Omatoimiaika nyt myös Tikkurilassa
Tikkurilan toimipisteen kirjastossa siirryttiin viimeisenä Metropolian kirjastoista RFID-tarrojen ja omatoimikäytön aikaan. Aineiston RFID-tarroitus oli alun perin suunniteltu tehtäväksi siinä vaiheessa, kun muutto Arabianrantaan olisi ajankohtainen. Kuitenkin jo viime lokakuun puolivälissä ruvettiin selvittämään RFID-aikaan liittymistä myös Tikkurilassa. Kirjastolla oli vielä vähän jäljellä investointirahaa ja se haluttiin käyttää RFID-laitteisiin ja tarroitukseen. Tarroitus alkoi 3.12.2015 ja saatiin valmiiksi 8.2.2016. Jokainen kirjaston reilusta kymmenestä tuhannesta kirjasta sai uuden RFID-tunnistetarran. Onneksi tarroitustyössä oli auttamassa henkilökuntaa muista toimipisteistä. Ennen tarroitusta kirjahyllyjä käytiin aika tarkasti läpi ja poistoja tehtiin paljon. Poistoon menevät poimittiin hyllyistä pois RFID-tarroituksen tieltä. Näitä järjestelmästä poistettavia kirjoja on vieläkin jonkin verran odottamassa lopullista poistoa. Joulun ja uudenvuoden pyhien lisäksi myös lämpötila asetti rajoituksia ja hidastuksia tehtävälle. Loppiaisen jälkeen lämpötila kirjastossa oli vain 11 astetta (sentään plussaa!), mutta pariin päivään tarroitustyössä ei tarjennut olla pitkiä aikoja kerrallaan. Tikkurilan aineisto on myös kaikkea muuta kuin standardimittaista, joten työ eteni hitaasti. Saimme ahtaisiin tiloihin sopivan, näppärän ja pienen liikuteltavan tarroituspöydän tabletteineen, mutta kookkaat kirjat asettivat omat haasteensa. RFID-aikaan siirtyminen mahdollisti sen, että Tikkurilassa voitiin ottaa käyttöön omatoimiaika karkauspäivänä 29.2. Ensimmäisen omatoimiaamun ensimmäisen asiakkaan hymyillen lausuttu kommentti oli: "Loistavaa palvelua!" Minna ja Sinikka
Kirjasto palvelee myös chatissä
Metropolian kirjaston verkkopalveluihin - verkkosivuille, MetCatiin, LibGuides -oppaisiin - on liitetty chat-palvelu. Palvelu on avoinna arkipäivisin, useimmiten ainakin kymmenen ja kahden välillä. Kun chatin toisessa päässä on joku vastaamassa, näkyy verkkopalvelun oikeassa alalaidassa aktiivinen chat-ruutu. Kun chatissä ei ole kukaan vastaamassa kysymyksiin, menevät ne kirjaston palvelupyyntöjärjestelmään - ihan kuin lähettäisit kysymyksen sähköpostilla. Ja vastaus tulee pienellä viiveellä - kun vain muistat jättää vastausosoitteen eli sp-osoitteen. Chat-kysymykset vuonna 2015 Kysymyksiä tulee noin reilu sata kuukaudessa, tähän mennessä vilkkain kuukausi on ollut viime syyskuu: 196 chat-kysymystä eli keskimäärin yhdeksän kysymystä päivässä. Tammikuussa kysymyksiä tuli 98. Asiakaspalvelun koko kirjo Millaisia kysymyksiä chattiin sitten tulee? Kaikenlaista, kuten kirjaston asiakaspalvelussakin. Mutta toki verkossa kysymykset liittyvät usein jonkin verkkopalvelun käyttöön. MetCatiin liittyvät kysymykset ovat tyypillisesti aika käytännönläheisiä: kuinka löydän tietyn kirjan saatavuustiedon MetCatissa? kuinka teen varauksen? miksi en pääse kirjautumaan MetCatiin? mitä teen, kun en muista PIN-koodia? miksi en saa uusittua lainojani? Monet kysymykset pyörivät e-aineistojen käytön ympärillä: miten käytän tietokantaa kotoa? miksi jokin tietokanta ei aukea? miksi jokin tietty aineisto ei avaudu tietokannassa? miten saan ladattua e-kirjan? Paljon myös kysytään aukioloaikoihin tai yhteystietoihin liittyviä asioita. Tai minne lainoja voi palauttaa, kun kirjasto on suljettu. Aina kysymykset eivät varsinaisesti liity kirjaston toimintaan, vaan tulostukseen, opinnäytetyöprosessiin tai valmistumiseen. Myös niihin pyrimme vastaamaan parhaan kykymme mukaan. Siis eteen voi tulla kaikenlaista, kuten myös kirjaston tiskillä. Ei pääse käymään työ turhan tylsäksi. :-) Käytännön kysymyksiä ja vastauksia Alla hieman konkretiaa eli erään tiistaisen chat-päivystysvuoron (klo 9 - 12) kysymykset ja lyhyiksi editoidut vastaukset. Usein chat-keskustelu on aika pitkä: asiakas kysyy kysymyksen, josta keskustelu lähtee etenemään niin, että kirjaston asiakaspalvelija kysyy tarkentavia kysymyksiä ja antaa ehdotuksia. K: Onko kirjastolla tarjolla valmiita kyselylomakepohjia opinnäytetyön tekijälle? V: Ei, kirjasto ei tarjoa valmiita kyselylomakepohjia. Niitä kyllä löytyy tutkimusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Ja aina voi vilkaista Theseuksesta: yleensä opinnäytetyön liitteenä on kyselylomake tai vaikka haastattelurunko - jos sellaisia on työssä käytetty. K: Haluaisin tietää Myyrmäen kirjaston aukioloajat tänään. V: Tiistaisin kirjastossa on asiakaspalvelu klo 10-17, omatoimiaika 8-20 K: Hei, jos laitan postissa teille VALMISTUMINEN/KÄYTÄNNÖN ASIAT-LOMAKKEEN, voitteko allekirjoittaa tuon kohdan että olen laittanut työni Theseukseen, en kerkeä aukioloaikoina käymään kirjastossa? V: Tuo kohta valmistumislomakkeessa voidaan kuitata myös opintotoimistossa, Theseuksen työt ovat avoimesti verkossa kaikkien nähtävillä (pikaisen tarkistusprosessin jälkeen). K: Minulla oli eilen eräpäivä kirjoilleni ja nyt maksuiksi on kertynyt 14e, joten en voi lainata kirjoja uudestaan. Kirjoja on suuri kasa, enkä tiedä millä saisin kuskattua ne kaikki koululle, niin onko maksua mahdollista maksaa esim. laskulla tms. jotta voisin uusia kirjat ilman turhaa kirjojen edestakaisin kuskausta? :) V: Valitettavasti maksuja ei voi toistaiseksi maksaa kuin kirjastossa paikan päällä. Eikä ihan kaikkia kirjoja tarvitse ottaa mukaan kirjastoon, vain lyhytlainakokoelman erääntyneet lainat. (Tämä oli aika pitkä keskustelu). K: Mistä saisin tietooni, löytyykö Soffarin kirjastosta Toimintaterapeuttiliitto Ry:n jäsenlehteä? V: MetCatistahan tuo tieto löytyy. http://metcat.metropolia.fi -Päivi Ylitalo-Kallio ja Raisa Karhu
Shoppaa ja flippaa – tieto esiin opiskelijalähtöisesti
Syksyinen Tallinna antoi onnistuneet puitteet ECIL -konferenssille (European Conference on Information Literacy) viime lokakuussa. Kiinnostuin eniten erilaisista tiedonhankinnan ohjauksen ideoista ja kokeilusta, joissa on tavoiteltu opiskelijalähtöisyyttä. Ajatuksena oli tietenkin tuoda uusia vinkkejä omaan työhömme Metropolian kirjastoon. Nyt, pari kuukautta konferenssin jälkeen, päällimmäisinä mielessä ovat tuliaiset Dubaista ja Amsterdamista. Shoppaa! Opinnäytetyötään aloittavalla opiskelijalla ei välttämättä ole