Sotemuotoilijat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja ja rakenteita muotoilemassa Tilaa RSS-syöte

Suun terveyden palvelut osaksi kuntouttavaa työtoimintaa
20.9.2022
Kaisa Saderanta ja Mari Virtanen

Terveydenhuollon kansallisena tavoitteena on tarjota ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita, kaventaa terveyseroja sekä kohdentaa palveluita niitä eniten tarvitseville. Tässä tekstissä näitä teemoja tarkastellaan suun terveydenhuollon palveluiden näkökulmasta. Suun terveyden osalta tiedetään, että haasteita esiintyy muita enemmän nuorilla aikuisilla ja toimeentulotukea saavilla. Lisäksi työttömät käyttävät vähemmän palveluita, vaikka hoidon tarvetta on enemmän kuin saman ikäryhmän työssäkäyvillä. Uudenlaisten palveluratkaisujen kehittäminen myös suun terveyden edistämiseksi on siksi  tärkeää. Tulisikin kehittää mahdollisimman kattavia ja kustannusvaikuttavia matalan kynnyksen ratkaisuja, jotka tukevat erityisesti työttömien nuorten aikuisten, syrjäytymisuhan alla olevien yksilöiden terveyttä. Nuorten asiakkaiden suun terveys Nuorten suun terveyttä koskevissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että suun itsehoidon toteuttaminen nuorilla aikuisilla on usein puutteellista tai sen tärkeyttä ei ymmärretä (mm. Koponen ym. 2019) suun terveyteen, terveyteen sekä terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat riskitekijät yleensä kasaantuvat (mm. Jääskeläinen ym. 2019) terveyden ja sairauksien kokeminen vaikuttavat nuorten elämänlaatuun (mm. Hult 2019) alhaisempi sosioekonominen asema vaikuttaa negatiivisesti suun terveyteen (Al-Sudani 2017; Arrica ym. 2017; Nyman ym.2017). Lisäksi on havaittu, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien palvelutarpeet eroavat saman ikäisiin työllisiin nuoriin verrattuna. Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jota järjestetään työllistymisen ja elämänhallinnan tukea tarvitseville henkilöille. Uudenlaisen palvelumallin kehittäminen Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneille nuorille (16–29 vuotta) on kehitetty terveystarkastusten järjestämisen malli (Luukkainen 2016). Mallissa syrjäytymisuhan alla oleville nuorille järjestettiin maksuton terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus osana etsivän nuorisotyön toimintaa. Terveystarkastusten liittäminen osaksi nuorille tarjottua toimintaa osoitti niiden merkityksen nuoren kokonaistilanteen hahmottamisessa erityisesti mielenterveyden, päihteiden käytön ja opiskelu- ja työkyvyn arvioimisen osalta. Luukkaisen (2016) toimintamallin ideologian pohjalta kehitettiin suun terveyden terveysinterventio (Saderanta 2022), jonka tavoitteena on edistää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden suun terveyttä ja madaltaa palveluiden pariin hakeutumisen kynnystä. Uudenlaista palvelumallia kehitettiin terveysintervention kehittämisperiaatteiden perusteella (Saderanta 2022, mukaillen Araujo-Soares ym. 2018) ja se eteni käytännössä seuraavien vaiheiden mukaisesti (mukaillen Salonen ym. 2017): terveysintervention tarpeen havaitseminen ja tavoitteiden määrittäminen käyttäytymistieteellisen perustan ja ohjelmateorian määrittäminen terveysintervention sisällön suunnittelu käytännön toteuttaminen arviointi käytännön levittäminen. Kehittämistyön eri vaiheissa osallistettiin sekä suun terveyden että kuntouttavan työtoiminnan asiantuntijoita. Kehittämistyön tuotoksena toteutettiin nuorille kohdennettu hammashoidon teemapäivä osana kuntouttavan työtoiminnan työpajapäivää. Teemapäivä sisälsi suun terveyden tietoperustaista ohjausta ja yksilö- ja ryhmäkeskustelua. Osallistujia ohjattiin hampaiden itsehoitoon ja suun terveyttä edistäviin ravitsemuksellisiin  valintoihin. Osallistujilla oli mahdollisuus myös suun hoidon tarpeen arviointiin liikkuvassa hammashoitolassa. Asiakaslähtöisyys palvelun kehittämisen keskiössä Suun terveyttä edistävän terveysintervention suunnittelussa ja teemapäivän toteuttamisen keskiössä oli asiakaslähtöisyys. Kehittämistyön aikana havaittiin seuraavaa: Kohderyhmä voi kokea paikan päälle