Käyttäjäkyselymme jatkuu: osallistu ja voit voittaa!

placeholder-image
20.3.2013

Kerro mielipiteesi kirjastostamme osallistumalla käyttäjäkyselyymme! Samalla osallistut arvontaan, jossa palkintoina on mm. e-kirjojen lukulaite, kirjoja ja elokuvalippuja. Vastausaikaa on 7.4. saakka, kyselyn löydät osoitteesta https://my.surveypal.com/Metropolia. Kiitos - mielipiteesi on meille tärkeä!

Leiritiellä on uusi RFID lainaus- ja palautusautomaatti

placeholder-image
12.3.2013

  Leiritien kirjastossa siirryttiin talvilomaviikolla RFID-aikaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kirjaston 26.000 nidettä alettiin tarroittaa RFID-tunnistetarroilla. Sitä varten saimme järjestemäntoimittaja Mikro-Väylältä kaksi konvertointiasemaa. Konvertointiasemilla työskenneltiin pareittain. Avuksi saimme henkilökuntaa muista kirjaston toimipisteistä.   Viikossa konvertoitiin noin 15.000 nidettä. Aikataulussa pysyttiin aika hyvin, vaikka tiistaina kiinteistössä syttyi tulipalo, jonka vuoksi työt täytyi lopettaa jo alkuiltapäivästä. Asiakkaan näkökulmasta suurin muutos on uusi lainaus-/palautusautomaatti. Asiakas voi nyt myös palauttaa kirjansa itse. Palautuskirjat laitetaan palautuksen jälkeen automaatin vieressä olevaan älyhyllyyn odottamaan kirjojen hyllytystä. Varatut ja muihin toimipisteisiin siirrettävät kirjat laitetaan automaatin alla olevan luukun kautta palautuslaatikkoon. Älyhylly varoittaa, jos siihen yrittää asettaa kirjan, joka ei sinne kuulu. Lainaaminen on helpompaa ja nopeampaa, kun kirjoja voi lainata tai palauttaa pieninä pinoina.   Samalla kirjastossa tehtiin myös muutama muu muutos: varattujen kirjojen hylly ja uutuuskirjat vaihtoivat paikkaa, jotta varatut kirjat saatiin lähemmäs lainausautomaattia. Toshiba-monitoimilaite siirrettiin kirjaston takaseinälle lehtilukutilan viereen.   RFID-tekniikka mahdollistaa entistä nopeamman lainaamisen ja palauttamisen. Kirjastolle tämä tarkoittaa myös pienempää hävikkiä ja nopeaa inventointia. Mahdollisuus olisi tulevaisuudessa myös ottaa opiskelijoilla käyttöön RFID-kirjastokortti, johon voitaisiin yhdistää myös esim. kopiokortti, opiskelijakortti tms. muita opiskelussa hyödynnettäviä kortteja.   Vanhat portit hälyttivät usein turhaan, mikä oli tylsää sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta. Uudet portit eivät turhia hälyttele ja kun hälyttävät, henkilökunnalla on käytössä sovellus, joka kertoo mikä kirja hälytyksen aiheuttaa! Totuttelua vaati se, että uudet portit ovat paljon entisiä herkemmät, hälyttävät jo kun menee tarpeeksi lähelle. Roskakori on jo siirretty vähän kauemmas porteista.   Ihan täydellistä hyötyä emme RFID-järjestelmästä saa ennen kuin kaikkien toimipisteiden aineistot on konvertoitu. Leppävaaran kampuskirjastossa konversio tullaan toteuttamaan 2013 kesän alussa. Muut kampuskirjastot tulevat RFID-järjestelmän piiriin yksi kerrallaan lähivuosina. Tavoitteena on, että kaikissa kampuskirjastoissa olisi RFID-lainaus ja palautus neljään kampukseen siirryttäessä.       Kaija & Päivi Y-K  

Lisää kurssikirjoja!

