Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin

23.8.2021

Aikuisille suositeltu unimäärä on 7- 9 tuntia unta yössä. ¹ Mikäli häiriötekijöitä ei ole, ihminen nukkuu oman vuorokausirytminsä mukaan_.² Hyvin nukkuneena ihminen on tarkkaavainen ja työnteko on tehokasta.³ Riittämätön uni puolestaan saattaa näkyä muistin haasteina, keskittymiskyvyn heikentymisenä, ongelmanratkaisun vaikeutena, tiedonkäsittelyn hankaluutena, ajattelun joustamattomuutena tai heikentyneenä kykynä sietää vastoinkäymisiä. Alakuloisuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys voivat myös olla riittämättömän unen vaikutuksia. Usein uniongelmilla on yhteys stressiin tai epäsäännölliseen vuorokausirytmiin.⁴ Riittämättömästi nukkuva työntekijä ei siis yllä todennäköisesti parhaimpaan mahdolliseen suoritukseensa. Hyvä uniterveys ja hyvin nukutut yöt siis oletettavasti kannattavat.

Työelämällä on myös omat vaatimuksensa

Työolobarometrin mukaan 17% palkansaajista oli täysin samaa mieltä ja 40% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikalla on liian paljon töitä työntekijöiden määrään nähden ja kyselyyn vastanneista palkansaajista 13% oli täysin samaa mieltä ja 49% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työ on henkisesti rasittavaa. ⁵

Työntekijöiden toivotaan oletettavasti olevan myös ”hyviä työntekijöitä”. Hyviä työntekijöitä on varmasti monenlaisia, mutta hyvältä työntekijältä edellytetään esimerkiksi, että hän omaa hyvän stressinhallinnan, on kärsivällinen, sopeutuva, toimelias, kykenee toimimaan itsenäisesti ja hänellä on hyvää työilmapiiriä edistävät vuorovaikutustaidot. Hyvällä työntekijällä on jaksamista kehittää itseään ja hän näin yrittää pysyä työssään ajan tasalla. ⁶

Työntekijän näkökulmasta kokonaisuus saattaa osoittautua haasteelliseksi

Työpäivät saattavat venyä ja työntekijältä saatetaan odottaa joustoa. Työtä on paljon ja työ saattaa olla henkisesti kuormittavaa, stressiä pitäisi pystyä hallitsemaan hyvin, joustavuutta toivotaan ja jaksamista tulisi riittää omalle ammatilliselle kehittämiselle. Tämä puolestaan saattaa tehdä arjesta raskasta ja selvitäkseen arjen työmäärästä ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista sekä työstä kunnialla ja ”hyvänä työntekijänä”, tulisi ensisijaisesti nukkua hyvin. Hyvää unta siis tarvitaan, mutta joskus päivät voivat kenties olla niin hektisiä, että joskus unen määrästä tulee karsittua.

Onneksi unen laatua voi kuitenkin pyrkiä omalla toiminnalla parantamaan

Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.⁴ Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. ³

Kirjoittaja Suvi Rapinoja työskentelee terveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Lähteet:

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/terveyspyramidiin-kuuluu-myos-uni/
https://www.kaypahoito.fi/hoi50067?tab=suositus
https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/
https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-tiedonk%C3%A4sittelyyn-vaikuttavia-asioita/uni
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161826/TEM_2019_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://tiedonsilta.fi/millainen-on-hyva-tyontekija/

kuvat: pixabay

Kommentit

Ei kommentteja

Kommentoi Peruuta vastaus

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä

Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio terveysviestinnän näkökulmasta

