Tekoäly, ihmiskunnan yhteinen lapsi
Tekoäly on ollut kanssamme jo jonkin aikaa. Ihmiset alkavat huomata, miten paljon erilaisia tekoälyjä me käytämme päivittäin. Näitä ovat esim. chatbotit, itseajavat autot, videoita ehdottavat ehdotus-botit. Tekoälystä on monia eri tasoja, tällä hetkellä käytössä on tekoälyjä, jotka pystyvät noudattamaan niille annettuja käskyjä. Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan paljon kehittyneempi, ja sillä saattaa olla paljon enemmän valtaa ja vaikutusta meidän elämäämme. Tällainen on esimerkiksi terveysalalla ihmisiä diagnosoiva tekoäly. Siksi on tärkeää opettaa tekoälylle, kuinka sen kuuluisi käyttäytyä ihmisten kanssa. Voisiko tekoälyn adoptoida ja voisiko sen kasvattaa kuin omana lapsena? Voiko tekoälyä oppia tuntemaan kuin ihminen, voiko se olla empaattinen ja lämmin? Voiko tekoäly koskaan ymmärtää, että oikean ja väärä välissä on aina harmaa rajamaasto? On puhuttu, että jonain päivänä tekoäly pystyisi korvaamaan monen työntekijän osaamisen alalla kuin alalla. Mutta pitääkö tämäkään paikkaansa, tekoäly kyllä pystyy tekemään nopeampia päätöksiä ja on harvemmin väärässä kuin ihminen. Mutta jos se ei opi empaattiseen kanssakäyntiin, niin ei se pysty korvaamaan ihmistä. Tekoälyn älykkyydestä vastaa ihminen Tekoäly on työkalu, ja kuten mitä tahansa työkalua, sitäkin voi käyttää hyvään tai pahaan (1). Ihminen on suuressa vastuussa, kun puhutaan tekoälyn luonnista. Ihminen voi määrittää, miten tekoäly ottaa huomioon ihmiset päätöksenteossa ja miten se käyttäytyy ihmisten kanssa. Tekoälyn käyttö lisääntyy maailmalla, tämän vuoksi sille pitää opettaa hyvän ongelmanratkaisukyvyn lisäksi eettistä ajattelua. Tekoälyn pitää oppia eri ihmisryhmistä ja kulttuureista, jotta sen toiminta ei olisi syrjivää tai loukkaavaa. Tekoäly ja tunteet Tekoälyn kehittyminen on herättänyt paljon pohdintaa sen riskeistä ja etiikasta. Yhtenä esimerkkinä voisi toimia tilanne, jossa autoa ohjaisi tekoäly ja sen pitäisi tehdä valinta, kumman osapuolen pelastaisi, jos vaihtoehtona olisi törmätä yhteen tai kahteen henkilöön tilanteesta riippuen. Ongelmana tässä olisi kuitenkin se, että ei ihminenkään pystyisi välttämättä tekemään oikeaa valintaa tällaisessa tilanteessa ja mikä loppujen lopuksi olisikaan sitten se oikea valinta. Näin emme myöskään sitä osaa kertoa tekoälylle tai kehitellä tilanteeseen sopivia algoritmejä. Tekoälyn haasteena onkin se, että se voi kehittyä väärille tavoille ja kehittää omia sääntöjä, jotka eivät välttämättä ole hyväksyttäviä eettisesti. On puhuttu myös niin sanotusta mustan laatikon ongelmasta, eli tekoäly voi kehittää algoritmeja, joiden seuraaminen ja ymmärtäminen on ihmiselle vaikeaa (2). Mustan laatikon ongelma on hankala asia, jos yritetään opettaa sääntöjä tekoälylle, koska tällöin pitäisi tietää, miten monimutkaisesti tekoäly tekee ratkaisunsa ja näin ollen ohjelmoijan tekemät algoritmit määrittelevät paljon tekoälyn toimintaa. Sääntöjen opettaminenkaan ei välttämättä takaa, ettei ongelmia tulisi tekoälyn kanssa. Tekoälyn olisi hyvä nimittäin huomata ja tehdä muutoksia jo ohjelmoituihin sääntöihin. Tämä kuitenkin onnistuisi vain, jos tekoäly huomioisi ihmisen tunteet ja oppisi niistä. Se kuitenkin vaatisi tekoälyltä mahdollista sosiaalista toimintaa tai sen seuraamista. Tästä saisi myös mahdollisesti hyviä ohjeita ja apuja, joiden avulla tekoäly voisi muokata ja korjata eettisiä käsityksiään. Tekoäly erehtyy ihmistä harvemmin Teknologiayrityksissä mietitään, mitä eri mahdollisuuksia tekoäly pystyy tarjoamaan. Terveysteknologia alalla ollaan jo hyvin pitkällä. Tekoälystä on mahdollista saada apua hoitotarpeen arviointiin ja varhaiseen diagnostiikkaan. Tekoäly pystyy esimerkiksi ennustamaan keskosvauvojen infektion jopa päivää ennen sen puhkeamista (3). Samaan pystyisi hyvä hoitaja, mutta heitä ei ole aina saatavilla. Tekoäly myös erehtyy ihmistä harvemmin, ja ihmisille sattuu inhimillisiä virheitä toisin kuin tekoälylle. Yksi tekoälyyn liittyvä pelko on mm. kuinka luotettava ja turvallinen tekoäly pystyy olemaan. Tekoäly todennäköisemmin tekee vähemmän vääriä diagnooseja kuin ihminen. Turvallisuus on hyvin tarkasti valvottu ala, koska jos tuotteella CE-merkintä siihen voi luottaa ja samalla on myös huolehdittu potilasturvallisuudesta. Myös sitä pelätään, että tekoäly vie työpaikat. Se on hyvin kaikkien tiedossa, että terveydenhuollossa loppuvat kädet. Hoitajien täytyy juosta ympäriinsä, jotta kerkeävät kaikkialle. Tylsä työ kannattaa siirtää tekoälylle ja robotille. Ihminen erehtyy tekoälyä useammin, mutta ei tekoälykään ole aina täysin oikeassa. Esimerkiksi Facebookin tekoäly on luokitellut tiettyjä ihmisryhmiä gorilloiksi. Tulevaisuudessa tekoäly epäilemättä vie työpaikkoja ihmisiltä. Aina tarvitaan kuitenkin joku huoltamaan ja korjaamaan ja päivittämään ihmiskunnan yhteistä lasta. Lähteet: Laitio Paula. 2021. https://www.vere.fi/teko%C3%A4lyn-%C3%A4lykkyydest%C3%A4-vastaa-ihminen. Luettu 23.9.2021 Rydenfelt Henrik. 2017. https://etiikka.fi/tekoaly-ja-tunteet/. Luettu 23.9.2021 Kaukonen Sini. 2018. https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/tekoaly-erehtyy-ihmista-harvemmin. Luettu 23.9.2021 Tuomas Linnake. 2021. https://www.is.fi/digitoday/art-2000008243943.html. Luettu 23.9.2021 Kirjoittajat: Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Laura Kesti, Leo Kortevaara ja Ann-Mari Räsänen. Hyvinvointi- ja terveysteknologia on yksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisista pääaineista. Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneet insinöörit hallitsevat itse teknologian lisäksi teknologian käytännön soveltamiseen,käytettävyyteen ja regulaatioon liittyvät näkökulmat.
Tappaako tekoäly hoivatyön inhimillisyyden?
Katoaako ihmisyys kun robotit ja tekoäly ottavat jalansijaa hoitoalalla ja osallistuvat yhä enemmän hoitotyön sosiaaliseen puoleen? Onko robotin empatia ja tuki samanarvoista kuin ihmisen? Robottien ja tekoälyn hyödyntämisellä työssä ja työpaikoilla tavoitellaan tehokkaampaa ja turvallisempaa tapaa tehdä töitä. Hoitotyössä robotteja on tarkoitus erityisesti hyödyntää mekaanisiin ja fyysistä rasitusta tuottaviin työtehtäviin. Robottien hyödyllisyys esimerkiksi lääkeannosteluissa ja tavaroiden kuljetuksessa on selkeä, sillä ne vapauttavat henkilökuntaa muihin työtehtäviin. Tekoäly tekemässä päätöksiä hoitotyössä puolestaan nähdään vielä osittain uhkana. Muilla osa-alueilla tekoälyyn ja sen tekemiin päätöksiin luotetaan, esimerkiksi karttasovellusten reittivalinnoissa tai hakukoneiden tuloksissa, sillä usein ei tiedetä päätösten olevan peräisin tekoälyltä. Miten käy ihmisyyden, kun robotit tulevat? Hoitotyössä tekoäly ja robotiikka nähdään usein ihmisen kaltaisena ja piirteet omaavana robottina, joka toimii yhtenä hoitajista tehden samoja työtehtäviä ja päätöksiä kuin hekin. Kuitenkaan tekoäly ei nauti samanlaista luottamusta kuin hoitajat. Hoitotyössä tekoäly ja koneet nähdään usein uhkana ihmisyydelle ja viemässä potilailta kosketuksen muihin ihmisiin. Uskonnonfilosofian dosentti, akatemiatutkija Aku Visala [2] on pohtinut seuraavaa: “Jos ulkoistamme huolenpidon ja hoivan koneille, riistämme itseltämme ja toisiltamme moraalisen kasvun ja sitoutumisen mahdollisuuden. ” Vievätkö koneet todellakin meiltä mahdollisuuden välittää ja ottaa kontaktia vai voiko asiaa ajatella toiselta kantilta? Kun palvelurobotit hoitavat fyysistä työtä vaativat välttämättömyydet, jää hoitajalle tai läheiselle aikaa kohdata ihminen ihmisenä, ei potilaana. Kun ei tarvitse huolehtia siitä, miten aika riittää hoitotoimenpiteiden suorittamisen lisäksi myös keskusteluun ja kanssa oloon, voimme olla todella läsnä. Miten voisimme tuomita mahdollisuuden saada huomiota ja läheisyyttä vaikka “vain” koneelta? Jos ihminen kokee tämän itselleen riittäväksi, eikö jokaisella ole oikeus tehdä päätös omalla kohdallaan? Olisiko todella eettisempi ratkaisu vaatia vanhusta istumaan yksin hoivakodissa, koska vaihtoehtona olisi tarjota “empatian ja välittämisen simulaatiota, ei aitoa välittämistä”? Vähentääkö se fakta, että koneen välittäminen on simulaatiota, sen arvoa? Lopulta kuitenkin koneen antama empatia on meidän teknologiaa kehittävien ihmisten empatiaa. Yksilöityä hoitoa robottien turvin Monelle vanhukselle saattaisi olla jopa helpompaa antaa koneen hoitaa tietyt työt, kuin antaa intiimiä kanssakäymistä vaativat tehtävät läheiselle. Oman toimintakyvyn heikkeneminen on oletettavasti monelle vanhukselle haastavaa hyväksyä, jolloin esimerkiksi palvelurobotiikan käyttö hoitotyössä tulisikin olla aina kohdennettua. Tällöin pystymme ottamaan huomioon kunkin potilaan tarpeet ja toiveet. Olisiko siis väärin tarjota yksinäiselle vanhukselle tekoälyä pitämään seuraa, kun hän on yksinäinen tai kaipaa tekemistä? Löytyyhän tekoälyä esimerkiksi peleistä. Pelit mielletään usein nuorten ihmisten hauskanpidoksi, mutta miksi niistä eivät voisi myös vanhukset nauttia? Tekoäly voi esimerkiksi esiintyä pelikaverina. Monissa peleissä tekoäly toimii vastustajana, kuten esimerkiksi shakissa, joka haastaa loogista ajattelukykyä. Kuntoutusmuotona peli varmasti lisäisi motivaatiota ja