Tikissä

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä

Vuosi: 2023

Hanketulokset voi koota yhteen ThingLinkillä
http://Puupintaisella%20pöydällä%20tablettitietokone,%20jonka%20ruudulla%20avoinna%20ThingLink-ympäristö,%20neljä%20piirrettyä%20eri-ikäistä%20ihmishahmoa.
19.1.2023
Riikka Wallin

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten pitää olla saatavilla ja hyödynnettävissä avoimesti. Se on useimpien rahoittajien tahto, ja siihen ovat myös korkeakoulut sitoutuneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa [1.]. Päätöksentekijät, tutkijat ja asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat sekä aiheesta kiinnostuneet yleisö voivat hyötyä tulosten avoimuudesta eri tavoin. Monissa TKI-hankkeissa julkaistaan nykyisin jo tuloksia ja tuotoksia monin eri keinoin pitkin hankematkaa. Tuotokset voivat esimerkiksi olla verkkoartikkeleita blogikirjoituksia podcastjaksoja videoita kokonaisia kirjoja oppimateriaaleja verkkokursseja. Ne voivat sijaita eri organisaatioiden – hanketoteuttajien tai yhteistyökumppanien – alustoilla. Hankkeiden päättyessä syntyy tarve koota kaikki tulokset ja tuotokset yhteen paikkaan. Kun haasteena on yleinen tietotulva sekä TKI-hankkeiden tulosten ja tuotosten monimuotoisuus ja niiden löytyminen monista eri kanavista, on entistä tärkeämpää koota tulokset yhteen selkeästi ja innostavasti hyödyntäen nykyaikaisia viestinnän keinoja. Tässä kirjoituksessa ehdotan interaktiivisten oppimateriaalien tekemiseen tarkoitettua ThingLinkiä vastaukseksi tähän tarpeeseen. Tulosten kokoamista kiinnostavasti ThingLinkillä voi tehdä interaktiivisia kuvia, videoita ja 360° mediaa. Sitä käytetään etenkin opetuksessa erilaisten oppimateriaalien luomisessa, mutta ThingLinkiä voi hyödyntää myös muualla korkeakouluympäristössä. ThingLinkiä korkeakoulun työkaluna on käsitelty laajemmin Metropolian Hiiltä ja timanttia -blogissa. Hanketulosten kokoamisessa ThingLinkin interaktiivisuus ja visuaalisuus tuo mielenkiintoa ja voi siten innostaa tutustumaan tuloksiin tarkemmin. Se myös mahdollistaa tulosten jäsentämistä teemoittain tai kohderyhmittäin. Se täydentää siksi hyvin perinteistä hankkeen verkkosivulta löytyvää linkkilistaa. ThingLinkiä on Metropoliassa hyödynnetty ainakin kahden eri hankkeen tulosten kokoamisessa: AMKoodari-hankkeessa toteutettiin vuosina 2019–2021 maksutonta koodarikoulutusta opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella viiden ammattikorkeakoulun voimin. Tämä oli ensimmäinen kaikki hanketulokset kokoava ThingLink-julkaisu. AMKoodari-hankkeen tulokset ThingLinkissä. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tavoitteena oli lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. Hankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2022 työelämän ja oppilaitosten välille kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen tuotokset koottuna ThingLinkissä. Luotettava tiedonlähde Kun misinformaatio ja disinformaatio maailmassa lisääntyy [2.], on tärkeää viestiä hanketulosten luotettavuudesta. TKI-hankkeiden tulokset perustuvat ammattimaiseen kehittämistyöhön sekä tutkittuun tietoon. Tämän pitää näkyä ThingLink-julkaisun käyttäjällä, jotta hän pystyy itse arvioimaan sen luotettavuuden. Se tarkoittaa, että tekemisessä tulee huomioida TKI-toiminnan eettiset periaatteet ja tekijänoikeudet samalla lailla kuin kaikissa muissakin julkaisuissa. Käytännössä ThingLink-julkaisussa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: tekijät julkaisuvuosi taustalla olevat organisaatiot hankkeen rahoittajat. Tekijätiedoissa on syytä mainita kaikki, jotka ovat olleet tekemässä ThinkLinkissä olevaa sisältöä. ThingLink-julkaisun tekijät ovat ainakin kokonaisuuden toimittajat, kuvien ja videoiden tekijät sekä mahdollinen erillinen tekninen toteuttaja. Muualla verkossa olevien linkitettyjen materiaalien tekijöitä ei tarvitse tehdä näkyväksi, kunhan tiedot löytyvät alkuperäisestä materiaalista. Toteuta saavutettavasti Vuonna 2019 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi ja siitä seurannut digipalvelulaki ohjaavat korkeakoulujen, viranomaisten ja julkista rahoitusta saavien toimintaa. Se tarkoittaa, että myös TKI-hankkeiden julkaisujen tulee olla saavutettavia. ThingLinkissä on oma sovellus (saavutettavuustoistin, eng. Accessability Player), jolla käyttäjä pääsee käsiksi sisältöön apuvälineitä, kuten ruudunlukijaa, tai näppäimistöä käyttäen. Tämän avulla ThingLink-julkaisut voi toteuttaa WCAG 2.1 -ohjeiden AA-tasolla, joka on tällä hetkellä lain vaatima taso [3., 4., 5.]. Saavutettavuus on tietenkin huomioitava myös julkaisun sisällöntuotannossa ja teknisessä toteutuksessa. Nämä vaikuttavat käytettävyyteen apuvälineillä ja näppäimistöllä navigoidessa, mutta ovat tärkeitä myös esimerkiksi huonosti näkeville käyttäjille ja varmistavat hyvän käytettävyyden kaikille. Yleisiä ohjeita saavutettavaan sisällöntuotantoon löytyy saavutettavan julkaisemisen ja kirjallisuuden asiantuntijakeskus Celian verkkosivuilta saavutettavasti.fi. ThingLinkissä huomioitavat yksityiskohdat suosittelen tarkistamaan sitten kun lähdet toteuttamaan julkaisua. Tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä huomioitavat asiat löytyvät Accessibility Player -käyttöohjeesta englanniksi. Kun julkaisusi on valmis, voit valita, että suora linkki ThingLink-julkaisusi saavutettavaan versioon näkyy ThingLink-julkaisun upotuksen yhteydessä, kun viet sen jollekin verkkosivustolle [6.]. Se helpottaa käyttäjiä, joilla on erityistarpeita, löytämään saavutettavan sisällön. Monimediaisuus ja interaktiivisuus ovat tätä päivää ja siksi ThingLink on yksi hyvä vaihtoehto hanketulosten yhteenkokoamiselle. Innostuisitko sinä kokeilemaan tätä? Kirjoittaja Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Lähteet Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025. (pdf) Vehkoo, J. (2021). Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta. Yle Oppiminen. 24.02.2021 Jones, L. (2022). Accessibility: New Options in ThingLink. Thinglink.com. 28.3.2022 ThingLink (2022). ThingLink Accessibility Statement (pdf). Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. (Finlex) ThingLink. Accessibility player.

