiheen ja halunnut kirkastaa sen blogitekstiksi. Tämä ei tarkoita, että olisin suoraan referoinut jotakin aiemmin lukemaani tai näkemääni. Päinvastoin, asiantuntijablogiartikkelin kirjottamiseen saa ja täytyy käyttää aikaa. Ideasta on monta kertaa ollut pitkä matka lopulliseen tekstiin. Tietojen pitää olla oikein ja lähteiden saatavilla, jotta lukija halutessaan voi mennä syvemmälle aiheeseen. Ja erityisen haasteellista on, että kaikki pitää voida esittää tiiviissä paketissa.  Eikö innovaatioista ole kirjoitettu ja touhotettu jo ihan liikaa?   Innovaatio on käsite, jota säännöllisesti käytetään tiedotusvälineissä, kun halutaan korostaa, että talouden ja yhteiskunnan on kehityttävä. Kaupallisten innovaatioiden merkitystä korostetaan myös tämänhetkisen hallituksen ohjelmassa. Kukin tietenkin käyttäköön arkipuheissaan innovaatio-sanaa, kuten muitakin sanoja, haluamallaan tavalla. Mutta ilman yhteistä ymmärrystä siitä, että innovaatio ei ole vain hyvä idea, vaan ideasta kirkastunut keksinnöllinen tulos, jolle on hyödyntämisväylä, on vaikea kuvitella toimivaa ja tuloksellista suunnittelu- ja kehitystyötä.  Kolme toistuvaa teemaa Pääsääntöisesti olen käsitellyt kolmea eri teemaa. Ensinnäkin innovaatioiden tunnistamiseen, niiden luomiseen ja hyödyntämiseen kuuluvia asioita: mitä tulee ottaa huomioon, kun olettaa tehneensä keksinnön, mikä innovaatio oikeasti on, mistä saa tukea ja apua, kun haluaa hyödyntää luomaansa tulosta? Toiseksi esimerkkejä muotoilun ja teknologian historiasta. Miten aikoinaan tehdyt innovaatiot usein tietämättämme vaikuttavat edelleen arkeemme ja nykypäiväämme. Ja kolmantena, alkavaa yrittäjyyttä ja edellytyksiä, joiden avulla se on mahdollista. Toisinaan olen pohtinut näiden kaikkien kolmen yhtymäkohtia. Näitä samoja teemoja olen aikeissa käsitellä jatkossakin.   Blogikirjoitusteni pyrkimys on ollut tuottaa lukijalle pieniä oivalluksia. Miten jokin innovaatioasia voi yllättävällä tavalla liittyä johonkin toiseen, näennäisesti täysin eri asiaan. Haluan myös luoda positiivista ajattelua, että kuka vain voi olla innovaattori. Ideoida uutta, kehittää, ja tunnistaa tekemästään työstä keksinnöllisiä asioita, jotka voivat parhaimmassa tapauksessa johtaa taloudelliseen hyödyntymiseen, esimerkiksi yritystoiminnan kautta. Ja, että hän ei ole yksin ponnisteluidensa kanssa. Päinvastoin, muotoilun, teknologian ja kulttuurin innovaatioiden historia on täynnä tarinoita. Hämmästyttäviä yhteensattumia. Tekijöiden kohtaamisia, jotka muuttivat kaiken. Onnistumisia. Ja traagisia tai surkuhupaisia epäonnistumisia, vaikka tavoitteena on ollut luoda jotakin hyvää ja hyödyllistä. Värikästä yritteliäisyyttä. Hyvässä ja pahassa. Uskon, että näiden aiheiden avaaminen ja niistä kertominen kannattaa jatkossakin. Vaikka historia ei toistakaan itseään, voimme ainakin oppia jotakin edellisten innovaattoreiden onnistumisista ja eritoten, virheistä.  Tässä yhteydessä on syytä myös kiittää blogin toimituskuntaa, erityisesti päätoimittaja Milla Åman Kyyröä, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Ilman Millan oivaltavia kommentteja ja korjausehdotuksia monet tekstini olisivat voineet olla huomattavasti turpeampia ja moniselitteisempiä. Tämä on viimeinen blogini Tikissä-alustalla, mutta blogiseikkailuni jatkuvat - mikäli päätoimittajat niin sallivat - vuoden 2025 puolella tulossa olevilla Metropolian uusilla upeilla julkaisualustoilla. Siihen asti toivotan kaikille Tikissä-blogeja lukeville luovuuden hetkiä ja kekseliästä loppuvuotta 2024!  Kirjoittaja  Juha Järvinen työskentelee innovaatioasiantuntijana Metropolian TKI-palveluissa. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja teollinen muotoilija. Uusien innovatiivisten ratkaisujen, oivallusten ja toimintamallien löytäminen ja edistäminen innostavat häntä. Paremman tulevaisuuden kehittämiseen tähyävän päivätyön vastapainona hän harrastaa menneisyyteen liittyviä asioita, kuten sukututkimusta, keräilyä ja vanhoja autoja. 