selkeää kuvaa itse tutkimusprosessista ja tiedonhankinnasta. Tehtävä voi näyttäytyä monimutkaisena ja vaikeana, epäonnistuminenkin pelottaa. Tavallista on myös käsitys, että googlaaminen riittää opinnäytetyön tiedonhakuun. Näin kertoi kokemuksistaan Lorraine Kelley Middlesex Universityn kirjastosta Dubaista. Opinnäytetyötään pohtivien hämmennys on varmasti tunnistettavissa meilläkin esimerkiksi opinnäytetyöpajoissa. Kelley on löytänyt helposti lähestyttävän tavan havainnollistaa tiedonhankinnan vaiheita. Hän antaa Sophie Kinsellan Himoshoppaajan johdatella kuulijan hauskasti tiedonhakijan työvaiheisiin. Riippumatta kulttuuritaustasta, iästä tai taitotasosta esimerkkiin on helppo samaistua tai ainakin siitä voi tunnistaa tapauksen. Kuulija voi ymmärtää tiedonhankinnan prosessin omien kokemustensa kautta. Kaikkihan me shoppaamme tavalla tai toisella. Tallinnassa Kelleyn kuuden minuutin esitys sai yleisön hersyvään nauruun. Minäkin nauroin, vähän myös itselleni ja ammattijargonin käytölleni. Flippaa! Perinteisessä opetusmallissa opettaja opettaa tunnilla uuden asian ja opiskelijat saavat kotitehtäviä opitun soveltamiseen. Käänteinen opetus eli flipping classroom, tuttavallisemmin flippaaminen, tarkoittaa asian kääntämistä toisin päin. Opiskelijat opiskelevat uuden asian etukäteen ja tunti käytetään aiheesta keskusteluun ja harjoitteluun. https://player.vimeo.com/video/138850676 What is deskresearch from Informatievaardigheden on Vimeo. Hogeschool van Amsterdamissa (HVA) on kokeiltu flippaamista tiedonhankinnan koulutuksissa jo parin vuoden ajan. Samalla oppimistuloksia on vertailtu perinteisen mallin mukaan toteutettujen työpajojen ja flipping classroom -ryhmien välillä. Harrie van der Meer, joka vastaa HVA:n kirjaston verkko-opetuksesta, kertoo tulosten olleen tähän mennessä hyvin samansuuntaiset, suuria eroja ryhmien välillä ei ole löytynyt. Tehokkuudessaan flipping classroom -ryhmät kuitenkin puoltavat paikkaansa. Menetelmä säästää informaatikoiden aikaa. Kun opiskelijat tutustuvat aiheeseen etukäteen videoiden avulla, on työpajojen kestoa voitu lyhentää kahdesta tunnista tuntiin. Luennoista luopumalla työpajat ovat muuttuneet entistä vuorovaikutteisimmiksi. Teoriaosuudeksi riittää viiden minuutin kertaus pääkohdista. Muutoin painopiste on opiskelijoiden kysymyksissä ja yksilöllisemmässä ohjauksessa - siinä tärkeimmässä. https://player.vimeo.com/video/138726645 Keywords from Informatievaardigheden on Vimeo. Videot ovat meilläkin Metropolian kirjastossa ajankohtainen aihe, kun oma videoprojektimme on juuri käynnistynyt. Projektin ensimmäisessä vaiheessa suunnittelemme ja teemme videoita Metropolia Masters’ -koulutuksen tarpeisiin. Maarit Lisätietoa: Kelley, Lorraine. Confessions of a (Research) Shopaholic : How doing research is like shopping: A five-step model. – Research Matters (2015:2), 4-5. http://www.mdx.ac.ae/docs/default-source/default-document-library/research-matters-vol-2-newsletter--march-2015.pdf?sfvrsn=0 Hogeschool van Amsterdam. Smartsearching https://bib.hva.nl/en/informatievindenenverwerken/Pages/smartsearching.aspx