LUME

Luovat web3-ajassa

Avainsana: lohkoketju

Krypton yhteiskunta ja luovat alat. Mitä eduskunnan raportti kertoo kulttuurialan tulevaisuudesta?
27.11.2025
Marja Konttinen

Luovat alat elävät murroskautta. Vanhat ansaintamallit murenevat, alustatalous on muuttanut jakelun, ja tekoäly haastaa tekijyyden ja luovan tekemisen perinteet. Samalla kun kulttuuripalvelut siirtyvät yhä vahvemmin digitaaliseen maailmaan, on syytä pohtia kenen ehdoilla tätä tulevaisuutta rakennetaan? Marraskuussa 2025 julkaistu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Krypton yhteiskunta tarkastelee lohkoketjujen, digitaalisen rahan ja hajautettujen järjestelmien vaikutuksia talouteen, infrastruktuureihin ja yhteiskunnan toimintaan. Vaikka raportti ei keskity luoviin aloihin, sen kuvaamat muutokset koskettavat suoraan myös kulttuurikenttää: omistajuutta, ansaintaa ja sitä, kenen ehdoilla digitaalinen tulevaisuus rakennetaan. Kun raporttia peilaa LUME-hankkeemme (Luovat Web3-ajassa) näkökulmasta, syntyy kokonaiskuva siitä, miten nämä suuret kehityskulut näkyvät käytännön tasolla kulttuurialan tekijöille ja tuottajille. Tässä viisi nostoa siitä, mitä nämä julkaisut kertovat luovan alan tulevaisuudesta. 1. Disruptio on osa luonnollista uudistumista Krypton yhteiskunta muistuttaa, että disruptiiviset innovaatiot syntyvät markkinoiden tehottomuudesta ja voivat yhtä aikaa luoda uutta arvoa ja tuhota vanhaa. Luovalla alalla tämä sykli on jo arkipäivää: striimaus romahdutti levykaupan, mutta loi globaalin digitaalisen jakelun, kun taas sosiaalinen media vei vallan perinteisen median portinvartijoilta, mutta antoi sen voiman teknologiajättien hallinnoimille algoritmeille. Raportin viesti on selvä: vanhan tuhoutuminen on usein uuden edellytys. Olennaista on se, mitä luova ala haluaa rakentaa tilalle. 2. Digitaalinen infrastruktuuri on haavoittuva ja kulttuuriala elää sen varassa Raportti kuvaa tilanteita, joissa yhden teknologiayhtiön virhe pysäytti pankit, lentoyhtiöt ja sairaalat. Tämä havainnollistaa, miten riippuvaisia olemme digitaalisesta infrastruktuurista. Kun Spotify muuttaa äänikirjojen hinnoittelua tai TikTokin algoritmi muuttuu, vaikutukset artistin jakeluun ja toimeentuloon ovat välittömiä. Kun Bandcamp myytiin uudelle omistajalle, musiikkialan indie-kenttä hermostui. Eduskunnan raportti korostaa, kuinka riippuvaisia olemme muutamasta teknologiayhtiöstä. Kulttuuriala elää järjestelmien varassa, joita se ei itse omista eikä hallitse. Web3 ja hajautetut teknologiat pyrkivät vastaamaan juuri tähän haavoittuvuuteen vähentämällä keskitettyjen toimijoiden valtaa. 3. Ansaintamallien murros: alustataloudesta kohti tekijöiden taloutta Raportti puhuu “arvonluonnin muutoksesta” ja näkee lohkoketjun “uuden verkottuneen talouden taustakoodina”. Tämä osuu suoraan luovan alan kipukohtiin, sillä nykyinen internet keskittyy muutamille jäteille, luovan työn tekijät jäävät välikäsien varjoon ja rahavirrat kohdistuvat alustoille, eivät sisällöntuottajille. Web3:n eetos tarjoaa vastavoiman: Hajauttamisen ihanne: valta hajautetaan lähemmäs tekijöitä ja yhteisöjä. Tämä voi näkyä esimerkiksi selvempänä omistajuutena: tekijä ei ole vain alustan sisällöntuottaja, vaan oman datansa ja teostensa omistaja Älysopimukset (smart contracts): koodi varmistaa automaattisesti, että säännöt toteutuvat ja automatisoivat luottamuksen, nopeuttaen myös rahaliikennettä DAOt (Decentralized Autonomous Organizations): digitaalisen ajan osuuskuntia, jotka mahdollistavat yhteisöllisen päätöksenteon ja varojen hallinnan Tokenisaatio: Mahdollistaa mikro-omistamisen ja uudet tulovirrat, joissa fanit voivat olla sijoittajia tai osallisia menestyksestä. Mikä tahansa arvo, on se sitten taulu, kappale tai tapahtuma, voidaan pilkkoa mikro-omistuksiksi, mikä avaa uusia tulovirtoja Luovalle alalle tämä voi tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi jälkimarkkinarojaltien automatisointia, fanien osallistamista ja yhteisörahoitusta, suurempaa suoraa tuloa tekijälle. 4. Teknologia ei ole arvovapaata ja kriittinen ääni on tärkeä Raportti muistuttaa, että teknologian kehitystä ohjaavat arvovalinnat, jotka teemme yhteiskuntana. Tämä koskee myös kulttuurialaa. Krypton yhteiskunta nostaa esiin erityisesti Bitcoinin energiankulutuksen. LUME-hankkeessa olemme huomanneet kuinka luovan alan opiskelijat ja taiteilijat ovat huolissaan lohkoketjun ekologisesta jalanjäljestä ja kuinka tämä vaikuttaa heidän halukkuuteensa käyttää uutta teknologiaa. Lisäksi epävarmat tulovirrat ja kryptomarkkinan heilahtelut ovat riskejä, joita ei voi sivuuttaa. Uusi teknologia synnyttää uusia riskejä, ja niiden hallinta vaatii sääntelyä, infrastruktuurien vakautta ja yhteisiä arvoja. Web3 ei ole taikasauva, eikä se ratkaise vanhoja ongelmia yksinään, mutta se tarjoaa vaihtoehdoja. Ja ennen kaikkea hyvän syyn pohtia millaisia malleja haluamme rakentaa kulttuurille ja taiteelle tulevina vuosikymmeninä. 5. Voimmeko hyötyä “tuhon ja uudistumisen” syklistä? Krypton yhteiskunta -julkaisu auttaa ymmärtämään, miksi tuhon ja uudistumisen sykli kiihtyy: teknologiat, geopoliittinen ilmapiiri ja kulttuurinen muutos tapahtuvat yhtä aikaa. Luovalla alalla tämä voi olla myös mahdollisuus kartoittaa uusia malleja, irrottautua teknologiayhtiöiden yksinvallasta, rakentaa reilumpia ansaintamalleja ja vahvistaa suomalaisen kulttuurin suvereniteettia digitaalisessa maailmassa. Tämä vaatii kansallista sääntelyä, verotuksen selkeyttä, rohkeita kokeilija sekä uutta web3-lukutaitoa kulttuurialalle. Tuottajat, managerit ja taiteilijat tarvitsevat osaamista, jotta osaamme ottaa käyttöön ne työkalut, jotka todella hyödyttävät tekijöitä. Lopuksi Krypton yhteiskunta osoittaa, että digitaalisen ajan murros ei ole pelkkää teknologiaa, vaan kyse on vallasta, omistajuudesta ja arvoista. Siksi juuri kulttuurialalla on erityinen rooli: kyky kuvittaa, testata ja kyseenalaistaa olemassaolevia malleja. Web3 ja hajautetut teknologiat eivät ole valmis ratkaisu. Ne eivät yksin korjaa vanhoja rakenteita, eivätkä sovi kaikkiin tarpeisiin. Mutta ne avaavat tilan vaihtoehdoille kuten reilummille jakelutavoille, uusille ansaintamalleille ja yhteisölliselle omistajuudelle, jota perinteiset alustat eivät koskaan mahdollistaneet. Muutos on väistämätön, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa. Jos osaamme yhdistää teknologian mahdollisuudet kulttuurialan omiin arvoihin ja osaamiseen, suomalainen luova ala voi siirtyä sopeutujasta aktiiviseksi suunnannäyttäjäksi digitalisoituvan yhteiskunnan seuraavassa vaiheessa. Marja Konttinen toimii Metropolian asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin. Lähteet Eriksson, Taina et al.: Krypton yhteiskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2025. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/krypton-yhteiskunta.aspx Halonen, Katri & Hero, Laura-Maija (toim.): Luovat web3-ajassa – Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (2023). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804590/2023%20Taito%20116%20Luovat%20web3-ajassa.pdf