Kaikki keinot käyttöön työllistymisen haasteisiin – ajatuksia SMART-mallista
26.11.2024 Tikissä
Työpaikan saamisessa tarvitaan avuksi työkaluja ja menetelmiä. Mutta miten valita toimivimmat? Tässä artikkelissa on muutamia ajatuksia työnhakuun sopivista tukikeinoista projektinhallinnan näkökulmasta. Tekoälykin on otettu avuksi. Eikö työllistyminen olekaan projekti? Työllistyminen voisi pintapuolisesti tarkastellen olla projekti: se vaatii työtä, yksi kerta riittää ja siinä on selkeä tavoite. Onnistuneen projektin tueksi tarvitaan SMART-menetelmää, sen tiedän kokeneena projektipäällikkönä. SMART-menetelmää käytetään projektinhallinnassa yleisesti tarkistuslistana projektin tavoitteiden kuvaamisessa. Siispä olisi hyvä tehdä työpaikkaa etsiville ohje siitä, kuinka SMART-menetelmää voi käyttää työllistymisessä. Työllistymisprojektissa ensimmäisenä mieleeni tuleva tavoitteenasettelu on tämä: töihin pitäisi päästä, mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman hyvällä palkalla. Kivaa täytyy olla ja hyvä porukka. Tämä on SMART-mallin näkökulmasta hyvä tavoite sikäli, että työllistyminen on konkreettinen (Specific) ja mitattavissa oleva (Measurable) tavoite. Lisäksi vastuuhenkilökin on selvillä (Assignable). Mutta tässä tavoitteen muotoilussa olevat aikataulu-, palkka- ja laatutavoitteet ovat epämääräisiä. Ne eivät ole konkreettisia ja vaikka esimerkiksi palkka on numeroilla mitattava, ei tavoitetta ole asetettu lukuna. Siksi nämä tavoitteen osat eivät ole välttämättä realistisia (Realistic) ja tietyssä ajassa toteutettavia (Time-bound). Tässä vaiheessa olen entistä vakuuttuneempi siitä, että SMART-mallin soveltamisesta työnhaussa on syytä tehdä ohje. Kokeilen, kuinka pitkälle ohjeen laatimisessa pääsee tekoälyn avulla. ChatGPT 3.5 vinkkaa seuraavaa: “sen sijaan että asettaisit tavoitteen ‘haluan olla parempi kitaransoittaja’, voit tehdä sen SMART-periaatteen mukaisesti: ‘haluan oppia soittamaan kolme uutta kitarakappaletta kuukauden sisällä, käyttäen päivittäin vähintään tunti harjoitteluun’. Mielestäni tekoälyn suosittelema esimerkki on enemmänkin toimintasuunnitelma kuin projektimääritelmä. Laatutason määrittely puuttuu ja tarvittava työmäärä on esitetty muodossa “vähintään”, kun sen pitäisi yleensä olla muotoa “enintään”. SMART-mallin soveltaminen työllistymiseen ei siis ole ihan suoraviivainen asia, ainakaan tekoälyllä tehtynä. Joudun näin ollen toteamaan, että ohjeen laatimisesta ei selviä ilman omaa pohdintaa ja työpanosta. Työnhaku on kaikkea paitsi yksinkertaista Työpaikan hankkiminen ei itse asiassa sovi kovin hyvin projektiajatteluun. Erityisesti kun työpaikan saaminen osoittautuu vaikeaksi ja pitkittyy, muuttuu hakeminen prosessinomaiseksi. Samat työvaiheet toistuvat kulloiseenkin tilanteeseen sovitettuina. Jatkuva itselle sopiva työllistyminen on lähes elämänmittainen prosessi, johon kannattaa panostaa vaikka olisikin töissä. Niin sanottuja varmoja eläkevirkoja ei enää juuri ole. Projektinhallinnan menetelmät pyrkivät varmistamaan, että projektin toteutus onnistuu. Tärkeää onnistumiselle on projektin tavoitteen hyvä määrittely ja tässä SMART-menetelmä on erinomainen apu. Mutta projektinhallinnan menetelmien menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää myös sitä, että lähtötilanne tunnetaan hyvin ja että ulkoisia epävarmuuksia ja riskejä voidaan hallita. Työpaikan haussa näin ei ole, sillä työmarkkinatilanne muuttuu koko ajan työpaikkojen avautuessa ja sulkeutuessa. Tähän ei työnhakija pysty käytännössä mitenkään vaikuttamaan eikä myöskään kilpailuun. Samoja työpaikkoja hakee