Lue lisää

Blogi on yksi kanava asiantuntijatiedon levittämisessä
http://Kolmen%20henkilön%20käsivarret%20ja%20yhden%20henkilön%20päälaki%20lintuperspektiivistä,%20lepäämässä%20graafisten%20kuvioiden%20päällä%20pöydällä.
17.1.2023
Milla Åman Kyyrö

Viestinnän trendit kulkevat sykleissä. Nopeasykkeisiä mediasisältöjä jakavien kanavien rinnalla blogilla on oma roolinsa. Blogi on oivallinen kanava napakoiden, yleistajuisten asiantuntijakirjoitusten julkaisemiseen. Tasaisen varman laadun takaa toimituskunta, joka viimeistelee sisältöasiantuntijoiden tuottamat tekstit lukijalle mielekkääksi kokonaisuudeksi. Viestinnän välineet valitaan tavoitteiden mukaan Välillä julistetaan jonkin aiemmin suositun kanavan tai välineen olevan kuollut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kanavasta on tullut tarpeeton, hyödytön ja vanhanaikainen. Sen ei koeta enää saavuttavan entiseen tapaan laajoja tai tavoiteltuja yleisöjä. Näin ollen sellaisen kanavan ylläpitämiseen ei enää kannata käyttää aikaa tai rahaa. Kuolleiksi on julistettu viime vuosina esimerkiksi blogit ja kotisivut. Ne eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ensin innostutaan uutuudesta, ongelmia pohditaan myöhemmin. Ilmiöille syntyy vastailmiönsä. Edistyneimmät häipyvät tällä hetkellä sosiaalisesta mediasta ja siirtyvät älyttömiin puhelimiin. Myös ammattikorkeakoulujen tulee seurata viestinnän kanavien ja välineiden kehitystä. Lisäksi on pohdittava, mihin tarkoitukseen mitäkin välinettä aiotaan käyttää. Asiantuntijat tuottavat blogiin sisällön  Metropolian tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan Tikissä-blogi on nyt viisivuotias. Tikissä-blogin toimituskunta perustettiin tammikuussa 2018 tukemaan Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkyvyyttä. Blogin tarkoitus on tarjota lukijoille uutta tietoa, jota TKI-toiminnan parista syntyy.  Kun Tikissä-blogin toimintaa käynnistettiin, kirjoittajia suorastaan maaniteltiin mukaan. Silti viikoittaiseksi julkaisuksi suunniteltu tuotantotahti ei aina toteutunut aineistopulan vuoksi. Nyt on toisin päin, kirjoittajat voivat joutua odottelemaan aineistonsa käsittelyvuoroa.  Vuosi 2018: julkaisuja 40  Vuosi 2019: julkaisuja 45  Vuosi 2020: julkaisuja 51  Vuosi 2021: julkaisuja 57  Vuosi 2022: julkaisuja 89  Julkaisujen määrän kasvuun voidaan nähdä kaksi syytä. Ensinnäkin, Metropolian hanketoiminta on kasvanut. Hankkeiden toteuttajat kokevat yleistajuisen asiantuntijakirjoituksen yhtenä tulosten julkaisemisen ja levittämisen keinona. Toisekseen, kanava ja sen mahdollisuudet julkaisemiselle ovat tulleet kirjoittajille tutuksi.   