Lue lisää

Fani 3.0 – Passiivisesta kuluttajasta aktiiviseksi omistajaksi
17.4.2025
Katri Halonen

Web3-teknologiat tarjoavat faneille uusia tapoja osallistua suosikkiartistiensa uraan paitsi kuluttajina myös aktiivisina toimijoina ja sijoittajina. Tässä blogissa tarkastelen, miten fanit voivat hyödyntää Web3:n tarjoamia mahdollisuuksia tullakseen osallisiksi artistien päätöksenteossa, osallistua teosten rahoittamiseen ja saada osan artistin ansainnasta vastineena panokselleen.​ Aktiivista mikromaksujen aikaa ​Perinteiset musiikin suoratoistopalvelut, kuten Spotify, toimivat välikäsinä artistien ja kuuntelijoiden välillä, mikä usein tarkoittaa, että artistit saavat vain murto-osan tuloista. Web3-teknologiat tarjoavat mahdollisuuden ohittaa nämä välikädet ja mahdollistavat fanien maksaa suoraan artisteille mikromaksuja jokaisesta kuuntelukerrasta älysopimusten avulla. Esimerkisi Snoop Dogg on vienyt tuotantoaan TuneFM suoratoistopalveluun, jossa fanit maksavat kuuntelusta suoraan artistille. Maksu on 10-100 kertainen verrattuna Spotify:n maksuihin (Dalugdug 2024). Lisäksi palveluvalikoima on huomattavan paljon laajempi kuin perinteisellä suoratoistoalustalla. TuneFM:stä faneille on saatavilla esimerkiksi ainutlaatuisia etuja ja elämyksiä, kuten pääsyn kulissien taakse, tapaamisia artistien kanssa, VIP-paketteja, merchandise-tuotteita, videopuheluita sekä rajoitettua pääsyä faniklubeihin ja ryhmäkeskusteluihin artistin kanssa, joissa jaetaan uutisia ja kulissien takaista sisältöä. (Dalugdug 2024.) Digitaalinen omistus avaa pääsy artistin maailmaan Virtuaaliset uuden internetin yhteisöt DAO:t: (Decentralized Autonomous Organizations) ovat  hajautettuja yhteisöjä, joissa jäsenet voivat yhdessä tehdä päätöksiä ja hallinnoida yhteisiä varoja.  Niitä voisi verrata ystäväporukkaan, joka tekee päätöksiä yhdessä ilman nimettyä johtajaa, käyttäen sääntöjä, joista kaikki ovat sopineet etukäteen. Tämän blogin puitteissa tuon porukan yhteinen mielenkiinnon kohde on luovan sisällön tekijä.  Fanien yhteisenä DAOna he voivat esimerkiksi hallinnoida yhteistä fanirahastoa, johon kerätään varoja yhteisiin projekteihin tai tuetaan luovan sisällön tekijöitä taloudellisesti. Tällaista toiminta löytyy mm. teoreetikoita, taiteilijoita ja teknologiasta kiinnostuneita yhteen tuovasta The Sphere DAOsta. ​The Sphere -yhteisössä on julkaisu alkuperäisiä teoksia, jotka on muokattu digitaalisiksi kokonaisuuksiksi ja asetettu Metagalleriaan muiden taiteilijoiden jatkokehitettäviksi. Fanit voivat tukea rahallisesti näitä alkuperäisten tekosten tekijäitä ja kun tietty rahoitustaso saavutetaan, tarjotaan palkkioita uusien versioiden luomiseksi. Tätä kautta moni taitelija on saanut uuden elämän yhteisön tuella. (https://www.thesphere.as/ .) ​Audius tarjoaa faneille mahdollisuuden sijoittaa suoraan suosikkiartisteihinsa hankkimalla ja panostamalla alustan tokeneita. Tämä ei ainoastaan tue artistien työtä, vaan antaa faneille myös vaikutusvaltaa alustan kehitykseen. Alustalla on mukana merkittäviä elektronisen musiikin nimiä, kuten Skrillex ja deadmau5, jotka jakavat musiikkiaan suoraan faneille ilman perinteisiä välikäsiä. (Audius.) Fanien oikeus olla mukana päätöksissä muuttaa fanin ja sisällön luovan välistä dynamiikkaa. Fanit voivat esimerkkisi suunnitella ja toteuttaa markkinointitoimenpiteitä artistin näkyvyyden lisäämiseksi tai vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä artisti esiintyy, millaisia fanituotteita julkaistaan tai mihin suuntaan sisällön luojan tyyli kehittyy. Omistamalla näitä tokeneita fanit eivät ole enää pelkästään kuluttajia, vaan heistä tulee osa artistin päätöksentekoprosessia (Pools 2023). Kulkeminen yhteistyökumppaniksi Web3-teknologian myötä fanien rooli on laajentunut myös taloudellisiksi yhteistyökumppaneiksi ja sijoittajiksi. Tämä mahdollistaa faneille osallistumisen artistien luovaan prosessiin ja siihen kytköksissä olevaan taloudelliseen menestykseen uudella tavalla.​ Esimerkiksi Snoop Dogg on julkaissut NFT-muotoisen mixtapen, joka kannustaa faneja tekemään remixejä hänen kappaleistaan. Tämä antaa faneille mahdollisuuden osallistua luovaan prosessiin ja mahdollisesti ansaita tuloja omista versioistaan jakaen samalla osan tuloista Snoop Doggin kanssa. (Gottsegen, 2023). Toinen esimerkki on kanadalainen Grimes, joka huomasi lauluäänensä joutuneen laajalti syväväärennöksiä (deepfake) tehneiden huijarien hyväksikäyttämäksi. Hänen koki, ettei voi taistella ilmiötä vastaan, ja päätti sen sijaan julkaista paremman version deepfakesta ja ottaa osansa tulomuodostuksesta. Grimes lanseerasi Elf.Tech -nimisen alustan, joka mahdollistaa faneille hänen äänensä käyttämisen omissa kappaleissaan. Grimes  jakaa tulot uuden kappaleen tekijän kanssa puoliksi. (Ross, 2023.)