moni muukin. Yksittäinen henkilö ei myöskään pysty tekemään työnhakua määräänsä enempää eli työnhaku on huomattavasti sekä aikataulu- että resurssirajoitteista. Työnantajien kannalta tarkasteltuna tyypilliset rekrytointiprosessit koostuvat varsin vakiintuneista vaiheista, joilla rajataan harkittavien työnhakijoiden joukkoa. Työnhakijan on selvittävä kaikista vaiheista eteenpäin ja viimeisestä vaiheesta selvittyään hän saa työpaikan. Työpaikan hakemiseen ja saamiseen työnhakijalle kuuluvat vaiheet voivat olla prosessinomaisia, kuten esimerkiksi kulloinkin avoinna olevien työpaikkojen etsintä ja verkostoituminen. Toiset vaiheet ovat projektinomaisia, kuten esimerkiksi hakemuksen tekeminen tiettyyn avoinna olevaan työpaikkaan. Menetelmät ja työkalut on valittava tehtävän luonteen mukaan Työnhakijat voivat parantaa mahdollisuuksiaan selvitä rekrytoinnin vaiheista eteenpäin sekä panostamalla yksittäiseen vaiheeseen, kun se on ajankohtainen, että investoimalla aikaansa omien valmiuksien kehittämiseen. Näitä valmiuksia ovat työnhakuun tarvittavien dokumenttien, portfolion ja sosiaalisen median sisältöjen laatu sekä kyky muokata ansioluetteloa ja hakukirjettä kunkin haettavan työpaikan vaatimuksia vastaavalla tavalla. Myös työnhaun prosessin eri vaiheiden osaaminen on tällainen valmius. Paremmat valmiudet kasvattavat todennäköisyyttä menestyä rekrytointiprosessissa ja mahdollistavat osallistumisen useampiin rekrytointiprosesseihin samaan aikaan. Olen oivaltanut, että työnhakijalle olisi hyödyllistä tarkastella omia työllistymisvalmiuksiaan kypsyysmalliajattelun avulla. Näin erityisesti, jos työnhaku pitkittyy. Itse asiassa myös jokaisen töissä olevan olisi hyödyllistä tarkastella työllistymisvalmiuksiaan kypsyysmallin avulla varautumistoimena ja oman uranhallinnan osana. Nyt kun ymmärrän, mitä oikeastaan haluan, löytyvät oikeat kysymykset tekoälylle helpommin. ChatGPT:n tekstiä tiivistäen: kypsyysmalli on kehys tai työkalu, joka auttaa organisaatioita, yrityksiä tai prosesseja arvioimaan tai mittaamaan niiden nykyistä suorituskykyä tai kehitysvaihetta tietyllä alueella. SMART- ja kypsyysmallin työnhakuun soveltuva vertailu tekoälyllä Lopulta pääsen tekoälyn kanssa asiaan eli sanoittamaan tätä tekstiä varten vertailua SMART-mallin ja kypsyysmallin soveltuvuudesta työllistymisvalmiuksien kehittämiseen: SMART-malli soveltuu hyvin konkreettisten tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan. Työllistymisvalmiuksien kehittämisessä se voisi auttaa yksilöä asettamaan selkeitä ja mitattavia tavoitteita, kuten hankkimaan uusia taitoja tietyllä aikataululla tai saavuttamaan tietyn tason osaamisessa. Kypsyysmalli voi auttaa yksilöä hahmottamaan, missä vaiheessa hänen työllistymisvalmiutensa ovat ja mitä askelia tarvitaan kehittymiseen. Se voi tarjota laajemman viitekehyksen eri osa-alueiden kehittämiseen, kuten ammatillisiin taitoihin, pehmeisiin taitoihin tai verkostoitumiseen. Hyödyllistä olisi yhdistää molemmat lähestymistavat: asettaa SMART-tavoitteita osana suurempaa kypsyysmallia, jolloin yksilö voi seurata konkreettista edistymistään samalla kun hän hakee laajempaa kehitystä työllistymisvalmiuksissaan. Johtopäätöksenä totean, että työllistymistä tukevassa Uraohjain+-hankkeessa tehdään siis opastus sekä SMART-menetelmän että kypsyysmallin hyödyntämisestä työnhaussa. Ja tekoälyn. Kirjoittaja Tapani Martti (DI, AmO) on lehtori Metropoliassa ja toimii työllistymistä tukevaa palvelua kehittävässä, EU:n osarahoittamassa Uraohjain+-hankkeessa Metropolian osuuden projektipäällikkönä ja it-alan asiantuntijana.

