Sotemuotoilijat

Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden ympärillä käydään vilkasta keskustelua. Toteutetun rakenneuudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuuta on siirretty noin 300 kunnalta 21 hyvinvointialueelle. (soteuudistus.fi.) Yksi paljon puhuttava osa uudistusta ovat digitaaliset palveluratkaisut, niiden alueellinen kehittäminen ja toteuttaminen.   Samaan aikaan suuren soteuudistuksen kanssa terveydenhuollon toimintakenttää haastavat väestön ikääntyminen, henkilöstön väheneminen ja kustannusten nousu. Palvelujen takaamisen, tasa-arvoisen ja oikea-aikaisen saatavuuden turvaamisen osalta yksi keskeinen tekijä on se, että alueilla löydetään oikeat tekijät ja tarkoitukseen soveltuvat palveluratkaisut. Jos esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ei löydy riittävästi henkilöstöä, palvelujen saatavuus vaikeutuu ja ihmiset päätyvät hoitopoluillaan vääriin paikkoihin, esimerkiksi kuormittamaan erikoissairaanhoitoa perustason terveysongelmien vuoksi. Perusteltua on kohdentaa kehittämisen painopistettä juuri perusterveydenhuollon palvelujen suuntaan, osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa.  Hyvinvointialueiden haasteita  Tällä hetkellä terveydenhuollon keskeisimpiä haasteita ovat   sotealan henkilöstön riittävyys ja saatavuus (STM 2023)   väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen lisääntyminen  syntyvyyden lasku ja huoltosuhteen muutokset  terveyserojen ja tiettyjen sairauksien lisääntyminen  sosiaalisen tuen tarpeen lisääntyminen  palvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja   palvelujen laadun ja turvallisuuden korkean tason säilyttäminen.  Koska haasteita on paljon, keskityn tässä julkaisussa digitalisaation tarjoamiin ratkaisumahdollisuuksiin.   Hyvinvointialueiden digitalisaatio  Hyvinvointialueiden digitaalista palvelutarjontaa kehitetään ja laajennetaan kaikilla alueilla, vaikka alueiden välillä onkin paljon eroja. Hyvinvointialueet tarvitsevat digitalisaatiota monilla eri osa-alueilla, jotta ne voivat tarjota parempia ja tehokkaampia palveluja kansalaisille ja samalla kehittää omaa toimintaansa. Monilla alueilla digitalisaatio nähdään palvelujen laadun ja tasa-arvoisen saatavuuden edellytyksenä (Satasote 2022; Kosonen 2022).   Satasoten Kirsi Varhilan mukaan hyvinvointialueiden digitalisaatiohaasteiden parissa pärjätään ketterien kokeilujen ja avoimen uudistumismielen avulla (Satasote 2022). Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tietojärjestelmien, verkkosivustojen, mobiilisovellusten, pilvipalvelujen, tekoälyn ja analytiikan vahvempaa hyödyntämistä. Teknologisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan avointa toimintakulttuuria, innovatiivisia ajattelu- ja toimintatapoja ja kehittämisresurssia.  Tärkeitä sotealan digitaalisia kehittämisalueita tällä hetkellä ovat esimerkiksi:  sähköiset terveyspalvelut: etävastaanotot ja etädiagnostiikka   sähköiset reseptit ja reseptien uusiminen  potilastietojen kansalliset arkistot ja tietojärjestelmien yhteensopivuus  tietoturva ja tietosuoja  tekoäly ja palvelurobotiikka  IoT eli esineiden internetiin yhdistämisen ratkaisut esimerkiksi sensoreiden avulla   palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöinen kehittäminen ja   digitaalisen transformaation ja muutoksen johtaminen.  Sähköisiin asiointiin ja digitaalisiin palveluihin liittyy edelleen haasteita ja esteitä sekä henkilöstön että asiakkaiden osalta. Näiden ratkaisemiseksi on julkaistu valtakunnallisia strategioita ja tiekarttoja (STM 2023; Suomen kestävän kasvun ohjelma). Uunituoreessa STM:n (2023) henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden tiekartassa on nostettu esiin   digitaaliset ratkaisut ja niiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvä osaaminen  sotehenkilöstön koulutusten sisältöjen kehittäminen ja riittävät koulutusmäärät  työn organisoimisen uudistaminen  teknologisten ratkaisujen nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen ja   työssä jaksamisen parantaminen.   Tiekartan visiona on “hyvinvoiva ja osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella”.   Hyvinvointialueiden digiosaavat asiantuntijat  Teknologisen kehityksen pyörteissä on tunnistettu, että kliinisen asiantuntijaosaamisen lisäksi käytännön kehittämistyössä tarvitaan myös digitaalisen transformaation ymmärtäjiä, visionäärisiä osaajia, jotka auttavat muuttamaan ja jalkauttamaan organisaatioiden strategisia digitalisaatiopyrkimyksiä. Tärkeää on, että hyvinvointialueilla yhdistyvät teknologinen tietämys ja sosiaali- ja terveysalan kliiniset erityispiirteet. Tässä työssä tarvittava osaaminen koostuu useista eri taidoista ja tietämyksen alueista, kuten mm.:  teknologiaosaaminen ja digikyvykkyys  eettinen osaaminen   tietoturvan ja tietosuojan osaaminen  asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisosaaminen   tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen   vastuullinen ennakointiosaaminen  muutosjohtamisen ja toimintakulttuurin uudistamisosaaminen ja  vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen.  Kliinistä asiantuntijuutta ja digitalisaatio-osaamista yhdistämällä muodostuu digikliinistä osaamista, josta voit lukea lisää Digikliininen asiantuntija sotemuotoilijana- julkaisusta (2022) ja esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun Kliininen asiantuntija, digitaalisten palvelujen asiantuntija (ylempi AMK)- sivuilta.   YAMK-opiskelijat työelämän digitaalisten ratkaisujen kehittäjinä   Työelämän toimintojen kehittämisen näkökulmasta uusien ratkaisujen innovointi ja ketterien kokeilujen tekeminen on tärkeää. Yhtenä voimavarana ja resurssina hyödynnetään ja voitaisiin enenevissä määrissä hyödyntää myös kliinistä asiantuntijuutta omaavia korkeakouluopiskelijoita. Metropolia Ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnossa he ovat jo vuosia tätä kehittämistyötä tehneet ja saaneet merkittävän määrän alueellisia vaikutuksia kohdeorganisaatioidensa digitaalisiin toimintoihin.   Kliininen asiantuntijuus, digitaalisten palvelujen asiantuntija (ylempi AMK) -tutkinnosta (opintopolku.fi) valmistuu vuosittain kymmeniä työelämää uudistavia opinnäytetöitä, joista muutamiin voit tutustua tässä.   Nousiainen, V. 2019. Digihoitopolun asiakaskokemuskyselyn suunnitteluperiaatteet: Mitraaliläppäpotilaan digihoitopolku. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Hongisto, K. 2020. Ubiikin 360° oppimisympäristön tekninen ja pedagoginen käytettävyys bioanalytiikan opinnoissa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Varteva, S. 2020. Lapsen valmistaminen MRI tutkimuksiin pelillisen 360°- ohjaussovelluksen avulla. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Alen M. 2021. Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet: tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.     Ekholm J. 2021. Lasta odottavalle perheelle suunnatut digitaaliset palvelut: Systemoitu kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Park T. 2022. Terveyskylän Naistalon mobiilikäytettävyystestaus ja käyttäjäkokemuksen arviointi. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Reinikkala, T. 2022. Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.    Lisää ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä löydät Theseuksesta (Theseus.fi).   Pakko vai mahdollisuus?  Yksi näkökulma digitalisaation laajempaan hyödyntämiseen on pakko, jonka edessä monista syistä näytämme olevan. Terveydenhuollon kantokyvyn, palvelujen saavutettavuuden ja henkilökunnan riittävyyden osalta teknologioiden hyödyntäminen on väistämätöntä esimerkiksi tehokkuuden, tuottavuuden ja tulevaisuuden kilpailukyvyn näkökulmista. Hyvinvointialueiden ratkaistavissa ovat esimerkiksi tulevaisuuden vaikuttavat, saatavat ja tasa-arvioiset lähipalvelut. Vaikka digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on siirtynyt soteuudistuksen myötä hyvinvointialueiden vastuulle, paljon kehittämistä tehdään edelleen julkisilla varoilla. Mahdollista on, että alueellisesti kehitetyt innovaatiot ja vaikuttavimmat ratkaisut päätyvät aikanaan kaikkien kansalaisten käyttöön.  Digitaalisten palveluratkaisujen avulla voidaan tuottaa lisäarvoa asiakkaille, parantaa asiakaskokemusta, tyytyväisyyttä ja laatua. Vaihtoehtoisesti voidaan puhua myös potilaista ja potilaskokemuksesta. Suuri mahdollisuus liittyy ennaltaehkäisevien eli preventiivisen terveydenhuollon digitaalisten toimintojen kehittämiseen.  Lähteet  Punkari, P. 2023. Suomen suurimmalla hyvinvointialueella kovat säästöt edessä – kolmen vuoden ajan kuluja pitäisi leikata 20 miljoonan euron edestä joka vuosi. Yle Uutiset.  Kosonen, S. 2022. Hyvinvointialueet tarvitsevat digityökaluja. Lääkärilehti.   Satasote. 2022 Sote ja digitalisaatio – Uhka ja mahdollisuus. Satakunnan hyvinvointialue.   Soteuudistus.fi  Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma  STM 2023. Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Helsinki.  Suomen kestävän kasvun ohjelma