​ Nämä esimerkit osoittavat, kuinka Web3-teknologia mahdollistaa fanien osallistumisen artistien luovaan työhön ja taloudelliseen menestykseen, muuttaen perinteistä fanikulttuuria kohti aktiivisempaa ja osallistavampaa suuntaa. Sijoittaminen rakkaudella, mutta harkiten ​Web3-teknologia avaa faneille uusia mahdollisuuksia osallistua suosikkiartistiensa projekteihin ja jopa sijoittaa niihin. On kuitenkin tärkeää lähestyä näitä mahdollisuuksia harkiten ja tietoisena mahdollisista riskeistä.​ Yksi merkittävä riski liittyy tunnepohjaiseen sijoittamiseen. Fanit saattavat tehdä sijoituksia ensisijaisesti tunnesyistä ilman perusteellista harkintaa, mikä voi johtaa taloudellisiin tappioihin. On tärkeää muistaa, että vaikka tunneside artistiin on vahva, sijoituspäätösten tulisi perustua huolelliseen analyysiin ja ymmärrykseen mahdollisista riskeistä.​ Lisäksi on tärkeää tutkia huolellisesti kunkin projektin taustat, tiimi ja tavoitteet ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Luotettavan projektin tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi selkeästi määritellyt tavoitteet, avoin viestintä ja aktiivinen yhteisö.​ On myös hyvä pitää mielessä, että NFT- ja kryptovaluuttamarkkinat voivat olla erittäin epävakaita, ja sijoitusten arvo voi vaihdella suuresti lyhyessä ajassa. Tämä voi vaikuttaa sijoitusten tuottoihin ja arvoon merkittävästi. Siksi on suositeltavaa sijoittaa vain sellaisia varoja, joiden mahdollisen menetyksen on valmis kestämään, ja pitää mielessä pitkän aikavälin näkökulma sijoittamisessa (ks fiksukuluttaja.fi; sijoittajablogi.fi).​ Näiden seikkojen huomioon ottaminen auttaa faneja tekemään tietoisempia päätöksiä ja vähentämään mahdollisia riskejä Web3-sijoituksissaan. Joka tapauksessa uusi internet näyttäisi tuovan tulessaan aikakauden, jossa faneilla on tarjolla sisällön kuluttajan roolin ohella mahdollisuus olla aktiivinen yhteisön jäsen, joka voi vaikuttaa, tukea ja olla suoraan yhteydessä suosikkiartisteihinsa. Tämä muutos luo uusia mahdollisuuksia syvemmälle ja merkityksellisemmälle vuorovaikutukselle.​ Kohti uudenlaista fanisijoittajien kulttuuria Vaikka Web3 tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, se tarjoaa samalla myös mahdollisuuden syvempään, osallistavampaan ja merkityksellisempään suhteeseen artistien ja fanien välillä. Teknologian avulla fanit voivat olla enemmän kuin kuulijoita tai katselijoita – he voivat olla vaikuttajia, tukijoita, yhteisön rakentajia ja jopa osallisia luovassa prosessissa. Uusi aika vaatii uutta ajattelua, mutta myös rohkeutta kokeilla. Kun pidämme mielessä avoimuuden, harkinnan ja yhteisöllisyyden periaatteet, voimme rakentaa fanikulttuurin, jossa rakkaus taiteeseen ei ole vain yksityinen kokemus vaan yhteinen voima. Fanit 3.0 eivät pelkästään seuraa – he myös luovat. Ja juuri siinä piilee uuden sukupolven fanisuhteen voima. Lähteet Amplify (2024). AmplifyWorld Partners with Open Format to Successfully Reward Fans and Create Meaningful Artist-fan Communities. AmplifyWorld 10.12.2024. https://amplifyyou.amplify.link/category/fan-engagement/  Audius. https://audius.co/ Luettu 10.4.2025. Dalugdug, M. (2024). Web3 and ‘superfan’ platform Tune.FM raises $20m from LDA Capital.    Music Business Worldwide 15.1.2024.  https://www.musicbusinessworldwide.com/tune-fm-raises-20m-from-lda-capital/?utm_source=chatgpt.com Fiksukuluttaja.fi (2025). Sijoittamisen riskit ja riskienhallinta: Kattava infopaketti 2025. https://fiksukuluttaja.fi/sijoittaminen/riskit/?utm_source=chatgpt.com Gottsegen, W. (2023). Snoop Dogg's NFT Mixtape Invites Remixes. Does It Authorize Them? Coin Desk 11.3.2023. https://www.coindesk.com/layer2/2022/03/02/snoop-doggs-nft-mixtape-invites-remixes-does-it-authorize-them?utm_source=chatgpt.com Pools (2023). Crafting Immersive Fan Experiences: NFTs and Fan Tokens in Practice. Medium 7.8.2023. https://medium.com/@P00LS/crafting-immersive-fan-experiences-nfts-and-fan-tokens-in-practice-8222a8aecd47 Ross, G. (2023). ​Grimes launches new software to mimic her voice, offers 50% royalties. Mixmag international news 5.5.2023. https://mixmag.net/read/grimes-software-elftech-mimic-voice-percent-royalties-news?utm_source=chatgpt.com Sijoittaja blogi . https://sijoitusblogi.fi/sanasto/kryptovaluutta-selitetty-sijoittamisen-hyodyt-ja-haitat/?utm_source=chatgpt.com The Sphere. https://www.thesphere.as/ Luettu 10.4.2025.  