Voiko hanke olla startup?
22.11.2024 Tikissä
Mistä lähtökohdista voisi yhdistää hanketoiminnan, yritysyhteistyön ja yrittäjyyshengen ammattikorkeakoulussa uudella tavalla, parantamaan hanketoiminnan tuloksellisuutta? Olemme miettineet tätä yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun Turbiini-kampusinkubaattorin ja puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymän toimijoiden kesken, käytyämme kesällä 2023 koulutuksen, jossa pääroolissa oli Ash Mauryan kehittämä Lean Canvas ja sen toteuttamiseen tarvittavat toimintatavat. Sen tarkoitus on tarjota malleja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat startup-yritysten kasvua ja toimintaa. Kesän kuumina iltoina jäimme miettimään, että olisiko tässä jotain sellaista, jota voisi käyttää myös hanketoiminnassa ja tukemaan yrittäjämäisen toimintatavan ja ajattelumallin leviämistä kampusinkubaattorista laajemmin Metropolian tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoimintaan (TKIO). Hankkeiden ja startuppien yhdistävät ja erottavat tekijät Monessa kohtaa hanketoiminnalla ja startupilla on yllättävän paljon samankaltaisia piirteitä, vaikka se voi kauempaa tarkastellen tuntua yllättävältä. Samankaltaisuuksia on rahoituksessa ja sen kestossa, tiimin koossa, tarpeessa ymmärtää kohdeyritysten tarve, tuntemattomien muuttujien määrässä ja tehtävien priorisoinnissa. Toki on myös selkeitä eroja, kuten meidän tapauksessamme hanketoiminta osana isoa korkeakoulua ja tästä tuleva turvallisuuden taso, onnistumisen mittaamisen ja siitä tulevien seurausten ero ja hankerahoituksen viranomaishallinnasta tulevat erityispiirteet.   Käymme seuraavaksi nämä tarkemmin läpi ja tarjoamme lopuksi ideamme siitä, kuinka Lean Canvasta voisi käyttää tukemaan tuloksellista hanketoimintaa. Rahoitus on onnistumisen edellytys Startup-toiminnassa käytetään usein kiitoradan käsitettä, jossa lasketaan aikaa siihen, että olemassa oleva rahoitus loppuu tiedossa olevalla menorakenteella. Tästä tulee pisin mahdollinen toiminta-aika, jonka sisällä yrityksen on joko löydettävä riittävästi maksavia asiakkaita tai saatava lisärahoitusta. Hankkeet taas rahoitetaan tietyllä summalla tietyksi ajaksi ja tässä on yleensä heikosti neuvotteluvaraa. Näin syntyy yhteneväinen aikajänne, tyypillisesti pari vuotta, ja aikataulupaine saada tuloksia aikaan. Startupin tavoite on usein ensimmäisten vuosien aikana löytää paikkansa markkinoilta sekä rakentaa siihen sopiva liiketoimintamalli. Tämän kautta yrityksen seuraava rahoituskierros mahdollistuu ja toiminta jatkaa. Hanke pyrkii siihen, että sen kehittämät toimenpiteet jäisivät elämään ja että sen tekemän kehityksen pohjalta voidaan rakentaa seuraava hanke. Ei hankkeen itsensä vuoksi, vaan ennen kaikkea sen löytämän tiedon tai osaamisen jatkojalostamiseen eteenpäin. Työroolit ja tehtävien laaja-alaisuus Usein hanketiimi ja startup-tiimi ovat samaa kokoluokkaa, muutamia henkilöitä, joilla on omat tehtävänsä ja osaamisensa, mitä he tuovat projektin palvelukseen. Johtuen kireästä aikataulusta ja tarpeen epäselvästä määrittelystä, tiimit joutuvat usein tekemään tehtäviä ristiin ja projektipäällikkö joutuu ottamaan saman roolin kuin toimitusjohtaja, eli tekemään tarvittaessa kaikkien tehtäviä ja myös niitä tehtäviä, joita kukaan muu ei tee, mutta tulee saada tehtyksi. Toimiva startup tarvitsee selkeän ymmärryksen tuottamastaan palvelusta ja sen lisäarvosta asiakkaalleen saadakseen myyntiä. Toimiva hanke tarvitsee ymmärryksen tuottamastaan lisäarvosta hankkeen kohteena oleville yrityksille voidakseen onnistua saavuttamaan tavoitteet, jotka rahoittajalle on luvattu. Molemmat toimivat suuren epävarmuuden ja muuttujien keskellä. Niin yritystä aloittaessa kuin hanketta kirjoittaessa on alustava käsitys siitä, mitä tavoitellaan ja miten. Nämä seikat ovat taipuvaisia muuttumaan, kun