Kategoria: Henkilöstö

Ymmärrämmekö mitä robotiikka meille merkitsee? Kirja oikeista kysymyksistä

Tiedämmekö mitä me tiedämme? Tiedämmekö mitä meidän pitäisi tietää? Miten saamme tietää, mitä tietoa tarvitsemme? Vai riittääkö vain oivallus, joka antaa mahdollisuuksia? Tähän me pyrimme. Teknologian nopea kehittyminen on johtanut yhä laajamittaisempaan robotiikan hyödyntämiseen tuotannossa, logistiikassa ja palveluissa. Kansallisessa ja globaalissa kilpailussa pärjätäkseen suomalaisten teollisuus- ja logistiikkayritysten on pysyttävä kehityksessä mukana. Myöskään hyvinvointipalvelumme eivät pysy pystyssä ellemme ryhdy hyödyntämään robotiikkaa ja tekoälyä osana sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujamme. Yksittäinen robotti jossain tuotannon osassa tai pitämässä seuraa vanhuksille vanhainkodissa ei yksin ratkaise tätä ongelmaa. Sen pohtiminen, miten me teemme yksittäisiä työtehtäviä ja voiko tehtävän automatisoida, on toki osa tätä ongelmaa, mutta se ei johda hyvään lopputulokseen. On turha pelätä, että jokin kone voi korvata ihmisen tekemän ja jättää meidät tyhjän päälle. Kaikkea tätä muutosta on ajateltava osana suurempaa kokonaisuutta. Usein muutos vaatii uutta näkökulmaa. Näin on esimerkiksi Amazonilla, jossa tilauksien kerääminen aikaisemmin oli aikaa vievää ja vaati keräilijöiltä runsaasti liikkumista. Nyt hyllyt liikkuvat keräilijöiden luokse oikea-aikaisesti tietokoneen tarkasti ohjaamana. Palvelurakenteet julkisella sektorilla tai yrityksen rooli osana toimitusketjua on mietittävä kokonaan uudelleen. Samalla ajatus työn sisällöstä ja toiminnoista muuttuu ja uudistuu. Mutta miten? Siihen tuskin kenelläkään on vastausta. Itse olen varma siitä, että tämä kaikki tarjoaa meille huikeita uusia mahdollisuuksia: parempia ja tehokkaampia palveluita, uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja meille työntekijöille mielenkiintoisia haasteita. Tavoite kirjan tekemiselle Kun Roboreel-hanke käynnistyi, pohdimme työkaverini kanssa, miten voisimme lähestyä sekä yrityksiä että julkisia organisaatiota ja kysyä nykyisiin ongelmiin ja tulevaisuuden haasteisiin liittyviä joskus kipeitäkin kysymyksiä. Miten voimme lyhyessä ajassa saavuttaa luottamuksen, niin että haastateltavat uskaltavat puhua avoimesti siitä, missä he ovat onnistuneet ja mitä mahdollisesti olisi kannattanut tehdä toisin. Toisaalta miten me uskallamme sanoa yritysjohtajalle, joka on mielestään luonut menestyvän yrityksen, että silloin tehtiin näin ja se onnistui, mutta oletko varma, että tämä myös toimii tulevaisuudessa. Siitä me yritimme kirjoittaa. Lähtökohtana oli koota sellainen kokonaisuus, jonka pohjalta on mahdollista luoda tilanne, jossa organisaation vastuuhenkilöt voivat tarkastella tilannettaan realistisesti ja avoimesti nykyisten ja tulevien mahdollisuuksia ja haasteiden kannalta. Tavoitteemme onkin saada mukana olevat henkilöt ajattelemaan tulevaisuuden muutoksia vaikka ajatuksella: ”Jos sinä et tee sitä, mikä on väistämätöntä, joku muu sen kuitenkin tekee. Mitäs sitten?” Vaikka Roboreel-konsultointikirjan tehtävänä on toimia hankkeessa koulutusmateriaalina ja oppaana yrityksille toteutettavien seminaarien ja koulutusten tukena, soveltuu se myös yleisteokseksi ja oppaaksi organisaatioiden kehittämiseen. Tavoite oppaan tekemiseksi oli, että se voi toimia toimintaympäristön tarkastelun ohjeistuksena nykytilaa analysoitaessa ja kehittämisen kohteita määriteltäessä. Samalla mallia voidaan hyödyntää mahdollisten muutostilanteiden havainnointiin ja pohjana erilaisten vaihtoehtojen hahmottamiseen, kun tulevista kehittämisen toimenpiteistä päätetään. Tämän vuoksi haluamme jakaa tämän konsultointioppaan vapaasti toiminnan kehittämistä suunnittelevien organisaatioiden käyttöön. Teos on ladattavissa Metropolia kirjaston sivuilta vapaasti osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-105-9. Emme myöskään haluaa rajoittaa teoksen hyödyntämistä, sillä kehittäminen ei ole mitään ilman uusia näkökulmia, ajatuksia ja innovaatioita – eikä vastavirtaan rämpimistä. Kirjoittaja: Jarmo Toivanen työskentelee ICT:n ja tuotantotalouden lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Can I Give You A Candy? – Kun Cobotti tuli taloon

  View this post on Instagram   Beckhoffin perhepäivässä robotitkin tarjoavat sinulle karkkia🍬✨ #redcarpetfilmfestival #hyvinkäänsveitsi #beckhoffautomation #beckhoff #redcarpetelokuvafestivaali #hyvinkää #hyvinkäänsveitsi #yumirobot #yumirobotti #perhepäivä #lastenpäivä A post shared by Red Carpet -elokuvafestivaali (@redcarpetfilmfestival) on Sep 2, 2018 at 2:58am PDT Mikäli video ei näy voit katsoa sen Instagramissa Osaako se puhua? Käveleekö se? Mikä se on? Onpa hassun näköinen? Ei kai se ole vaarallinen? Siinä muutamia kysymyksiä, joita kuului ihmettelevien opiskelijoiden ja muiden uteliaiden suusta syyskuussa 2017, kun Metropolia Ammattikorkeakoulun Koneautomaation uusin tulokas YuMi-kaveri saapui taloon. Luonteeltaan YuMi eli Arska, kuten oppilaat sitä alkoivat kutsua, on cobotti. Cobotti eli Collaborative Robot tarkoittaa yhteistyörobottia. Yhteistyörobottien keskeinen idea on, että robotti tekee sille sopivat toistuvat työt sekä voimaa ja nostamista vaativat raskaat työvaiheet. Cobotit ovat teollisuusrobotiikan kuumin trendi maailmalla tällä hetkellä. Ne eivät kuitenkaan korvaa ihmistä. Yhteistyörobotti tekee työtä yhdessä ihmisen kanssa. YuMi tulee sanoista You and Me. ”Robottien uutta aikakautta” mainostaa ABB, jonka luomus YuMi on. Se on vuosien kehitystyön tulos, joka tekee ihmisten ja robottien välisestä yhteistyöstä totta. Robotilla on muun muassa joustavasti asentoa muuttavat kädet, kameraan perustuva osien paikannustoiminto ja huipputekninen ohjausjärjestelmä. YuMi-robotti toteuttaa tulevaisuuden visiota. Ensimmäinen YuMille laadittu sovellus oli ns. Can I Give You A Candy? Sovelluksessa oikea käsi houkuttelee messuvieraita ja vasen käsi jakaa suklaakonvehteja konenäön avustuksella messuvieraan kouraan. Siitä alkoivatkin Arskan eli YuMin ja opiskelijoiden yhteiset seikkailut. Arska oli syksyllä Metropolian vetonaulana Teknologia 2017- ja Studia-messuilla. Vuonna 2018 Arska pääsi jo mukaan opetustehtäviin ja Red Carpet -filmifestivaaleille. Festareilla Arska jaksoi jakaa karkkeja messuvieraille ja myös itselleen Riku Niemiselle. Robotiikka ja robotit kehittyvät maailmalla tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Robotiikan kuumimpia trendejä ovat cobottien lisäksi esimerkiksi kantavat ja tukevat robotit eli eksoskeletonit, sosiaaliset robotit ja itsestään liikkuvat autonomiset robotit. Kaikkea tätä ihmeellistä ja kummaa on tarkoitus tutkia Roboreel-hankkeessa. Vuonna 2019 Arskakin pääsee mukaan. Hankkeessa tehdään testejä roboteilla, pieniä pilottiprojekteja, joissa uutta robotiikkaa testataan ja pilotoidaan erilaisissa keisseissä. Tavoitteena on nähdä, mihin robotit pystyvät ja mihin eivät. Oletko valmis, Arska tulee ja pilotoi! Lähteet https://new.abb.com/products/robotics/fi/teollisuusrobotit/irb-14000 https://sivistysvantaa.fi/roboreel/index.html https://www.metropolia.fi/ajankohtaista/uutiset/?tx_ttnews%5Btt_news%5D=6070&cHash=3cf6ef0b9f3d97eb6ff9c2f3cb67f64c Kirjoittaja: Antti Liljaniemi työskentelee kone- ja autotekniikan lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. antti.liljaniemi@metropolia.fi +358 400 240 756 Metropolia University of Applied Sciences Finland  