28.5.2024 Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Digitalisaatio sosiaali- ja terveysaloilla Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio kattaa erilaisia teknologisia innovaatioita ja sovelluksia, jotka vaikuttavat hoitohenkilöstön työhön sekä potilaiden hoitoon ja terveyden edistämiseen. Digitalisaatio voi sisältää sähköisten potilastietojärjestelmien käytön, etäterveydenhuollon palvelut, erilaiset terveyssovellukset sekä tekoälyn hyödyntämisen potilaan hoidossa. Sähköisten palveluiden käytön tehostaminen auttaa parantamaan terveyspalveluiden tehokkuutta, laatua, saavutettavuutta ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut digitalisaatioon liittyen, että ihmisille on turvattava terveellinen elinympäristö. Linjaukset asettavat vaateita terveyshaittojen tunnistamiseen, niiden ehkäisemiseen ja poistamiseen elinympäristöstä. Lisäksi työsuojelun ja työterveystoimien avulla on tunnistettava työoloissa olevia vaaroja sekä riskejä. Linjauksissa on myös mainittu, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia pitää edistää laaja-alaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Kansallisissa ratkaisuissa on otettava huomioon näkökulmat, jotka liittyvät terveyspalvelujen digitalisaatioon ja niitä on seurattava ja tutkittava, miten digitalisaation avulla pystytään keräämään tietoa, miten digitalisaatiota pystytään hyödyntämään ja miten sen avulla pystytään lisäämään luotettavuutta sekä vaikuttavuutta[1]. Terveysviestintä Suomalaiset etsivät internetistä tietoa erityisesti sairauksista, oireista ja hoidosta.[2] Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio on merkittävästi muokannut terveysviestintää. Se mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman tiedon välityksen terveyteen liittyvissä asioissa. Terveysviestinnän tarkoituksena on lisätä yksilön hyvinvointia ja edistää terveyttä ja sitä voidaan toteuttaa kaikkien joukkoviestintävälineiden välityksellä. Terveysviestinnäksi voidaan lukea kaikenlainen terveysvalistus ja -neuvonta sekä terveysjournalismi. Sosiaalinen media toimii hyvänä alustana vuorovaikutteiseen terveysviestintään ja sen käyttö onkin siitä syystä lisääntynyt[3]. Digitaaliset alustat tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden kommunikoida potilaiden kanssa etänä ja tarjota esimerkiksi konsultaatioita ja seurantaa verkossa. Lisäksi erilaiset digitaaliset terveyssovellukset tarjoavat kansalaisille helppoa pääsyä terveysneuvontaan, terveysdatan seurantaan ja sieltä löytyy ratkaisuja terveysongelmiin. Tämä kaikki yhdessä parantaa terveyspalveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta. Terveysviestinnän haasteet Terveyttä koskevat uutiset ja suositukset saattavat olla ristiriitaisia, jotka hämmentävät kaiken ikäisiä. Koronapandemia nosti disinformaation määrää räjähdysmäisesti monilla eri viestintäkanavilla. Siksi onkin tärkeää opettaa jo nuorille medialukutaitoa, että väärän tiedon erottaminen oikeasta helpottuisi[4]. Esimerkkinä vaikka hoitosuositukset, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, jopa kolmannes aikakauslehtien ja terveysvaikutteisten verkkosivustojen terveysartikkeleissa mainituista hoitosuosituksista ovat virheellisiä. Kansalaiset ovat syystä hämmentyneitä viestintävälineiden kautta saadusta tiedosta ja sen ristiriitaisuudesta [2]. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja esittää totuutena asioita ilman tieteellistä näyttöä. [4] Lähdekritiikki on todella tärkeä taito, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ja analysoimaan tietolähteitä kriittisesti. Se sisältää taitoja tarkastella lähteiden luotettavuutta, tarkkuutta, ajantasaisuutta ja asiantuntemusta. Lähdekritiikin avulla voidaan erottaa luotettavat tiedot epäluotettavista ja välttää virheellisen tiedon levittämistä tai käyttöä. Digitalisaation lisääntyminen voi tuoda mukanaan myös haasteita, miten huomioidaan tietoturva sekä estetään eriarvoisuuden kasvu. Palveluiden pitää olla ehdottomasti luotettavia ja tietoturvallisia[5]. Sähköinen asiointi ei ole aivan mutkaton asia, sillä käyttäjiä on paljon eri tasoisia ja palveluiden pitäisi olla saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi etävastaanotolle kirjautuminen vaatii vahvaa tunnistautumista, sillä sen avulla voidaan varmistua yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta. Tämä kuitenkin luo esteitä saavutettavuuden näkökulmasta niille, joilla ei ole pankkitunnuksia tai jotka eivät osaa niillä palveluihin tunnistautua, asiakkaalta vaaditaan digitaitoja[6;7]. Asiakkaalla pitää kuitenkin olla mahdollisuus lähettää hoitoonsa liittyviä viestejä ja asiakirjoja viranomaiselle hyödyntäen sähköisiä palveluja.[5] Asiakkailla on erilainen kyky selviytyä taloudellisesti tarvittavien digitaalisten laitteiden kuten älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen hankinnoista. Monilla asiakkailla saattaa olla lisäksi fyysisiä rajoitteita tai muita terveydellisiä syitä, miksi digitaalisten palvelujen tai -laitteiden käyttö on vähäistä. Yli 65-vuotiailla kynnys lähteä opettelemaan tietotekniikkaa vanhemmalla iällä on suuri monesta muustakin syystä kuin vain iän takia. Nuorempien kohdalla ongelmaksi muodostuu se, miten nuoret saadaan hakeutumaan digipalveluiden pariin. Nuorilla on herkästi epäluottamusta erilaisia palveluja kohtaan, ne herättävät pelkoa, mihin avun pyytäminen palvelun kautta saattaa johtaa. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei nuori osaa hoitaa omia asioitaan tai ymmärrä, miten digitaalisia palveluja käytetään. Nuorista osa on syrjäytynyt tai ainakin syrjäytymisvaarassa ja tämä asettaa haasteen, miten nuoret saadaan ohjattua edes chattien pariin. Monissa palveluissa vaaditaan vahvaa tunnistautumista eikä kaikilla alaikäisillä ole mahdollisuutta päästä siitä syystä palvelun piiriin[8]. Terveysviestintä Terveyskylässä Yhtenä esimerkkinä terveysviestinnän hyvästä toteutuksesta on Terveyskylä. Terveyskylän terveysviestintä perustuu lähinnä siihen, että terveysviestintä toteutetaan vuorovaikutteisena potilasohjauksena tai kirjallisena ohjauksena, mikä osaltaan vahvistaa luotettavan terveystiedon välittymistä asiakkaalle. Hoitohenkilökunta on koulutettu ohjaamaan asiakkaitaan käyttämään esimerkiksi Terveyskylän hoitopolkuja ja opettamaan asiakkailleen digitaitoja. Terveysviestintää toteuttaa myös yli 30 eri asiantuntijatahoa sekä potilasjärjestöä jakamalla tietoa Terveyskylän toiminnasta sekä jakamalla ohjeistusta. Viestintämateriaaliin on panostettu, sillä erilaisia potilas- ja hoito-ohjeita on lähes 7500 tarjolla. Lisäksi omaa hoitoaan voi tukea erilaisilla puhelimeen tai tablettiin ladattavilla sovelluksilla, joiden käyttöön saa hoitohenkilökunnalta opastusta. Terveyskylässä on paljon hyvää, tutkittua tietoa ja erilaisia omaa hoitoa tukevia polkuja sekä kyselyitä, joiden avulla voi olla helpompi tehdä päätös hoitoon hakeutumisesta. Viestintää asiakkaan kanssa toteutetaan kaikista digitaalisista palveluista huolimatta edelleen myös puhelimitse sekä kirjeitse, jotta voidaan saavutettavasti tuottaa palveluita yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille[7]. Eri viestintäkanavista löytyy paljon tietoa, joka kielellisesti saattaa aiheuttaa vaikeuksia ymmärtää asiasisältöä. Tästä syystä viranomaisia velvoitetaan julkaisemaan sivustoillaan sisältöä, joka on selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä kirjoitettua. Selkokieli on tarkoitettu sellaisille asiakkaille, joilla on esimerkiksi iän vuoksi haasteita muistaa tai ymmärtää lukemaansa yleiskieltä. Selkokielisestä sisällöstä on hyötyä myös nuorille, neurobiologisista tai kognitiivista haasteista kärsiville sekä maahanmuuttajille[8]. Terveyskylässä on panostettu selkokielisyyteen ja saavutettavuuteen. Suurelta osin sisältö täyttää lain vaatimukset saavutettavuuden osalta. Sivuston sisältöä voi kuunnella ja videot sisältävät tekstityksen[7]. Terveyskylässä riittääkin kävijöitä: Vuonna 2022 eri laitteilla Terveyskylässä vieraili peräti 7,3 miljoonaa kävijää. Hoitoistuntojakin järjestettiin 12,5 miljoonaa istuntoa. Verkkosivuilla on vuoden aikana kävijöitä 30,8 miljoonaa. Digihoitopolkujen avulla pelkästään HUSissa hoidettiin 50 503 asiakasta[9]. Kävijämäärät kertovat siitä, että luotettavalle ja saavutettavalle terveysviestinnälle on paljon kysyntää.[7] Blogin kirjoittaja: sovellusasiantuntija Marjo Helsten Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtoritt Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Lähteet [1] Valtioneuvosto 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Sivu 3–4. <https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-41> Viitattu 13.10.2023 [2] Laukkanen, Kukka-Maaria. 2009. Kohti eksaktia terveysviestintää. Tieteessä tapahtuu 8/2009. Sivut 31–34. <https://journal.fi/tt/article/view/2562/2366> [3] Torkkola, Sinikka. 2004. Terveysviestintä kaipaa uutta suuntaa. Terveyden edistämisen lehti Promo 32 (2), sivut 32–22. [4] Nygård, Tuula. Hämmentävä, ristiriitainen ja vaikeaselkoinen terveysviestintä edellyttää monenlaisia lukutaitoja. 2022. Ainedidaktiikka 6(2) (2022), sivut 90–97. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, Helsinki. < https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/120841/76562> [5] Finlex 2019, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. < https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306> Viitattu 13.10.2023. [6] Valtioneuvosto 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. Sivu 14. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164463/STM_2022_18J.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 19.10.2023 [7] Terveyskylä 2023. <https://www.terveyskyla.fi/> Viitattu 25.10.2023 [8] Valtiovarainministeriö 2019. Digitaalinen Suomi – yhdenvertainen kaikille, Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:23. Sivut 28–35. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161486/VM_2019_23_Digitaalinen_Suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y> [9] HUS, Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022, sivu 185. <https://www.hus.fi/sites/default/files/2023-03/Tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_ja_toimintakertomus_2022.pdf> Kuvat: Kuva 1: Aerial view of doctor writing patient daily report checklist. Pxhere. CC0. <https://pxhere.com/en/photo/1575123 >Viitattu 30.11.2023 Kuva 2: Mohamed Hassan. Digital. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1676166?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023 Kuva 3: Social media. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1063277?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023 Kuva 4: Edwintp. Doctor and patient. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1571981?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023

Tarvitseeko kansantautien ennaltaehkäisevää työtä jatkaa?

26.4.2024 Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Blogikirjoituksen tehtävänä oli esitellä jokin YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista. Terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kolmannen kohdan tavoite kuuluu: vähentää kolmanneksella kansantauteja ja kansantautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla vuoteen 2030 mennessä. (4) Mitä minulle tulee mieleen kansantauteja ehkäisevästä työstä? Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn liittyy elintapaohjaus, oikeat elämäntavat, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä liikuntaa, suolan vähentäminen. Kansantaudit ovat tulleet tutuksi julkisesti käydystä keskustelusta, lähinnä siksi, että kansantautien hoidosta aiheutuu mittavat kansantaloudelliset kulut. Suomessa on tehty ja tehdään edelleen erinomaista työtä kansantautien ennaltaehkäisyn eteen. (4,5) Kansanterveyttä edistävinä toimina esitettiin tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja sokeripitoisten juomien verotuksen korottamista. Lisäksi mainittiin mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen sokerivero.Terveiden elämäntapojen esillä pitämisestä on ollut hyötyä suomalaisten terveydelle. Tilastot kertovat myönteisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen on mahdollisesta saavuttamisesta. Jatkamalla samalla tavoin Suomi tulee saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (9) Kuulostaa hienolta. Sairauksien ennaltaehkäisyä jatketaan ja voidaan huokaista, meillä menisi todella hienosti, jos tämä olisi koko totuus. Näissä ollaan tavoitteissa Suomessa kansantauteihin luetaan seuraavat: Syövät, diabetes, sydän-ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, astma-ja allergia, tuki-ja liikuntaelin sairaudet ja muistisairaudet. (8) Tarkistin asian tilastoista, WHO:n tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Suomessa onnistutaan vähentämään tarttumattomien tautien kuten, diabeteksen, sydän-ja verisuonisairauksien, syöpien, diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien aiheuttamia työikäisten kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos jatketaan samoin. (5) Toisaalta muistisairauksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteiden mukaan, suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet, jolla on onnistuttu vähentämään tulevaisuuden muistisairaiden määrää. (3,10) Tässäkin olemme tilastoissa muita edellä, kannattaako ennaltaehkäisevää työtä jatkaa? Voimme jälleen huokaista. Miksi julkisuudessa tuodaan esiin niitä sairauksia, joissa ollaan tavoitteissa? Löytyy yksi kansantauti, jota meillä ei ole tilastoissa huomioitu. Kansantautien ryhmään luetaan myös mielenterveysongelmat. (8) Kannattaako työtä jatkaa? YK:n kestävän kehityksen Terveyttä ja hyvinvointia kaikille-tavoitteen lause jatkuu: Sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia. (4) Tilastojen valossa ja kaiken suitsutuksen keskellä itseäni alkoi mietityttää, kannattaako julistaa tavoitteiden saavuttamisesta vielä mitään. Mielenterveysongelmien tilastoista ei saavutusten yhteydessä juuri puhuta? Aloin pohtia, miten ylistetyt tilastot lohduttavat masentunutta nuorta tai työuupumusta potevaa työikäistä. Kuinka muistisairauden kanssa eläköityvä vanhus hyödyntää elämäntapaohjauksen ohjeita? Julkisuudessakin on aina välillä väläytelty myös tavoitteisiin pääsyn toista puolta. Niin nuorten kun vähän vanhempien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Työikäistä uhkaa työuupumus ja työikäisten määrä tulee jatkossa vähentymään, eikä työvoimaa ei ole riittävästi kohta millään alalla. Muistisairaiden vanhusten hoitoon ei tule riittämään mikään työikäisten määrä. Tavoitteena mielenterveysongelmien vähentäminen on tilastojen valossa ongelma, mutta etsimällä lisätietoa, löysin ohjelman, joka luo toivoa. On varmasti hyvä uutinen, että myös mielenhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota. Mielenhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet Aivoterveyden edistämisen ohjelmassa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden sijaan, mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja stressiltä suojaavien tekijöiden merkitykseen kaikissa ikäryhmissä lapsuudesta vanhuuteen. Myös yksinäisyys huomioitiin kaikkien ikäryhmien tavoitteissa, jokaisen kuulumista yhteiskuntaan pitäisi korostaa enemmän. (1) Ikääntyvien tavoitteena on vähentää ikäsyrjintää ja edistää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä, jolla on itsenäinen päätösvalta. Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus osoitti, että vanhusten tehostettu elintapaohjaus tukee ikääntyvien aivoterveyttä. Oikea ruokavalio, muistiharjoittelu, liikunta, sydän-ja verisuonitautien tehostettu riskien seuranta ja sosiaalinen kanssakäyminen parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Ikääntyvien aivoterveyttä edistetään jakamalla tutkimustietoa alan ammattilaisille ja asianomaisille itselleen.(1) Minua ilahdutti se, että vaikka ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät, ikääntyvien mielenhyvin edistämiseen tulisi siitä huolimatta kiinnittää huomiota. Ikääntyvät pitäisi nähdä yhteiskunnan jäseninä, eikä kansantalouden kulueränä.(2,6,7) Erityisesti lasten ja nuorten aivoterveyden tavoitteet tuntuvat valtavan tärkeiltä. Yksinäisyyteen ja syrjäytymisen riskiin tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa kasvuiässä. Lasten ja nuorten aivot muovautuvat kasvuiässä ja ovat erityisen herkkiä stressille. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee jo kasvuikäisenä valtavasti paineita ja stressin sietokykyn kehittyminen vaatii opettelua. Stressin sietokyvyn opettelu on mahdollista vain suhteessa aikuiseen, vuorovaikutustilanteissa tulisikin huomioida paremmin lasten ja nuorten kehittymätön stressinsietokyky. Turvallisten vuorovaikutustilanteiden ansiosta lapsi tai nuori oppii säätelemään tunnereaktioitaan paremmin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen on vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla. Kansantaudeilta suojaavien tekijöiden kuten riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan turvaaminen kasvuikäisille on tärkeää terveyden edistämistä. Digitaaliset menetelmät ovat kuormittavia kehittyville aivoille ja niiden käyttöä lasten ja nuorten opetusmenetelminä tulisi harkita. (1) Työympäristön kehittämisellä tuetaan työikäisten mielen hyvinvointia Työikäisillä työelämä on yksi stressitekijä, joka aiheuttaa työuupumusta. Monella alalla itse työ ei ole stressin aiheuttaja, vaan työympäristö. Tästä syystä työpaikoilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivoystävällisempien työympäristöjen kehittämiseen. (2) Hyvällä aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työpaikalla huomioidaan paremmin työn henkiset kuormitustekijät, jolla tarkoitetaan työympäristön melua, hälyä, keskeytyksiä ja työtehtävien moninkertaistumista. Työikäisten kohdalla minulle tuli mieleen ajatus, että nuorten siirtymistä työelämään pyritään tälläkin hetkellä nopeuttamaan. Tästä syystä työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän aivoergonomian kehittämisestä ja henkisen kuormituksen vaikutuksesta nuorten ja vähän vanhempien työntekijöiden hyvinvointiin, ja edistää yhdessä mielen hyvinvointia ja työelämässä jaksamista. (1, 2) Lopuksi vielä, julkisuudessa voitaisiin tuoda enemmän esille mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä ja korostaa kansantaudeilta suojaavien tekijöiden merkitystä kaikenikäisille. Kirjoittaja on Terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, tämä blogi kuuluu Terveysviestinnän opintoihin. Lähteet 1.Aejmelaeus, Riitta et al. Kansallinen aivoterveysohjelma.Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.2022. Verkkojulkaisu.Viitattu 20.11.2023 < https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/22541/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta_saavutettava.pdf>Viitattu 20.11.2023 2.Aivoliitto ry.Työelämä.Verkkosivut. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/tyoelama/Viitattu 20.11.2023 Viitattu 20.11.2023 3. Jousilahti, Pekka & Kuulasmaa, Kari & Koskinen, Seppo & Tolonen, Hanna & Pietilä, Arto & Peltonen, Markku. Kansantautien kuolleisuus vähenee edelleen-WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti.(32)2019.Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Saatavilla sähköisesti <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138500/TUTI2019_32_Kuolleisuus_final280819_tark1.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu.2.12.2023 4.Kestävän kehityksen globaali toiminta-ohjelma Agenda 30. Verkkojulkaisu.https://kestavakehitys.fi/agenda-2030Viitattu 20.11.2023 5.Maailman terveysjärjestö. World Health Organization. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013-2020.Verkkojulkaisu. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1 Viitattu 20.11.2023 6.Muistiliitto. Muistin toiminta.Iän vaikutus muistiin.2023.Verkkosivut.<https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin>Viitattu 20.11.2023 7.Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Verkkosivut. <www.kaypahoito.fi >Viitattu 20.11.2023 8. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos.Kansantaudit. 2023.Verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit >Viitattu 20.11.2023 9.Valtioneuvoksen kanslian julkaisuja 2020:7.Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA 2030:sta. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2022. Verkkojulkaisu<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu 20.11.2023 10. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauksien ehkäisy.2023. Verkkosivut <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy >Viitattu 2.12.2023 Kuvat: https://pixabay.com/fi/photos/verenpainemittari-terveys-syke-1749577/ https://pixabay.com/fi/photos/kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508/