hankkeen käytännön toteutus alkaa. Muutokset voivat johtua toimintaympäristön muutoksista, henkilöstövaihdoksista, väärinarvioidusta tarpeesta tai teknisistä muutoksista. Tämä vaatii kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja toimintaympäristöön. Työsuunnitelman ositus ja tehtävien priorisointi Molemmissa toiminnoissa on myös olennaista tehdä priorisointia tehtävien suorittamisen ja suoritusjärjestyksen suhteen. On tehtäviä, jotka tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Osan tehtävistä joutuu välttämättä resurssipulan takia siirtämään ajassa eteenpäin. Eroja, onko niitä? Metropolian kontekstissa toimittaessa meillä on varmuus siitä, että hanke pyörii annetun ajan, palkat tulevat ajallaan, toimitilat ovat tarkoituksenmukaiset ja saamme toiminnallemme Metropolian mainehyödyn. Aloittavalla yrityksellä on riskinsä kaikissa näissä osa-alueissa. Onnistumisen mittaamisessa hankkeen ja yritystoiminnan kohdalla on eroja. Yritys mittaa onnistumista euroilla, myynnillä ja tuloksella. Mutta jos otetaan tarkasteluun Mauryan esittelemä käsite friction, joka voidaan ymmärtää kiinnostuksella, tällöin tavoitteet ovat lähempänä toisiaan. Hanketoiminnasta ei ole tehtävissä liiketoimintakauppoja tai arvoaan kasvattaneen yrityksen myyntiä.   On kuitenkin nähtävissä, että onnistuneista hankkeista olisi mahdollista lähteä kehittämään myös yritystoimintaa, kun onnistutaan tunnistamaan tuotteen tai palvelun tarve, ja kehittämään siihen riittävän hyvin toimiva ratkaisu. Tai palvelu hanketoimintaa tekevän korkeakoulun palveluvalikoimaan. Uskomme, että tämä on mahdollisuutena kiinnostava. Sarjan aiemmissa kirjoituksissa on esitelty Running lean -kirjasta otettuja työkaluja ja ajatusmalleja, kuten lean canvas UVP eli ainutkertainen arvolupaus traction eli kiinnostus kohdeyritysten parissa hissipuhe 90 päivän sykli. Näiden pohjalta on mahdollista luoda ja rakentaa paremmin toimivia, enemmän yhteistyökumppaneiden tavoitteisiin osuvia hankkeita tukemaan ammattikorkeakoulun TKIO-toimintaa. Kirjoittaja Timo Nykopp toimii TKI-Tiimipäällikkönä Metropolian Puhtaat ja kestävät ratkaisut innovaatiokeskittymässä. Koulutukseltaan hän on Restonomi (AMK) ja kauppatieteiden maisteri. Lähde Ash Maurya: Running Lean: Iterate from Plan A to a Plan That Works. 3rd edition (2022), O’Reilly media.

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Kiinnostavatko onnistunut etäkotihoito tai viestintä ja vaikuttaminen sosiaalialalla? Tulossa marraskuussa kaksi kiinnostavaa webinaaria
19.10.2023 Geroblogi
Näkymätön näkyväksi – viestintä ja vaikuttaminen sosiaalialalla -webinaari 9.11.2023 Kuinka toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa viestintää? Millä keinoin tuoda asiakkaan ääni kuuluviin? Jos nämä ovat kysymyksiä, joita joudut työssäsi pohtimaan, tule kuuntelemaan viestinnän ja vaikuttamisen asiantuntijoita, jotka kertovat keinoistaan toteuttaa vaikuttavaa viestintää. Tapahtumassa pääset myös kuuntelemaan, kuinka monin eri tavoin Metropolian sosiaalialan (YAMK) opiskelijat ovat toteuttaneet viestintää omissa opinnoissaan ja työympäristöissään. Webinaari järjestetään 9.11.2023 klo 13.00–15.45. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin Metropolian Tapahtumat-sivulta. Onnistunut etäkotihoito -webinaari 30.11.2023 Uudet digitaaliset innovaatiot ovat tuoneet sote-alan palveluorganisaatioiden työ- ja toimintatapoihin muutospaineita. Digitaaliseen kuva- ja ääniyhteyteen perustuvaa hoivapalvelua toteutetaan ikääntyneiden kotihoidossa jo laajalti. Millaista on onnistunut virtuaalivälitteinen kotihoito? Mikä on oleellista etäkotihoidon johtamisessa? Miten etäkotihoidossa varmistetaan henkilöstön työhyvinvointi? Kotihoidon etähoito työntekijöiden hyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta -tutkimushankkeessa on tutkittu työhyvinvoinnin