Avainsana: hyötyliikunta
Liiku ja pysy terveenä!
Tutkitusti tiedetään, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lisäksi se parantaa mielenterveyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edistää siis terveyttä ja toimintakykyä ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin elinjärjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistöön, hengitys- ja verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan sekä hermostoon. (1,5,6). Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hyötyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta, sillä on jopa suurempi merkitys terveyteen kuin satunnaisella liikuntakerralla. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan jo lyhytaikainenkin liikuskelu kannattaa. Erityisesti paikallaanolon tauottaminen on merkityksellistä nykypäivän tietoyhteiskunnan aiheuttaman runsaan istumisen vuoksi. Tutkimusten mukaan runsaskaan liikunta ei kumoa pitkäaikaisen istumisen haitallisuutta terveydelle, siksi paikallaanolon tauottaminen on tärkeää. Vietämme suurimman osan päivästämme istuen, siksi takamus on nostettava penkistä ylös säännöllisesti päivän aikana. Unihäiriöitä on nykyään yhä useammilla, samalla liikunnan määrä vähenee. Kuitenkin tiedetään, että liikunta parantaa unta. Unella on tärkeä merkitys palautumiselle ja sitä kautta terveyteen, niinpä viimeisimpään liikkumissuositukseen on lisätty myös palauttava uni. (3). Kuinka paljon sinä liikut? Kuinka monta tuntia päivässä istut? Fyysinen aktiivisuus vähentää sairastuvuutta, lisää elämänlaatua ja toimintakykyä. Fyysinen aktivisuus vaikuttaa lasten ja nuorten koulumenestykseen ja vanhuksilla kotona selviytymiseen. (2). Fyysisen kunnon ja lihaskunnon ylläpito on tärkeää toimintakyvylle. Tiedetään, että huono kestävyyskunto ennustaa lisääntynyttä kuolleisuutta ja heikko lihaskunto alentaa toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. (1,5,6). Liikunta-aktiivisuudella on todettu yhteys Liitu tutkimuksessa (2018) lasten ja nuorten parempaan terveydenlukutaitoon ja sitä kautta terveellisiin elämäntapoihin. Liikunta aktiivisuuden todettiin vähentävän koettua yksinäisyyttä ja olevan yhteydessä parempaan kehonkuvaan, pidempiin yöuniin sekä säännölliseen aamiaisen syöntiin. (2). Paikallaanolo ja ruutuaika ovat lisääntyneet ja lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aikuisista enää vain viidesosa täyttää liikuntasuositukset. Arkemme on passiivista ja paikallaanolo alkaa lisääntyä jo alle 13- vuotiaissa. (2). Tiedetään, että liikkumattomuus lisää useiden sairauksien riskiä ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttaen lisäksi inhimillisistä kärsimystä sairauksien ja toimintakyvyn menetyksen vuoksi. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat suuret 3200- 7500 miljardia euroa vuodessa. (4). Tutkimusten mukaan liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistäjänä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. (5,6). Liikunta vaikuttaa positiivisesti mm. mielenterveyteen, muistiin, kehonpainoon, 2.tyypin diabeteksen ehkäisyyn, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikkumalla riittävästi voi saada lisää terveitä elinvuosia. (1,3,5). Lisää terveitä elinvuosia liikkumalla. Ylös, ulos ja lenkille! Kirjoittaja on Marianne Haarakangas terveydenhoitaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK opiskelija. Lähteet: Fogelholm, Mikael— Vuori, Ilkka — Vasankari, Tommi (Toim.) 2014. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim Oy Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.2018. OKM julkaisuja 2018:30. Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari. Verkkodokumentti. < https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y> UKK- instituutti. Liikkumissuositukset. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ >Luettu 9.11.2020 UKK-instituutti. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/liikuntatutkimus-suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/> Luettu 9.11.2020 Vuori, Ilkka. 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Liikuntaohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Porvoo: Bookwell Vuori, Ilkka — Taimela, Simo —Kujala, Urho (Toim.) 2016. Liikuntalääketiede. Vantaa: Hansaprint Oy Kuvat CC, UKK-instituutti
Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