lähtemisen hankalana, ja se voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Siksi teemapäivä yhdistettiin jo tuttuun työpajatoimintaan. Optimaalisin aika kohderyhmän tavoittamiseksi on arkisin (ti–to) klo 9–15, joten teemapäivä ajoitettiin tähän aikaan. Puhelimessa puhuminen voi olla hankalaa ja aiheuttaa kohderyhmässä pelkoa ja ahdistusta, ja näin hankaloittaa palveluiden pariin hakeutumista. Siksi mahdollisuus suun hoidon tarpeen arviointiin ja mahdolliseen jatkohoitosuositukseen tehtiin mahdollisimman helpoksi ja tuotiin lähelle asiakasta. Kohderyhmän kokemuksista koottujen tietojen perusteella se hyötyi matalan kynnyksen palveluista työtoimintakeskuksessa ja helposta asiointikanavasta hammashoitolaan. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään myös, että terveydenedistäminen ja terveysinterventiot edistävät niihin osallistuvan hyvinvointia, ja lisäävät edelleen työllistymisen mahdollisuuksia (mm. Hult 2019; Savola ym. 2005). Lisäksi asiakas- ja kohderyhmälähtöisesti suunnitellut ja toteutetut terveysinterventiot ovat edistäneet työttömien hakeutumista palveluiden pariin (Gabrys ym. 2013; Lappalainen 2017; STM 2013; STM 2020). Näiden huomioiden perusteella matalan kynnyksen suun terveyden palveluita tulisi jatkossa tarjota palveluiden tarpeessa oleville henkilöille niissä toimintaympäristöissä, missä he muutenkin ovat. Lisäksi tärkeää on kohderyhmän erityispiirteiden huomioiminen. Tulevaisuuden kohdennetut palvelut Tulevaisuuden palvelurakenteita kehitettäessä olisi tärkeää kohdentaa myös suun terveyden palveluita asiakkaiden tarpeet huomioiden. Matalan kynnyksen ratkaisujen kehittäminen ja palveluiden saatavuuden edistäminen voivat kaventaa terveyseroja. Monialainen yhteistyö uudenlaisten palveluratkaisujen kehittämisessä työtoiminnan nuorille asiakkaille lisää onnistumisen mahdollisuuksia sekä terveyden edistämisen että työllistymisen osalta. Matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen ei aina tarvita suuria investointeja liikkuviin hammashoitoyksiköihin tai digitaalisiin terveydenhuollon sovelluksiin. Kohdennettu suun hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä ketterästi kevyin varustein, vähimmillään peilin ja otsalampun kanssa siellä, missä palveluita tarvitsevat henkilöt ovat, samalla ohjaten heitä hakeutumaan tarpeen mukaiseen jatkohoitoon. Yksi hyvä ja kustannusvaikuttava tulevaisuuden vaihtoehto voisi olla suun terveyden teemapäivien järjestäminen osana kuntouttavaa työtoimintaa.   Kirjoittajat Kaisa Saderanta on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmasta Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK) keväällä 2022. Hän työskentelee Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä ICT-kehittämispäällikkönä. Hänen opinnäytetyönsä Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveydenedistäminen – Terveysintervention kehittäminen on julkaistu toukokuussa 2022.   Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, tulevien hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja tutkimuksellista kehittämistyötä.   Lähteet AI-Sudani F.Y.H. 2017. Employment status and its contribution in oral health-related behaviours and oral health. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2586-2 Araujo-Soares V, Hankonen N, Presseau J, Rodrigues A, Sniehotta FF. 2018. Developing behavior change interventions for self-manage-ment in chronic illness. An integrative overview. doi: 10.1027/1016-9040/a000330 Arrica M, Carta Giovanna, Cocco F, Grazia-Cagetti M, Sale S, Ierardo G, Strohmenger L, Ottolenghi L, Campus G. 2017. Does a social/behavioural gradient in dental health exist among adults? A cross-sectional study. doi: 10.1177/0300060516675682 Gabrys L, Michallik L,Thiel C, Vogt L, Banzer W. 2013. Effects of a structured physical-activity counseling and referral scheme in long-term unemployed individuals: a pilot accelerometer study. doi: 10.1080/08964289.2013.782852 Hult M. 2019. The work ability and health of unemployed persons. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3165-8 Jääskeläinen T, Koponen P, Lundqvist A, Borodulin K, Koskinen S. 2019. Nuorten aikuisten terveys ja elintavat Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimuksen tuloksia. THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-319-9 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Jääskeläinen T, Koskela T, Koskinen S. 2019. FinTerveys -tutkimuksen perustulokset 2019. Lappalainen, Kirsi 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Kuopio. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2452-0 Luukkainen K. 2016. Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden nuorten terveystarkastusten järjestäminen Tuusulassa –Toimintamallin kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. DIAK. Helsinki. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918050 Nyman J, Arffman M, Keskimäki I. 2017. Toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö Helsingissä vuonna 2014. https://doi.org/10.23990/sa.67761 Saderanta K. 2022. Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveyden edistäminen: terveysintervention kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910516 Salonen K, Eloranta S, Hautala T, Kinos S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. ISBN: 9789522166494 (pdf) Savola E, Koskinen-Ollonqvist P. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein – Käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämiskeskuksen julkaisuja 3/2005. Helsinki. STM 2013. Suun terveyttä koko väestölle 2013. Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän kehittämisehdotukset. STM raportteja ja muistioita 2013:3. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3643-0 STM 2020. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Lue lisää

Työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämisosaamista toteuttamaan
25.8.2022
Mari Virtanen

Nykypäivän työelämässä palvelut, tuotteet, prosessit, yhteisöt ja yksilöt kehittyvät taukoamatta ja niitä kehitetään kiihtyvällä tahdilla.Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on monen asiantuntijan työn keskiössä ja nostettu yhdeksi tulevaisuuden työelämän ydinkompetensseista. Se koskee työntekijöitä kaikilla toimialoilla, tekniikasta terveydenhuoltoon. On tärkeää, että myös sosiaali- ja terveysalan osaajilla on vahva tietoperusta tutkimuksellisesta kehittämisestä ja he hallitsevat menetelmälliset toteuttamistavat.   Alueellisesti vaikuttava kehittäminen Yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä on alueellinen vaikuttaminen, joka monesti konkretisoituu käytännön työelämään kytkeytyvänä kehittämisenä. Ammattikorkeakoulujen perustehtäviin on kirjattu, että “ammattikorkeakoulut harjoittavat opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa, alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa”. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 .) Jo vuosikymmenien ajan tutkimus- ja kehittämisosaaminen, jatkossa TK-osaaminen, on muodostanut suuren osan ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisuudesta. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa se muodostaa reilun kolmanneksen  koko tutkinnon laajuudesta, kuuluen kaikille. Lähes kaikki ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa toteutettavat opinnäytetyöt kumpuavat alueellisen työelämän tarpeesta joko työelämäkumppaneiden tai opiskelijoiden itsensä esiinnostamina. Tämäntyyppinen toiminta mahdollistaa työelämän ja korkeakoulun saumattoman yhteistyön ja molemminpuolisen hyödyn. Alueellisen työelämän tarpeita voidaan lähestyä monista eri näkökulmista ja kehittämistä toteuttaa eri menetelmillä. Viime aikoina ansiokkaita opinnäytetöitä (YAMK) sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on toteutettu esimerkiksi seuraavista aiheista suun terveyden etsivät palvelut – terveysintervention kehittäminen (Saderanta 2022) tietojärjestelmien käyttöönotto – tutkimuksellinen kehittämistyö (Alén 2021) bioanalytiikan perehdytys – toiminnallinen kehittämistyö (Reinikkala 2022) naistalon mobiilikäytettävyys – käytettävyystestaus (Park 2022). Näistä esimerkeistä on