Robologi megatrendien pyörteissä

Megatrendien tunnistaminen Megatrendien tunnistaminen on tärkeää yritysten menestyksen, ihmisten henkisen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Yksi voimakkaasti nouseva megatrendi on teknologian kiihtyvä kehittyminen, erityisesti robottien käytön lisääntyminen tekoälyyn, simulaatioihin ja lisättyyn todellisuuteen (AR) yhdistettynä. Yrityksille tulevaisuussuuntaus on entistä tärkeämpää, jotta kiihtyvällä vauhdilla syntyvät teknologiset mahdollisuudet osataan hyödyntää kilpailuetuna. Tulevaisuus on täällä jo myös pk-yrityksille. Robotiikan tila Suomessa Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2017 nostaa tekoälyn tekemän globaalin työn ja robotiikan sen eri muodoissaan keskeisiksi teknologioiksi, joilla on suuri potentiaali muuttaa maailmaa lähitulevaisuudessa. Teknologioiden muuttuessa muuttuvat myös liiketoimintamallit, osaamisvaatimukset, ammatit, elämäntavat ja kulttuuri sekä yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet. Suomalaisten yritysten, myös pk-yritysten tulisikin olla erityisen aktiivisia niiden teknologioiden kehittämisessä ja soveltamisessa, jotka ratkaisevat suuria globaaleja yhteiskunnallisia ongelmia, jotta teknologioiden mahdollistamat liiketaloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset hyödyt realisoituisivat hyvinvoinniksi. Tekoälyyn liitetyt robotit eivät ole enää hypeä, vaan myös mahdollisuus pk-yrittäjille. Yhteistyö ja yhteiselo ovat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyörobottien ja sosiaalisten robottien sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta, siis cobotisaatiota ja sobotisaatiota. Ihminen on ollut koneiden hyödyntäjä, mutta lähitulevaisuudessa ihminen tekee työtä koneiden kanssa tasaveroisempana kumppanina. Rutiinityö on syytäkin antaa robottien hoidettavaksi, myös palvelualoilla. Robologi tunnistaa robotiikan ilmiöitä Roboreel-hanke antaa välineitä pk-yrityksille jäsentää niitä mahdollisuuksia, joita robotit ja robotteihin liittyvä oheisteknologia tuo tullessaan. Hanke alkoi 1.5.2018 ja jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on tukea yritysten, erityisesti pk-yritysten robotiikkaan liittyvää kehitystä siten, että se lisää elinvoimaa alueen elinkeinoelämään. Hankkeessa keskeisinä uudistavina apuneuvoina ovat yritystaloudelliset analyysit ja robottikokeilut. Robologi-blogi pohtii robotiikan tuomia vaikutuksia yritysten toimintaan. Se myös tutkii korkeakoulujen, ammattioppilaitosten ja yritysten yhteistyön merkitystä ja oppilaitosten roolia valmentajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä, innovaattorina sekä ajattelun haastajana. Blogitekstien suolana ovat yritysten kokemukset uudistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja robotiikkakokeiluista. Lähteet Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1//2018. Viitanen, J., Paajanen, R., Loikkanen, V. & Koivistoinen, A. 2017. Digitaalisen alustatalouden tiekartasto, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2018. Kirjoittaja: Päivi Haho työskentelee terveysteknologian ja palvelurobotiikan yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa.