Tiedon janoa

Viime perjantaina eduskunnan Kansalaisinfossa oli tarjolla yhteiskuntatietoa joka lähtöön yhdeksän kirjaston esitellessä palvelujaan. Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteellisen kirjastoverkoston tapahtumassa osallistuvat kirjastot pitivät 10-20 min puheenvuoron, lisäksi esittäydyimme omilla ständeillämme. Yleisöäkin oli paikalla mukavasti. Kiitokset Eduskunnan kirjastolle järjestelyistä!   Yhteiskunnallista tietoa tarvitaan monilla Metropoliankin opiskelualoilla ja luonnollisesti työelämässä. Oman kirjastomme tarjonnan lisäksi ohjaamme asiakkaitamme tarvittaessa muihinkin alueen kirjastoihin. Tähän viime perjantain tapahtuma antoi minullekin taas lisää eväitä.   Pääkaupunkiseudulla tilanne on tiedonhakijalle todella hyvä: täällä toimii paljon erilaisia organisaatioita, joiden kirjastoa pystyy kuka tahansa käyttämään. Paikalla olleista kirjastoista kooltaan suurimpia olivat Helsingin yliopiston kirjasto ja Metropolia Amk:n kirjasto. Monet pienemmät mutta tarkkaan erikoistuneet kirjastot ja tietopalvelut voivat kuitenkin palvella erinomaisesti vaikkapa opinnäytetyön tekijää tai ohjaavaa kirjastoammattilaista.   Omassa osuudessani kerroin lyhyesti Metropoliasta ja verkostomaisesta kirjastopalvelustamme.  Keskeisimpien verkkopalvelujemme, MetCatin, Nellin ja LibGuides-oppaiden, lisäksi puhuin tiedonhaun ohjauksesta opintojen eri vaiheissa. Hieno lisä oli lehtori Mai Salmenkankaan kommenttivideo opetuksen ja kirjaston yhteistyöstä Degree Programme in Social Services -tutkinto-ohjelmassa. Kiitokset vielä Maille! Tauolla sain käydä mielenkiintoisia keskusteluja mm. tulevasta kampusmuutoksestamme ja ohjauksesta LibGuides-verkkopalvelussa.     Päivän parhaita tärppejä:   Eduskunnan kirjasto tuottaa verkkosivuilleen tietopaketteja ajankohtaisista lakihankkeista. Lisäksi heillä on erinomainen, tilava lukusali Helsingin keskustassa - avoin kaikille. Kehitysvammaliiton kirjastossa on erikoisosaamista vammaisista ja heidän palveluistaan. Helsingin yliopiston kirjasto: laajimmat kokoelmat ja tilat - kruununjalokivi Kaisa-talo keskustassa Nuorisotiedon kirjasto seuraa 200 lehden artikkeleita, keskeisimmät niistä on haettavissa myös heidän verkkopalvelunsa kautta. Erityisesti suosittelen Nuorisotiedon kirjastoa Metropolian sosiaalialan opiskelijoille ja opettajille, mainiot kokoelmat lähellä Pasilassa! Tilastokirjastolla on mittavat verkkopalvelut. Uudet tilastojulkaistut jaetaan Twitterissä (@Tilastokeskus) ja Facebookissa päivystää Tilastotohtori. Kuntaliiton kirjasto keskittyy kunta-alan tietoon, esim. kunnallisiin palveluihin. Lastensuojelun keskusliiton kirjasto toimittaa lasten hyvinvointiin liittyviä uutiskirjeitä alan tapahtumista, tutkimuksista ja lainsäädännöstä. Väestöliiton kirjasto tarjoaa tietoa mm. väestöstä, perheistä ja monikulttuurisuudesta sekä Suomessa että kansainvälisesti.   Tiedot kaikkien näiden kirjastojen palveluista ja aineistoista löytyvät niiden omilta verkkosivuilta. Ensimmäisellä asiointikerralla kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kirjoja ja muuta ”perinteistä” aineistoa voivat lainata kaikki asiakkaat. Verkkoaineistoja kuten e-lehtiä ja e-kirjoja sen sijaan käytetään yleensä kunkin kirjaston tiloissa paikan päällä.   -Raisa