placeholder-image
22.2.2013

  Toisen vuoden opiskelijoiden palaute on jälleen kahlattu läpi. Kriittisen palautteen ykköseksi nousi kestoaihe kurssikirjojen riittävyys - tai niiden riittämättömyys.   Kriittisen palautteen top 5: kurssikirjojen riittämättömyys aukioloajat palvelujen vieraus liian vähän tai ei ollenkaan tiedonhaun ohjausta liian paljon tiedonhaun ohjausta     Ymmärrän hyvin opiskelijan tuskan, kun tentti lähestyy ja kurssikirjaan on ”kilometrin mittainen” varausjono. Asiaa voi kuitenkin tarkastella monesta eri näkökulmasta: Yleisesti ottaen kirjastoinstituution toiminnan ydin on välittää laaja-alaisesti monipuolisia aineistoja asiakaskunnalleen. Tätä tehtävää kirjasto toteuttaa muodostamalla tarvittavia kokoelmia, dokumentoimalla ja järjestämällä tietoa sekä lisensoimalla kalliitakin e-aineistoja asiakkaan käyttöön. Huoli kirjastojen tulevaisuudesta ja pelko asiakkaiden menettämisestä kaupallisille toimijoille on suunnannut toimintoja myös toisaalle, kuten esim. treffi-iltojen järjestämiseen tai työkalujen lainaamiseen. Nyt on kuitenkin selvästi nousemassa keskustelu kirjaston roolista ja merkityksestä, jossa huhuillaan kirjaston alkuperäisen perusajatuksen perään. (Esim. Kirjastolehti 1 /2013)   Ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin myötä merkittävä osuus rahoituksesta tulee 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden ja valmistuneiden määrästä. Uudet mittarit tietysti laittavat miettimään, millaisia paineita tämä aiheuttaa kokoelmatyöhön. Onko ensisijaista taata kaikille kurssikirja, jotta saadaan opiskelijat nopeasti tuutista ulos vai laaja-alaisempi toiminta. Emme kuitenkaan haluaisi olla pelkkä kurssikirjalainaamo vaan haluamme tuottaa monipuolisia palveluja, joiden toteuttamisessa pitkälle koulutettu ja osaava henkilökuntamme pääsee toteuttamaan työnimua ja iloa.   Olen myös puhtaasti henkilökohtaisista syistä miettinyt tätä kurssikirja-asiaa. Tämän vuoden alussa Helsingin Sanomissa viitattiin tapaukseen, jossa oppilas joutui lopettamaan lukion, koska perheellä ei ollut varaa hankkia tarvittavia koulukirjoja (HS 9.1.2013, ”Leipää ilman, kirjoja vailla”). Oma lapseni on ammattiopistossa ja kyllä ammatillisenkin koulutuksen kirjahankintoihin kuluu kiitettävä määrä euroja. Koska toisen asteen oppikirjojen saatavuus kirjastojen kautta on käytännössä nolla, olenkin hieman ärtyneenä pohtinut kysymystä: miksi yhteiskunnan tulisi kustantaa kurssikirjat korkeakouluopiskelijoille?  Kysymystä voi siis tarkastella myös koulutusasteiden tasa-arvoisesta kohtelusta käsin.   Edellä olevat ajatelmat eivät suinkaan tarkoita sitä, ettemmekö haluaisi tehdä mitään kurssikirja-tilanteelle. Tehostamme kirjojen varaustilanteen seurantaa ja tarvittaessa teemme lisähankintoja. Meille voi tehdä hankintaehdotuksen netin kautta tai sähköpostitse kirjasto(at)metropolia.fi. Näin myös opettaja voi varmistaa että tarvittavaa aineistoa on hankittu kirjastoon (erityisesti silloin kun kyseessä on uusi kurssiaineisto). Lisäämme tiedotusta elektronisista aineistoistamme, sillä usein myös sieltä löytyy tarvittavia kurssikirjoja.   Kiitän opiskelijoita saamastamme palautteesta. Yhdessä voimme tehdä kirjaston palveluista entistä parempia.   Hellevi