nähtävissä toiminnallisen ja tutkimuksellisen kehittämisen painopisteet, jotka tukevat loistavasti ammattikorkeakoulujen aluevaikuttamisen perustehtävää. Tehokkaan ja tuloksellisen aluevaikuttamisen näkökulmasta on tärkeää, että ammattikorkeakouluista valmistuneiden TK-osaaminen on työelämän vaatimuksia vastaavalla tasolla. Näyttöön perustuva toiminta Terveydenhuollossa kaikki tutkiminen ja kehittäminen on näyttöön perustuvaa toimintaa ja pohjaa aiemmin tutkittuun tietoon eli näyttöön. Täsmällisemmin ilmaistuna näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan tiedon tarpeiden tunnistamista, uuden tiedon tuottamista, olemassa olevan tiedon tiivistämistä, osoitetun näytön levittämistä ja hallittua käyttöönottamista. Näyttöön perustuvalla toiminnalla on tiivis yhteys tiedolla johtamisen ideologiaan, joka on entisestään vahvistunut viimeisten vuosien varrella ja noussut yhdeksi kiinnostavaksi ilmiöksi myös terveydenhuollon työyhteisöjen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvien suurten muutosten tukemiseksi on tärkeää, että kaikki tutkimuksellinen kehittäminen perustuu näyttöön ja systemaattisesti johdettuun toimintaan.  Tulevaisuuden työelämän osaamisen edellytyksiä Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisissä tuloksissa on tutkimus- ja kehittämisosaamisen eri näkökulmia nostettu edellytykseksi tulevaisuuden työelämässä toimimiseen. OPH:n (2019) Osaaminen 2035 -raportissa työelämän tärkeimmiksi geneerisiksi, toimialasta riippumattomiksi, osaamisiksi on listattu muun muassa. digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntäminen digitaalisten toimintojen hallinta ja ohjaaminen asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen innovaatiot henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen. Tulevaisuuden työelämässä on tärkeää, että jokaisen osaamisen taso on riittävä ja sen kehittymisestä huolehditaan tavoitteellisesti. Ammattikorkeakouluissa tutkimus- ja kehittämisosaaminen näkyy sekä henkilöstön että opiskelijoiden jokapäiväisissä toiminnoissa ja liittyy kaikkeen tekemiseen. Kävimme keskustelemassa aiheesta kollegoiden Antti Niemi ja Iira Lankinen kanssa Metropolia Ammattikorkeakoulun Digistudiossa. Oheisessa podcast-jaksossa syvennymme omien kokemustemme ja havaintojemme perusteella keskustelemaan, miksi tutkimus-, kehittämisosaaminen on terveysalalla tärkeää ja mihin TK-menetelmiä käytännössä tarvitaan (Virtanen, Niemi & Lankinen 2022). Oheinen podcast-jakso on ensimmäinen osa sarjasta TK-menetelmiä soveltamassa. Sarja on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan toimijoille, kehittäjille, tutkijoille ja kaikille niille, jotka toimivat nyt tai tulevaisuudessa tutkimisen tai kehittämisen parissa  tai ovat esimerkiksi käynnistämässä opinnäytetyötään osana korkeakouluopintoja. https://podcast.metropolia.fi/tk-menetelmia-soveltamassa-1-miksi-tk-menetelmien-osaaminen-on-tarkeaa/ Kirjoittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen.   Lähteet Alén, M. 2021. Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet : tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100618390 Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932 OPH. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035 Park, T. 2022. Terveyskylän Naistalon mobiilikäytettävyystestaus ja käyttäjäkokemuksen arviointi. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169697 Reinikkala, T. 2022. Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon – toiminnallinen kehittämistyö. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124966 Saderanta, K. 2022. Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveyden edistäminen: terveysintervention kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910516 Virtanen, M., Niemi, A. & Lankinen, I. 2022. TK-menetelmiä soveltamassa 1: Miksi TK-menetelmien osaaminen on tärkeää? Metropodia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://podcast.metropolia.fi/tk-menetelmia-soveltamassa-1-miksi-tk-menetelmien-osaaminen-on-tarkeaa/  

Lue lisää

Sotemuotoilija tulevaisuuden palveluja kehittämässä