ja tulevaisuuden osaamisen vaatimuksia ikääntyneiden kotihoidon asiakastyössä. Hankkeessa on haastateltu Espoon, Turun, Seinäjoen, Uudenkaupungin ja Keski-Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotihoidon henkilöstöä ja esimiehiä. Tervetuloa kuulemaan hankkeen tuloksia sekä keskustelemaan etäkotihoidon tulevaisuudesta webinaarissa torstaina 30.11.2023 klo 13.00–15.30. Tilaisuudessa esitellään toimintaohjeita, jotka hankkeessa on laadittu tukemaan onnistuneen etäkotihoidon toteuttamista ja johtamista työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimushankkeen toteuttajia ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Webinaari on samalla hankkeen päätöstilaisuus. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin Metropolian Tapahtumat-sivulta.   Tiedote: Marianne Roivas, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
20.10.2021 Rehablogi
Etäyhteydet luovat mahdollisuuksia verkostoitumiseen sekä kuntoutuksessa keskeisten ilmiöiden ja teemojen parissa tapahtuvaan ideoiden ja ajatusten jakamiseen. Kolmen ammattikorkeakoulun – Metropolian, Savonian ja Oulun ammattikorkeakoulun – yhteisvoimin järjestetyssä webinaarissa kuntoutuksen asiantuntijat tuottivat työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä yhdessä keskustellen ja kehitellen. Yhteiskehittelyissä pysähdyimme miettimään, mitä on työhyvinvointia edistävä johtaminen verkostoissa. Kirjoitus pohjautuu Työn imu, yhteisöllisyys ja työhyvinvointi -webinaarin antiin ja yhteiskehittelyn tuloksiin. Mitä on työn imu? Ensimmäinen webinaarin aiheista oli työn imu ja sen merkitys verkostotyöskentelyssä. Työterveyslaitos (TTL) kuvaa työn imun tarkoittavan työssä esiintyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, johon nähdään kuuluvan kokemuksina seuraavat käsitteet tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Omaa työn imua voit testata esimerkiksi TTL:n verkkosivuilta löytyvällä testillä: https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/. (Työterveyslaitos). Työn imu on yksilöllistä ja yhteisöllistä. Työhyvinvointia edistävässä johtamisessa yksilöllisten voimavarojen vahvistamisen lisäksi panostus yhteisöllisiin voimavaroihin kannattaa. Työyhteisössä, jossa vallitsee yhteinen käsitys tehtävästä ja sen merkityksestä ja jossa koetaan luottamusta ja pystyvyyttä, tiimin työn imu voi vahvistaa myös yksilön omakohtaista työn imua. (Hakanen 2011: 60–61; Launonen & Ruotsalainen 2017: 124–133.) Työn imu yksilön ja yhteisöllisyyden näkökulmista vahvisti webinaarin aikana jo aiempaa ajatusta siitä, että verkostotyöskentelyyn tarvitaan aikaa ja yhteistä tahtotilaa, jotka mahdollistavat tarveperustaisen yhteistoiminnan eri toimijoiden kesken. Järvikosken ja Härkäpään (2011) mukaan myös kuntoutuksessa nähdään nykyään olevan enemmän sosiaalisia ulottuvuuksia, joissa korostuu kuntoutujan toimintaympäristö ja toimintakyvyn huomioiminen kokonaisuutena kuntoutujan ja ympäristön välisessä muutosprosessissa (Järvikoski & Härkäpää 2011: 9, 11). Mikä on yhteisöllisyyden suhde hyvinvointiin? Webinaarin toisessa teemassa yhteisöllisyyden keskiöön oli nostettu luottamus ja kriittinen asenne, jota ympäröivät kolme toisiinsa nivoutuvaa tasoa: kokemuksellisuus, toiminta ja mahdollistaminen. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta vahva yhteistoimijuus perustuu vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, joissa kaikki osallistujat nähdään yhdenvertaisina toimijoina verkostoissa. (Kalliokoski 2020: 93–94, 98.) Mahdollistamisen käsite herätti tässä asiayhteydessä pohtimaan työyhteisön rakenteita sekä niiden merkityksiä yhteisöllisyyden edistämiseksi ja verkostoitumisen mahdollistamiseksi. Tärkeää on myös havaita, että kun aiheena on työhyvinvointi, yhteisöllisyys ja toiminta verkostoissa, nämä koskettavat ammattilaisten verkostojen lisäksi myös kuntoutujan verkostoja hänen toimintaympäristössään. Ratkaisevaa on mielekkäiden kokonaisuuksien rakentaminen yhdyspinnoille hyvinvoinnin ja kuntoutumisen vahvistumiseksi. Alustuksista yhteiskehittelyyn Webinaarin edetessä opiskelijat pääsivät pienryhmissä pohtimaan yhteisöllisyyden, työn imun ja kiitoksen merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Tukena kuntoutuksen asiantuntijoiden työskentelyssä oli Padlet-alusta, johon opiskelijat saivat ryhminä kiteyttää ajatuksiaan aiheen äärellä. Pienryhmätyöskentelyn tuotokset käytiin yhdessä läpi koko ryhmän kanssa. Jokaisella osallistujalla oli halutessaan mahdollisuus nostaa esiin ajatuksia yhteiseen keskusteluun. Kiteytyksissä esille nousi työyhteisön yhteisten tavoitteiden ja asioista sopimisen merkitys, vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuuden tunne sekä arvostuksen kokemuksen ja palautteen saamisen merkitys henkilökohtaiselle työhyvinvoinnille (ks. kuvio 1). [caption id="attachment_3032" align="alignnone" width="620"] Kuvio 1. Ote opiskelijoiden tuottamasta Padlet-seinästä.[/caption] Pienryhmissä toteutunut yhteiskehittely toimi alkulämmittelynä ja tutustumisena kolmen eri oppilaitoksen opiskelijoille. Yhteinen keskustelu viritti ajatuksia ja innosti kuntoutuksen asiantuntijoita yhteiseen työskentelyyn webinaarin edetessä. Työhyvinvoinnin edistäminen verkostoyhteistoiminnassa Webinaari jatkui tärkeiden kysymysten äärellä: Miten verkostot voimaannuttavat ja mikä sen kaiken vaivalloisuuden merkitys onkaan? Isona päämääränä on tarjota parempia palveluratkaisuja asiakkaalle ja tietenkin lisätä työn merkityksellisyyttä. Parhaimmillaan verkostot laajentavat ymmärrystä omasta työstä ja tuovat esiin sellaisia sosiaalisia voimavaroja, joita ei ehkä muuten olisi omassa työyhteisössä tarjolla. (Seppänen 2014: 58, 60–62.) Työelämä kaikkinensa on muuttunut ja moninaistunut. Siihen viittaakin seuraavan kuvan lause, joka kuvastaa tämänhetkistä vaihetta ja toivottua tahtotilaa eri työympäristöissä. [caption id="attachment_3033" align="alignnone" width="344"] Kuvio 2. Ote Työn imu, yhteisöllisyys ja työhyvinvointi- webinaarin esitysdialta.[/caption] Pienin askelin kohti loppuhuipennusta Toisessa yhteiskehittelyssä opiskelijat pääsivät tuottamaan ryhmissä kuvausta siitä, mitä on työhyvinvointia edistävä toiminta verkostoissa. Ryhmätyöskentely lähti hyvin käyntiin ja tunnelma oli vapautunut alkujännityksien jälkeen. Keskustelu oli vireää ja sitä olisi voinut jatkaa pidempäänkin. Keskustelun pohjalta ryhmät tuottivat mainioita visuaalisia kuvauksia monipuolisia digitaalisia välineitä hyödyntäen varsin lyhyessä ajassa. Alla olevat yhteenvedot ovat muutamia esimerkkejä yhteiskehittelyn tuotoksista, joissa opiskelijat kiteyttivät ajatuksiaan työn merkityksellisyyden, yhdessä oppimisen ja toiminnan kehittämisen näkökulmista (ks. kuvio 3). [caption id="attachment_3039" align="alignnone" width="620"] Kuvio 3. Kooste kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteiskehittelyn tuotoksista.[/caption] Yli 50 webinaariin osallistunutta sosiaali- ja terveysalan ammattilaista tuottivat Kuntoutuksen yamk -opiskelijoina yhteneväisiä kuvauksia aiheen tiimoilta. Iltapäivä päättyi yhteenvetoon ja ajatuksiin seuraavan kysymyksen johdattelemana. Yhdessä rakentuva ymmärrys työhyvinvoinnin edistämisestä verkostoissa? Seuraavaan kuvioon (ks. kuvio 4) tiivistyi webinaarin laaja ja monivivahteinen kokonaisuus työhyvinvoinnin edistämisestä verkostoissa kuntoutuksen asiantuntijoiden ryhmissä tuottamien tuotosten ja esittelyjen pohjalta. [caption id="attachment_3034" align="alignnone" width="620"] Kuvio 4. Työhyvinvoinnin edistäminen verkostossa. Ryhmien tuotosten ja esittelyjen yhteenveto.[/caption] Kuunteleva keskustelukulttuuri kuvastaa dialogista, vuorovaikutteista prosessia työhyvinvoinnin edistämiseksi verkostossa. Yhteinen tahtotila ja päämäärä ohjaavat hyvin toimivan verkoston toimintaa. Päämäärän kirkastaminen toteutuu esimerkiksi yhteisen visioinnin ja positiivisen tulevaisuusnäkymän muodostamisen kautta. Työhyvinvoinnin edistäminen verkostoissa edellyttää toiminnan hallintaa ja koordinointia konkreettisin toimin. Työn merkityksellisyys rakentuu omakohtaisista ja yhdessä jaetuista kokemuksista. Yhteiskehittelyn tulosten perusteella keskeistä on eri toimijoiden – niin ammattilaisten kuin kuntoutujien tai asiakkaiden – osallistuminen ja jaettu asiantuntijuus. Muuttuvassa työelämässä työhyvinvoinnin edistäminen edellyttää ketterää kehittämistä. Eri toimijoita ja erilaisia asiantuntijuuksia yhdistävä yhteiskehittely voi olla keino kompleksisten haasteiden ratkaisemiseksi verkostomaisessa toiminnassa. Työhyvinvoinnin edistäminen verkostossa on prosessi, joka edellyttää jatkuvaa arviointia. Yhdessä toimiminen ja kehittäminen sekä jatkuva arviointi tarjoaa mahdollisuuden yksin ja yhdessä oppimiseen toimijuutta vahvistaen. Lopuksi Edelliseen yhteenvetoon huipentui yhteinen webinaari-iltapäivä. Toivottavasti verkostoitumiselle löytyy aikaa ja sopivaa tahtotilaa toimijoiden kesken eri ympäristöissä. Niin kuin webinaarissa todettiin, rajapintoja ylittäen mahdollisuuksia on paljon enemmän ja näkökulmat laajenevat. Verkostoituminen vaatii aktiivista otetta ja avoimuutta, vuorovaikutteisessa yhteisymmärryksessä eri toimijoiden kesken työelämän pysyvässä, välillä nopeatahtisessakin muutosarjessa niin yksilön kuin yhteisöjenkin kannalta. Webinaarissa oli koolla Kuntoutuksen ylemmässä AMK-tutkinnossa opiskelevia kuntoutuksen asiantuntijoita oppilaitosrajat ylittäen. Kuntoutuksen ja kuntoutumisen peruslähtökohdat ovat Kuntoutusselonteon (STM 2002: 3) mukaan samat riippumatta maakunnallisista alueista tai oppilaitosrajoista. Kehittämisen näkökulmasta rajapintojen ylittäminen mahdollistaa laajempaa oppimista ja osaamisen jakamista. Pienryhmissä yhteiskehittelyn äärellä korostui myös tärkeä vertaistuen merkitys. Kuntoutuksen asiantuntijat pääsivät jakamaan ajatuksia iltapäivän aikana rajapintoja ylittäen. Kirjoittajat Anna Selkama, vuonna 2002 Stadiasta valmistunut fysioterapeutti. Tällä hetkellä Kuntoutuksen yamk- tutkinto-opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Aloittanut opinnot syksyllä 2020. Anna työskentelee Keski- Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä Keusotessa fysioterapeuttina Ikääntyneiden kuntoutuspalveluissa. Sari Helenius, ft YAMK, toimii lehtorina Kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelmassa sekä projektisuunnittelijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähteet Hakanen, Jari 2011. Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitos. Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet. Helsinki: Wsoy. Kalliokoski, Taina 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto. Launonen, Reima & Ruotsalainen, Maria 2017. Tehtaita ja tietotyötä – sisäisen motivaation mittaukset ja yhteiskehittelytyöpajat. Teoksessa: Kostamo, Tuukka (toim.). Ihan intoa! Miten innostusta johdetaan. Haaga-Helian julkaisut 9/2017. Seppänen, Laura ym. 2014. Palveluverkostojen muuttuvat toimintakonseptit: Asiakasymmärrys, välineet ja työhyvinvointi verkostoyhteistyössä. STM 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:6. Kuntoutusselonteko 2002. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Helsinki. Työterveyslaitos. Työn imu- testi.

Pride – ylpeästi kirjastossa
26.6.2024 Tiedon janoa
Hei, olemme keränneet julkiseksi suosikkilistaksi Pride -henkistä kirjallisuutta kokoelmistamme. Suomenkieliseen listaan pääset tästä   Hi, we have crafted a public, Pride -themed favorites list from our collections. You can find the English version here   Peace and love, from the dove!