Lue lisää

Älysopimuksia taiteilijoille: Helppo tapa ansaita vai huolella harkittava riski?
13.2.2025
Katri Halonen

Kuvataiteilija Emmi istui kahvilassa ja selasi puhelintaan mietteliäänä. Hän oli myynyt taidettaan jo vuosia perinteisin keinoin – gallerioiden kautta ja tilaustöinä. Hän huomasi yhä useammin miettivänsä samaa ongelmaa: miten taiteella voisi ansaita pitkäjänteisemmin? Sitten Emmi törmäsi älysopimuksiin. Niiden avulla taideteoksen voisi liittää digitaaliseen sopimukseen, joka varmistaisi, että hän saa automaattisesti osuuden teoksen jokaisesta jälleenmyynnistä. Ei neuvotteluja, ei laskujen lähettämistä – vain selkeä, ohjelmoitu malli, joka piti huolen hänen oikeuksistaan. Emmi päätti kokeilla. Hän loi ensimmäisen digitaalisen teossarjansa ja liitti siihen älysopimuksen, joka takasi hänelle 10 % rojaltin jokaisesta jälleenmyynnistä. Aluksi myynti oli hidasta, mutta pian yksi hänen teoksistaan vaihtoi omistajaa – ja hänen tililleen kilahti automaattinen maksu ilman, että hänen täytyi tehdä mitään. Tämä rohkaisi menemään vielä pidemmälle kokeiluissa. Kuitenkin mitä enemmän Emmi perehtyi aiheeseen, sitä enemmän hän ymmärsi, että älysopimukset eivät ole riskittömiä. Niiden käyttöönotto vaatii harkintaa, ymmärrystä ja varautumista mahdollisiin sudenkuoppiin. Älysopimukset avaavat uudella tavalla ansaintaa Älysopimukset ovat ohjelmoituja sopimuksia, jotka toteuttavat sovitut ehdot automaattisesti lohkoketjussa (Soon, 2024). Tämä tarkoittaa, että taiteilijan ei tarvitse neuvotella erikseen maksujen saamisesta tai huolehtia siitä, miten hänen teoksensa liikkuvat markkinoilla. Teknologia tekee sen hänen puolestaan. Yksi merkittävimmistä eduista on mahdollisuus ansaita teoksen arvonnoususta myös niin sanotuilla jälkimarkkinoilla. Perinteisesti kuvataiteen alalla, kun taideteos myydään, sen omistusoikeus siirtyy uudelle ostajalle, eikä taiteilija enää hyödy mahdollisista tulevista jälleenmyynneistä. Älysopimusten avulla taiteilija voi asettaa sopimuksen ehtojen joukkoon automaattisen rojaltin, joka maksetaan hänelle jokaisesta uudesta myyntikerrasta. Näin hän saa osansa teoksensa arvon kasvusta pitkällä aikavälillä. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024.) Uudenlaista suojaa Maksujen varmuus on myös asia, jota Emmi monen muun luovan alan toimijan tavoin on tottunut stressaamaan. Laskut jäävät roikkumaan, maksut viivästyvät ja niiden perään joutuu kysymään toistuvasti. Älysopimukset poistavat tämän huolen: kun ennalta sovitut ehdot täyttyvät, maksu tapahtuu automaattisesti ilman välikäsiä tai erillistä hyväksyntää. Lisäksi digitaalisten teosten kohdalla älysopimukset tuovat aivan uudenlaisen suojan. Lohkoketjuteknologian avulla taideteos voidaan rekisteröidä siten, että sen alkuperä voidaan aina todentaa. Tämä vähentää piratismia ja tekee väärentämisestä käytännössä mahdotonta, sillä jokainen transaktio tallennetaan pysyvästi ja julkisesti nähtäville. Tämä on erityisen tärkeää niille taiteilijoille, jotka myyvät digitaalisia teoksia ja haluavat varmistaa, että heidän työnsä aitous ja omistajuus ovat helposti todennettavissa. Kaiken kaikkiaan älysopimukset voivat tarjota luovan alan tekijöille, kuten Emmille, uuden tavan hallita omia oikeuksiaan ja tulojaan ilman, että he ovat sidottuja perinteisiin ja usein kankeisiin sopimusmalleihin. Mahdollisuudet ovat houkuttelevia, mutta kuten kaikessa uudessa teknologiassa, mukana on myös haasteita ja riskejä, jotka on syytä ymmärtää ennen täysimittaista käyttöönottoa. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024) …ja uudenlaista suojattomuutta Yksi ensimmäisistä asioista, jotka Emmi oppi, oli se, että lohkoketjuun kerran tallennettua älysopimusta ei voi muuttaa yhtä helposti kuin perinteistä sopimusta. Kun sopimus on tehty, se on todellakin tehty. Jos ehtoja haluaisi muuttaa vaikkapa kasvattamalla rojaltia, siihen tarvittaisi todennäköisesti täysin uusi sopimus (EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024). Tämä tarkoitti, että pienikin virhe sopimuksen koodissa saattoi tulla kalliiksi. Perinteisessä maailmassa sopimuksia voi neuvotella uusiksi, mutta älysopimuksessa koodi on laki – ja se toteutuu juuri niin kuin se on kirjoitettu. Virhe voi olla myös koodissa. Esimerkiksi vuonna 2016 hyökkääjä käytti hyväkseen the DAO-organisaation älysopimuksen koodissa ollutta haavoittuvuutta siirtäen itselleen noin 3,6 miljoonaa etheriä (ETH), mikä vastasi tuolloin noin 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (The DAO, 2024). Älysopimuksen rooli perinteisten oikeudellisten raamien näkökulmasta on epävarma. Älysopimukset eivät aina sovi perinteisiin oikeudellisiin raameihin, ja monissa maissa ei ole vielä selvää, miten riitatilanteet ratkaistaan. Tämä teki niiden käytöstä riskialttiimpaa, sillä perinteisen oikeusjärjestelmän turvaa ei aina ole eikä edes välttämättä tietoa minkä maan oikeusturvaa käytettäisi. Lohkoketjuissakaan ei ole takuista siitä, että kaikki toimivat reilusti. Kulttuurituottajien muuttuvat roolit Älysopimuksiin liitetään ajatus välikäsien roolin vähenemisestä. Perinteisesti taiteen myyntiin on osallistunut useita toimijoita – gallerioita, agentteja ja muita välittäjiä – jotka ottavat osansa tuotosta. Kun älysopimus hallinnoi maksutapahtumia suoraan ostajan ja myyjän välillä, taiteilija voi saada suuremman osuuden myyntituloistaan ilman, että hänen tarvitsee neuvotella komissioista tai palkkioista. Ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, että välittäjäporras katoaisi kokonaan. Teknologinen muutos tuo mukanaan uusia työkuvia – myös kulttuurituottajille. He voivat kehittää uusia palveluita, jotka tukevat taiteilijoiden ja yleisöjen välistä toimintaa. Emmin kaltaiset taiteilijat tarvitsevat apua näiden työkalujen käyttöönotossa, ja kulttuurituottajat voivat olla keskeisiä toimijoita auttamassa heitä rakentamaan kestäviä ja innovatiivisia ansaintamalleja. Lohkoketjualustan valitseminen ja älysopimusten riskien minimoiminen voivat muodostua uusiksi tehtäviksi (ks. Soon 2024). Perinteisesti luovan alan toimijat ovat vierastaneet teknisiä ja kaupallisia prosesseja ja jättäneet ne välittäjäportaalle voidakseen itse keskittyä luovaan työhönsä. Siinä missä Emmille saattaa olla haastavaa löytää teoksilleen fyysinen galleria, digitaalisten kauppapaikkojen löytäminen voi olla helpompaa. Kuitenkin, aivan kuten fyysisessä maailmassa, myös digitaalisessa ympäristössä oikean yleisön tavoittaminen on keskeinen haaste. Ehkäpä tulevaisuuden älysopimusmanagerit tuntevat kauppapaikat niin hyvin, että voivat auttaa luovan sisällön tekijöitä löytämään omalle tuotannolleen juuri oikean ympäristön. He voivat myös laatia älysopimuksia siten, että niiden ehdot optimoivat taiteilijan ansaintamahdollisuudet. Kannattaako kokeilla? Älysopimukset tarjoavat monia hyötyjä luovan alan toimijoille, erityisesti automatisoitujen maksujen ja jälleenmyyntitulojen osalta. Kuitenkin niiden käyttöön liittyy vielä monia haasteita, erityisesti lainsäädännön epäselvyydet ja turvallisuusriskit. Siksi ennen siirtymistä älysopimuksiin on tärkeää varmistaa, että sopimusten sisältö on oikein ohjelmoitu ja että käyttäjät ymmärtävät teknologian mahdolliset rajoitteet. Älysopimukset eivät ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta ne voivat tarjota luovan alan toimijoille uusia ja kiinnostavia ansaintamalleja, erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Ne soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa ansainta perustuu jälkimarkkinoihin, automaattisiin maksuihin tai digitaalisten teosten hallintaan. Teknologia voi olla voimakas työkalu, mutta vain silloin, kun sitä käyttää tietoisesti. Luovan alan toimijalle älysopimukset voivat tarjota uusia ansaintamahdollisuuksia – mutta niiden käyttö vaatii ymmärrystä, huolellisuutta ja hieman tervettä skeptisyyttä. Ehkäpä ohjeena Emmille ja Emmin kaltaisille voisi olla: varuksellinen suhtautuminen. Kannattanee käyttää vain tarkastettuja ja hyväksi havaittuja sopimusmalleja ja aloittaa pienestä. Kaikessa rauhassa testata matalan riskin käyttötapauksilla luotettavilla alustoilla ja varmistaa sopimuksen laatu. Teknologian ei tarvitse olla pelottavaa – kun sen ymmärtää ja sitä käyttää oikein, se voi olla voimakas työkalu taiteen ja luovan työn tulevaisuuden rakentamiseen. LÄHTEET EU Blockchain Ecosystem Developments 3 (2024). EU Blockchain Observatory and Forum raportti.https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/publications/eu-blockchain-ecosystem-developments-3_en Smart Contracts Report (2023). EU Blockchain Observatory and Forum. European Comission. https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/news/smart-contracts-report-2023-03-13_en Soon, M. (2024). Älysopimusalustat ja niiden eroavaisuudet. Norhcrypto blogi 10.7.2024. https://www.northcrypto.com/learn/blog/alysopimusalustat-ja-niiden-eroavaisuudet The DAO (2024). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/The_DAO?utm_source=chatgpt.com Tunc, M., Cavusoglu, H. & Zheng, Z. (2024) Resale Royalty in Non-Fungible Token Marketplaces: Blessing or Burden for Creators and Platforms?. Information Systems Research. https://doi.org/10.1287/isre.2023.0035 Blogin on kirjoittanut Euroopan unionin osarahoittaman LUME - Luovat web3-ajassa -hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lue lisää

