Tiedon janoa

Olin Erasmus-vaihdossa Kööpenhaminassa Professionshøjskolen Metropolin järjestämällä Staff weekillä 10.-14.11.2014. Kirjastoon tutustujia oli yhteensä 6: Suomesta, Norjasta, Liettuasta, Itävallasta ja Espanjasta. Jo heidän tapaamisensa oli mielenkiintoista ja antoi perspektiiviä omaan tekemiseen. Miten erilaiset ovat näkemykset kirjastotyön ytimestä, miten erilaisissa vaiheissa ollaan verkkopalveluiden kehittämisessä ja millaisissa työkulttuureissa eletään.   Metropolissa koulutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, opiskelijoita on kaikkiaan 11 000. Kampuksia on eri puolilla Kööpenhaminaa, mutta rakenteellinen keskittäminen on jo vähentänyt kirjastojen määrän kahdeksasta neljään. Määrä tulee vielä vähenemään, kun terveysravitsemuksen koulutus yhdistetään isompaan yksikköön.     Teemana e-learning   Staff weekin teemana oli e-learning - palveluiden ja aineistojen digitalisointi onkin yksi koulun keskeisistä strategisista tavoitteista. Kurssiaineistoja digitoidaan paikallisen Kopioston kanssa tehdyn sopimuksen luvalla. LibGuides-oppaat ovat käytössä, opiskelijoiden kanssa tehdään yhdessä opastusvideoita ja kirjastoon pääsee 24/7. Kirjastotyön fokus on vahvasti siirtymässä kirjoista e-aineistoihin ja opastukseen. Talon johdolle on kehitetty organisaation intranettiin uusi palvelu, jonne informaatikko kuratoi politiikkaan, opetukseen ja terveydenhoitoon liittyviä uutisia.   Kirjaston palveluiden sähköistetään tiiviissä yhteistyössä Metropolin tietohallinnon kanssa. Tietohallinnon päällikkö pohti esityksessään uusissa oppimisympäristöissä tarvittavaa uutta pedagogiikkaa ja opiskelun tehostamista. Miten saadaan opiskelijat oikeasti opiskelemaan 40 h viikossa? Millainen ylipäätään on tulevaisuuden kampus? Erittäin tärkeänä hän piti digitaalisen lukutaidon edistämistä - tässä kirjastolla on merkittävä rooli. Digitaalinen lukutaito ei ole vain kykyä etsiä, arvioida ja käyttää sähköisessä muodossa olevaa tietoa. Siihen liittyy oleellisesti myös kyky käyttää sähköisen median välineitä, tuottaa sisältöjä verkkoon sekä luoda ja ylläpitää omaa digitaalista identiteettiä.   Palveluiden digitalisoituminen on vahva trendi koko tanskalaisessa yhteiskunnassa. Juuri vierailumme alla oli tehty päätös, että kaikki valtion ja kuntien hallinnolliset palvelut ovat saatavilla vain verkossa, ellei kansalaisella ole erityisen painavaa syytä toimittaa asiaansa vanhaan malliin paperilla. Sanoisin että tämä on aika radikaali muutos ja se herättikin kysymyksiä ja keskustelua isäntiemme parissa.       Tutkijapalvelut kehitteillä   Kirjastossa kehittämistyön alla olivat myös ns. tutkijapalvelut. Metropolin tavoitteena on, että koko henkilöstöstä puolella on tohtorin tutkinto. Kirjastonjohtajan mukaan tämä tuo lisävaatimuksia kirjastotyölle. Siitä ei vielä ollut tarkkaa näkemystä, mitä kaikkea se käytännössä tarkoittaa. Toinen näkökulma tutkijapalveluihin on se, millaisia palveluita kirjastossa on Metropolissa tehtäville tutkimushankkeille. Oli hienoa kuulla ja ehkä myös aiheutti pienen kateuden piston, että kirjasto on partnerina tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Informaatikoilla on tiedekunnan johtajien kanssa kokouksia, joissa saadaan tietoa tulevista hankkeista. Hankkeiden rahoitushakemuksissa tulee olla mukana pieni kirjallisuuskatsaus, jonka tekee kirjasto. Mm. näin kirjasto saa tietoa hankkeista ja voi itsekin aktiivisesti markkinoida palveluitaan ja aineistojaan hankkeisiin.       