  Metropolian opiskelijakunta METKAn järjestämä MetroSport on Metropolian lukuvuoden avaus, joka kokoaa joka vuosi opiskelijat ja henkilöstön Olympiastadionille starttaamaan syksyn rennossa ja energisessä hengessä. Myös muiden korkeakoulujen opiskelijat ovat tervetulleita tilaisuuteen.   MetroSportissa voi tutustua erilaisiin liikunta­ ja urheilulajeihin sekä kulttuuritoimintaan. Tapahtumassa jaetaan myös tietoa Helsingin liikuntaviraston toiminnasta sekä muista pääkaupunkiseudun liikuntamahdollisuuksista. Osallistujilla on mahdollisuus kokeilla uusia sekä vanhoja ja tuttuja liikuntalajeja jalkapallosta capoeiraan, baseballista kiipeilyseinään.   Kirjasto oli mukana MetroSport-tapahtumassa kolmatta kertaa. Tänä vuonna meillä oli kaksi ständiä: kirjarata ja e-kirjalataamo.   Kirjarata   Kirjaradalla, joka järjestettiin nyt jo toista kertaa, testattiin miten tieto pysyy opiskelijan pään päällä. Poistokirjoista ja kuljetuslaatikoista rakennettu rata piti kiertää kirja pään päällä. Rata oli niin suosittu, että haalarimerkit loppuivat kesken, osa saa omansa jälkitoimituksena.   Sopivan kirjan sai itse valita: iso tai pieni, kova- tai pehmeäkantinen, suomen- tai englanninkielinen… Valintaan lienee vaikuttanut myös ulkoiset tekijät, kuten pään muoto ja hiustyyli. Tyylejä oli monia: kirja auki, kirja kiinni, pää vinossa, selkä mahdollisimman suorana, jalat hiukan koukussa, kävellen, hölkäten. Muutamat innostuivat testaamaan kuinka monta kirjaa pään päällä radasta voi selvitä - ennätys on nyt neljä.   E-kirjalataamo   E-kirjalataamo oli sisätiloissa taistelemassa huomiosta tankotanssin ja Positian ilmaisen hieronnan kanssa. Mutta ei hätää! Lataamoon pysähtyi erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joille e-kirjat eivät olleet ennestään tuttuja. Näille ja useille muille e-kirjoista aidosti kiinnostuneille oli kiva esitellä kirjaston laajaa tarjontaa.   MetroSportista sai taas innostusta arkiseen puurtamiseen: aurinko paistoi, sai tavata tuttuja työkavereita muista toimipisteistä ja haukata metkalaisten tarjoamaa päärynää!   Ensi vuonna uudestaan!   Kaisu ja Päivi Y-K   Katso timelapse-video kirjaradasta: IMG_0187   Lisätietoa tapahtumasta: Metrosportin verkkosivut: http://www.metrosport.fi/  

Osallistuin kesäkuun alussa mielenkiintoiseen tiedon visualisoinnin koulutukseen amk-kirjastolaisille. Päivä kokosi yhteen viestintätehtävissä työskenteleviä ympäri Suomea Helsinkiin Arcada-ammattikorkeakoululle. Markku Tähtinen ja Päivi Keränen Metropolia Amk:sta kouluttivat, järjestelyistä vastasi Amkit-konsortion viestintäryhmä. Kiitos kaikille!     Tyvestä puuhun - perusasiaa visualisoinnista   Lähdimme matkaan aivan perusteista - ja hyvä niin. Tiedon visualisoinnilla tarkoitetaan alkujaan ei-kuvallisen tiedon esittämistä tunnistettavan ja ymmärrettävän kuvan avulla. Visualisoinnin onnistumisessa olennaista on mielenkiintoisen näkökulman löytäminen ilmiöön sekä sitä parhaiten kuvaavien mittarien valinta. Pelkistämällä ja tiivistämällä tieto tuodaan miellyttävästi esille ja se on helppoa omaksua.   Näkö on ihmisen aisteista hallitsevin ja elinympäristömme tulvii kuvallisia ärsykkeitä. Tiedon visualisointi pyrkiikin nostamaan olennaisina pidetyt asiat informaatiotulvasta esiin. Ihmisellä on taipumus nähdä sarjoja ja toistuvuutta. Huomiokyky kiinnittyy tietoon, joka on jonkinlainen poikkeus. Näitä asioita voidaan ja kannattaa käyttää hyväksi pakattaessa tietoa kuvalliseen muotoon infograafeiksi.   Kahlasimme ripeästi läpi erilaisia tapoja tuoda tieto kuvallisesti esille. Visualisoinnit tasapainoilevat yleensä kahden peruskuvatyypin välillä. Ikoninen kuva muistuttaa mahdollisimman paljon nähtyä ja onkin ymmärrettävä erilaisista taustoista tuleville näkijöille. Skemaattiseen kuvaan taas on lisätty ei-näkyvää informaatiota - siksi se pystyy selittämään esim. syy- ja seuraussuhteita, mutta se myös vaatii näkijältään enemmän.     Näkyvyyttä ja uskottavuutta infografiikalla   Sinänsä trendikkäällä tiedon visualisoinnilla on varsin pitkät historialliset juuret: esimerkiksi edelleen käytössä olevat pylväsdiagrammit ja aikajanat otettiin käyttöön jo 1700-luvulla. Tiedon kuvaamisen tavat ja tekniikat ovat toki lisääntyneet ja kehittyneet ajan kuluessa. Yksi eloisimpia ja mielenkiintoisimpia päivän aikana nähtyjä esimerkkejä oli ruotsalaisen professori Hans Roslingin esitys hyvinvoinnin kasvusta.  Vaikka esityksen onkin tuottanut laajempi työryhmä, voin vain ihailla Roslingin heittäytymistä asiansa esittämiseen. Enemmän tätä myös kirjastotyöhön!   Pomminvarmoja patenttiratkaisuja ei valitettavasti ole oikean visualisointitavan valintaan. Aiheen lisäksi käytössä olevat resurssit vaikuttavat. Selkeän ja yksinkertaistetun esityksen taakse piiloutuu usein paljon aikaa ja raakaa työtä. Vähenevien resurssien aikana tämä voi tuntua kirjastoissa(kin) ylellisyydentavoittelulta. Nykymaailmassa hyvä grafiikka on kuitenkin jo uskottavuuskysymys - niinpä uskonkin myös kirjastoissa visuaalisuuteen käytetyn työajan satavan takaisin omaan laariin. Viestimme fyysisissä kirjastotiloissa ja verkossa jatkuvasti eri tavoin. Kuten joku työpajan osallistuja päivän päätteeksi totesikin, koulutus muutti käsitystä, mistä kaikesta työhömme liittyvästä voisikaan kertoa kuvin! Näkymä innostaa jos kohta musertaakin hiukan. Onneksi itse tekemisen lisäksi ja sijaan monialaisessa ammattikorkeakoulussamme voisi löytyä mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita tällaisiakin projekteja toteuttamaan. Sulattelu jatkuu edelleen. Toisen puolen päivästä ideoimme ja harjoittelimme visualisointia käytännössä. Ilmaisella Piktochart-ohjelmalla syntyi monenlaisia häkkyröitä amk-kirjastoista kerätyistä tilastotiedosita. Hauskin ja samalla koskettavin oli mielestäni tämä:       Lisätietoa sekä mielenkiintoisia ja kauniita visualisointeja: informaatiomuotoilu.fi (mm. kirjastoaiheinen graafi: http://informaatiomuotoilu.fi/08_helmet_halutuimmat_tieto_final_web.jpg) gapminder.org eagereyes.org/   - Raisa