Arvostavaa kohtaamista päihteitä käyttävien kanssa matalalla kynnyksellä

15.4.2024 Tartu terveyteen ja hyvinvointiin

Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat Suomessa yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2022 tehdyssä väestökyselyssä selvisi, että 29 prosenttia aikuisväestöstä oli kokeillut tai käyttänyt joskus elämänsä aikana jotakin huumausaineeksi luokiteltavaa ainetta. Yleisintä huumeiden kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla aikuisilla. Huumeiden käytön tiedetään olevan yleisempää miesten keskuudessa. Suomalaisten asenteet huumausaineiden käyttöä ja sen rangaistavuutta kohtaan ovat muuttuneet huomattavasti lähivuosina. Asennemuutoksesta kertoo esimerkiksi se, että nykyään yhä useampi kannattaa mediassakin paljon esillä olleiden huumeiden käyttöhuoneiden perustamista. Huumausaineiden käyttöhuoneella tarkoitetaan tilaa, jossa huumeita käyttävä henkilö voi käyttää laittomiksi määriteltyjä päihteitä terveydenhuollon henkilön valvonnassa. Toistaiseksi Suomeen ei ole perustettu huumeiden käyttöhuoneita. (1) Mitä käyttöhuoneet ovat ja mitkä ovat niiden hyödyt? Valvotut huumausaineiden käyttötilat ovat osa huumeiden haittoja vähentävää toimintaa. Ympäri Eurooppaa on otettu käyttöön näitä tiloja pääosin sellaisilla alueilla, joissa huumeiden käyttöä esiintyy yleisesti esimerkiksi kaduilla, julkisissa wc-tiloissa, puistoissa, parkkihalleissa tai muissa julkisissa tiloissa. Käyttötilojen avaamisen yksi keskeinen tavoite on huumekuolemien vähentäminen sekä huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen, kuten tartuntatautien ehkäisy. Näissä valvotuissa käyttöhuoneissa voidaan tarjota puhtaita pistovälineitä, antaa terveysneuvontaa ja pyrkiä ohjaamaan huumausaineiden käyttäjiä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Terveysneuvontaa antamalla pyritään ennaltaehkäisemään ja vähentämään tartuntatautien leviämistä, sekä mahdollisia kroonisia infektioita, joita huumeiden pistokäyttöön saattaa liittyä. Tämänkaltaisen ennaltaehkäisevän työn kautta on mahdollista saada huumausaineita käyttävä henkilö terveydenhuollon palveluiden piiriin jo varhaisessa vaiheessa ja näin ollen ehkäistä kalliimpien lisäpalveluiden tarve esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. (2) Huumausaineiden käyttöhuoneissa asioivat huumausaineiden käyttäjät pistävät huumeita harvemmin likaisilla välineillä. Puhtaat pistovälineet ovat yhteydessä HIV- ja hepatiitti C -tartuntojen vähenemiseen. (4) Pistovälineet myös hävitetään turvallisesti käyttöhuoneessa. Huumausaineiden käyttöhuoneissa asiointi vähentää huumausaineiden käyttöä julkisilla paikoilla ja edesauttaa hakeutumista päihdepalveluiden piiriin. (5) Terveydenhuollon ammattilaisten neuvontatyö huumausaineiden käyttötiloissa auttaa asiakkaita käyttämään turvallisempia ja hygieenisempiä injektiotekniikoita, mikä puolestaan vähentää infektioita aiheuttavien virheellisten injektioiden määrää. (3) Suomessa huumeiden käyttäjille kohdistetut matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet auttavat ehkäisemään esimerkiksi HIV- ja C-hepatiittitartuntojen leviämisen kasvun ja tartuntatilanne on näiden ansiosta pysynyt vakaana koko 2000-luvun. Neuvontapisteissä likaisia ruiskuja ja neuloja voi vaihtaa puhtaisiin. C-hepatiitin hoitopolkua on myös kansallisesti muutettu helpommin saavutettavaksi ja hoitoa tarjotaan nykyään niin perusterveydenhuollossa kuin päihdepalveluissakin, erityisesti vieroitus- ja korvaushoitoyksiköissä. (6) Yhdenvertaisuus huomioitava päätöksenteossa Hallitusohjelmassa 2023 on linjattu tavoitteeksi kehittää palveluiden saatavuutta huomioiden erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen. Pysyvää rahoitusta hallitus osoittaa nuorten huumekuolemien vähentämistä tukeviin toimiin sekä C-hepatiitin eliminointiin tähtäävään ohjelmaan. Hallitusohjelmassa tunnistetaan päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon merkitys kansanterveyden ja kansantalouden kannalta. (7) Agenda 2030 on YK:ssa laadittu kestävän kehityksen kansainvälinen toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta alatavoitteineen. Yksi näistä tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä. Tähän on asetettu alatavoite, yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen ja eriarvoisen kohtelun vähentäminen. (8) Suomessa kestävän kehityksen toimikunta on laatinut Agenda2030 pohjalta oman yhteiskuntasitoumuksensa, jonka yksi yhteiskunnallisesti merkittävä tavoite on luoda kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti kohteleva, sosiaalisesti kestävä yhteiskunta. Se tukee jokaisen kansalaisen terveyttä ja toimintakykyä ja tarjoaa niin tarvittavan turvan kuin tarvittavat palvelutkin, sekä kaventaa eriarvoisuutta ja mahdollistaa paremman elämänlaadun. (9) Huumausaineiden käyttöhuoneiden suunnittelu ja käyttöönotto Suomessa lisäisi tasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja parantaisi huumausaineita käyttävien henkilöiden terveyspalveluiden piiriin hakeutumista. Huumausaineiden valvottujen käyttötilojen saaminen Suomeen vaatii nykyisten asenteiden ravistelua ja näkökulman muutosta. Eri alojen toimijoiden yhteinen tahtotila on välttämätön, jotta huumausaineiden käyttöhuoneet saataisiin hallituksen asialistalle. Kuitenkin asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan ovat mielipidemittauksissa muuttuneet ja valtaosa vastanneista suomalaisista hyväksyy huumausaineiden valvotut käyttötilat. Avointa julkista keskustelua tulisi laajentaa ja esittää tutkittua tietoa huumausaineiden käyttöhuoneiden kansanterveyttä parantavasta näkökulmasta. Negatiivinen leimaaminen ja syrjintä jättävät huumeiden riskikäyttäjät sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelle. (10) Huumausaineiden käyttöhuoneet antavat asiakkailleen suojaa ja tarjoavat näille henkilöille ympäristön, jossa he voivat käyttää huumeita puhtailla välineillä suhteellisen rauhallisissa olosuhteissa. Näiden henkilöiden arkiympäristö on monesti kaoottinen, joten huumausaineiden käyttötilat voivat olla turvallinen ympäristö, jossa heidät kohdataan kunnioittavasti, eikä heihin kohdistu esimerkiksi välitöntä väkivallan uhkaa. (3) Huumausaineita käyttäviin ihmisiin kohdistuvia virheellisiä, kielteisiä käsityksiä on yhteiskunnassamme aktiivisesti pyrittävä vähentämään. Ennakkoluulot ja syrjivä suhtautuminen saattavat pahimmillaan estää terveyspalveluihin hakeutumisen. (2) Muutos huumeiden käyttäjien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseen on päättäjien käsissä. Lainsäädännön avulla olisi mahdollista poistaa tehoton rangaistavuus ja lisätä hyvinvointialueiden vastuuta huomioida päihdehuollon riittävä saatavuus. Käyttöhuoneilla saadaan vähennettyä haittoja merkittävästi ja parannetaan mahdollisuuksia päästä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tämä ei tietenkään yksistään riitä, vaan Suomessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja palvelurakenteita, jotka tukevat päihdekuntoutujien tietä takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumausaineiden käyttäjät ovat ihmisryhmä, jonka ääntä tulisi kuulla enemmän. Lakialoite huumeiden käyttöhuoneista tulisi ottaa uudelleen käsittelyyn ja arvioida sen mahdollisuuksia uudelleen tutkittuun tietoon perustuen. Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Inka Kuikka – terveydenhoitaja, Sari Prittinen – terveydenhoitaja ja Pilvi Laurila – sairaanhoitaja. Blogi on toteutettu osana terveyden edistämisen YAMK tutkinto-ohjelman terveysviestinnän kurssia, josta ovat vastanneet asiantuntija Maarit Vallinkoski sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Lähteet Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 2022. Suomalaisten huumekokeilut yleistyivät, asenteissa ja mielipiteissä isoja muutoksia. Tilastoraportti 15/2023. 14.4.2023. THL. Viitattu 5.11.2023. Kailanto, Sanna & Viskari, Inari (toim.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 6/2022. Helsinki 2022. Kappel, Nanna & Toth, Eva & Tegner, Jette & Lauridsen, Sigurd 2016. "A Qualitative Study of How Danish Drug Consumption Rooms Influence Health and Well-being Among People Who Use Drugs." Harm Reduction Journal 13, no. 1: 20. https://doi.org/10.1186/s12954-016-0109-y. Lalanne, Laurence, et al. 2023. "Drug Consumption Rooms Are Effective to Reduce At‐risk Practices Associated with HIV/HCV Infections Among People Who Inject Drugs: Results from the COSINUS Cohort Study." Addiction (Abingdon, England) https://doi.org/10.1111/add.16320. Folch, Cinta & Lorente, Nicolas & Majó, Xavier & Parés-Badell, Oleguer & Roca, Xavier & Brugal, Teresa & Roux, Perrine & Carrieri, Patrizia & Colom, Joan & Casabona, Jordi 2018. Drug consumption rooms in Catalonia: A comprehensive evaluation of social, health and harm reduction benefits. The International journal of drug policy 2018, Vol.62, p.24–29. Rönkä, Sanna (toim.) 2020. Katsaus ajankohtaiseen huumetilanteeseen – Huumeiden käyttö ja haitat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140711/URN_ISBN_978-952-343-592-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. <https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/2/0>. Viitattu 13.11.2023. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Kestavakehitys.fi. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 13.11.2023. Suomi, jonka haluamme 2050. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf/d2d827e7-033a-4d2b-9239-aed6605a12c4/FINAL+Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+yhteiskuntasitoumus+20+4+2016.pdf?t=1461841225000. Unlu, Ali & Tammi, Tuukka & Hakkarainen, Pekka 2023. "Stakeholders’ Problematisation of Drug Consumption Rooms: A Case Study of the Policy Initiative in Helsinki." Journal of Drug Issues 53, no. 2 (2023): 262–279. https://doi.org/10.1177/00220426221093609. Kuvat: Pexels kuvapankki

Sinua kiinnostavia artikkeleita muista blogeista

Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille

30.11.2021 Geroblogi

Liikunnan aloittamisesta vanhemmallakin iällä on paljon hyötyä, eikä sen aloittaminen ole koskaan liian myöhäistä. Hyvän ikääntymisen taustalla on aktiivinen elämä, mukaan lukien fyysinen toiminta sekä terveelliset elämäntavat. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä säännöllisellä liikunnalla on merkittäviä vaikutuksia. Liikunta edesauttaa päivittäisissä arjen toiminnoissa, mutta sillä on myös suuri vaikutus kuntoutuksessa ja pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä sekä hoidossa. Ikääntyneen on erityisesti keskityttävä alaraajojen lihasvoimaan, koska jalkojen lihasvoima on tärkeä tekijä päivittäisissä toiminnoissa. Alaraajojen lihasvoiman harjoittamisella sekä tasapainon harjoittelulla on vaikutuksia myös kaatumisen sekä murtumien ehkäisyyn. (Savela, Komulainen, Sipilä & Strandberg 2015.) Säännöllinen liikunta ylläpitää lihaskuntoa. Sängyltä tai tuolilta ylös nouseminen ei onnistu ilman jalkojen lihasvoimaa. Ikääntyneen kannalta nämä ovat edellytyksiä itsenäiselle pärjäämiselle kotona. Ihminen harjoittaa päivittäin lihaksiaan huomaamatta kaikessa arjen toiminnassa. Kotona toimimisen lisäksi liikuntaa voi harjoittaa erilaisissa liikuntapaikoissa. Liikuntapaikkoja Helsingissä Helsingin kaupungilla on 19 lähiliikuntapaikkaa ympäri kaupunkia. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan paikkaa, jonne jokainen kuntalainen voi mennä maksutta kokeilemaan eri lajeja (Helsingin kaupunki 2021). Turvallinen ja toimiva liikkumisen ympäristö edesauttaa ikäihmisiä itsenäistä asumista kotona. Kävimme tarkastelemassa kaupungin ulkoliikuntasaleja Kontulassa, Myllypurossa ja Käpylässä. Huomasimme, etteivät ne palvele erityisen hyvin kaikkia toimijoita. Pienillä muutoksilla laitteiden käytettävyys olisi helpommin saavutettavissa kaikille ja ne voisivat tarjota ikääntyneille hyvän paikan kuntoiluun. Yksinkertaiset ohjeet ja helppokäyttöisyys motivoivat ikääntyneitä käyttämään liikuntalaitteita sekä luovat itsevarmuutta niiden käyttöön. [caption id="attachment_3188" align="alignnone" width="447"] Alkuperäinen laite (ylempi kuva) ja visio muutostarpeesta (alempi kuva)[/caption] Esteettömyys ja saatettavuus Esteettömän toimintaympäristön suunnittelussa tulee huomioida kaikille sopivat lähtökohdat, joilla mahdollistetaan jokaiselle yhdenvertainen, rajoittamaton ympäristö toimia ja liikkua. Esteetön ympäristö on monelle toiminnan sekä itsenäisen liikkumisen edellytys. (Kilpelä 2019: 7–8.) Ympäristön esteettömässä suunnittelussa on huomioitava kulkuväylät, joiden tulee olla väljiä sekä esteettömiä niin korkeus- kuin leveyssuunnassa. Kulkuväylän pinta täytyy suunnitella ja toteuttaa niin että se on helposti havaittavissa, kova ja luistamaton. Valaisimet sekä opaskyltit laitetaan törmäysvaaran välttämiseksi sekä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. (Kilpelä 2019: 23–28.) Esteetön ympäristö motivoi, innostaa liikkumaan sekä lähtemään ulos. Liikuntapaikkojen helppo saatettavuus lisää ikääntyneiden motivaatiota käyttää niitä. Kävellen tai julkisilla paikalle mentäessä esteettömyys on tärkeä tekijä siihen, että paikan päälle pääsee myös liikuntarajoitteinen tai apuvälineitä käyttävä henkilö. Ympäristön riittävä valaistus sekä selkeät opasteet parkkipaikalta tai bussipysäkiltä paikan päälle helpottavat liikuntapaikkojen saatettavuutta. Mäen alla tai päällä oleva liikuntapaikka ei kannusta sinne menemistä, oli käytössä apuvälineitä tai ei. [caption id="attachment_3191" align="alignnone" width="554"] Alkuperäinen laite (ylempi kuva) ja visio muutostarpeesta (alempi kuva)[/caption] Lopuksi Terveyden lisäksi liikunnalla on positiivinen vaikutus mielenterveyteen, unen laatuun sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikuntapaikoilla voi tavata muita ihmisiä ja luoda sosiaalisia kontakteja. Voisiko ulkoliikuntasaleilla järjestää ryhmänohjauksia, joiden asiakasryhmä olisi keskittynyt ikääntyneisiin? Tällä tavalla mukaan tulisi sosiaalinen ulottuvuus sekä ikääntyneet saisivat apua laitteiden käyttöön ja hyviä harjoitteluvinkkejä, jotka olisivat kohdistettu vastaamaan juuri heidän tarpeitaan. Kaiken kaikkiaan ikäystävällinen liikkumisympäristö on hyvin saavutettavissa esteetön turvallinen yhteisöllinen. Kirjoittajat Olga Hannunen, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Laura Åhlgren, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Linda Qvick, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Kilpelä, Niina 2019. Ihmisten moninaisuus ja ympäristö. Teoksessa Esteetön rakennus ja ympäristö. Rakennustieto oy. Ympäristöministeriö. Kilpelä Niina 2019. Rakennetun ympäristön esteettömyys. Teoksessa Esteetön rakennus ja ympäristö. Rakennustieto oy. Ympäristöministeriö. Liikuntapuistot, kentät ja lähiliikuntapaikat. Helsingin kaupunki. Päivitetty 7.5.2021. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/liikuntapuistot-kentat-ja-lahiliikuntapaikat/ Viitattu 5.11.2021. Savela, Salla & Komulainen, Pirjo & Sipilä, Sarianna & Strandberg, Timo 2015. Ikääntyneiden liikunta -minkälaista ja mihin tarkoitukseen?. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 131 (18). 1719–1725. https://www.duodecimlehti.fi/duo12448 Viitattu 29.10.2021.

Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa

16.6.2021 Geroblogi

Kotihoidon tehtävänä on tukea ihmisen hyvinvointia, toimintakyvyn ylläpitoa ja hyväksi koettua terveydentilaa. Toimintaperiaatteena on ikäihmisen näkökulmasta asiakas- ja tarvelähtöisyys, palvelujen riittävyys, itsemääräämisoikeus, itsenäisyys, osallisuus ja osallistuminen sekä voimavaralähtöisyys[1]. Kotiin vietäviä palveluita ovat kotihoito ja sitä täydentävät tukipalvelut[2]. Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostarpeet kohdistuvat erityisesti järjestelmä-, työtehtävä- ja työmenetelmätasolle. Palvelujen uudistamisen yhteydessä syntyy tarve moniammatillisuuteen ja ennalta ehkäisevään työhön. (Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022.) Muutostoiveet ulottuvat myös sosiaali- ja terveysalan työntekijään ja hänen osaamiseensa. Työntekijöihin kohdistuu uusia odotuksia muun muassa sosiaalisista taidoista, emotionaalisesta vastaanottavaisuudesta ja psyykkisestä paineensietokyvystä (Väänänen ym. 2020). Kotihoidon[3] asiakasmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja tulevat jatkamaan kasvuaan myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotona hoidetaan yhä vanhempia ja huonokuntoisempia ikäihmisiä. Tämä aiheuttaa sen, että paljon palveluja tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä haastaa kotihoidon työntekijän osaamisen.[4] Kotihoito -työntekijän osaamisen näyttämönä Koti on asiakkaalle tärkeä paikka. Ammattilaisen tulee suhtautua siihen hienotunteisesti, asiakasta ja hänen läheisiään kunnioittaen. Kohtaamisen keskiössä on ihmislähtöisyys. Koti on asiakkaan henkilökohtainen tila, mutta myös työntekijän työympäristö. Tämä ristiriita luo toisistaan eroavat orientaatiot kohtaamistilanteeseen. Kohtaamistilanteessa vaaditaan herkkyyttä (Hägg, Rantio, Suikki, Vuori & Ivanoff-Lahtela 2007, 17). Esimerkiksi Hyvän kotihoidon -mallissa (Tepponen 2009) ikäihmistä tarkastellaan kokonaisuutena[5], jolloin ikäihmistä tuetaan selviytymään kotonaan ylläpitämällä elämänlaatua ja vahvistamalla olemassa olevia voimavaroja sekä säilyttämään hyvä elämänlaatu ja tyytyväisyys elämään. Digitaalisuus ja digitaalinen ohjaus-, neuvonta ja kuntoutustyö (esim. Holvikivi ym. 2021; HIPPA -hanke), ovat kohtaamisessa arkipäivää. Myös uudet älykkäät teknologiat tarjoavat apua työn ja arjen helpottamisessa, ja toisaalta ne samalla ylläpitävät ja edistävät työntekijän osaamista (Väänänen ym. 2020). Sote-alan ammattilainen tulee osata työssään tunnistaa oman osaamisensa, sitä johtaen (Cederberg, ym.2020). [caption id="attachment_3147" align="aligncenter" width="992"] Kuva: Stileex[/caption] Työn murros haastaa kotihoidon ammattilaisen osaamisen Kotihoidossa, kuten monella muillakin aloilla, on käynnissä työn murros kohti uudenlaista työn maailmaa. Murrosta vauhdittavat ennakoimattomat ja kompleksiset yhteiskunnalliset ja terveyteen liittyvä haasteet, mutta myös digitaalisten palvelujen, kuten robottien ja tekoälyn laajempi käyttöönotto. Kotihoidossa työn murros kohdistuu erityisesti moniammatillisuuteen, asiakaslähtöisiin toimintamalleihin, palvelujen kehittämiseen ja digitaalisiin palveluihin[6]. Osaamisen lisäksi työelämän sukupolvisuus ja siihen liittyvät arvot tulevat tunnistettavaksi, sillä myös työväestö ikääntyy. Esimerkiksi mukaan 2000-luvulla syntyneet ovat tottuneet digimaailmaan ja keskusteluun maapallon ekologisista rajoista, jolloin heistä yhä harvempi on sisäistänyt teollistumisen myötä syntyneet kankeat työajat, pelkistetyt työkykyvaatimukset, työssä raatamisen kuluttamisen mahdollistamiseksi sekä perhe-elämän sovittamisen näihin raameihin. Tulevaisuudessa työntekijän syväosaamisen rinnalle nousevat työelämän metataidot (Väänänen ym. 2020, 25), mutta etenevässä määrin myös työntekijän tunne- ja vuorovaikutustaitoja[7] ja resilienssikykyyn[8] liittyvää osaamista tulee kehittää. Hyvissä Handuissa Himassa -hankkeessa kotihoito on toiminut yhtenä työelämän yhteistyökumppanina opiskelijoiden osaamisen kehittämisympäristönä. Hankkeessa on hahmoteltu kotihoidossa tarvittavaa tulevaisuuden osaamista, ja ennen kaikkea ammattien välisenä yhteistyöosaamisena. Tällä tarkoitamme sitä, että kotihoidossa tarvittava osaamisen keskiössä on asiakas, mutta hänen asioiden edistämiseksi tarvitaan laajaa-alainen joukko monien alojen edustajia. Tällöin kotihoidon työntekijän tutkintokohtainen (sairaanhoitaja, lähihoitaja tms.) osaaminen on ydinosaamista, jonka ympärille asiakaskohtaaminen perustuu. Kuitenkin ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan osaamista, jota tehdään laajenevissa verkostoissa ja suhteessa muihin ammattialoihin.Tätä kutsumme ammattien väliseksi yhteistyöosaamiseksi. Tarkoituksenamme on jäsentää tätä ammattien välistä yhteistyöosaamista Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa. [caption id="attachment_3149" align="aligncenter" width="502"] Kuva 1. Hyvissä handuissa himassa -hankkeen ajatuksia (kotihoidossa) tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisen luokittelusta ammattien välisestä yhteistyöosaamisen näkökulmasta tarkasteltuna[/caption] Hankkeessa nämä osaamiset on nimetty; ihmislähtöinen-, geneerinen-, konsultatiivinen [9]-, monialainen kumppanuus- ja kehittämisosaaminen [10]. Kotihoidon eri ammattialoilla nämä osaamiset näyttäytyvät eri tavoin, pääpaino on kuitenkin jokaisen ammattialan vahvassa substanssiosaamisessa, joka on kaiken edellytys onnistuneeseen monialaiseen toimintaan. Tässäkin mallissa painopiste on ihmisläheisessä osaamisessa. Hankkeen kehittämistyö on vielä kesken, mutta ajatuksena on, että malli voi toimia osaltaan eräänä tapana jäsentää kotihoidon, mutta myös muidenkin sote-aloilla tarvittavaa ammattienvälistä yhteistyöosaamista (interprofessional). Hankkeessa työnalla oleva osaamiskartta tulee rakentumaan Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa tuotettujen osaamisen painopisteiden ympärille. [1] Tepponen, Merja 2009. Kotihoidon integrointi ja laatu. Integration and Quality of Home care. Väitöskirja. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio University Publications E. Social Sciences 171. 2009. Luettu 2.4.2021. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1301-1/urn_isbn_978-951-27-1301-1.pdf [2] Valvira (https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-palvelut/kotiin-annettavat-palvelut) [3] Kotihoito kuuluu sosiaalipalveluihin, perustuen yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin. (https://stm.fi/sosiaalipalvelujen-saatavuus).Kotihoidon palvelut ovat saajalleen maksullisia. Maksu määräytyy asiakasmaksulain perusteella. (www.valvira.fi). [4] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Aiheet: Ikääntyminen, Henkilöstön osaaminen vanhuspalveluissa. Luettu 17.5.2021 https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/henkiloston-osaaminen-vanhuspalveluissa). [5] Esimerkiksi Metropolian ikäihmisten monialainen asiantuntijatyöryhmä (2019) on luonut ikääntymistä käsittelevän perusopinnon osaamistavoitteet, joiden mukaan eri tutkinnoissa eri opintojaksoilla, jossa käsitellään ikääntymistä, tulisi vahvistaa opiskelijan gerontologista osaamista. [6] (Kuntatyönantajat. Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen vanhusten kotihoidossa - yhteenveto 17.5.2019. https://www.kt.fi/tyon-murros). [7] https://www.metropolia.fi/en/rdi/rdi-projects/itshec [8] Grann, H. 2020. Hoitotyöntekijöiden resilienssi vanhustyön muutoksessa. Gerontologia 3/2020, 277-287. [9] Pirilä, Kaarina & Valtonen, Anu. (2021). Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä. Geroblogi (Metropolia AMK). https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2021/03/30/konsultatiivinen-toiminta-tukee-monialaista-tyoskentelya/. [10] Heitto Mari, Karvonen, Hanna, Koskinen, Mari & Mutka Anu (2021). Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa. Geroblogi (Metropolia AMK). https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2021/03/16/kehittajakumppanuus-on-enemman-kuin-osiensa-summa/ Kirjoittajat Carita Hand työskentelee terveysalan lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa vastaten gerontologisen hoitotyön opetuksesta ja sen kehittämisestä terveysalalla yhteistyössä eri tutkintojen, verkostojen ja työelämän kanssa. Hän toimii HyMy-kylän Seniorikylän vastuuhenkilönä ja hankeasiantuntijana Hyvissä handuissa himassa -hankkeessa (ESR). Eija Raatikainen työskentelee yliopettajana Metropolian sosiaalisen hyvinvoinnin osaamisalueella. Työnkuvaan kuuluu kansallinen ja kansainvälinen hanketyö. Eija koordinoi Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut innovaatiokeskittymän hankesalkkua: Osallisuuden, toimijuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kirjallisuutta Cederberg, A., Arell-Sundberg, M. & Nummela, A. 2020. Virtuaalinen eDelphi-asiantuntijapaneeli menetelmänä sote-alan tulevaisuuden geneeristen osaamistarpeiden määrittelyssä. https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/09/virtuaalinen-edelphi-asiantuntijapaneeli-menetelmana-sote-alan-tulevaisuuden-geneeristen-osaamistarpeiden-maarittelyssa/ Forsius, P., Hammar, T. & Alastalo, H. 2020. Laadukas elämän loppuvaiheen hoito iäkkäiden palveluissa edellyttää kotisairaalan vahvistamista. TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 36/2020. Grann, H. 2020. Hoitotyöntekijöiden resilienssi vanhustyön muutoksessa. Gerontologia 3/2020, 277-287. Harra, T., Sipari, S., Mäkinen, E. 2017. Hyvää tahtova hyvinvointipalvelujen kehittäjäkumppanuus. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.): Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino Oy. 145-164. Heitto, M., Karvonen, H., Koskinen, M. & Mutka A.2021. Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa. Geroblogi (Metropolia AMK). https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2021/03/16/kehittajakumppanuus-on-enemman-kuin-osiensa-summa/. Luettu 17.3.2021. Holbrook, J.B. 2013. What is interdisciplinary communication? Reflections on the very idea of disciplinary integration. Synthese 190, 1865–1879 . https://doi.org/10.1007/s11229-012-0179-7 Hyvissä handuissa himassa -hanke. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/hyvissa-handuissa-himassa HIPPA -hanke https://hippa.metropolia.fi/ Holvikivi, J., Huovinen, J., Katajapuu, N., Kinnunen, A., Kiviaho-Tiippana, A., Kuisma, R., Kärkkäinen, R., Leskelä J., Lähteenmäki M., Lällä K., 2021. Scenarios for regeneration of rehabilitation expertise for the future. , In: Publications of Metropolia UAS. TAITO-series, Metropolia University of Applied Sciences. Hägg, T., Rantio, M., Suikki, P., Vuori, A. & Ivanoff-Lahtela, P. 2007. Hoitotyö kotona, 17. Sanoma Pro Oy. ITSHEC -hanke. https://www.metropolia.fi/en/rdi/rdi-projects/itshec Kokkala, C. 2020. Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen. Geroblogi (Metropolia AMK). https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2020/05/06/haavoittuvuuteen-liittyva-osaaminen-nakokulma-kotona-asuvaan-ikaantyneeseen/ Kuntatyönantajat. Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen vanhusten kotihoidossa - yhteenveto 17.5.2019. https://www.kt.fi/tyon-murros). Pirilä, K. & Valtonen, A.2021. Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä. Geroblogi (Metropolia AMK). https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2021/03/30/konsultatiivinen-toiminta-tukee-monialaista-tyoskentelya/. Luettu 2.4.2021. Raatikainen, E. 2020. Asiakkaan ainutlaatuinen arki. Geroblogi (Metropolia AMK). https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2020/03/24/asiakkaan-ainutlaatuinen-arki/ Tepponen, M.2009. Kotihoidon integrointi ja laatu. Integration and Quality of Home care. Väitöskirja. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio University Publications E. Social Sciences 171. 2009. Luettu 2.4.2021. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/9034 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Aiheet: Ikääntyminen, Henkilöstön osaaminen vanhuspalveluissa. Luettu 17.5.2021 https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/henkiloston-osaaminen-vanhuspalveluissa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2022. Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3. Väänänen A., Smedlund, A., Törnroos K., Kurki A-L, Soikkanen A, Panganniemi, N.& ja Toppinen-Tanner S. 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa: Hyvinvointia työstä 2030. Työterveyslaitos. Väänänen, A., Smedlund A., Törnroos K. Satka, Mirja, Alanen, Leena, Harrikari, Timo & Pekkarinen, Elina (toim.) (2011) Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta. Tampere: Vastapaino., Kurki, A.nna-L., Soikkanen A., Panganniemi, N. & Toppinen-Tanner, S. (2020) Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.) (2020) Hyvinvointia työstä 2030 -luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Helsinki.