Combine24: taidetta kokemassa ja tekemässä
http://Vanha%20öljymuotokuva%20naisesta%20tuotu%20digiraalisen%20pikselimössön%20keskelle.%20Kuvan%20päällä%20lukee%20Fatal%20error.%20Restarting
30.9.2024
Marja Konttinen

Perinteisesti taide on perustunut fyysisiin materiaaleihin ja taitoon, jolla niitä käsitellään. Taiteilijan roolina on ollut luoda, kuvittaa ja kertoa tarinoita käyttäen maalia, savea, kiveä tai muuta konkreettista mediaa. Digitaalisuuden myötä taiteentekemisen muoto on laajentunut, ja tekoälyn tuominen mukaan luovaan prosessiin puhuttaa (Salonen 2023): onko ihminen taiteellinen toimija, vaikka tekoäly on osa luovaa tekemistä? Taide voi olla jopa algoritmien ja teknologian tuottamaa, mikä muuttaa paitsi taiteen luomisen myös sen kokemisen tapaa. Kansallisgallerian järjestämä Combine24-kilpailu ilmentää tätä murrosta, jossa perinteinen ja digitaalinen taide kohtaavat uudenlaisessa luovassa prosessissa, vuorovaikutuksessa ihmisen ja koneen välillä. Generatiivisen taiteen prosessi Englantilainen taidekriitikko ja opettaja Harold Osborne (1988) määrittelee generatiivisen taiteen geometriseksi abstraktioksi, jossa peruselementti, kuten tekoälypohjainen algoritmi, luo uusia variaatioita muuttamalla alkuperäistä alkuparametriä asetettujen sääntöjen pohjalta. Toisin kuin perinteisessä taiteessa, jossa teos on staattinen, generatiivinen taide on jatkuvasti muuttuvaa ja reaaliaikaista.  Teoreetikko Matt Pearson (2011) kuvailee generatiivista taidetta prosessina, joka yhdistää loogisen ja kylmäksi koetun ohjelmoinnin ja luovan, tunteellisen ilmaisun. Tässä taiteen muodossa ihmisen ja koneen välinen yhteistyö, tai yhteisluovuus (Lundman, Nordström, 2023), avaa uusia luomisen mahdollisuuksia. Yhteisluovuuden ytimessä on ajatus, että luovuus ei ole yksinomaan ihmiskeskeistä, vaan kone voi olla osa luovaa prosessia, ja tämä yhteistyö voi laajentaa inhimillisen mielikuvituksen rajoja.  Kansallisgallerian Combine24-kilpailu hyödyntää tätä yhteisluovuuden käsitettä, jossa taiteilijoiden luomat algoritmit ja taiteilijat yhdessä luovat uusia teoksia, tarjoten katsojille mahdollisuuden osallistua teoksen syntyyn, muokkaamiseen ja omistamiseen. Kilpailun keskiössä on generatiivinen taide, joka on enemmän kuin yksittäinen teos. Kilpailussa taiteilijat ohjattiin käyttämään Kansallisgallerian historiallisia taidekokoelmia raaka-aineena ja luomaan niistä uutta taidetta algoritmin perusteella, jolloin lopputulos syntyy sattumanvaraisesti ohjelmoitujen sääntöjen puitteissa. Jokainen tulos on uniikki variantti – aivan kuten jokainen katsojakokemuskin. Saa koskea! Yksi Combine24-kilpailun mielenkiintoisimmista piirteistä on katsojan aktiivinen rooli. Tämä osallistaminen muuttaa perinteisen passiivisen taidekokemuksen interaktiiviseksi ja luovaksi prosessiksi, jossa katsoja on osallistuja. THL näkee osallistumisen idean myös laajentuvan pelkästä läsnäolosta, osallistujasta, aktiivisen vaikuttamisen tavaksi, osallisuudeksi, jossa ihmiset vaikuttavat ja ovat mukana päätöksenteossa (2024). Tämä osallistamismalli edustaa kulttuurialalla laajempaa trendiä, jossa yleisöä rohkaistaan olemaan aktiivisia toimijoita, jolloin luovuus ei enää rajoitu vain taidealan toimijoihin ja ammattilaisiin (Halonen, 2019).  Combine24:n finalistien töistä koostettu Remix the Archive -näyttely on fyysinen tila Helsingissä, jossa kävijät voivat muokata näytöillä esitettyjä teoksia omalla kosketuksellaan painamalla Remix-nappia. Katsojat eivät ole enää vain passiivisia tarkkailijoita, vaan teoksen kanssaluojia. Tämä interaktiivisuus tekee taiteen kokemisesta yksilöllisen ja osallistavan prosessin, jossa katsoja voi tuntea itsensä osaksi luomisprosessia. Yleisöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa ja äänestää yksi kolmesta voittajista, mikä tuo lisää merkityksellisyyttä ja henkilökohtaisuutta osallistumiseen. Taiteen ja teknologian vuoropuhelu Combine24 yhdistää Kansallisgallerian historialliset kokoelmat ja modernin teknologian tavalla, joka herättää kysymyksiä tekijyydestä. Teokset eivät pelkästään perustu menneiden mestareiden luomuksiin, vaan generatiiviset taideteokset luovat kokonaan uuden todellisuuden, jossa historialliset elementit toimivat modernien algoritmien pohjana. Tässä kohtaavat perinteinen käsityöläisyys ja teknologinen innovaatio.  Teknologian käyttö muuttaa myös taideteoksen tekijyyttä. Aiemmin taiteilija oli yksin vastuussa lopullisesta teoksesta, mutta nyt luomisprosessi on jaettua ja vuorovaikutteista. Kysymys, joka herää: kuka on teoksen todellinen luoja? Algoritmin ohjelmoija, alkuperäisen taideteoksen tekijä vai katsoja, joka aktiivisesti vaikuttaa lopputulokseen, ja jota ilman tiettyä variaatiota ei edes olisi olemassa? Yhdistelemällä menneisyyden taiteen elementtejä ja nykyajan teknologiaa Combine24 herättää pohdintaa siitä, miten taidetta tulkitaan ja kuka on vastuussa lopputuloksesta. NFT:t ja taiteen uudet ansaintamallit Taiteen ja teknologian kohtaaminen jatkuu myös taiteen luomisen jälkeen. Combine24-työt rakennettiin ja julkaistiin Highlight.xyz-alustalla, joka toimii kilpailun teknologisena selkärankana luomisessa, taiteen esittämisessä sekä kaupallistamisessa. Alustan työkaluilla taiteilijat voivat yhdistää erilaisia tietosyötteitä, aineistoja ja kirjastoja, kuten Kansallisgallerian CC0-lisensoitua kokoelmadataa, ja luoda niistä uniikkeja teoksia.  Taiteen ystävät voivat tehdä variaatioita teoksista reaaliajassa ja myös ostaa niitä NFT-muodossa (Non-Fungible Token), mikä tarjoaa uuden tavan omistaa ja kaupallistaa digitaalisia taideteoksia. Perinteisesti taideteoksen omistaminen liittyy fyysiseen esineeseen, mutta NFT:t mahdollistavat digitaalisten teosten omistamisen lohkoketjuteknologian avulla.  Taiteilija voi itse päättää ansaintalogiikkansa, esimerkiksi hinnoittelemalla jokaisen työn erikseen, julkaisemalla rajoitetun erän töitä, tai antamalla teokset kerättäväksi ilmaiseksi, jolloin taiteilija voi käyttää hyväkseen Highlightin protokollapalkkioita. NFT-teknologia mahdollistaa taiteilijoille rojaltituloja myös myöhemmistä jälleenmyynneistä. Tämä antaa taiteilijoille jatkuvan yhteyden teoksiinsa ja niiden kaupalliseen arvoon, jopa sen jälkeen, kun teos on jo myyty eteenpäin. Osana taiteen tulevaisuutta Combine24 on hieno keskustelunavaus pohtia, miten menneisyyden taide ja nykyajan teknologia voivat kohdata, luoda uutta ja haastaa vanhoja ajattelumalleja ihmisen ja koneen yhteistyöstä. Algoritmeihin perustuva taide ja NFT-teknologia avaavat uusia mahdollisuuksia sekä taiteen luomiseen että omistamiseen antaen samalla katsojalle aktiivisen roolin taideteoksen elämänkaaressa. Kilpailun työt osoittavat, että taide ei ole passiivinen kokemus, vaan interaktiivinen ja jatkuvasti muuttuva prosessi, jossa katsoja, taiteilija ja teknologia toimivat yhdessä. Combine24 on ikkuna tulevaisuuden taiteeseen – maailmaan, jossa algoritmit ja menneisyyden arkistot yhdistyvät ja synnyttävät uudenlaista vuorovaikutteista, osallistavaa taidetta. Tietoja COMBINE24 tapahtumasta COMBINE24 https://combine24.alusta.art Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla Remix the Archive -näyttely Remix the Archive -näyttely järjestetään Helsingissä 20.9.–26.10.2024 Vallilassa osoitteessa Teollisuuskatu 9D, aukioloajat tiistai-lauantai klo 12-18. Tämä näyttely tarjoaa mahdollisuuden kokea ja muokata Combine24-kilpailun teoksia sekä nähdä, miten menneisyys ja tulevaisuus voivat kohdata taiteen kautta. https://www.hs.fi/menokone/events/140218 Lähteet Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3. Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press. Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co. Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23 THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Marja Konttinen (Metropolian amk) toimii asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.

Lue lisää

Inklusiivinen tekoäly: Naisten rooli vinoumien poistamisessa
12.8.2024
Katri Halonen

Tekoäly (AI) on saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita viime vuosikymmeninä, ja sen sovelluksia käytetään laajasti kulttuurin ja luovan talouden eri aloilla. Tekoäly voi olla hieno apu esimerkiksi ideoinnissa ja ideoiden jalostamisessa. Samalla sen käyttöön liittyy haasteita, joista yksi on sukupuolittuneet vinoumat. Nämä vinoumat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten AI-järjestelmät tekevät ideoijalle ehdotuksia ja kuinka ehdotuksissa kohdellaan eri sukupuolia. Tässä blogissa tarkastellaan tekoälyn sukupuolittuneiden vinoumien syitä ja seurauksia sekä keinoja niiden estämiseksi. Sukupuolittunut data voi johtaa sukupuolistereotypioiden vahvistumiseen Sukupuolittuneet vinoumat tekoälyssä johtuvat muun muassa yhteiskunnallisia rakenteita toistavista datan vinoumista. Jo nyt on nähtävissä, että tekoälyä on koulutettu datalla, joka voi itsessään sisältää syrjiviä elementtejä ja toistaa historiallisia sukupuolittuneita vääristymiä, mikäli niitä ei tietoisesti pyritä välttämään. Esimerkiksi jos työpaikkailmoitusten analysointiin käytetään dataa, joka sisältää voittopuolisesti miesten nimiä teknologia-alan työpaikoissa, AI saattaa suosia miehiä, kun siltä pyydetään teknologia-alan kuvauksia. Vääristymät voivat osaltaan johtaa sukupuolten välisen epätasa-arvon vahvistumiseen ja syrjivien käytäntöjen lisääntymiseen eri elämänalueilla. AI toistaa ja sitä kautta vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja sukupuolistereotypioita. Tämän blogin pääkuvan on tehnyt LeonardoAI, jolta on pyydetty kuvaa, jossa on moninaisuutta sisältävä ICT-alalla työskentelevä joukko naisia. Tuloksena oli eri etnisiä taustoja symboloiva joukko, jonka keski-ikä viesti, ettei ICT-ala taida olla keski-ikäisen naisen työympäristö. Kuva ilman pyyntöä diversiteetistä johti jokseenkin samanlaiseen nuorehkojen naisten joukkoon, mutta ilman silmälaseja. Pyysin kokeilumielessä CoPilot Designeria piirtämään kuvan suomalaisesta toimitusjohtajasta ja suomalaisesta naispuolisesta toimitusjohtajasta. CoPilot Designerin ehdotukset mies- ja naistoimitusjohtajalle Esimerkin kuvissa on havaittavissa selkeitä sukupuolistereotypioita. Lähtökohtaisesti suomalainen toimitusjohtaja on keski-ikäinen mies. Pyydettäessä tekoälyltä nimenomaan suomalaista naispuolista toimitusjohtajaa se teki samalla melkoisen nuorennusleikkauksen ja kuvasi naisen huoliteltuina, barbimaisena henkilönä. On kuitenkin mahdollista, että muutos on jo käynnissä – tai kenties se on jo tapahtunut. Monissa yhteyksissä on pohdittu, voisiko web3 ja lohkoketjuteknologia tuoda mukanaan naismyönteisempää ICT-alaa. Tässä uudessa internetin vaiheessa sukupuolijakauma ei ehkä olisi yhtä miespainoinen kuin aiemmin. Voisivatko lohkoketjut tuoda mukanaan tasa-arvoa? Lohkoketjuteknologia, joka on tunnettu turvallisuudestaan, hajautetusta luonteestaan ja läpinäkyvyydestään, tarjoaa myös mahdollisuuksia sukupuolittuneiden vinoumien vähentämiseen tekoälyjärjestelmissä. Naisten rooli lohkoketjuissa on erityisen merkittävä, sillä heidän osallistumisensa ja johtajuutensa voivat auttaa varmistamaan, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon teknologian suunnittelussa ja toteutuksessa. Lohkoketjupohjaisen kryptovaluutta bitcoin kehittäjä tai kehittäjät tunnetaan nimellä Satoshi Nakamoto (Malin, 2024). Vaikka Satoshin todellinen henkilöllisyys ja sukupuoli ovat yhä salassa, hänen toimintansa ja tavoitteensa ovat herättäneet huomiota ja inspiroineet erityisesti naisia, jotka ovat perustaneet #SatoshiIsFemale-liikkeen (Joffrion, 2018). Satoshin naisoletukseen liittyvät perusteet ovat mielenkiintoisia: Bitcoinin alkuperäisissä tavoitteissa korostettiin yhteistyötä ja avoimuutta, mikä mahdollistaa inklusiivisuuden. Lohkoketjuteknologia on yhteisöllisesti ylläpidettyä, ja bitcoinin käyttö on laajentunut myös hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi kryptomiljonääri "Pine" perusti Pineapple Fund -organisaation ja lahjoitti yli 55 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja hyväntekeväisyyteen (Rodgers, 2018). On huomionarvoista, että bitcoinin alkuperäinen arvopohja oli merkittävästi erilainen verrattuna nykyiseen, usein huijauksien, ilmaston tuhoamisen ja pikavoittojen sävyttämään kuvaan. Vaikka halu yhdistää bitcoinin alkuperäisiä tavoitteita naisoletettuihin arvoihin ja toimintatapoihin saattaa olla stereotyyppistä, monet naiset kertovat törmäävänsä tähän ajattelutapaan tullessaan alalle. On yleistä, että bisnes ja teknologia yhdistetään miehiseen maailmaan, kun taas hyväntekeväisyys ja yhteisölliset DAO-projektit nähdään naisille sopivampina. Ehkäpä kuitenkin lohkoketjuteknologian parissa on avautunut mahdollisuus muuttaa sukupuolittunutta ajattelua ja saada ainakin hieman sukupuolineutraalimpi ja tasa-arvoisempi ympäristö. Toivottavasti ala houkuttelee myös naisia, jotka voisivat toimia niskaansa langetetun stereotypian sijasta uusien standardien ja käytäntöjen luojina ja sen myötä muokata koko alan kulttuuria. Sukupuolten tasa-arvo teknologiasektorilla: muutosta ilmassa? Tulevaisuutta rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja vääristymiin tulisi siksi puuttua nopeasti. Ehkäpä niiden korjaaminen osaltaan antaisi mahdollisuuden luoda inklusiivisempi ja tasa-arvoisempi ICT-ala, jossa sukupuolijakauma on tasapainoisempi ja kaikkien ääni pääsee kuuluviin. Tällä hetkellä naiset muodostavat noin 35 % teknologiasektorin työvoimasta. Kehityssuunta on kuitenkin ollut hyvä, sillä 2000-luvun alussa naisia oli alalla vain 9 %. Euroopassa teknologia-alalla työskenteli vuonna 2023 noin 1,7 miljoonaa naista, mikä edustaa noin viidennestä (19,1 %) ICT-työvoimasta. (women in tech.) Suomessa tilanne on ainakin koulutuksen näkökulmasta parempi, sillä ICT-alan korkeakouluopiskelijoista lähes kolmannes (29,2 % vuonna 2023) on naisia. Suunta on kohti tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa, mutta eteneminen on varsin hidasta, sillä vuosittain alalle hakeutuvien naisten määrässä on vain noin 1–2 % nousuja. Edistämällä naisten osallistumista, koulutusta ja vaikutusmahdollisuuksia lohkoketjuprojekteissa voidaan varmistaa, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon ja sukupuolivinoumat vähenevät. Lohkoketjuteknologian tarjoamat läpinäkyvyyden, hajautetun hallinnan ja turvallisuuden ominaisuudet tukevat tätä tavoitetta mahdollistaen oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tekoälyn kehittämisen. Lähteet Collins, K. (2022). How is Blockchain Technology Empowering Women? Blockchain Magazine 28.6.2022. https://blockchainmagazine.net/how-is-blockchain-technology-empowering-women/ Enkovaara, A. (2024). ICT-alan opiskelijoiden ja työllisten määrä kasvussa. FiComin tietopalvelu. https://ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/ict-alan-opiskelijoiden-ja-tyollisten-maara-kasvussa/ Joffrion, E.F. (2018). Why This Cryptocurrency Leader Believes Blockchain Is A New Paradigm For Inclusion. Forbes 17.6.2018. https://www.forbes.com/sites/emilyjoffrion/2018/07/17/satoshi-is-female-why-this-cryptocurrency-leader-thinks-so/#4a4d06c04154 Malin, A. (2024). Bitcoinin luojaksi väitetty Satoshi Nakamoto on yhä arvoitus – ja suunnattoman rikas. Suomen kuvalehti 13.2.2024. https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/bitcoinin-luojaksi-vaitetty-satoshi-nakamoto-on-yha-arvoitus-ja-suunnattoman-rikas/ Rodgers, N. (2018). Satoshi is Female. Medium 16.3.2018. https://medium.com/mama-hope/satoshi-is-female-b35034104d08 Women in Tech Stats 2024 (2024). Women in Tech Stats 2024. Uncovering Trends and Unseen Data by WomenTech Network.  https://www.womentech.net/en-at/women-in-tech-stats   Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.