Toimitustyö tukee asiantuntijan kirjoittajuuden kehittymistä  Blogiteksti on yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina, kannustaa julkaisuasiantuntija Riikka Wallin blogikirjoituksessaan 7 askelta onnistuneeseen asiantuntijablogikirjoitukseen. Tikissä-blogin sisällöissä näkyvät niin TKI-hankkeiden kuin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan teemat, innovaatioista tutkimuspoliittisiin linjauksiin. Kirjoittajina ovat Metropolian henkilöstö, eli eri alojen asiantuntijat. Blogin yhteiskirjoituksissa voi olla mukana myös hankkeiden kumppaneiden edustajia tai opiskelijoita.  Osa kirjoittajista tuottaa blogimerkintöjä aktiivisesti, osa on julkaissut vain yhden kerran. Sisältöjen teemoissa näkyy, minkälaisia hankkeita milläkin ajanjaksolla on rahoitettu. Esimerkiksi koronavuosina syntyi runsaasti yrittäjyysaiheisia ja luovien alojen tueksi suunnattuja kirjoituksia.  Toimitustyöllä varmistetaan sujuvasti luettava kokonaisuus  Toimituskunnan antaman palautteen tarkoituksena on kehittää asiantuntijoiden monipuolisten tekstilajityyppien kirjoittamisen taitoa. Toimituskunnan työnä on huolehtia verkossa julkaistavien tekstien yleiskielisyydestä, selkeästä ilmaisusta ja helposta silmäiltävyydestä. Toimitustyö on aina neuvottelua kirjoittajan kanssa. Kirjoittajan omaa tyyliä ei pyritä vaimentamaan, vaikka tekstin rakenteeseen puuttuminen, ammattikielen karsiminen ja pitkien virkkeiden pilkkominen voi aluksi siltä tuntua.   Tikissä-blogin julkaisualusta täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset, mutta myös sisällön on oltava saavutettavaa.  Usein tämä tarkoittaa sitä, että etsitään yhdessä kirjoittajan kanssa yleistajuinen tapa ilmaista monimutkaisiakin asioita. Polveilevia virkkeitä pilkotaan lyhyemmiksi, kappalejakoja lisätään ja väliotsikointeja käytetään runsaasti. Aluksi voi tuntua erikoiselta, että oma asiantuntijuus riittää blogikirjoituksessa, eikä julkaisussa ole välttämätöntä käyttää lähteitä. Valtaosa Tikissä-blogin julkaisuista on suomenkielisiä, mutta kaksikielisenä ammattikorkeakouluna myös englanninkielisiä kirjoittajia on mukana ilahduttavassa määrin. Kieliopillisia seikkoja joudutaan korjaamaan harvakseltaan. Lyöntivirheitä saattaa aina jäädä sekaan, ja niitä korjataan jälkikäteen.  Lukijamäärät vaihtelevat aiheiden mukaan  Kuka esimerkiksi Tikissä-blogia lukee? Saatavilla oleva analytiikka ei tätä suoraan kerro. Valtaosa julkaisuista on suomenkielisiä, josta voidaan olettaa kielialueen ulottuvuutta. Yhdellä jutulla voi julkaisuviikollaan olla parikymmentä tai parisataa katselukertaa.   Blogijutut eivät katoa, vaan niiden lukijamäärät kasvavat ajan myötä suuremmiksi. Tikissä-jutut saavat kiinnostavan aiheen ansiosta lukijoita, kun hakukoneissa käytettävät hakusanat osuvat kohdilleen. Hyvällä otsikoinnilla on mahdollista saada yllättävää suosiota tekstille vuosien varrella.  Kirjoittajalla itsellään on tärkeä rooli blogitekstin leviämiseen. Jos lukuvinkkiä jakaa ahkerasti sosiaalisen median kanavissa, lukijoita voi saada nopeammin.