Luontoretkellä hoivakodissa

19.2.2021 Geroblogi

Minä nautin sateen ropinasta, tuulen suhinasta ja metsässä kävelystä kirpeässä syysilmassa. Ystäväni puolestaan ei jalkaansa ulos sateella laita, auringon paahde ja hiekkaranta ovat hänelle mieleen. Luontokokemus onkin aina yksilöllinen. Luonto mahdollistaa moniaistisen kokemuksen, sillä aistimme luontoa kaikilla aisteillamme. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon tutkittua tietoa ja niitä voidaan hyödyntää muistikuntoutumisen tukena myös sisätiloissa esimerkiksi aistihuoneen avulla. Luonto tarjoaa ainoa mahdollisuuden moniaistiseen toimintaan, sillä aistimme luontoa kaikilla aisteillamme. Luontokokemuksilla on todistetusti paljon hyviä terveydellisiä vaikutuksia, eikä aina tarvitse lähteä ulos luontoon, vaan luonnon hyvinvointivaikutukset voidaan saavuttaa myös sisätiloissa (Rantakokko 2019: 273). Aistihuone tarjoaa mahdollisuuden moniaistisuuden toteuttamiseen yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti. Se mahdollistaa luonnon hyvinvointivaikutukset sisätiloissa, esimerkiksi hoivakodin muistikuntoutujille, joille luonnossa liikkuminen ei enää ole mahdollista. Luontoperusteisella Green Care -toiminnalla voidaan toteuttaa uudenlaisia toimintamalleja tukemaan muistikuntoutumista ja tuottamaan merkityksellisiä kokemuksia ikäihmisten arkeen. Green Care on luonnon hyödyntämistä kuntoutuksessa suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja ammattimaisesti. Ammattimaisessa Green Care -toiminnassa tärkeitä periaatteita ovat luontoperusteisuuden lisäksi kokemuksellisuus ja osallisuus (Luke & THL & GCF ry 2018: 4, 9.) Luontoperusteinen Green Care -toiminta tarjoaakin hyvän keinon tuottaa uudenlaisia asiakaslähtöisiä ja innovatiivisia vanhuspalveluita. Sen avulla voidaan kehittää toimintamalleja, jotka auttavat lisäämään sekä vanhusten elämänlaatua että työntekijöiden hyvinvointia. Muistikuntoutujien kohdalla ajatus näkemisestä tulisi muuttaa moniaistisuudeksi (Semi & Salmi & Mykkänen 2016: 124–125). Näköaistia pidetään tärkeimpänä aistina, jonka kautta hahmotamme maailmaa. Näköaistin muutokset ovat yleisiä muistisairauksissa, ja siksi moniaistinen havainnointi on tärkeässä asemassa muistikuntoutuksessa. (Semi & Salmi & Mykkänen 2016: 124–125.) Moniaistisuus tulisi ottaa huomioon muistikuntoutujien tiloja suunnitellessa, sillä ihminen aistii aina ympäristöään kaikilla aisteilla. Hyvällä tilasuunnittelulla voidaan vaikuttaa positiivisesti muistikuntoutujien merkitykselliseen arkeen ja ehkäistä negatiivisia käyttäytymismuutoksia (Semi ym. 2016: 11–12). On kuitenkin hyvä muistaa, että positiivisten vaikutusten vastapainona on olemassa mahdollisuus aistien ylikuormittumiseen. Erillinen aistihuone tarjoaa tilan moniaistisuuden toteuttamiseen siten, että muistikuntoutuja voi säädellä aistiärsykkeiden määrää. Yhteiskehittely menetelmänä aistihuoneen suunnittelussa mahdollistaa työntekijöille vaikuttamisen omaan työhön, luovuuden käyttämisen työssä ja vahvistaa uudenlaisten toimintamallien jalkautumista osaksi arkea. Suunnittelemassamme konseptissa aistihuone itsessään toimii rauhoittavana tilana. Aistihuoneeseen suunnitelluilla toiminnoilla voidaan tuottaa erilaisia moniaistisia kokemuksia yksilölliset tarpeet ja mieltymykset huomioiden. Tämä malli mahdollistaa asiakaslähtöisyyden toteutumisen käytännön toiminnassa, sillä aistihuoneen käytön on todettu olevan tehokasta muistikuntoutumisen tukena silloin, kun se toteutetaan muistikuntoutujan yksilölliset toiveet huomioiden (Cui ym. 2016: 12). Aistihuoneen suunnittelussa merkittävässä roolissa olivat yhteiskehittely työpajat hoivakodin työntekijöiden kanssa. Tämä mahdollisti työntekijöille vaikuttamisen aistihuoneen sisustukseen ja siihen liittyvään toiminnan suunnitteluun. Yhteiskehittely mahdollistaa vaikuttamisen omaan työhön ja sillä on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. On myös osoitusta siitä, että työhyvinvoinnin kehitys, joka tapahtuu yhteiskehittelyn kautta, on kestävää (Yhteiskehittelyllä hyvinvointia 2012: 7–8). Aistihuoneen sisustussuunnittelussa huomioitiin muistisairauksien aiheuttamat aistien ja toimintakyvyn muutokset. Tavoitteena on toteuttaa rauhallinen tila, jossa aistiärsykkeiden määrää voidaan säädellä yksilöllisesti. Aistihuoneessa käytettävät menetelmät perustuvat Green Care -toimintaan. Merkittävässä osassa toiminnassa ovat teemalaatikot, joita suunniteltiin kahdeksan erilaista. Kukin teemalaatikko sisältää siihen liittyvää materiaalia, jonka avulla voidaan tuottaa kyseiseen teemaan liittyvä moniaistinen kokemus. Esimerkiksi meri- ja järvi teemalaatikko sisältää kuvakortteja. Tietokoneella on aiheeseen liittyviä kuvia ja videoita, jotka voidaan heijastaa suurelle valkokankaalle. Hajuaistin aktivointiin laatikko sisältää merilevätuoksupurkin. Kivet, simpukat ja märät esineet sekä pesuvati, jossa on rantahiekkaa auttavat aistimaan merta tuntoaistin avulla. Kuuloaistiin voidaan käyttää musiikin ja meren äänten lisäksi esimerkiksi merirumpua tai sadekeppiä. Vanhuspalveluiden kasvava resurssitarve ja muistikuntoutujien elämänlaadun takaaminen luovat painetta kehittää uudenlaisia toimintamalleja, palveluita ja lääkkeettömiä hoitomuotoja. Uudenlaiset toimintamallit ja palvelut eivät välttämättä vaadi suuria investointeja tai ole kalliita toteuttaa. Ne edellyttävät kuitenkin toimintatapojen muutosta ja asiakaslähtöistä asennetta. Muutoksen johtamisessa ja uusien toimintamallien jalkauttamisessa käytäntöön yhteiskehittely toimii hyvänä työkaluna. Yhteiskehittelyssä työntekijät pääsevät osallistumaan uusien toimintamallien suunnitteluun, se mahdollistaa omaan työhön vaikuttamisen ja luovuuden käyttämisen työssä ja sillä on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Luontoperusteinen aistihuone tuo uuden toiminnon hoivakodin arkeen ja auttaa osaltaan parantamaan muistikuntoutujien elämänlaatua. Se tarjoaa myös työntekijöille uudenlaisen rauhallisen tilan taukojen pitämiseen mahdollistaen palautumisen työpäivän aikana. Kirjoittaja Eva Korkiamäki (eMBA, Certified Progress Coach) on valmistuva geronomi (AMK) -opiskelija Kirjoitus pohjautuu Eva Korkiamäen ja Mirkka Metsärannan opinnäytetyöhön – Onnen hetkiä luonnosta muistisairaiden arkeen. Aistihuonesuunnitelma Hoivakoti Villa Kiveen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet Cui, Yuanwu & Shen, Minxue & Ma, Yan & Wu Wen Shi 2016. Senses make sense: An individualized multisensory stimulation for dementia. Medical Hypotheses 98 (2017) 11 – 14. < https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0306987716303863> Korkiamäki, Eva & Metsäranta, Mirkka 2021. Onnen hetkiä luonnosta muistisairaiden arkeen- Aistihuonesuunnitelma Hoivakoti Villa Kiveen. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101221431 Luke & THL & GCF ry 2018. Suomalainen Green Care – LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Green Care Finland ry. http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/542460/green-care-tyokirja-2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y Rantakokko, Merja 2019. Elinympäristö aktiivisen arjen ja hyvinvoinnin tukena. Teoksessa Kulmala, Jenni (toim.) Hyvä vanhuus. Jyväskylä: PS-kustannus. 259–276. Semi, Taina & Salmi, Tuija & Mykkänen, Jukka 2016. Yö taivaan toivo. Espoo: T & J Semi Oy, GeroArtist. Yhteiskehittelyllä hyvinvointia 2012. Metropolia. http://www.e-julkaisu.fi/metropolia/yhteiskehittelylla_hyvinvointia/#pid=1