Lue lisää

Lohkoketjut avaavat uusia mahdollisuuksia musiikkialan sijoitustoimintaan
24.3.2023
Katri Halonen

Musiikin kuluttajana voit tukea muusikoita esimerkiksi käymällä keikoilla tai ostamalla levyjä. Musiikkialalle sijoittaminen sen sijaan on ollut tähän asti melko hankalaa, sillä musiikin kuluttajille ei ole ollut sijoitusmekanismeja käytössä. Teknologian kehitys ja digitaalinen maailma voi kuitenkin tuoda tähän muutoksen. Tekijänoikeudet osana musiikkialan sijoitusmarkkinoita on mielenkiintoinen ajatus ja jo kokeiluihinkin johtanut ilmiö. Digitaalinen maailma luo meille uusia sijoituskohteita aineettomien hyödykkeiden ja niiden lohkoketjupohjaisen hallinnoinnin kautta. Tämä blogikirjoitus keskittyy pohtimaan, miten musiikkialalle voisi sijoittaa lohkoketjuympäristössä. Millaisia uusia sijoituskohteita tai sijoittajia lohkoketjut avaavat musiikkialle? Tekijöiden kustannusoikeudet nousevana sijoituskohteena Musiikkiteollisuuden asiakkaalle näkyvimpiä osia ovat usein esitys- ja levytystoiminta. Näiden takana on tekijän keskeisin pääoma: tekijänoikeuteen pohjautuva kustannussopimus. Sopimuksen puitteissa musiikin tekijät siirtävät oikeuksien hallintaa kustantajalle, joka saa osan tekijänoikeustuloista. Kustantajan tehtävänä on levittää, markkinoida ja hallinnoida biisejä. Kustannustoiminnassa pyörivät isot pääomat ja niistä käydään aktiivista kauppaa. Viime aikoina niistä on keskusteltu myös mahdollisina sijoituskohteina. Yksi musiikin sijoittamistoiminnan edelläkävijä on brittiläinen pörssiyhtiö Hipgnosis Songs Fund, joka on koonnut musiikkikappaleiden tekijänoikeuskatalogin ostamalla kymmenien tuhansien laulujen kustannusoikeudet. Katalogiartisteina on mukana huomattava määrä kansainvälisesti erittäin menestyneitä muusikoita. (Ylä-Anttila 2022; Sirén, 2021; Hipgnosis, 2022.) Joukosta löytyy esimerkiksi suuri osa pitkän linjan popyhtye Fleetwood Macin hittikappaleista ja yli puolet Neil Youngin kappaleista (Ylä-Anttila 2022; Määttänen 2021). Hittikappaleet saattavat säilyttää arvonsa hyvinkin pitkään, ja niitä on mahdollista jaella digitaalisena useita eri kanavia pitkin. Tämä nostaa niiden kiinnostavuutta sijoituksena. Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan vaikuta musiikin kuunteluun, ja yksittäinen hittikappale voi pyöriä kymmeniä vuosia elokuvissa ja mainoksissa tuottaen sijoittajalle rojaltimaksuja (Hermansson, 2022), joiden kertyminen jatkuu vielä 70 vuotta musiikin tekijöiden kuoleman jälkeen. Tuloa kertyy miljoonista yksittäisistä mikrotapahtumista kuten suoratoiston kuuntelusta, albumin ostosta tai latauksesta, esitystoiminnasta, lisensoinnista ja synkronisoinnista esimerkiksi AV-tuotteiden osaksi. Artistin näkökulmasta Hipgnosisin kaltainen toimija voi olla kiinnostava kumppani, koska se on valmis maksamaan kappaleen tekijänoikeuksista tietyn könttäsumman kerralla. Perinteiset tekijänoikeusmaksut ilahduttavat varmasti artistin perikuntaa tämän kuoltua, mutta moni artisti arvostanee rahallista korvausta työstään jo ollessaan vielä itse elossa. Tokenien avulla sijoitustoimintaa ja investointeja piensijoittajien tarpeisiin Musiikkialan keskeisiä sijoittajia ovat olleet perinteisesti mm. levy-yhtiöt. Kiinnittäessään uuden musiikin tekijän tai esittäjän rosteriinsa yhtiö sitoutuu ja investoi heidän uransa edistämiseen. Monikansallisten levy-yhtiöiden rooli on kasvanut tässä keskeiseksi ja osin vaikeuttanut ulkopuolisten itsenäisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Uusien tuotantojen tueksi on avattu joukkorahoitukseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi Intiassa lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu. Se antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin – tosin palvelun valikoimissa on ainakin vielä lähinnä intialaisia musiikkigenrejä. (Halonen ja Tervonen, 2023). Sijoitusmahdollisuuksia voi kehittää eteenpäin tästä tokenisoinnin avulla. Termille ”token” ja siitä johdetulle ”tokenisoinnille” ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Sitran tulevaisuussanastossa tokenin suomennokseksi esitetään digitaalista rahaketta, mutta se ei taivu sujuvasti verbiksi. Siksi tässä blogikirjoituksessa puhutaan tokeneista ja tokenisoinnista. Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden, kuten musiikkisisällön, muuntamista digitaaliseksi lohkoketjuun tallennettavaksi tokeniksi. Tämä mahdollistaa digitaalisten varojen omistamisen, siirtämisen ja vaihtamisen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten esimerkiksi pankkeja tai pörssivälittäjiä (Marinov, 2023; coinmotion, 2023). Tokenisointi on jonkin varallisuuserän tai vaikkapa jonkin oikeuden (kuten tekijänoikeus) muuttamista digitaaliseksi yksiköksi, jolla voidaan käydä kauppaa. Tokenisoinnin ytimessä on omaisuuden jakaminen pieniin kaupankäynnin osiin, tokeneihin. Kunkin tokenin hinta määräytyy omaisuuden kokonaisarvon ja siihen suhteutettuna tokenien määrän mukaan. Esimerkiksi uusi albumi voidaan tokenisoinnin avulla jakaa moniin pieniin kappaleisiin/osiin, joita voidaan myydä yksittäin digitaalisilla markkinoilla. Tällainen toiminta olisi uutta musiikkialalla, ja se mahdollistaisi uuden sijoituskohteen heille, jotka haluaisivat tarkastella alaa sijoitusnäkökulmasta. Musiikin tekijänoikeuksien kautta voitaisiin myydä osa rojaltituloista faneille tai muille sijoittajille. (Utopia Genesis Foundation 2021.) Token toimii omistusoikeuden todisteena, ja tätä tokenia voidaan lohkoketjun avulla kaupata tai siirtää tehokkaammin kuin tuntemiamme perinteisiä varoja (Coinmotion, 2023). Tokenisointi voi avata musiikkifaneille uuden ja mielenkiintoisen sijoitusalan. Esimerkiksi muusikko voi tokenisoida tuoreen albuminsa, jolloin se on kohtuuhintaan usean piensijoittajan saatavilla. Sijoittajat puolestaan voisivat helposti sijoittaa uusiin artisteihin, ja mahdollisesti saada myös sijoituksilleen tuottoa. Sweet Dreams (Are Made of This) Hipgnosis songs (2021) julkaisee sivustollaan tapauskertomuksia menestyksekkäistä sijoituksista. Esimerkiksi David A. Stewartin ja Annie Lennoxin muodostaman Eurythmics-duon yksi tunnetuimmista kappaleista on Sweet Dreams (Are Made of This). Se on ollut kaupallinen menetys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suoratoistopalveluissa kuin radioissakin, minkä vuoksi siitä tulee jatkuvia tekijänoikeustuloja. Kappaleen käytöstä on tehty myös sopimuksia muun muassa Samsungin, Realtor.com ja yhdysvaltalaisen kiinteistönsivuston mainoksissa. Se löytyy myös Sonyn PlayStationin The King -pelin taustalta, ja suunnitteilla on yhteistyö Sony Picturesin Cinderella remake -version kanssa. (Hipgnosis songs, 2021.) Tämä kaikki tuo toteutuessaan sijoittajille osuuden tekijänoikeustuloista kappaleesta, joka on julkaistu jo 40 vuotta sitten. Tokenipohjaista piensijoittamista tehdään muun muassa Royal-alustalla. Tyypilliset albumiin tehtävät investoinnit vaihtelevat 50 ja 200 dollarin välillä, sijoittajia on noin 100–200 ja rojalti yhtä tokenia kohden on 0,05 ja 0,30 % välillä (Royal, 10.3.2023). Tokenit tarjoavat fanille uudenlaisen mahdollisuuden tukea artisteja: samalla kun tukee haluamaansa taiteilijaa, saa myös rojaltipohjaisen omistussuhteen joukkorahoitteiseen sisältöön. Tokenisointi ja tekijänoikeuksien myyminen voi olla tulevaisuuden musiikkialan kehitysaskeleita. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon vielä kysymyksiä, joihin eri alojen tulisi löytää vastaukset. Kuka olisi esimerkiksi se taho, joka toimisi tokenien liikkeeseenlaskijana? Jos se ei ole säännelty rahoituslaitos, miten varmistetaan, että ostettava token edustaa todellista omaisuutta? Oman riskinsä luo myös se, että suuri osa alustoista toimii kryptovaluutoilla, joita on olemassa jo yli 22 000 kappaletta ja uusia syntyy koko ajan (Osakesijoittaja, 2023). Sijoittajan riskien näkökulmasta aiheeseen liittyy osittain samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin virtuaalivaluuttoihin muutoinkin. Osa virtuaalivaluutoista kulkee kuitenkin kohti rahan arvon sitomista viralliseen valuuttaan, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Lohkoketju tuo tullessaan niin musiikin ystävälle kuin puhtaasti sijoitustoiminnastakin kiinnostuneelle mielenkiintoisen alueen. Mukana on paljon kauniita unelmia ja idealismiakin, mutta myös paljon mahdollisuuksia – jos niihin vain uskalletaan tarttua! Lähteet Coinmotion (2023).Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin. Haastattelussa Juha Viitala. Coinmotion 9.2.2023. Halonen, K. ja Tervonen, A. (2023). NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä - Luovat metaversumissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Luovat Metaverumissa blogi 1.3.2023. Hermansson, M. (2022). Musiikkikatalogit – taiteilijan elämäntyö ja sijoittajan unelma. Thomann blogit 23.1.2022. Hipgnosis Songs (2022). Interim report for the period ended 20 September 2022. Hipgnosis songs fund. Hipgnosis Songs (2021) The Anatomy of a Song. David A. Stewart’s Sweet Dreams (Are Made of This) (2021). Annual Report 2021. Hipgnosis Songs Fund Limited, p 18. Leppänen, M. (2018). Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? Yle 10.11.2018. Marinov, E. (2023). Varojen ja niiden käytön tokenisointi. Escrypto artikkeli (5). 5.2.2023 Määttänen, J. (2021). Neil Young myi puolet kaikkien kappaleidensa oikeuksista yli 120 miljoonalla eurolla sijoitusyhtiölle: “Tämä muuttaa yrityksemme ikiajoiksi”. Helsingin sanomat 6.1.2021. Osakesijoittaja (2023). Kryptovaluutta 2023. Osakesijoittaja.fi -sivusto 10.3.2023. Sirén, V. (2021).  Mies, joka ostaa musiikin. Helsingin sanomat 19.3.2021. Royal (2022). Kotisivulla oleva artistien myyntiosasto. Royal Invest in Music 10.3.2023. Utopia Genesis Foundation (2021). Music tokenization - how it will change the music industry and why you should care? Utopia Genesis Foundation blogs. Medium 14.7.2021. Ylä-Anttila, A. (2022). Musiikkiin sijoittaminen on nouseva ilmiö, arvioi alan brittikonkari – ”Rahaa liikkuu paljon, vaikka siitä ei hirveästi puhuta”. Kauppalehti 7.2.2022. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2

Lue lisää