Lähiökirjaston uusi konsepti     Virallisen ohjelman ulkopuolella kävin tutustumassa Ørestadin lähiössä olevaan uuteen kaupunginkirjaston yksikköön. Siellä on hienosti otettu käyttöön kirjastokonsepti, joka on uuden kirjasto-ohjelman mukainen. Ørestadin kirjasto on n. 10 vuotta vanhan lähiön keskeinen kulttuurikeskus, jossa toimintaa on lähdetty kehittämään tilakäsitteen kautta. Niin fyysisillä kuin virtuaalisilla tiloilla edistetään asiakkaan kokemuksellisuutta, voimaantumista, luovuutta ja osallisuuden tunnetta. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja asukkaiden kanssa. Voit lukea tästä lisää Kreodin jutusta ”Yhteistyö ja elämykset – uuden kirjastotyön ytimessä”.   Kaikkiaan Erasmus-vaihto oli mielenkiintoinen, ammatillisesti kehittävä ja virkistävä. Suosittelen kaikille rohkeasti matkaan lähtemistä.   Hellevi    

Työtehtävien moninaisuus on mielestäni kirjastoalalla työskentelyn suola ja sokeri. Siksi ei tuntunut hetkeäkään vieraalta ajatukselta vaihtaa yhdeksi päiväksi viikossa toiseen toimipisteeseen, kun minua tähän kysyttiin. Olin (ja olen yhä) innoissani. Työn monipuolistuminen, monialaisuus, hiljaisen tiedon jakaminen, työhyvinvointi. Nämä asiat nousivat mieleeni, kun ryhdyin pohtimaan kulunutta syksyä, jonka olen jakanut Myyrmäen ja Leppävaaran toimipisteiden välillä.   Eroavaisuudet perustehtävissä ovat luonnollisesti hyvin vähäisiä, yhtä kirjastoa kun ollaan vaikka toimipisteitä onkin monta. Alusta asti uusia tehtäviä minulle ei siis tullut opeteltavaksi. Asiakkaiden tiedontarpeet ja sen myötä kokoelman painopisteet ovat kuitenkin erilaiset. Leppävaarassa keskitytään tekniikan eri alueisiin, Myyrmäessä liiketalous on suurin.     Uutta sisältöä työhön   Työskentely kahdessa toimipisteessä on antanut paljon sisältöä työhöni. Tärkeimmät tässä:   1. Äärimmäisen arvokasta hiljaista tietoa Kun on työskennellyt kirjastoalalla vasta muutaman vuoden, kokeneemmat kollegat ovat minulle aarrearkkuja.   2. Kokonaiskuvan hahmottaminen Isoa kuva isosta organisaatiosta ei ole helppo saada, mutta tänä syksynä sekin on avautunut paremmin. Kun pystyy yhdistämään eri alojen opiskelijoiden ja opettajien tiedontarpeita,  on lopputuloksena sujuvampaa asiakaspalvelua.   3. Laajempi aineistojen tuntemus Monien e-aineistojen sisällöt ovat tulleet tutummiksi. Lisäksi liiketalouden aineistoja käytetään hyvin monella eri koulutusalalla ja niistä saatu syvempi tuntemus palvelee varmasti jatkossa.   4. Ihania lähityökavereita Ilman rentoa työympäristöä ja työkavereita joilta voi aina kysyä neuvoa, ei hommista tulisi mitään.   5. Uusi työmatka Tämä ei ehkä kuulosta merkittävältä, mutta pienet muutokset rutiineissa tekevät ihmiselle hyvää :).   Toivottavasti tällaisia mahdollisuuksia tarjoutuu myöhemminkin. Kiinnostavaa olisi päästä kokeilemaan myös sote- ja kulttuuripuolen kirjastojen asiakaspalvelussa työskentelyä.   Annika J.

