Tiedon janoa

  Toisen vuoden opiskelijoiden palaute on jälleen kahlattu läpi. Kriittisen palautteen ykköseksi nousi kestoaihe kurssikirjojen riittävyys - tai niiden riittämättömyys.   Kriittisen palautteen top 5: kurssikirjojen riittämättömyys aukioloajat palvelujen vieraus liian vähän tai ei ollenkaan tiedonhaun ohjausta liian paljon tiedonhaun ohjausta     Ymmärrän hyvin opiskelijan tuskan, kun tentti lähestyy ja kurssikirjaan on ”kilometrin mittainen” varausjono. Asiaa voi kuitenkin tarkastella monesta eri näkökulmasta: Yleisesti ottaen kirjastoinstituution toiminnan ydin on välittää laaja-alaisesti monipuolisia aineistoja asiakaskunnalleen. Tätä tehtävää kirjasto toteuttaa muodostamalla tarvittavia kokoelmia, dokumentoimalla ja järjestämällä tietoa sekä lisensoimalla kalliitakin e-aineistoja asiakkaan käyttöön. Huoli kirjastojen tulevaisuudesta ja pelko asiakkaiden menettämisestä kaupallisille toimijoille on suunnannut toimintoja myös toisaalle, kuten esim. treffi-iltojen järjestämiseen tai työkalujen lainaamiseen. Nyt on kuitenkin selvästi nousemassa keskustelu kirjaston roolista ja merkityksestä, jossa huhuillaan kirjaston alkuperäisen perusajatuksen perään. (Esim. Kirjastolehti 1 /2013)   Ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin myötä merkittävä osuus rahoituksesta tulee 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden ja valmistuneiden määrästä. Uudet mittarit tietysti laittavat miettimään, millaisia paineita tämä aiheuttaa kokoelmatyöhön. Onko ensisijaista taata kaikille kurssikirja, jotta saadaan opiskelijat nopeasti tuutista ulos vai laaja-alaisempi toiminta. Emme kuitenkaan haluaisi olla pelkkä kurssikirjalainaamo vaan haluamme tuottaa monipuolisia palveluja, joiden toteuttamisessa pitkälle koulutettu ja osaava henkilökuntamme pääsee toteuttamaan työnimua ja iloa.   Olen myös puhtaasti henkilökohtaisista syistä miettinyt tätä kurssikirja-asiaa. Tämän vuoden alussa Helsingin Sanomissa viitattiin tapaukseen, jossa oppilas joutui lopettamaan lukion, koska perheellä ei ollut varaa hankkia tarvittavia koulukirjoja (HS 9.1.2013, ”Leipää ilman, kirjoja vailla”). Oma lapseni on ammattiopistossa ja kyllä ammatillisenkin koulutuksen kirjahankintoihin kuluu kiitettävä määrä euroja. Koska toisen asteen oppikirjojen saatavuus kirjastojen kautta on käytännössä nolla, olenkin hieman ärtyneenä pohtinut kysymystä: miksi yhteiskunnan tulisi kustantaa kurssikirjat korkeakouluopiskelijoille?  Kysymystä voi siis tarkastella myös koulutusasteiden tasa-arvoisesta kohtelusta käsin.   Edellä olevat ajatelmat eivät suinkaan tarkoita sitä, ettemmekö haluaisi tehdä mitään kurssikirja-tilanteelle. Tehostamme kirjojen varaustilanteen seurantaa ja tarvittaessa teemme lisähankintoja. Meille voi tehdä hankintaehdotuksen netin kautta tai sähköpostitse kirjasto(at)metropolia.fi. Näin myös opettaja voi varmistaa että tarvittavaa aineistoa on hankittu kirjastoon (erityisesti silloin kun kyseessä on uusi kurssiaineisto). Lisäämme tiedotusta elektronisista aineistoistamme, sillä usein myös sieltä löytyy tarvittavia kurssikirjoja.   Kiitän opiskelijoita saamastamme palautteesta. Yhdessä voimme tehdä kirjaston palveluista entistä parempia.   Hellevi

Osallistuin viime kesänä Euroopan terveystieteellisten kirjastojen järjestön EAHIL:in (European Association for Health Information and Libraries) konferenssiin, joka järjestetään vuosittain. Talven lumisateen keskellä voi muistella innostuneita yliopistojen, korkeakoulujen ja sairaaloiden kirjastoihmisiä, Brysselin kesäpäiviä sekä tietysti suklaakauppoja. Sain konferenssiin osallistumista varten LM Tietopalvelujen matka-apurahan. Konferenssi oli järjestyksessä 25. eli kyseessä oli juhlavuosi. Teemana oli Health Information Without Frontiers ja konferenssissa käsiteltiin kirjastojen agendalla kaikkialla olevia aiheita: tiedonhankinnan opetus ja kirjaston rooli muuttuvassa opiskeluympäristössä, tekijänoikeudet, e-aineistot, uudet teknologiat, kansainvälinen yhteistyö. Puhuttiin myös näyttöön perustuvasta kirjastotyöstä ja käyttäjätutkimuksesta.   Osallistujajoukko oli varsin kansainvälistä, Pohjoismaista oli paljon osallistujia, samoin Venäjältä useita. Suomen näkökulmasta oli mielenkiintoista kuulla norjalaisten Itämeren alueen koulutusyhteistyöprojektista Baltian maissa ja Venäjällä Kaliningradista Murmanskiin. Kollegamme Meilahden kampuskirjasto Terkosta ovat aktiivisia kansainvälisessä yhteistyössä ja tässäkin projektissa oli heiltä edustaja mukana.   Tiedonhankinnan opetukseen liittyvissä sessioissa esiteltiin mm. belgialaisten Ghentin ja Liègen yliopistojen kirjastojen tekemiä tutkimuksia mm. opetusmetodien tehokkuudesta ja eri muotojen sopivuudesta informaatiolukutaidon opetukseen. Yhä selvemmin ollaan sitä mieltä, että kirjastotaitojen tai informaatiolukutaidon opetus tulisi olla integroitu substanssiopetukseen, jolloin sille on konkreettinen tarve, mikä taas motivoi opiskelijoita. Tutkimuksia oli tehty mm. interaktiivisten tutoriaalien tehokkuudesta informaatiolukutaidon opetuksessa (tämä esitys palkittiin EAHILin yleiskokouksessa konferenssin parhaana esityksenä)  ja ”minä osaan -testien” hyödyllisyydestä (opiskelijat arvioivat testeissä informaatiolukutaitoaan ennen ja jälkeen kurssin).   Konferenssin päätöspuhuja oli niin ikään Ghentin yliopistosta. Professori Martin Valcke puhui kirjaston avainroolista tutkimukseen perustuvassa oppimisessa, jossa opiskelijan rooli on aktiivinen: opiskelija ei ole vain tiedon kuluttaja, vaan muuttuu tiedon tuottajaksi. Kirjaston rooli on ikään kuin piilotettuna opiskeluprosessissa ja ”kirjasto-osaaminen” liittyy yhteen muun opiskeluosaamisen kanssa.   Susanna   Konferenssin kotisivut: http://www.eahil2012.be/ Kuvat konferenssin pitopaikan, Université catholique de Louvainin lääkepuutarhasta sekä kirjastovierailulta Euroopan komission keskuskirjastosta.