aktivoisi vanhusta saavuttamaan omat henkilökohtaiset sekä terveyteen liittyvät tavoitteet. Yksinäiselle vanhukselle pelillä voi olla suuri vaikutus hänen mielialaansa ja vireyteen, eikä muuta tekoälyä silloin vaadita hoitotyön tukena. Miten tekoäly terveydenhoitoaloilla tulee vaikuttamaan insinöörien ja hoitajien työhön tulevaisuudessa? Saadaanko uusista innovaatioista tarpeeksi jossain kohtaa, vai voidaanko miettiä, kuinka pitkälle tekoäly kehittyy kyseisellä alalla? Tekoäly tulee mahdollistamaan uusia menetelmiä niin hoito- kuin tekniikan alalla. Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja uudet mahdollisuudet johtavat myös jatkuvasti uusien eettisten pohdintojen äärelle. Kun teknologia kehittyy, täytyy tekijänkin kehittyä eikä jäädä jälkeen. Tulevaisuus on täynnä uhkia ja mahdollisuuksia, ja niistä on opittava kehittymään aina nykypäivän tilanteesta parempaan suuntaan. Lähteet: Valpe, K. 29.1.2019. Ihmisten hyvinvointi keskiössä Tekoäly terveydenhuollossa -loppuseminaarissa. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa <https://jyunity.fi/wp-content/uploads/2019/01/kansansairaudet_1240x600-1024x496.jpg> Luettu 24.9.2021 Rautio, Pekka. 2.5.2018. ”Kun tekoäly kehittyy, ihmisen konemaisuus on suurempi ongelma kuin koneiden ihmismäisyys”. Verkkosivusto. Saatavilla osoitteessa <https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus/kun-tekoaly-kehittyy-ihmisen-konemaisuus-suurempi-ongelma-kuin-koneiden-ihmismaisyys> Luettu 22.9.2021 Pixabay. TheDigitalArtist. 10.4.2018. Verkkosivusto. Saatavilla osoitteessa <https://pixabay.com/fi/photos/yhteys-k%c3%a4si-ihmisen-robotti-3308188/> Luettu 24.9.2021 Kirjoittajat: Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Emilia Larmala, Laura Mikluha, Miika Honni ja Nina Lamponen Hyvinvointi- ja terveysteknologia on yksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisista pääaineista.
Avustajarobottien aika – autuus vai anarkia?
Terveydenhuollon avustajaroboteista kaavaillaan tulevaisuudessa hoitajapulan ratkaisijoita, vanhusten piristäjiä ja liikuntarajoitteisten uusia jäseniä. Robottien yleistymisen esteenä on ollut vaikeus saada niistä yhtä monipuolisia ja taitavia kuin ihmishoitajat. Kuitenkin myös yksinkertaisemmista avustajaroboteista voi olla suuri apu potilaan itsenäisyyden säilymisen ja arjen sujumisen kannalta. Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulemme kulkemaan vääjäämättä kohti teknologisesti kehittyneempää suuntaa, jossa tekoälyä ja robotiikkaa hyödynnetään yhä enenevissä määrin. Avustajarobottien kehitystyössä pyrkimykset ovat jalot ja usko robottien tuomaan autuuteen on kova. Kehitystyön tiimellyksessä saattaa kuitenkin unohtua yksi tärkeä seikka, nimittäin kyberturvallisuus. Miksi kyberturvallisuus sitten tulisi nostaa prioriteetiksi avustajarobotteja suunniteltaessa? Otetaan esimerkiksi Robotemi Globalin kehittämä avustajarobotti Temi. Temi on terveydenhuollon käyttöön soveltuva erilaisia sensoreita, tekoälyä, koneoppimista ja ääniohjausta hyödyntävä robotti. Temissä havaittiin haavoittuvuuksia, jotka mahdollistivat videopuheluiden vakoilun, puheluiden salakuuntelun ja jopa robotin etäohjauksen ilman käyttäjän tunnistusta.