Lue lisää

Avoiding Service Design Theatre When Developing Projects
12.1.2023
Pamela Spokes

Can you do some service design in this project? We have some money left in this project; can we do some service design? We have money allocated for service design, but we forgot to do it. Can we do it now? These are just a few misconceptions of service design in the higher education context. Service design is a way of thinking as well as a process that will span the whole project. Service design is a process and mindset Service design does not start a project with an outcome in mind. This is why it can be difficult to use it properly and effectively in a funded project. Service design is a way of working and a specific mindset: grounded in qualitative research co-creating with the end-users and other stakeholders being comfortable with not knowing the outcome willingness to be wrong embracing failure as learning understanding that there are no quick fixes testing early and iteration When should service design be considered? When a project plan gets started, it is important to consider whether service design is the method that you can or want to use. Service design is as much about how you plan the process as it is how you execute the plan once funded. Service design is a process that needs to be baked in from the very first days of the planning process. Determining how you will engage with the stakeholders and end users and what role that they play in the process will determine if you are using service design in an impactful way or if it is just service design theatre. What is service design theatre? This term service design theatre should not be confused with using theatre in service design. Especially in prototyping, there is a place for acting out your service in a way that you convey the experience or expected experience of your user to test your ideas. This is not the theatre we are talking about. We are talking about theatre in the sense of the idiom ‘going through the motions’. This is defined by Merriam-Webster as “to do something without making much effort to do it well”. Going through the motions service design theatre is about ticking boxes on a checklist, using the term because it is trendy, and trying to push things through that are not actually focused on the user and their experience. This kind of theatre helps nobody, wastes money and time, and eventually gives service design a bad reputation. When is it too late to consider service design If the project has been designed and submitted, that is a pretty good clue that it is too late to consider using service design. Unless, of course, you are willing and able (per the funding rules and regulations) to re-consider the basis of the project and have the funding for an experienced service designer. If the project has already started and plan has been made, then it is definitely too late to consider using service design. As mentioned earlier, service design, in addition to a mindset, is also a defined process. With the process consisting of phases of research problem definition ideation prototyping testing With this in mind, trying to retrofit a project with service design tools and methods is all but impossible to do in a meaningful way. And just adding it to the end, is just plain theatre. Conflicts in funding and using service design One of the foundations of service design is that we do not know the outcomes of the process before they reveal themselves in the research phase. To start with an outcome means that you are inherently not using the service design process. The fuzzy front-end concept in service design is all about not knowing and trusting in the process that will lead you to an answer. When it comes to funding applications in higher education, or even in projects in the private sector, the most used process is to start with an outcome and then move backwards to create a project plan. This is because the project funders don’t fund problems, they fund solutions. But there is a reason that the saying “Love the Problem, Not the Solution” is at the heart of the work that service designers do. It is because the fundamental understanding of the problem and co-creating with the people who have the problem, will lead to an appropriate solution. But a solution before the research is done is only guessing. This conflict easily leads to Service Design Theatre. Service design needs to be embedded Just like in an organisation, the aim should always be to embed service design into the project. This means that when an opportunity for funding comes along, the underlying foundation of the planning phase needs to use a service design approach from the very first days. To do this, seek out a service designer in your organisation or someone who is very familiar with the methodology, to participate from the early stages of planning. They can provide a perspective on the process and financial needs of using service design in your project. This need for embeddedness is why it would be important for all kinds of people in an organisation to learn about service design. Most people are in the “business” of designing services in some form, whether this is IT department HR student admission library innovation services. Everyone is creating something that someone else will need to use to accomplish some task. These are all services. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences.

Lue lisää

The Importance of Service Design in Organisations
http://A%20streetview%20of%20new,%20modern%20building%20right%20next%20to%20old,%20decaded%20building.
10.1.2023
Pamela Spokes

In short, service design is a method of purposefully designing services through a set process that emphasises co-creation with users and other stakeholders through customer research, prototyping, testing, and iteration. It is this iterative process, while putting the user(s) at the centre at each stage, that allows the service to evolve to the needs of the customer. This is a shift in not only mindset but procedure of how an organisation works. So how does an organisation begin to shift how it designs services and solves problems? It is not the process in and of itself that makes it important, but it is the outcomes of the process that does. There are four major outcomes that will help to make a shift to service design for your organisation impactful: inclusion a solid solution efficiencies business viability. It prioritises inclusion Determining who the stakeholders are in a service is important. Making sure that representatives of those stakeholders participate in the process is also important. If users and other stakeholders are not a part of the process, then the outcome will not be valid. One of the main issues with other kinds of service development processes is that they prioritise ‘knowing’ over ‘following the research to find out’. This can be seen when solutions are the first thing that groups or individuals begin to explore. Often this means the loudest voice gets heard or the highest rank gets to decide. This does not give any voice to the user or to those who are less extroverted. When you start with the solution, you usually only have the perspective of those who are delivering the service. Excluding real users, their lived experiences, and any kind of diversity from the development of concepts. It focuses on the problem and not the solution The mantra of almost every designer is Love the Problem, Not the Solution. As GM’s former Head of research Charles Kettering is attributed as saying: “A problem well stated is a problem half solved”. A lot of time in the service design process is used for learning about the users, their lives, and what the real problem is. It is only once the real problem is correctly identified that any solution ideation should be started. A great deal of effort by service designers is spent on holding participants back from trying to create solutions too early in the process. By delaying the ideation and solution part of the service design process, the problem gets thoroughly explored and identified. This will either confirm previous predictions or refute them. Both are acceptable outcomes of this beginning part of the process. Many times, service deliverers will know where the problem is, but are not at all sure as to the why. Without proper research, the why is only ever a guess. It is the why that is mainly explored during the research phase using qualitative research. Spending a lot of time on the solution without understanding the problem doesn’t really help anyone. It leads to efficiencies When a service design process is properly engaged, it will inevitably lead to efficiencies. This is because it should not include elements that are not necessary. Those should naturally be eliminated with proper research, prototyping, and testing. It will also not be solving the wrong problem – and therefore not solving the real problem. When you solve the wrong problem, you create a great amount of waste. Even with the most efficient or paired back bad service, will always have waste because it does not solve the underlying problem. As Professor John Seddon says 1 ":doing the wrong thing righter”. The goal is to have a service that helps the user to get the job done, not to make a less useful service more efficient. It is firmly about organisational balance Service design "aims at designing services that are useful, usable and desirable from the user perspective, and efficient, effective and different from the provider perspective”. - Birgit Mager, Professor of Service Design and Co-Founder of the international Service Design Network. This means that when done right, it insists that the end user and the business perspective is in balance. This means, whatever kind of organisation you have, it is vital to secure its future viability as well as desirability. Without a balance between what customers need and what an organisation can do profitably or within budget, there is no organisational viability. It is through service design that these two sides of the same coin can be optimised. It is a mindset shift At its very heart, service design is a mindset. This mindset, the way in which we approach problems from the moment they are seen, is so important in the success rate of solutions. This mindset shift, moving the focus from solutions to problem from organisation to user from failure to learning and from efficiency to impact, is so fundamental that it needs to be organisation-wide. If only a few people are shifting their mindset in the long run, this new way of working cannot solidly take hold. Resulting in developments within the organisation being uneven and disjointed. Service design needs to work holistically; using the mindset, the process, and the toolkit. This is important for organisations to design a future where they are being inclusive, their business objectives are being met, and the right problems are being solved. Everyone in the organisation has a part to play in it. Author Pamela Spokes works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has years of experience in university admin focusing on international recruitment, marketing, and the international student/staff experience. With a Bachelor’s from Canada, a Master’s degree from Sweden, an MBA in Service Innovation & Design from Laurea, and her AmO from Haaga-Helia, she is interested in purposefully designed experiences that are centred around the user. Don’t be surprised if she knocks on your door to talk about learning co-creation methods through intensive learning experiences. References Seddon, John: Keynote speech. 12th Annual Health Conference. 2016, Dublin, Ireland (beyondcommandandcontrol.com)

Lue lisää
Uudemmat postaukset