  Peliala on Suomessa nyt erityisen suosittua, mistä todistaa alan liikevaihdon ja työllistävyyden kasvu vuosina 2004-2013. Erityisesti suomalaisen pelitoimialan osaamisen ja liiketoiminnan kasvuun vaikutti Rovion vuonna 2009 julkaisema Angry Birds-peli. Se lisäsi myös tietoisuutta alan kasvupotentiaalista (Peliteollisuus 2014, 7-44).   Myös Metropolia Ammattikorkeakoulu on kouluttanut lisää pelialan osaajia ja osallistunut mm. Game Cluster-hankkeeseen. Keväästä 2012 kesään 2014 kestäneessä hankkeessa kehitettiin ja innovoitiin pelituotantoa ja sen kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä. Lisäksi siinä rakennettiin pelialan kehitys- ja koulutusympäristöjä sekä tuotettiin viestintä- ja markkinointimateriaalia peliklusterille (Etelä-Suomen EAKR-ohjelma 2007-2013 teemahankkeet, s. 4). Hankkeeseen osallistunut Metropolian opettaja tarvitsi hankkeen loppuraporttiin taustatietoa pelialan opinnäytetöistä ja niiden määrän kehityksestä viime vuosina ammattikorkeakoulusektorilla ja erityisesti Metropoliassa. Apua ongelmaan löytyi kirjastosta.   Pelialan opinnäytteiden määrä kasvussa?   Tällainen opettajalta saatu tiedonhaun aihe oli mielenkiintoinen. Näkyisikö pelialan suosion kasvu ja innostus pelialaan myös ammattikorkeakouluissa tehtyjen opinnäytteiden määrässä? Olisiko vuoden 2009 jälkeen nähtävissä Angry Birdsin hypetyksen vaikutusta? Paljonko Metropoliassa on tehty pelialaan tai pelaamiseen liittyviä opinnäytteitä ja onko niiden määrässä tapahtunut nousua? Entä mikä oli tilanne muissa ammattikorkeakouluissa?   Päätin tutkia asiaa pääasiassa Metropolian kirjaston MetCat -tietokannan ja valtakunnallisen Theseus-tietokannan kautta. Theseus sisältää Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytteet elektronisessa muodossa. MetCatista löytyy tiedot opinnäytteistä ennen vuotta 2008. Sen jälkeen opiskelijoita on ohjattu syöttämään työnsä Theseukseen. Vuodesta 2010 lähtien Metropoliassa on pyritty siihen, että kaikki työt talletetaan Theseukseen. Muiden ammattikorkeakoulukirjastojen linjausta opinnäytteiden sähköiseen tallentamiseen en lähtenyt selvittämään, vaan tyydyin tutkimaan muiden ammattikorkeakoulujen pelialan opinnäytteitä pelkästään Theseuksesta.   Pelittääkö Theseus?   Rajasin hakutulostani siten, että opinnäytteen kosketuspinnan peleihin piti olla tekninen tai liittyä esim. pelaamisen terveysvaikutuksiin tai pelien markkinointiin. MetCatista löytyi ensimmäinen opinnäyte vuodelta 1997, joka koski peliprojektin kehitysprosessia. Sen jälkeen pelialan opinnäytteitä oli tehty Metropoliassa (tai Metropolian edeltäjäorganisaatioissa) keskimäärin muutama kappale vuodessa. Vuonna 2007 niitä tehtiin jo 10 kappaletta. Yhteensä suomen- tai englanninkielisiä opinnäytteitä löytyi MetCatista 180 kappaletta vuosilta 1997-2014.  Allaolevassa kuvassa on nähtävissä MetCatista ja Theseuksesta löytyneet Metropolian pelialan opinnäytteiden määrät vuosittain. Theseuksesta pelialan opinnäytteitä vuosilta 2008-2014 löytyi 563 kappaletta, joista suurin osuus oli Metropoliassa julkaistuja (23% ,129 kpl). Toiseksi eniten oli julkaissut Tampere (63 kpl) ja kolmantena Kajaani (46 kpl). Kuvassa on mukana kymmenen eniten pelialan opinnäytetöitä Theseuksessa julkaissutta ammattikorkeakoulua.     Kuvasta on nähtävissä, että pelialan opinnäytteitä tehdään koko ajan enemmän tai ainakin niiden sähköinen julkaiseminen on lisääntynyt. Metropoliassa niiden määrä on kasvanut vuodesta 2011 puolella ja sama tilanne on Tampereella, Turussa ja Mikkelissä. Opinnäytteiden määrän kasvu huipentuu vuoteen 2013, jolloin niitä julkaistiin eniten. Tosin määrän kasvu näyttää jatkuvan vuonna 2014 Metropoliassa, Kymenlaakson sekä Karelia-ammattikorkeakouluissa. Peliala kiinnostaa opiskelijoita siis edelleen. Alan koulutukseen on Metropoliassakin panostettu vuodesta 2012 lähtien lisäämällä sen kurssitarjontaa huomattavasti (Metropolia panostaa pelikoulutukseen). Ehkäpä Metropolian osalta on tulevaisuudessa odotettavissa vieläkin enemmän pelialan opinnäytteitä ja pelialan osaajia.   Uusimmassa Focus-lehdessä käsitellään myös pelialaa Metropoliassa: http://www.e-julkaisu.fi/metropolia/focus_1_2014/   Saija