(2) Kuinka moni olisi valmis ottamaan tällaisen robotin kotiinsa, tietäen että se on altis kyberhyökkäyksille? Tavallisten ihmisten kiinnostus kyberturvallisuutta kohtaan vaihtelee ja monet asennoituvat “ei minulla ole mitään salattavaa” -ajattelutapaan. Toiset taas kiristävät foliohattuaan aina tiukemmalle tällaisten tapausten tullessa ilmi ja kieltäytyvät kaikesta uudesta teknologiasta. Mutta entäpä jos avustajarobotti onkin käytössä terveydenhuollon yksikössä, jossa se voi kohdata satoja potilaita päivittäin? Tällöin robottiin kohdistuva kyberhyökkäys on laajuudeltaan paljon suurempi ja voi saada huomattavasti enemmän vahinkoa aikaan. Kuka kantaa vastuun näiden robottien turvallisuudesta? Avustajarobottien turvallisuus vanhusten hoidossa Kuvitellaan skenaario, jossa avustajarobotti on vanhuksen kotona. Tällainen on varsin yleistä jo nykypäivänä, mutta erona tulevaisuuden robotteihin on se, että ne toimivat usein hoitohenkilökunnan apulaisena sen sijaan, että ne toimisivat yksittäin hoitotehtävissä. (3) Nykyajan avustajaroboteilla on rajoituksia siinä, minkälaisia liikkeitä ne pystyvät tekemään. Jotkin niistä eivät edes kykene ottamaan kiinni mistään. Tulevaisuudessa jo olemassa olevia malleja luultavasti kehitetään yhä enemmän ihmismäisiksi ulkonäöltään. Tähän on syynä sekä robotin liikkumisen ja toiminnallisuuden että myös luotettavuuden parantuminen. Erään tutkimuksen mukaan ihmiset ottivat jumppaohjeita vastaan suuremmalla motivaatiolla jokseenkin ihmismäiseltä robotilta, kuin ruudulla olevalta tekstiltä. (3) Nämä asiat mielessä pitäen minkälaisia riskejä tulevaisuuden avustajaroboteilla voisi sitten olla? Vanhuksen kotona yksinään olevia etäyhteydellä kaapattuja robotteja voitaisiin käyttää esimerkiksi varastamiseen. Robotin ominaisuuksista riippuen voitaisiin varastaa joko suoraan rahaa vanhusten kotoa, tai mikäli robotti on suunniteltu tarkkailemaan ympäristöään esimerkiksi kameran avulla, voivat myös luottokorttitiedot päätyä vääriin käsiin. Myös identiteettivarkaus on riskinä tulevaisuudessa, kun robotit pystyvät havainnoimaa ympäristöään. Kyberrikollisuuden lisääntyessä vanhusten tulee olla paljon paremmin tietoisia nykytekniikasta. Robotiikan lisääminen vanhusten hoitoon saattaa aiheuttaa heille enemmän haittaa kuin hyötyä. Yksi idea voisi olla, että robotteja käytettäisiin ainoastaan sellaisten vanhusten hoidossa, jotka ymmärtävät kyseisen robotin vaarat. Tällöin hoitohenkilökunta voisi keskittyä sellaisten vanhusten hoitoon, jotka eivät tiedä tekniikasta mitään. Valmius tulevaisuuteen On luonnollista olettaa, että avustajarobottien yleistyessä näiden laitteiden tietoturvaa koskevat vaatimukset ja säädökset kehitettäisiin vastaamaan teknologisen kehityksen mukanaan tuomia uusia uhkia. Kuitenkin esimerkiksi Vastaamoon kohdistuneen tietomurron jälkeen on julkisuudessa herännyt kysymyksiä terveydenhuollon digitalisoitumisen haittapuolista ja siitä kuinka näihin ongelmiin on varauduttu(5). Vastaavia tapauksia on Suomessa olleet myös esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin 2015(7), HUS:iin 2016(6) ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan 2017(8) kohdistuneet kiristyshaittaohjelma-hyökkäykset, jotka koskettivat kymmeniä tuhansia tiedostoja potilastietojärjestelmien tietokannassa tai häiritsivät useita sairaalan lääkintälaitteita ja niihin liittyviä tietokoneita. Jopa kotitalouksien puolella erilaisia älykkäitä tietoverkkoon kytkettyjä kodinkoneita on jo käytetty osana palvelunestohyökkäystä, lähettämään roskapostia tai kuuntelemaan käyttäjiään heidän tietämättään.(4) Tällaiset laitteet ovat kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempia kuin tekoälyn ohjaama avustajarobotti, eivätkä siis aiheuta niiden käyttäjälle kovin suuria vaaroja. Kodin avustajarobotit ovat tällä hetkellä myöskin niin harvinaisia, että niihin ei ole välttämättä vielä syytä kehittää keinoja murtautua. Kuitenkin älylaitteiden määrän kasvaessa, kasvaa myös niiden tietomurtoriski ja kyseisten laitteiden monimutkaistuessa on laitteiden valmistajien varauduttava yhä monimutkaisempiin tietoturvauhkiin. Tämä myös edellyttää tehokasta ja nopeaa toimintaa lainsäädännön ja valvovien viranomaisten puolelta, jotta näiden laitteiden valmistajilta pystytään vaatimaan asianmukaista suhtautumista kyseisiin ongelmiin ja niiden ennakointiin. On vaikea sanoa mikä määrä laitteen kehitykseen käytettävästä rahasta olisi valmistajan syytä sijoittaa tietoturvaan tai minkälaisia vaatimuksia lainsäädännön puolelta olisi yrityksille syytä esittää, kun kaikkia näiden laitteiden mahdollistamia uusia uhkia ei välttämättä edes voida ennustaa. Erinnäisten hyökkäysten tullessa julki on helppo kritisoida toimien tehottomuutta ja olla valmis heittämään näiden teknologioiden mahdollisuudet pois liian riskialttiina toteuttaa. Ehkä onkin hyvä muistaa, ettei ajatus avustajarobotin roolista tärkeänä ja turvallisena vanhushoidon apuvälineenä tai yhtä olennaisen kodinkoneena kuin jääkaappi nykyään, ole mahdoton. On kuitenkin selvää, että tämän tilanteen saavuttamiseksi on kuljettava vielä pitkä matka. Lähteet: Seppälä Antti. Robottien piti poistaa ikäihmisten hoitajapula ajat sitten – Tutkija: "Lakattaisiinko toistelemasta, että niillä ratkaistaan hoivantarpeet". 27.5.2020. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11370380 Osborne Charlie. Black Hat: Hackers can remotely hijack enterprise, healthcare Temirobots. 6.8.2020. ZDNet. https://www.zdnet.com/article/black-hat-healthcare-senior-living-temi-robots-can-be-hijacked-remotely-by-hackers/ Särkikoski, Tuomo; Turja, Tuuli; Parviainen, Jaana. Robotin hoiviin? — Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan. 2020. Rauhala Terhi. Älykoti tarjoaa turvaa, vapautta ja itsenäisyyttä. 25.10.2019. Avain. https://www.avainlehti.fi/alykoti-tarjoaa-turvaa-vapautta-ja-itsenaisyytta/ Tuomisto Emmi. Terveydenhuollon tietoturva vaatii petraamista - Kustannukset nousevat myös varmasti. 21.12.2020. Mediuutiset. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/terveydenhuollon-tietoturva-vaatii-petraamista-kustannukset-nousevat-myos-varmasti/ad89706d-e86f-4bfc-beed-0ca6dbe3306f Juha Rissanen, Verkkorikolliset tunkeutuvat sairaalan verkkoon, lukitsevat tiedostoja ja vaativat rahaa - Ovatko tietoni turvassa? 29.5.2016 https://yle.fi/uutiset/3-8904018 Tietokonevirus torjuttu sairaanhoitopiirin tietoverkossa, 11.3.2015, muokattu 29.12.2015 https://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/tiedotteet/Sivut/tietokonevirus-torjuttu.aspx Tuomas keränen, WannaCry-haittaohjelma löytyi TYKS:sta https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/wannacry-haittaohjelma-loytyi-tyks-sta/ Kuvalähde Piqsels, vapaan käyttölisenssin kuva https://www.piqsels.com/en/search?q=robot Kirjoittajat: Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Aku Korhonen, Ella Lonka ja Joel Saarinen. Hyvinvointi- ja terveysteknologia on yksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisista pääaineista.