18.8.2022
Mari Virtanen

Minkälaisia ovat tulevaisuuden asiakasläheiset palvelut ja palveluratkaisut? Mitä on käyttäjälähtöisten palvelujen muotoilu ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen?  Miten uudenlaisia palveluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti, kehitetään yhteisöllisesti, testataan ja käyttöönotetaan hallitusti? Miten tutkimuksellisen kehittämisen menetelmät toimivat korkeakouluyhteisössä, ja miten niitä sovelletaan uuden tiedon tuottamisessa?   Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia etsii Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi Sotemuotoilijat – tulevaisuuden palveluja kehittämässä. Blogipostauksissaan asiantuntijat kehittävät ja innovoivat palveluita tutkimuksellisella otteella ja tuovat esiin uudenlaisia ratkaisuja.   Palvelumuotoilua monialaisesti Sotemuotoilijat-blogi on perustettu tarvelähtöisesti kesällä 2022. Tarve on noussut esiin monissa eri yhteyksissä, joissa tutkimuksellista kehittämistä ja soveltavaa tutkimusta on toivottu saatavan aiempaa näkyvämmin esille. “Erityisesti tarvetta tämäntyyppiselle julkaisukanavalle on nähty digitaalisten palveluiden kliinisten asiantuntijoiden tutkinto-ohjelmassa, monialaisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluita tuottavassa HyMy-kylässä ja Metropolian monissa eri hankkeissa”, päätoimittaja Mari Virtanen taustoittaa. Blogin teemassa yhdistyvät sosiaali- ja terveysala sekä palvelumuotoilun ja soveltavan tutkimuksen ideologiat, ja se soveltuu erityisen hyvin moniammatillisen asiantuntijuuden julkaisukanavaksi. Sisältöä tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat, jotka tuovat näkyviin omia kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.   Aiheita käsitellään monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, laajasti ja innovatiivisesti eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.   Blogin kantavina teemoina tulevana lukukautena (2022–23) ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ja sen hyödyntäminen tutkimuksellisessa kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja palvelumallien innovointi, suunnittelu, kehittäminen, testaaminen ja arviointi Metropolian HyMy-kylän ja hankkeiden sotemuotoiluun liittyvä yhteiskehittäminen, ketterät kokeilut ja sekä käytännön ratkaisuihin tähtäävät projektit. “Oheisten teemojen lisäksi vallitseva tilanne, digitalisaation mahdollisuudet, työvoiman saatavuuteen liittyvä haasteet ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tulevat väistämättä näkymään myös sotemuotoilijoiden aihevalinnoissa”, Virtanen lisää. Toimituskunta esittäytyy Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.   Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta Mari Virtanen, yliopettaja, terveysalan digitalisaatio Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä Anita Ahlstrand, lehtori, HyMy-kylän palvelutoiminnan vetäjä   Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen. Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän  työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa. Anita Ahlstrand on lehtori (LitM) ja toimii palvelutoiminnan vetäjänä Metropolian oppimis- ja kehittämisympäristö HyMy-kylässä. Kylässä hän koordinoi operatiivisen toiminnan kehittämistä sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen monialaista muotoilua. Ahlstrand on terveystieteen väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa, ja hänen tutkimusintressinsä keskittyvät haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittäjäkumppanuuteen. Ihmislähtöisyys, innovatiivisuus ja luovat käytännön ratkaisut ovat hänelle kaiken toiminnan perusta. Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdään valtavasti soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, innovaatioitakin. Niihin tämä ja muut Metropolian toimitetut blogit avaavat uuden ikkunan. Blogin toimituskunta ottaa aiheeseen liittyvät julkaisut vastaan, joten jos haluat kirjoittajaksi, lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa!

Lue lisää
Uudemmat postaukset