Pyöräily on erinomaista terveys- ja hyötyliikuntaa. Pyöräily on tehokasta ja nivelille ystävällistä liikuntaa. Se ylläpitää ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Pyöräillessä valtaosan työstä tekee kehon suurimmat lihakset, reisilihakset. Niiden rasittaminen nostaa nopeasti sykettä, tehostaa hengitystä ja kuluttaa runsaasti energiaa. Pyöräily on erinomainen laji niin liikuntaa aloitteleville, kuin jo enemmän liikuntaa harrastaneille. Pyöräilyn kuormitusta on helppo säädellä. Pyöräilyä voi harrastaa joko peruskestävyyttä rakentaen tai vauhdikkaasti hikoillen vauhtikestävyyttä vahvistaen. 1 Pyöräily osaksi arki- ja työmatkaliikuntaa Terveyden edistämisen näkökulmasta liikkuminen kannattaa ottaa osaksi arkea. Nykyisin työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja elämäntapamme on muuttunut entistä kevyemmäksi ja se edistää liikkumattomuutta ja istumme aiempaa enemmän. Esim. pyöräilyn voi erinomaisesti yhdistää arki- tai työmatkaliikuntaan. Työmatkaliikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Kestävyyskunto paranee, mieli virkistyy, jaksat paremmin töissä ja vapaa- ajalla, saavutat helpommin terveysliikunnan suositusten minimimäärän (vähintään 2.5h reipasta liikuntaa viikossa) ja vähennät istumisen määrää päivä ja viikko tasolla. Lisäksi yksityisautojen määrä liikenteessä vähenee, liikenneturvallisuus paranee, ilma ja melu saasteet vähenevät. Alle 5km matkoilla kaupunki alueella pyörä on nopein kulkuneuvo. Pyöräilyllä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus sekä yksilöön, yhteiskuntaan, kansanterveyteen että talouteen. 2,3,4. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Pyöräilyllä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen ja sitä kautta terveydenhuollon kustannuksiin, kaupunkikuvaan, liikenteen tilantarpeeseen, ilmanlaatuun ja meluun. Mm. Helsingin kaupungin vuonna 2014 tekemän kustannusarvion mukaan 20 miljoonan euron vuosittaisilla pyörätieinvestoinneilla saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä 30% lisäys pyöräiltyihin kilometreihin. Hyödyt koostuvat terveyshyödyistä ja aikasäästöistä, jotka johtuvat pyöräilyn nopeutumisesta. 5. Pyöräilyn edistäminen kunnissa Pyöräilyn edistäminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtion eri toimijoiden lisäksi kunnat, maakunnat ja erilaiset järjestöt ovat tärkeässä roolissa. Valtion tasolla pyöräilyn edistämiseksi tehdään paljon asioita. Mm. Liikenne ja viestintäministeriön (2018) tekemän kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä suomalaisissa kunnissa ja tukea liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kansanterveyden parantamista Suomessa. Kun pyöräväylistä pidetään huolta se lisää pyöräilyn turvallisuutta, mielekkyyttä ja sujuvuutta. Erityisesti talvihoidon hyvällä laadulla luodaan puitteet ympärivuotiseen pyöräilyyn. Myös pyöräpysäköinti tulee huomioida kaikessa maankäytön suunnittelussa asuntojen, kauppojen, palveluiden osalta toimivaksi ja houkuttelevaksi käyttäjälle.6 Tässä monta hyvää syytä hypätä satulaan. Nauttisit tuulen tuiverruksesta, saisit hetken aikaa itsellesi, siirtyisit kätevästi paikasta toiseen, välttäisit liikenteen ruuhkat, säästäisit työmatkakuluissa, saisit hengittää raitista ilmaa, olisit virkeämpi. Pyöräilyn terveyshyödyt ovat merkittävät, pyöräily on hauskaa, se sopii kaikille, siitä hyötyy sekä yksilö, yhteiskunta että ympäristö. Pyöräillen kohti terveempää tulevaisuutta! Kirjoittaja on Eini Tallus, Sairaanhoitaja (AMK) työskentelen perusterveydenhuollossa kiirevastaanotolla. Olen kiinnostunut liikunnan ja etenkin pyöräilyn terveysvaikutuksista. Opiskelen Terveyden edistämisen YAMK tutkintoa. Lähteet: Pyöräily on tehokasta ja nivelille ystävällistä liikuntaa. Liikkuminen, liikuntalajit ja liikkumismuodot, pyöräily. UKK- instituutti 2020. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikuntalajit-ja-liikkumismuodot/pyoraily/. Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Istu vähemmän - voi paremmin. Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74517. Työmatkaliikunta. Liikkuminen, liikkumisen ympäristöt, työmatkaliikunta. UKK- instituutti 2020. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/tyomatkaliikunta/. Pyöräilystä. Pyöräliitto 2020. https://pyoraliitto.fi/pyorailysta. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2014:5. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-5.pdf. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisuja 5/2018. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160720/LVM_5_2018.pdf. Kuvat: pixabay.com
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet