Avainsana: kulttuurituotanto
Herätys kulttuurituottajat! Web3 tuo mukaan uusia ansaintamahdollisuuksia musiikkialalla työskenteleville
Uuden ajan internet Web3 muuttaa musiikkialaa ja tuottajien on aika ottaa etumatkaa. Syyskuussa 2025 Music x Mediassa järjestetyn Web3 -hypeä, harhaa vai käännekohta - paneelikeskustelun taustalla olivat Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Tuottajakeskus Living Lab ja Lume - Luovat Web3 ajassa -hankkeet. Hankkeiden tavoitteina ovat muun muassa tietoisuuden lisääminen ja kouluttaminen Web3:n ympäriltä, sekä vahvistaa tuottajien osaamista ja luoda toiminnan tukirakenteeksi alueellisia ja valtakunnallinen tuottajaverkosto. Jatkuva kouluttautuminen ja valppaus ovat osa kulttuurituottajan työtä Vuoden 2020 aikana globaalisti jyllännyt Covid-19-pandemia asetti live-tapahtumat hetkeksi tauolle. Ajanjakso siirsi tapahtumat ja musiikkikeikat virtuaaliseen ympäristöön, joissa toimiminen osoittautui haastavaksi kokeneillekin tuottajille. Virtuaali- ja hybriditapahtumien vaatima teknologia ja digitaalinen toimintaympäristö pakotti tekijät sopuetumaan ja opettelemaan kiireessä uusia toimintatapoja. Selvisimme lopulta " kuuluuko, näkyykö?" -vaiheesta, mutta vastaavia tilanteita voi ilmestyä tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi meidän on syytä pysyä valppaina maailman muutoksille ja erityisesti uusille teknologioille. Web3 internetin uusi aika on jo täällä Tulevaisuutta varten tarvitaan etunojaa, jonka vuoksi on kyettävä havainnoimaan monipuolisesti uusia ilmiöitä ja innovaatioita. Näistä yksi kovaa vauhtia kehittyvistä ilmiöistä on web3. Web2 rinnalla noussut web3 tuo mukanaan uuden mahdollisuuden taiteen tekijöille ja tuottajille ansaita reilummin omasta työstään. Uusien teknologioiden haltuunotto ja digitaalisissa ympäristöissä toiminen vaativat kuitenkin tuottajilta uudenlaista osaamista Web3 aikakaudelle siirryttäessä. Animal Mode duon muodostavat muusikot Eero Ekebom ja Jenni Sainio testasivat musiikin julkaisemista NFT:nä. Musiikki ja Median paneelikeskustelussa syvennyttiin siihen, mitä Web3 tarkoittaa musiikkialan näkökulmasta. Vuoden 2017 jälkeen Web3 suurin hype tuntuu laantuneen, mutta koneisto ei ole pysähtynyt, päinvastoin. Uuden ajan internet haastaa musiikkialaa ja tuottajia kysymään: miten voimme olla valmiita? Puheenvuoroissa vilisivät termit: NFT (Non Fungitable Token), minttaus, kryptovaluutta ja älysopimukset. Animal Mode Duo:n artistit Eero Ekebom ja Jenni Sainio jakoivat kokemuksiaan ensimmäisen musiikkikkappaleen NFT minttauksesta (asia kirjataan ensimmäistä kertaa lohkoketjuun) Audius -jakelukanavalle. Puheenvuoroista kävi ilme, että mahdollisuuksia reilumpaan ansaintalogiikkaan muusikoiden näkökulmasta on olemassa, mutta toistaiseksi musiikin julkaiseminen on vielä vaivalloista ja aikaa vievää. Web3 ympäristössä toimiminen vaatii valppautta ja kouluttautumista, mutta ennen kaikkea valtakunnallisia verkostoja tiedon jakamiseksi ja kollegiaalisen tuen vuoksi. Uudet työnkuvat ja mahdollisuudet tuottajille Tulevaisuudessakin kulttuurituottajan rooli on toimia mahdollistajana muun muassa taiteilijoiden ja yleisöjen yhteen tuomisessa ja kohtaamisissa. Web3 aikaan siirryttäessä tuottajalla on oltava ymmärryksen tasolla perillä toiminnallisista ominaisuuksista, joita lohkoketjuihin painottuvassa ympäristössä operoiminen vaatii. Voidakseen auttaa artisteja ja taiteilijoita löytämään oikeat ratkaisut uransa tueksi web3 ympäristössä, tulee tuottajalla olla käsitys lohkoketjuista (Blockchain), lisensointimalleista ja DAO-ekosysteemeissä (Decentralized Autonomous Organization) toimimisen lainalaisuuksista älysopimuksia laadittaessa. Web3 asiantuntija Marja Konttinen uskoo, että web3 jatkaa kehittymistään kuluttajalähtöisempään suuntaan. Musiikkialan uudet ansaintamahdollisuudet voivat avata tulevaisuuden tuottajille uudenlaisia työrooleja ja työnkuvia kuten esimerkiksi: web3 asiantuntija-tuottajana tai älysopimus-konsulttina. Web3 tuottajan tehtävänkuva voisi pitää sisällään parhaimpien julkaisualustojen suosittelemisen ja älysopimusten laatimisen. Myös osuuskunta ajattelua suosivissa DAO:issa tuottaja voisi toimia musiikkiartistin ja faniyhteistön välisenä yhteisömanagerina. Luonnollisesti tuottajan työ web3 pitäisi sisällään myös markkinointia ja viestintää, sillä globaalissa toimintaympäristössä erottautuminen vaatii näkyvyyden eteen tehtäviä aktiivisia markkinointitoimenpiteitä. Verkostojen ja vertaistuen tarve korostuu uuden äärellä Metropolian ammattikorkeakoulun ja Euroopan Unionin osarahoittaman LUME Luovat Web3 ajassa -hankkeen avulla on jo alettu kouluttamaan alalle valmistuvia kulttuurituottajia niin termien, kokeilujen kuin älysopimusten laatimisen avulla. Palaute tulevaisuuden tuottajilta on ollut alun epäröinnin jälkeen positiivinen. Tukea uuden ajan äärellä tarjoaa myös Tuottajakeskus Living Lab -hankkeen myötä loppuvuodesta 2025 lanseerattava verkkosivusto (digitaalinen tuottajaportaali), joka mahdollistaa valtakunnalliselle tuottajaverkostolle virtuaalisen kohtaamispaikan, josta tuottajat voivat löytää kollegiaalista tukea, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin uusien asioiden keskelle. Kukaan tuskin odottaa, että jokainen tuottaja ryhtyy Web3 ekspertiksi tai koodariksi. Ei suinkaan, riittää että on valveutunut, ja osaa tarvittaessa esittää oikeat kysymykset, sekä löytää tarvittavat yhteistyökumppanit Web3 ympäristöistä verkoston avulla. Kiinnostuitko? Kuuntele Animal Mode Duo esittelemässä havaintojaan podcastissa https://youtu.be/nB8az5ElUZM?si=t8N7SfqjekTXcw8u Kirjoittaja on LUME-hankkeessa toimiva Metropolian asiantuntija Elina Leppälä (kulttuurituottaja (YAMK)), joka lähdestyy web3-ilmiöitä etenkin elämysteollisuuden uusien ansaintamallien näkökulmista.
Krypton yhteiskunta ja luovat alat. Mitä eduskunnan raportti kertoo kulttuurialan tulevaisuudesta?
Luovat alat elävät murroskautta. Vanhat ansaintamallit murenevat, alustatalous on muuttanut jakelun, ja tekoäly haastaa tekijyyden ja luovan tekemisen perinteet. Samalla kun kulttuuripalvelut siirtyvät yhä vahvemmin digitaaliseen maailmaan, on syytä pohtia kenen ehdoilla tätä tulevaisuutta rakennetaan? Marraskuussa 2025 julkaistu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Krypton yhteiskunta tarkastelee lohkoketjujen, digitaalisen rahan ja hajautettujen järjestelmien vaikutuksia talouteen, infrastruktuureihin ja yhteiskunnan toimintaan. Vaikka raportti ei keskity luoviin aloihin, sen kuvaamat muutokset koskettavat suoraan myös kulttuurikenttää: omistajuutta, ansaintaa ja sitä, kenen ehdoilla digitaalinen tulevaisuus rakennetaan. Kun raporttia peilaa LUME-hankkeemme (Luovat Web3-ajassa) näkökulmasta, syntyy kokonaiskuva siitä, miten nämä suuret kehityskulut näkyvät käytännön tasolla kulttuurialan tekijöille ja tuottajille. Tässä viisi nostoa siitä, mitä nämä julkaisut kertovat luovan alan tulevaisuudesta. 1. Disruptio on osa luonnollista uudistumista Krypton yhteiskunta muistuttaa, että disruptiiviset innovaatiot syntyvät markkinoiden tehottomuudesta ja voivat yhtä aikaa luoda uutta arvoa ja tuhota vanhaa. Luovalla alalla tämä sykli on jo arkipäivää: striimaus romahdutti levykaupan, mutta loi globaalin digitaalisen jakelun, kun taas sosiaalinen media vei vallan perinteisen median portinvartijoilta, mutta antoi sen voiman teknologiajättien hallinnoimille algoritmeille. Raportin viesti on selvä: vanhan tuhoutuminen on usein uuden edellytys. Olennaista on se, mitä luova ala haluaa rakentaa tilalle. 2. Digitaalinen infrastruktuuri on haavoittuva ja kulttuuriala elää sen varassa Raportti kuvaa tilanteita, joissa yhden teknologiayhtiön virhe pysäytti pankit, lentoyhtiöt ja sairaalat. Tämä havainnollistaa, miten riippuvaisia olemme digitaalisesta infrastruktuurista. Kun Spotify muuttaa äänikirjojen hinnoittelua tai TikTokin algoritmi muuttuu, vaikutukset artistin jakeluun ja toimeentuloon ovat välittömiä. Kun Bandcamp myytiin uudelle omistajalle, musiikkialan indie-kenttä hermostui. Eduskunnan raportti korostaa, kuinka riippuvaisia olemme muutamasta teknologiayhtiöstä. Kulttuuriala elää järjestelmien varassa, joita se ei itse omista eikä hallitse. Web3 ja hajautetut teknologiat pyrkivät vastaamaan juuri tähän haavoittuvuuteen vähentämällä keskitettyjen toimijoiden valtaa. 3. Ansaintamallien murros: alustataloudesta kohti tekijöiden taloutta Raportti puhuu “arvonluonnin muutoksesta” ja näkee lohkoketjun “uuden verkottuneen talouden taustakoodina”. Tämä osuu suoraan luovan alan kipukohtiin, sillä nykyinen internet keskittyy muutamille jäteille, luovan työn tekijät jäävät välikäsien varjoon ja rahavirrat kohdistuvat alustoille, eivät sisällöntuottajille. Web3:n eetos tarjoaa vastavoiman: Hajauttamisen ihanne: valta hajautetaan lähemmäs tekijöitä ja yhteisöjä. Tämä voi näkyä esimerkiksi selvempänä omistajuutena: tekijä ei ole vain alustan sisällöntuottaja, vaan oman datansa ja teostensa omistaja Älysopimukset (smart contracts): koodi varmistaa automaattisesti, että säännöt toteutuvat ja automatisoivat luottamuksen, nopeuttaen myös rahaliikennettä DAOt (Decentralized Autonomous Organizations): digitaalisen ajan osuuskuntia, jotka mahdollistavat yhteisöllisen päätöksenteon ja varojen hallinnan Tokenisaatio: Mahdollistaa mikro-omistamisen ja uudet tulovirrat, joissa fanit voivat olla sijoittajia tai osallisia menestyksestä. Mikä tahansa arvo, on se sitten taulu, kappale tai tapahtuma, voidaan pilkkoa mikro-omistuksiksi, mikä avaa uusia tulovirtoja Luovalle alalle tämä voi tarkoittaa konkreettisesti esimerkiksi jälkimarkkinarojaltien automatisointia, fanien osallistamista ja yhteisörahoitusta, suurempaa suoraa tuloa tekijälle. 4. Teknologia ei ole arvovapaata ja kriittinen ääni on tärkeä Raportti muistuttaa, että teknologian kehitystä ohjaavat arvovalinnat, jotka teemme yhteiskuntana. Tämä koskee myös kulttuurialaa. Krypton yhteiskunta nostaa esiin erityisesti Bitcoinin energiankulutuksen. LUME-hankkeessa olemme huomanneet kuinka luovan alan opiskelijat ja taiteilijat ovat huolissaan lohkoketjun ekologisesta jalanjäljestä ja kuinka tämä vaikuttaa heidän halukkuuteensa käyttää uutta teknologiaa. Lisäksi epävarmat tulovirrat ja kryptomarkkinan heilahtelut ovat riskejä, joita ei voi sivuuttaa. Uusi teknologia synnyttää uusia riskejä, ja niiden hallinta vaatii sääntelyä, infrastruktuurien vakautta ja yhteisiä arvoja. Web3 ei ole taikasauva, eikä se ratkaise vanhoja ongelmia yksinään, mutta se tarjoaa vaihtoehdoja. Ja ennen kaikkea hyvän syyn pohtia millaisia malleja haluamme rakentaa kulttuurille ja taiteelle tulevina vuosikymmeninä. 5. Voimmeko hyötyä “tuhon ja uudistumisen” syklistä? Krypton yhteiskunta -julkaisu auttaa ymmärtämään, miksi tuhon ja uudistumisen sykli kiihtyy: teknologiat, geopoliittinen ilmapiiri ja kulttuurinen muutos tapahtuvat yhtä aikaa. Luovalla alalla tämä voi olla myös mahdollisuus kartoittaa uusia malleja, irrottautua teknologiayhtiöiden yksinvallasta, rakentaa reilumpia ansaintamalleja ja vahvistaa suomalaisen kulttuurin suvereniteettia digitaalisessa maailmassa. Tämä vaatii kansallista sääntelyä, verotuksen selkeyttä, rohkeita kokeilija sekä uutta web3-lukutaitoa kulttuurialalle. Tuottajat, managerit ja taiteilijat tarvitsevat osaamista, jotta osaamme ottaa käyttöön ne työkalut, jotka todella hyödyttävät tekijöitä. Lopuksi Krypton yhteiskunta osoittaa, että digitaalisen ajan murros ei ole pelkkää teknologiaa, vaan kyse on vallasta, omistajuudesta ja arvoista. Siksi juuri kulttuurialalla on erityinen rooli: kyky kuvittaa, testata ja kyseenalaistaa olemassaolevia malleja. Web3 ja hajautetut teknologiat eivät ole valmis ratkaisu. Ne eivät yksin korjaa vanhoja rakenteita, eivätkä sovi kaikkiin tarpeisiin. Mutta ne avaavat tilan vaihtoehdoille kuten reilummille jakelutavoille, uusille ansaintamalleille ja yhteisölliselle omistajuudelle, jota perinteiset alustat eivät koskaan mahdollistaneet. Muutos on väistämätön, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa. Jos osaamme yhdistää teknologian mahdollisuudet kulttuurialan omiin arvoihin ja osaamiseen, suomalainen luova ala voi siirtyä sopeutujasta aktiiviseksi suunnannäyttäjäksi digitalisoituvan yhteiskunnan seuraavassa vaiheessa. Marja Konttinen toimii Metropolian asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin. Lähteet Eriksson, Taina et al.: Krypton yhteiskunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2025. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/krypton-yhteiskunta.aspx Halonen, Katri & Hero, Laura-Maija (toim.): Luovat web3-ajassa – Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (2023). https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804590/2023%20Taito%20116%20Luovat%20web3-ajassa.pdf
Virtuaalinen muisti: Tuvalun saarivaltion kulttuurille uusi koti
Tuvalu on pieni saarivaltio, joka on ilmastonmuutoksen vuoksi konkreettisesti vaarassa kadota maailman kartalta. Nouseva merenpinta uhkaa pyyhkiä pois paitsi saaret myös niihin sidoksissa olevan kulttuurisen ja sosiaalisen elämän. Ekologinen katastrofi ei ole vain luonnon kriisi – se on myös ihmisten, yhteisöjen ja perinteiden katoamisen uhka. Siksi kestävässä kehityksessä ei riitä, että suojelemme ympäristöä. Meidän on huolehdittava myös kestävästä kulttuurisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä: identiteetin, muistojen ja merkitysten säilymisestä muuttuvassa maailmassa. Tässä digitaalisuudella voi olla tärkeä rooli. Kirjoitin Luovat metaversumissa -hankkeen (Halonen 2023) julkaisussa Tuvalusta. Tuvalu on valtio, joka on katoamassa maapallolta jäädessään nousevan merenpinnan alle. Tuvalun ulkoministeri Simon Kofe (2022) oli edellisenä vuonna COP26-kokouksessa pitänyt herättelevän puheen siitä, miten saarivaltio pyrkii säilyttämään edes osan kulttuuriperinnöstään metaversumissa. Tuo puhe lähetti tuvalulaiset, kulttuuriperinnön dokumentoijat ja metaversumin kehittäjät innovatiiviselle matkalle. Tässä blogissa kurkistetaan, miten prosessi on edennyt. Digitaaliset kaksoset: Kulttuurin elävänä pitäminen Vuoden 2023 loppuun mennessä Tuvalu sai valmiiksi yksityiskohtaiset 3D-kuvaukset kaikista 124 saaresta ja luodosta, tallentaen maaston, rantaviivat ja ympäristötiedot. Yhteistyö SPC Digital Earth Pacific- ja PLACE-järjestöjen kanssa mahdollistaa ilmaston seurannan ja kestävyystoimien suunnittelun tämän digitaalisen kaksoismallin avulla. Kulttuuriperintö on syntynyt kiinnittyneenä erilaisiin fyysisiin paikoihin. Esimerkiksi tarinat ja tanssit saattavat liittyä vaikkapa tiettyyn kiveen tai puuhun, joka luo sisällölle kontekstin. Videoiden tätä voidaan taltioida katseltavaksi, mutta metaversumissa kokija voi kiertää kiveä, vaeltaa kylässä ja samalla osallistua muiden kanssa yhdessä kulttuuriperinnön ylläpitoon ja siirtämiseen uusille sukupolville. Metaversumi siis mahdollistaa uudelleen elämisen ja jatkamisen tuvalulaisiin saariin, rantaviivoihin ja kyliin kytkeytyvää elämää. Fyysisten paikkojen ohella on rakennettu systemaattista digitaalista kokoelmaa aineettoman kulttuuriperinnön taltioimiseksi. Kokoelma sisältää jo nyt valtavan määrän kuvia, äänitteitä ja videota Tuvalun eloisasta aineettomasta kulttuuriperinnöstä sisältäen mm. lauluja, tanssia, tarinankerrontaa ja haastatteluja. Yhteistyössä saksalaisen arkeologisen instituutin Rising Nations Initiative -ohjelman (n.d.) kanssa perustettu verkkovarasto tekee nämä aarteet maailmanlaajuisesti saavutettaviksi, joka mahdollistaen tuvalulaisille ja myös kaikille muille kiinnostuneille pääsyn tutustumaan maan rikkaaseen kulttuuriin. Tällä hetkellä itse metaversumi-malleja (Unreal Engine -versiot) julkaistaan vaiheittain, mutta ne ovat toistaiseksi saatavilla lähinnä vain tutkimuskumppaneille. Digitaalinen suvereniteetti: Kansakunta ilman fyysisiä rajoja Yhteiskuntateoreetikko Benedict Andersonin klassisesta kirjassa Imagined Community (1983), pohditaan, että kansakunta on ennen kaikkea kulttuurinen konstruktio, jota ylläpidetään yhteisten kertomusten, muistojen ja symbolien kautta – ei välttämättä fyysisen kosketuksen tai maantieteellisten rajojen avulla. Kirjan julkaisuaikaan ei ollut YK:n ilmastonmuutospaneelia eikä internettikään, puhumattakaan lähinnä tieteiskirjallisuudessa visioidusta laajennetusta todellisuudesta. Kuitenkin Tuvalun digitaalinen siirtymä havainnollistaa konkreettisesti ydintä Andersonin klassikossa: vaikka maa saattaisi kadota kartalta, sen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen identiteetti voi jatkua ilman fyysistä kosketusta. Tuvalu toimii myös edelläkävijä digitaalisten hallintomallien kehittämisessä tukemaan digitaalista kansakuntaansa. Käyttöön otetaan lohkoketjuihin perustuvia digitaalisia henkilöllisyystodistuksia, passeja sekä rekistereitä syntymille ja avioliitoille. Maan perustuslakia on päivitetty siten, että valtion suvereniteetti säilyy riippumatta fyysisestä alueesta, mikä luo ennakkotapauksen myös muille ilmastonmuutoksen uhkaamille valtioille. (Tuvalu: the Digital Nation State Programme, 2024.) Useat maat ovat jo tunnustaneet Tuvalun digitaalisena kansakuntana. Käytännössä pyritään turvaamaan esimerkiksi Tuvalun kansainvälinen asema, kansalaisten äänioikeudet ja merialuerajaukset, vaikka maa uppoaisi. (https://www.tuvalu.tv/ ja Gonzalez 2025.) Tulevaisuuden haasteet Kunnianhimoinen hanke kohtaa myös haasteita. Keskustelu jatkuu siitä, voiko digitaalinen säilyttäminen todella korvata syvän yhteyden fyysiseen ympäristöön. Kriitikot, mukaan lukien entiset johtajat, huomauttavat digitaalisen kansalaisuuden kansainvälisen oikeudellisen tunnustamisen haasteista. Silti Tuvalun uraauurtava projekti on nostanut maan globaalin keskustelun keskiöön ilmastonmuutoksen, suvereniteetin ja kulttuurisen selviytymisen kysymyksissä. Tuvalu ei ole yksin. Muita valtioita, kuten Kiribati, Marshallinsaaret, Malediivit ja Vanuatu, uhkaa samankaltainen kohtalo: merenpinnan nousu uhkaa viedä niiltä fyysisen maaperän. Esimerkiksi Kiribati on jo ostanut maata naapurivaltioista mahdollista väestön siirtoa varten, ja Malediivit rakentavat keinotekoisia saaria säilyttääkseen asutuksen. Nämä maat ovat ilmastonmuutoksen etulinjassa – ne eivät ole syyllisiä kriisiin, mutta kärsivät siitä ensimmäisinä ja vakavimmin. Siksi Tuvalun digitaalinen kaksonen ei ole pelkkä tekninen uutuus, vaan keskeinen strategia kulttuurisen selviytymisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen ja jatkamisen sekä kokonaisen kansakunnan identiteetin säilyttämiseksi. Se tarjoaa jatkuvuutta ja toimii esimerkkinä muille samankaltaisten haasteiden kanssa kamppaileville yhteisöille. Toivon sydämestäni, että se toimii myös yhteisön ylläpitäjänä, kulttuuriperinnön siirtäjänä tuleville sukupolvelle ja alueena, jossa luodaan yhdessä uutta perintöä. Se tarjoaa katastrofaalisessa tilanteessa toivoa jatkuvuudesta ja toimii esimerkkinä muille samankaltaisten haasteiden kanssa kamppaileville yhteisöille. Lähteet Anderson, B. (1983). Imagined Communities: Reflections on the Origins and Spread of Nationalism. Lontoo. Gonzalez, F. (2025). The First Planned Migration of an Entire Country Is Underway. 25.7.2025 Wired Science. https://www.wired.com/story/the-first-planned-migration-of-an-entire-country-is-underway Halonen, K. (2023). Metaversumi uutena kotina? Metaversumissa syntyy uutta taidetta. Teoksessa Halonen & Hero (toim.) Luovat web3-ajassa. Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia. Metropolia ammattikorkeakoulu, Taito-sarja, ss. 89—96. Kofe, J. (2022). Tuvalu minister gives COP26 speech from the sea. https://www.youtube.com/watch?v=9EkSrtlapZQ Rising nations initiative (n.d.). GCCM - Golbal Centree for Climate Mobility. https://climatemobility.org/initiatives/rising-nations/ Thomson Reuters Foundation (2024) Tuvalu preserves history online as rising seas threaten existence. Eco-Business 6.3.2924. https://www.eco-business.com/news/tuvalu-preserves-history-online-as-rising-seas-threaten-existence Tuvalu: the Digital Nation State Programme (2024). Global Forum on Migration and Development. https://www.gfmd.org/pfp/ppd/19211 Tuvalu tv (n.d.) https://www.tuvalu.tv/ ja https://www.youtube.com/watch?v=m0KoYarxX3E&t=208s Varada, P. (2023). Tuvalu’s Fight to Excist: Interview with Minister Simon Kofe. Harvard International Review 7.4.2023. https://hir.harvard.edu/tuvalu-fight-to-exist/
Fanisi ovat uuden ajan mesenaatteja. Näin Web3 mahdollistaa sen
Web3-teknologia muuttaa perusteellisesti sitä, miten luovan alan tekijät voivat ansaita, olla yhteydessä faneihin ja hallita sisältöään. Hajautetut alustat, tokenit ja älysopimukset tarjoavat uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia, mutta myös haastavat perinteiset välikädet ja liiketoimintamallit. Tässä blogissa tarkastelen, miten luovan alan ammattilaiset voivat hyödyntää Web3:n tarjoamia mahdollisuuksia ja millaisia uusia tapoja fanit voivat osallistua sisältöjen tukemiseen ja ansaintaan. Tokenit: uudet konserttiliput ja faniklubit Ansainnan näkökulmasta artistin fanin suhteen ytimessä on tokeni, joka on digitaalinen rahake. Rahaketta voisi verrata esimerkiksi Linnanmäen laitelippuun: huvipuiston laitteisiin et pääse suoraan euroilla, mutta ostamalla lipun, pääset haluamaasi laitteeseen. Token on yksinkertaistettuna digitaalinen vastine kertalipulle, mutta web3:ssa tokenin käyttötarkoitukset ovat usein monipuolisemmat, ja niiden arvo voi kasvaa ajan myötä. Välikädet pois: suora yhteys faneihin Perinteisesti muusikot ovat olleet riippuvaisia suurista levy-yhtiöistä ja suoratoistopalveluista musiikkinsa jakelussa. Tämä on johtanut usein siihen, että merkittävä osa tuloista menee välikäsille: kustantajalle, levy-yhtiölle, agenteille ja muille artistin ja yleisön välissä toimivalle ammattilaiselle. Uuden internetin myötä hajautetut alustat mahdollistavat suoran yhteydenpidon faneihin ilman välikäsiä. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan perustuvat alustat antavat artisteille mahdollisuuden julkaista musiikkiaan suoraan yleisölle, jolloin he säilyttävät täyden omistajuuden teoksistaan. He voivat älysopimusten avulla määrätä itse, miten teoksen käyttöä säädellään ja miten esimerkiksi myynnistä saatavia tuloja kohdennetaan musiikin tekijöille. Perinteisesti fanien kanssa pidettyä yhteyttä on käytetty markkinoinnin pohjana: erilaiset postituslistat ovat olleet perusta markkinoinnille, jonka avulla artistin tekemästä sisällöstä pitäville on kerrottu esimerkiksi uusista julkaisuista. Web3-ajassa fanin rooli on ajateltu toisin: fani on kohteen sijasta pikemminkin kumppani. Ansaitse osallistumalla -malli uuden fanikulttuurin ytimessä Ansaintse osallistumalla -malli (engage-to-earn) on uusi lähestymistapa, jossa sekä taiteilijat että fanit hyötyvät aktiivisesta osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta. Mallissa taiteilijat voivat luoda digitaalisia tokeneita tai NFT:itä (non-fungible tokens), jotka edustavat esimerkiksi pääsyä eksklusiiviseen sisältöön, tapahtumiin tai muihin etuihin. Fanit voivat hankkia näitä tokeneita osallistumalla erilaisiin aktiviteetteihin, kuten jakamalla taiteilijan sisältöä, osallistumalla keskusteluihin tai suorittamalla tiettyjä tehtäviä. Tämä luo kaksisuuntaisen suhteen, jossa fanit saavat palkintoja aktiivisuudestaan, ja taiteilijat hyötyvät lisääntyneestä näkyvyydestä ja sitoutuneesta yleisöstä. Esimerkiksi musiikkialalla Audius.co on hajautettu musiikin suoratoistoalusta, joka pyrkii tarjoamaan esimerkiksi Spotify-alustaan verrattuna oikeudenmukaisemman mallin artisteille ja faneille. Alusta artisti voi julkaista uutta musiikkiaan suoraan faneilleen ilman välikäsiä ja hinnoitella avausmaksun, jonka antaa fanille ikuisen kuunteluoikeuden sisältöön. Sisällön mukana tulee pääsy faniklubiin, joka tarjoaa suoraa vuorovaikutusta artistien ja fanien välillä. Esimerkiksi elektronisen musiikin säveltäjä ja tuottaja Dave Tipper on julkaissut musiikkiaan alustalla ja tarjonnut faneille $AUDIO-tokeneita, joilla saa pääsyn muun muassa vain faneille suunnattuihin tapahtumiin sekä niiden kautta osaksi fanien yhdessä luomaa alakulttuuria. Kirjoittajille suunnatulla Mirror.xyz-alustalla sisällöntuottajat voivat julkaista teoksiaan. Yksi alustan menestyksekkäistä kokeilijoista oli nuori kirjailija John Palmer, joka halusi julkaista Mirror-sivustollaan esseen. Hän myi $ESSAY-nimisiä tokeneita, joiden tuotoilla rahoitettiin esseen kirjoittaminen. Sopimuksena oli, että kun rahoitustavoite saavutetaan, essee julkaistaan, ja tokenien omistajat saavat osuuden jostakin, jonka arvo voisi kasvaa ajan myötä. Joukkorahoitettu valmis essee myytiin online-huutokauppapaikka Zorassa. Tuotot ohjattiin takaisin $ESSAY-sopimukseen, mikä nosti jokaisen sijoittajan $ESSAY-omistuksen arvoa suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon. Hajautetut rahoituspalvelut mahdollistavat fanien osallistumisen taiteilijoiden projekteihin sijoittajina. Esimerkiksi fanit voivat sijoittaa varojaan taiteilijan uuteen albumiin tai elokuvaprojektiin ja saada vastineeksi osuuden tulevista tuotoista. Tämä malli hyödyntää älysopimuksia, jotka varmistavat automaattisen ja läpinäkyvän voitonjaon sekä artistille että faneille ja muille älysopimuksessa määritellyille tahoille. Fanista osalliseksi Web3-maailmassa fanien osallistuminen ei välttämättä jää sijoittajan rooliin. He voivat osallistua myös taiteilijoiden uran kehittämiseen ja taloudelliseen menestykseen liittyviin päätöksiin liittymällä hajautettuihin autonomisiin organisaatioihin (DAO). Näissä yhteisöissä fanit hankkivat tokeneita, jotka antavat heille äänioikeuden ja mahdollisuuden vaikuttaa taiteilijan toimintaan. Aiemmin mainitsemani Audius.co-alusta hallinnoidaan Audius-tokeneiden omistajien toimesta. Näihin kuuluu sekä artisteja että faneja. Tokenien omistajat voivat äänestää alustan kehitykseen liittyvistä päätöksistä, kuten uusista ominaisuuksista tai käyttöehdoista. Tämä malli antaa faneille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan alustan toimintaan ja artistien näkyvyyteen, mikä voi parantaa sekä fanien että artistien taloudellisia mahdollisuuksia. Yksi taiteilijoiden, luovien ammattilaisten ja fanien yhteisistä DAOista on Friends with Benefits (FWB) -yhteisö. Yhteisön jäseneksi pääsee hankkimalla tietyn määrän FWB-tokeneita, joilla saa sekä sisäänpääsyn että äänioikeuden yhteisön päätöksenteossa. FWB toimii sekä sosiaalisena klubina että rahoittavana kryptoyhteisönä. FWB järjestää erilaisia tapahtumia ja festivaaleja jäsenilleen, joissa yhdistyvät musiikki, taide ja kryptovaluutta-aiheiset keskustelut. Esimerkiksi kesällä 2023 järjestettyyn festivaaliin pääsi jäsenten ohella myös joukko lipun ostaneita (lipun hinta oli 399 dollaria). Festivaalin ohjelma sisälsi monipuolisen valikoiman puhujia teknologiasta taiteeseen. Tapahtumassa oli elokuvateatteri, NFT-alusta Highlight.xyz:n järjestämiä ilmaisia generatiivisen taiteen työpajoja, joogatunteja, DJ-keikkoja sekä tennisturnaus, jossa monet osallistujat pukeutuivat kokonaan valkoisiin tennisasuihin. Koulutukselliset puheenvuorot keskittyivät pääasiassa internet-kulttuuriin ja erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen luovissa projekteissa. Itse festivaalin ohella keskeinen anti oli samanlaisista asioista kiinnostuneiden verkosto, joka elää virtuaalisena ja hetkittäin myös fyysisinä yhteisöinä. DAO:jen kautta siis fanien osallistuminen voi johtaa syvempään sitoutumiseen ja taloudellisiin hyötyihin sekä faneille että taiteilijoille. Fanit saavat mahdollisuuden vaikuttaa taiteilijoiden uran suuntaan ja taloudelliseen menestykseen sekä myös rakentaa toimintaa, joka innostavan sisällön ohella edistää verkostoitumista ja tukee luovan alan kehittämistä. Tarvitset vain 1 000 fania? Vuonna 2008 Wired-lehden päätoimittaja Kevin Kelly esitteli "1 000 todellisen fanin" ajatuksen, jonka mukaan taiteilija tarvitsee menestyäkseen vain 1 000 omistautunutta fania. Sittemmin Kellyn esseetä on päivitetty ja käännetty ahkerasti monille kielille. Lähtökohta ajatuksessa on, että jos fanit käyttävät vuodessa 100 USD ihailemansa artistin tuotteisiin, artisti saavuttaisi 100 000 dollarin vuositulot. Tämän summan siis ajateltiin siirtyvän jokseenkin suoraan fanilta artistille. Tosiasiassa kuitenkin monimutkaiset tuotantoketjut ja eri alojen ammattilaiset haastavat 1 000 fanin teorian. Yhä useampi artisti voi jakaa luomuksensa koko maailmalle napin painalluksella, mikä mahdollistaa yhä laajemman yleisön tavoittamisen. Heitä vetää puoleensa sisältö, mutta myös mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa luovan sisällön tekijöiden kanssa aivan uudella tasolla. Mutta voisiko teoria kääntyä Web3:n siivittämällä rajattoman digitaalisen yhteydenpidon aikakaudella aiempaa mahdollisemmaksi? Voisiko välikäsien harveneminen tuottaa suuremmat tulot artistille, vai muuttavatko välittäjäportaan toimijat vain tehtäviään ottaen edelleen kompensaatiota ammattilaisen panoksestaan? Web3 saattaa tuoda 1 000 todellisen fanin teorian lähemmäs todellisuutta. Välikäsien karsiutuminen ja fanien aktiivinen osallistuminen voivat kasvattaa artistin ansaintaa, mutta ne eivät poista tarvetta brändin rakentamiselle, yhteisöjen hallinnalle ja markkinoinnille. Vaikka lohkoketjut ja tokenit tuovat uusia mahdollisuuksia, ne eivät automaattisesti tee taiteilijasta menestyvää – se vaatii edelleen yleisön sitouttamista ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Tulevaisuus näyttää, kuinka hyvin Web3 lunastaa lupauksensa luoville aloille: onko se vallankumous vai vain yksi kehitysvaihe digitaalisessa taloudessa? LÄHTEET Borg, J. (2024). Superfans: Why They’re Vital for Artists in the Algorithm Era. Amplify World Resources 18.1.2024. https://amplifyyou.amplify.link/2024/01/music-superfans/ Fenton, W. (2023). What is Web3 for music & how is it changing the industry? Midder. The Future of Music News 24.11.2023. https://middermusic.com/web3-for-music/?utm_source=chatgpt.com Fernandes, M.P. (2023). Crypto Clubs Throwing Summer Parties: Inside The Friends With Benefits DAO Festival. Forbes 10.8.2023. https://www.forbes.com/sites/digital-assets/2023/08/10/crypto-clubs-throwing-summer-parties-inside-the-friends-with-benefits-dao-festival/ fi.music396.com. Fanien sitoutumisstrategioiden mukauttaminen digitaalisiin alustoihin ja kulutustrendien muuttaminen (n.d.).https://fi.music396.com/topic/adapting-fan-engagement-strategies-to-digital-platforms-and-changing-consumption-trends/167277 Gottsegen, W. (2021). How Emily Segal Crowdfunded Her New Novel with Crypto. Deepdive Crypto profiles 24.2.2021. https://decrypt.co/68981/emily-segal-novel-crowdfund Marco J.D. (2022). The Musician's Guide to Web3. Mega Labs Article 6.7.2022. https://www.thelab.report/the-musicians-guide-to-web3/?utm_source=chatgpt.com Nittolo, T. (2024). A Peek Into The Tipper Community. Audius blogit 21.11.2024. https://blog.audius.co/article/a-peek-into-the-tipper-community Palmer, J. (2021). Using an Ethereum NFT to Crowdfund my Writing. Mirror.xyz 26.1.2021. https://j.mirror.xyz/OgVaYso25gEqxn7N4RyPnPbMO9pbNQJZQKEUvV9pxv8 Umana, D. (2024). Jack Harlow, Palaye Royale, and other music artists are using blockchain to connect with fans — and build profitable online communities. Business Insider TECH 16.2.2024. https://www.businessinsider.com/music-platforms-blockchain-artist-create-fan-clubs-communities Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Unohda bändipaita – digifaniuden uudet tuotteet
Perinteiset fanituotteet, kuten paidat, julisteet ja vinyylilevyt, ovat jo vuosikymmenten ajan olleet artistien tärkeä tulonlähde. Teinivuosiini kuulivat kokemukset keikoista, joilta kävelin ulos aidon, vanhempieni mielestä hieman ylihintaisen bändipaidan uutena ylpeänä omistajana. Se päällä julistin faniuttani, ja että ”olin paikalla” tärkeässä konsertissa. Kun hypätään vuoteen 2025, en ehkä enää osata paitoja kaappiini. Haluan kuitenkin tukea bändiä. Ehkäpä yhä useampi ostaa paidan sijaan fanituotteen NFT:nä. Tässä blogissa pohdin millaisia NFT-pohjaiset fanituotteet ovat. Mitä ovat NFT-fanituotteet? NFT (Non-Fungible Token) tarkoittaa yksilöllistä digitaalista tuotetta, joka tiedot on tallennettu lohkoketjuun joka toimii todisteena tuotteen omistajuudesta. Esimerkiksi tyypillisen fanituotteen, julisteen, avulla asiaa voi havainnollistaa seuraavasti: Juliste on paperille painettu kuva. NFT on kuin digitaalinen alkuperäiskappale kyseisestä julisteesta, mutta sen aitous ja omistajuus on kirjattu lohkoketjuun. Lohkoketju on avoin, hajautettu tilikirja, jota ylläpidetään verkostojen avulla. Lohkoketjuun tallennettu tieto kertoo, että kyseinen digitaalinen juliste on virallinen painos ihailemani yhtyeen kokoelmasta ja että maksuni menee oikealle taholle. NFT:t voivat olla esimerkiksi digitaalista taidetta, musiikkia tai videomateriaalia, ja niitä voi ostaa, myydä ja vaihtaa kuten fyysisiä keräilyesineitä. Myynti tapahtuu usein suoraan artistilta fanille ilman pitkiä välikäsien ketjuja. Esimerkiksi amerikkalainen rap-muusikko Snoop Dogg on hyödyntänyt NFT-teknologiaa laajasti fanituotteiden osana. Hän on julkaissut NFT-muodossa eksklusiivisia kappaleita, digitaalisia taideteoksia sekä fanien omistettavaksi suunniteltuja tuotteita, kuten virtuaalisia merchandise-esineitä. Hän on suunitellut myös yli 10 000 digitaalista hahmoa, jotka muodostavat The Doggies -avatar-kokoelman (CNBCTV18, 2023). Tämä luo artistille uuden, hajautetun tulonlähteen ilman perinteisiä välikäsiä. Kun digitaalinen taide kohtaa omistajuuden NFT-teknologia on muuttanut myös digitaalisen taiteen kenttää. Esimerkiksi australialainen 3D-taiteilija Andrew Price, suositun Blender Guru -YouTube-kanavan perustaja, on hyödyntänyt NFT:tä myydäkseen digitaalisia teoksiaan suoraan faneilleen. Hän tuli erityisen kuuluisaksi 3D-mallinnettujen donitsiteostensa NFT-mosaiikista (Lampel, 2024). Donitseja myytiin huutokaupassa ilman perinteisiä välittäjiä, ja myynti tuotti artistille 18 000 USD. Pricen tapaus osoittaa, kuinka NFT voi toimia taiteilijoille välineenä ansaita digitaalisella työllään ja tarjota faneille mahdollisuuden tukea suosikkitaiteilijaansa omistamalla ainutlaatuisen digitaalisen teoksen. Perinteiseen kauppaan verrattuna taiteilijan ja fanin välinen ketju on tyypillisesti paljon lyhyempi – toisinaan välikäsiä ei ole lainkaan. Digitaalinen taide on helposti kopioitavissa ja jaettavissa, mikä on tehnyt sen kaupallistamisesta haastavaa. Kryptotaide hyödyntää NFT-teknologiaa, jonka avulla teosten alkuperä ja omistajuus voidaan todentaa. Tälläkin kentällä on kuitenkin haasteita. Esimerkiksi henkilö voi myydä NFT:nä teoksen, johon hänellä ei ole oikeuksia, tai kyseessä voi olla väärennös. Lisäksi NFT:n omistajuus on usein vain linkki varsinaiseen teokseen, mikä tekee tuotteen omistamisesta riippuvaisen lohkoketjun sekä teoksen sisältävän ulkoisen tallennuspalvelun ylläpidosta. (Rivero Moreno, 2024) NFT-tuotteiden eksklusiivisuus ja rajoitetut painokset NFT-teknologia mahdollistaa rajoitetut painokset, mikä lisää tuotteiden arvoa. Esimerkiksi faneille suunnattujen NFT-tuotteiden määrä on voitu rajata 500 kappaleeseen, jolloin fanit voivat kilpailla niiden saamisesta. Tämä rajoitetun saatavuuden malli on perinteisesti ollut käytössä esimerkiksi vinyylijulkaisuissa ja erikoispainoksissa, mutta NFT-maailmassa se on mahdollista ilman fyysistä tuotantoa. Suomalainen muodin ja virtuaalimuodin suunnittelija Wilma Kurumaa eli Kalista on kiinnostava esimerkki NFT-fanituotteista. Kalista on luonut NFT-pohjaisia vaatteita. Fanit voivat käyttää näitä vaatteita esimerkiksi metaversumissa omilla avatareillaan (Hero, 2025). Tämä osoittaa, kuinka NFT-tuotteet voivat laajentua pelkistä kuvista ja äänitteistä myös interaktiivisiksi ja käytettäviksi digitaalisiksi tuotteiksi. Moni NFT-tuote sisältää sekä fyysisen että digitaalisen komponentin, eli on fygitaalinen. Siinä NFT todistaa aitoutta, omistamista ja omistushistoriaa - jotka kaikki ovat kenen tahansa tarkasteltavissa avoimessa lohkoketjussa. Fygitaalisten fanituotteiden uudet markkinat Paitojen, pinssien ja julisteiden tilalle on tullut digitaalisia fanituotteita, joiden sisällöt poikkeavat totutusta. Artistit voivat luoda fanituotteita, jotka ovat vuorovaikutteisia ja elämyksellisiä kokemuksia. NFT-fanituotteet voivat tarjota faneille esimerkiksi henkilökohtaisen digitaalisen taideteoksen, joka sisältää artistin signeerauksen, uniikin animaation tai kappaleen käsinkirjoitetut lyriikat. Tämä tuo NFT-fanituotteisiin lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta, mikä tekee niistä haluttuja keräilykohteita. Fygitaalisten fanituotteiden sisällöt ovat monipuolistuneet digitaalisen kehityksen myötä. Esimerkiksi Julien’s Auctions -huutokaupassa on myyty fygital-NFT-tuotteina (eli NFT:nä, joka sisältää fyysisen objektin sekä omistusta ja alkuperää todistavan NFT:n) muun muassa Victoria Beckhamin iltapukuja, Barack Obaman golfkengät ja Leonard Cohenin Kreikan Hydra-saarella sijainneen kodin vanha etuoven avain (Julien’s Auctions, 2025). Bändipaidoista on siirrytty monipuoliseen, usein uniikkiin fanituotteiden maailmaan, jossa NFT toimii aitoustodistuksena ja on keskeinen osa fanituotteen arvoa. Kuvakaappauksia Julian's Auction NFT huutokaupassa myytävistä fygitaalisista tuotteista Fanipaita pala menneisyyttä vai tulevaisuuden faniutta? NFT-teknologia on edelleen kehittymässä, ja sen ympärillä on paljon sekä mahdollisuuksia että riskejä. Huijaukset, teknologian ymmärtämisen haasteet ja markkinoiden epävakaus voivat hankaloittaa artistien siirtymistä NFT-fanituotteisiin. Kuitenkin hyvin toteutettuna NFT:t voivat tarjota kestävämmän ja reilumman ansaintamallin artistille, joka haluaa hyödyntää teknologian uusia mahdollisuuksia (ks. Wolff, 2025). Olen edelleen ylpeä vanhoista bändipaidoistani. Erityisesti tahrat painoissa ovat tärkeitä. Samalla NFT-maailma tarjoaa jotakin sellaista, mitä en ennen osannut kuvitella. Se voi tarkoittaa pääsyä kulissien taakse, eksklusiivisia elämyksiä tai digitaalisia muistoja, joita ei voi kopioida. Fanius ei ole katoamassa – se vain muuttuu digitaalisen aikakauden mukana. Tai ehkäpä paitani ovat saamassa uudet markkinat, joilla voisi myydä kauhtuneen t-paitani fygitaalisena tuotteena eniten tarjoavalle? LÄHTEET CNBCTV18.com (2023). 5 crypto and NFT projects that Snoop Dogg has been involved with. CNBTTV18 uutiset, 2.3.2023. https://www.cnbctv18.com/cryptocurrency/5-crypto-and-nft-projects-that-snoop-dogg-has-been-involved-with-16079141.htm Chalmers, D., Fisch, C. & Matthews, R. , Quinn, William & Recker, J. (2022). "Beyond the bubble: Will NFTs and digital proof of ownership empower creative industry entrepreneurs?," Journal of Business Venturing Insights, Elsevier, vol. 17(C). Hero, Laura-Maija (2025). Kalista ja muotiliiketoiminta web3 ajassa. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 15.1.2025. https://blogit.metropolia.fi/lume/2025/01/15/kalista-ja-muotiliiketoiminta-web3-ajassa/ Julien’s Auctions huutokauppa (2025). Lampel, J. (2024). What's New with Blender Guru ft. Andrew Price. CGcookie.com podcast 31.10.2024. Rivero Moreno, L. (2024). Art on the chain? On the possibilities of new media art preservation on the Web3. Digital Creativity, 35(3), 221-233. Wolff, M (2024). Web3: Huoli digitalisoitumisesta on ymmärrettävää. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 17.12.2024. https://blogit.metropolia.fi/lume/2024/12/17/web3-huoli-digitalisoitumisesta-on-ymmarrettavaa/ Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
Älysopimuksia taiteilijoille: Helppo tapa ansaita vai huolella harkittava riski?
Kuvataiteilija Emmi istui kahvilassa ja selasi puhelintaan mietteliäänä. Hän oli myynyt taidettaan jo vuosia perinteisin keinoin – gallerioiden kautta ja tilaustöinä. Hän huomasi yhä useammin miettivänsä samaa ongelmaa: miten taiteella voisi ansaita pitkäjänteisemmin? Sitten Emmi törmäsi älysopimuksiin. Niiden avulla taideteoksen voisi liittää digitaaliseen sopimukseen, joka varmistaisi, että hän saa automaattisesti osuuden teoksen jokaisesta jälleenmyynnistä. Ei neuvotteluja, ei laskujen lähettämistä – vain selkeä, ohjelmoitu malli, joka piti huolen hänen oikeuksistaan. Emmi päätti kokeilla. Hän loi ensimmäisen digitaalisen teossarjansa ja liitti siihen älysopimuksen, joka takasi hänelle 10 % rojaltin jokaisesta jälleenmyynnistä. Aluksi myynti oli hidasta, mutta pian yksi hänen teoksistaan vaihtoi omistajaa – ja hänen tililleen kilahti automaattinen maksu ilman, että hänen täytyi tehdä mitään. Tämä rohkaisi menemään vielä pidemmälle kokeiluissa. Kuitenkin mitä enemmän Emmi perehtyi aiheeseen, sitä enemmän hän ymmärsi, että älysopimukset eivät ole riskittömiä. Niiden käyttöönotto vaatii harkintaa, ymmärrystä ja varautumista mahdollisiin sudenkuoppiin. Älysopimukset avaavat uudella tavalla ansaintaa Älysopimukset ovat ohjelmoituja sopimuksia, jotka toteuttavat sovitut ehdot automaattisesti lohkoketjussa (Soon, 2024). Tämä tarkoittaa, että taiteilijan ei tarvitse neuvotella erikseen maksujen saamisesta tai huolehtia siitä, miten hänen teoksensa liikkuvat markkinoilla. Teknologia tekee sen hänen puolestaan. Yksi merkittävimmistä eduista on mahdollisuus ansaita teoksen arvonnoususta myös niin sanotuilla jälkimarkkinoilla. Perinteisesti kuvataiteen alalla, kun taideteos myydään, sen omistusoikeus siirtyy uudelle ostajalle, eikä taiteilija enää hyödy mahdollisista tulevista jälleenmyynneistä. Älysopimusten avulla taiteilija voi asettaa sopimuksen ehtojen joukkoon automaattisen rojaltin, joka maksetaan hänelle jokaisesta uudesta myyntikerrasta. Näin hän saa osansa teoksensa arvon kasvusta pitkällä aikavälillä. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024.) Uudenlaista suojaa Maksujen varmuus on myös asia, jota Emmi monen muun luovan alan toimijan tavoin on tottunut stressaamaan. Laskut jäävät roikkumaan, maksut viivästyvät ja niiden perään joutuu kysymään toistuvasti. Älysopimukset poistavat tämän huolen: kun ennalta sovitut ehdot täyttyvät, maksu tapahtuu automaattisesti ilman välikäsiä tai erillistä hyväksyntää. Lisäksi digitaalisten teosten kohdalla älysopimukset tuovat aivan uudenlaisen suojan. Lohkoketjuteknologian avulla taideteos voidaan rekisteröidä siten, että sen alkuperä voidaan aina todentaa. Tämä vähentää piratismia ja tekee väärentämisestä käytännössä mahdotonta, sillä jokainen transaktio tallennetaan pysyvästi ja julkisesti nähtäville. Tämä on erityisen tärkeää niille taiteilijoille, jotka myyvät digitaalisia teoksia ja haluavat varmistaa, että heidän työnsä aitous ja omistajuus ovat helposti todennettavissa. Kaiken kaikkiaan älysopimukset voivat tarjota luovan alan tekijöille, kuten Emmille, uuden tavan hallita omia oikeuksiaan ja tulojaan ilman, että he ovat sidottuja perinteisiin ja usein kankeisiin sopimusmalleihin. Mahdollisuudet ovat houkuttelevia, mutta kuten kaikessa uudessa teknologiassa, mukana on myös haasteita ja riskejä, jotka on syytä ymmärtää ennen täysimittaista käyttöönottoa. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024) …ja uudenlaista suojattomuutta Yksi ensimmäisistä asioista, jotka Emmi oppi, oli se, että lohkoketjuun kerran tallennettua älysopimusta ei voi muuttaa yhtä helposti kuin perinteistä sopimusta. Kun sopimus on tehty, se on todellakin tehty. Jos ehtoja haluaisi muuttaa vaikkapa kasvattamalla rojaltia, siihen tarvittaisi todennäköisesti täysin uusi sopimus (EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024). Tämä tarkoitti, että pienikin virhe sopimuksen koodissa saattoi tulla kalliiksi. Perinteisessä maailmassa sopimuksia voi neuvotella uusiksi, mutta älysopimuksessa koodi on laki – ja se toteutuu juuri niin kuin se on kirjoitettu. Virhe voi olla myös koodissa. Esimerkiksi vuonna 2016 hyökkääjä käytti hyväkseen the DAO-organisaation älysopimuksen koodissa ollutta haavoittuvuutta siirtäen itselleen noin 3,6 miljoonaa etheriä (ETH), mikä vastasi tuolloin noin 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (The DAO, 2024). Älysopimuksen rooli perinteisten oikeudellisten raamien näkökulmasta on epävarma. Älysopimukset eivät aina sovi perinteisiin oikeudellisiin raameihin, ja monissa maissa ei ole vielä selvää, miten riitatilanteet ratkaistaan. Tämä teki niiden käytöstä riskialttiimpaa, sillä perinteisen oikeusjärjestelmän turvaa ei aina ole eikä edes välttämättä tietoa minkä maan oikeusturvaa käytettäisi. Lohkoketjuissakaan ei ole takuista siitä, että kaikki toimivat reilusti. Kulttuurituottajien muuttuvat roolit Älysopimuksiin liitetään ajatus välikäsien roolin vähenemisestä. Perinteisesti taiteen myyntiin on osallistunut useita toimijoita – gallerioita, agentteja ja muita välittäjiä – jotka ottavat osansa tuotosta. Kun älysopimus hallinnoi maksutapahtumia suoraan ostajan ja myyjän välillä, taiteilija voi saada suuremman osuuden myyntituloistaan ilman, että hänen tarvitsee neuvotella komissioista tai palkkioista. Ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, että välittäjäporras katoaisi kokonaan. Teknologinen muutos tuo mukanaan uusia työkuvia – myös kulttuurituottajille. He voivat kehittää uusia palveluita, jotka tukevat taiteilijoiden ja yleisöjen välistä toimintaa. Emmin kaltaiset taiteilijat tarvitsevat apua näiden työkalujen käyttöönotossa, ja kulttuurituottajat voivat olla keskeisiä toimijoita auttamassa heitä rakentamaan kestäviä ja innovatiivisia ansaintamalleja. Lohkoketjualustan valitseminen ja älysopimusten riskien minimoiminen voivat muodostua uusiksi tehtäviksi (ks. Soon 2024). Perinteisesti luovan alan toimijat ovat vierastaneet teknisiä ja kaupallisia prosesseja ja jättäneet ne välittäjäportaalle voidakseen itse keskittyä luovaan työhönsä. Siinä missä Emmille saattaa olla haastavaa löytää teoksilleen fyysinen galleria, digitaalisten kauppapaikkojen löytäminen voi olla helpompaa. Kuitenkin, aivan kuten fyysisessä maailmassa, myös digitaalisessa ympäristössä oikean yleisön tavoittaminen on keskeinen haaste. Ehkäpä tulevaisuuden älysopimusmanagerit tuntevat kauppapaikat niin hyvin, että voivat auttaa luovan sisällön tekijöitä löytämään omalle tuotannolleen juuri oikean ympäristön. He voivat myös laatia älysopimuksia siten, että niiden ehdot optimoivat taiteilijan ansaintamahdollisuudet. Kannattaako kokeilla? Älysopimukset tarjoavat monia hyötyjä luovan alan toimijoille, erityisesti automatisoitujen maksujen ja jälleenmyyntitulojen osalta. Kuitenkin niiden käyttöön liittyy vielä monia haasteita, erityisesti lainsäädännön epäselvyydet ja turvallisuusriskit. Siksi ennen siirtymistä älysopimuksiin on tärkeää varmistaa, että sopimusten sisältö on oikein ohjelmoitu ja että käyttäjät ymmärtävät teknologian mahdolliset rajoitteet. Älysopimukset eivät ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta ne voivat tarjota luovan alan toimijoille uusia ja kiinnostavia ansaintamalleja, erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Ne soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa ansainta perustuu jälkimarkkinoihin, automaattisiin maksuihin tai digitaalisten teosten hallintaan. Teknologia voi olla voimakas työkalu, mutta vain silloin, kun sitä käyttää tietoisesti. Luovan alan toimijalle älysopimukset voivat tarjota uusia ansaintamahdollisuuksia – mutta niiden käyttö vaatii ymmärrystä, huolellisuutta ja hieman tervettä skeptisyyttä. Ehkäpä ohjeena Emmille ja Emmin kaltaisille voisi olla: varuksellinen suhtautuminen. Kannattanee käyttää vain tarkastettuja ja hyväksi havaittuja sopimusmalleja ja aloittaa pienestä. Kaikessa rauhassa testata matalan riskin käyttötapauksilla luotettavilla alustoilla ja varmistaa sopimuksen laatu. Teknologian ei tarvitse olla pelottavaa – kun sen ymmärtää ja sitä käyttää oikein, se voi olla voimakas työkalu taiteen ja luovan työn tulevaisuuden rakentamiseen. LÄHTEET EU Blockchain Ecosystem Developments 3 (2024). EU Blockchain Observatory and Forum raportti.https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/publications/eu-blockchain-ecosystem-developments-3_en Smart Contracts Report (2023). EU Blockchain Observatory and Forum. European Comission. https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/news/smart-contracts-report-2023-03-13_en Soon, M. (2024). Älysopimusalustat ja niiden eroavaisuudet. Norhcrypto blogi 10.7.2024. https://www.northcrypto.com/learn/blog/alysopimusalustat-ja-niiden-eroavaisuudet The DAO (2024). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/The_DAO?utm_source=chatgpt.com Tunc, M., Cavusoglu, H. & Zheng, Z. (2024) Resale Royalty in Non-Fungible Token Marketplaces: Blessing or Burden for Creators and Platforms?. Information Systems Research. https://doi.org/10.1287/isre.2023.0035 Blogin on kirjoittanut Euroopan unionin osarahoittaman LUME - Luovat web3-ajassa -hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Luovien alojen tuottajan osaaminen web3-ajassa. Kuinka voisimme kartuttaa ja arvioida osaamista?
Web3-aikakausi tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia luovilla aloilla. Menestyäkseen luovien alojen liiketoiminnassa on tekijöiden ja tuottajien oltava valmiita oppimaan uutta ja soveltamaan osaamistaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Osaamisen kehittymistä edistää toisiaan täydentävän osaamisen valjastaminen verkostomaiseen yhteistyöhön ja käytännön kokeiluihin sekä luova yhteiskehittäminen ratkaisuina aitoihin haasteisiin ja aidossa toiminnassa (vrt. esim. Lehenkari, 2006; Hero & Lindfors, 2019; Johnsen, 2016). Web3-aikakausi tuo luoville aloille uusia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka muuttavat perinteisiä toimintatapoja. Menestyäkseen tässä ympäristössä kulttuurituottajien ja sisällöntuottajien on jatkuvasti kehitettävä osaamistaan ja omaksuttava uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja teknologioita. Tämä blogi tarjoaa keinoja arvioida ja vahvistaa tätä osaamista. Luovien alojen osaamisprofiilit sekoittuvat Web3-ajassa luovien alojen tuotannollinen osaaminen on edellytys kestävälle ansainnalle. Se voi keskittyä erilliseen kulttuurin tuotantoon erikoistuneeseen välittäjäportaaseen, johon esimerkiksi kulttuurituottajat usein sijoittuvat. Toisaalta web3- ja metaversumialustojen kehityksessä on vahvasti esillä myös DAOjen kautta tapahtuva tee se itse -kehitys, jossa sisällöntuottajat toimivat itse tuottajinaan ja alustat (esim. Dress X, Open Sea ym.) tarjoavat ja automatisoivat monia välittäjän tehtäviä (mm. teosten esittäminen, kysynnän luominen, aktiivinen myynti ja markkinointi, monipuoliset asiakaspalvelut ja opastaminen). Web3-aikana sisällöntuottajien, yleisöjen ja välittäjinä toimivien tuottajien roolit sekoittuvat, mutta ansainnan mallit ovat hyvin samalaiset. Sisällöntuottajien talous perustuu pitkälti digitaaliseen talouteen, joka luo uusia demokraattisen organisoitumisen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien muotoja. Välittäjäportaan eli esim. tuottajien ja markkinoijien tulevaisuuden työllisyyttä pohtiessa on otettava huomioon web3-ajan yhteisöllinen kulttuuri ja hyötyverkostojen kantavuus, mutta myös kaupalliset organisaatiot ja yritykset, julkinen ja kolmas sektori sekä itsenäisten sisällöntuottajien resurssit ja talous. Osaamisen tulee olla riittävän joustavaa, jotta se mahdollistaa toiminnan mukauttamisen kunkin alustan sääntöihin ja kulttuuriin. Vaikka teknologia kehittyy, se ei korvaa luovuutta, vaan tarjoaa uusia soveltamisen tapoja ja kutsuu kokeilemaan innovatiivisia liiketoimintaideoita. Myös nk. tuotannollista luovuutta siis tarvitaan. On kehiteltävä jatkuvasti uusia tapoja toimia, uusia innovatiivisia yhteistöitä ja epätavallisia yhdistelmiä ansaintaa tukemaan. Yleisö voi myös olla ansaitsemassa yhtä hyvin kuin sisällöntuottaja ja tuottaja. Lume esiselvityksessä (Halonen & Hero, 2023) havaittiin, että työn määrä sisällöntuottajilla on suuri, ja yleisöjen puuttuminen viittaa liian pieneen panokseen tuotannon, organisoitumisen ja kysynnän luomisen osalta. Välittäjille on tarvetta. Lisäksi kestävä ansainta perustuu jatkuvalle preesensille ja näkyvyydestä huolehtimiselle, joten tuottajan osaamiselle on käyttöä. Miten uusiin teknologioihin ja niiden jatkuvaan seurantaan opitaan? Uusien teknologioiden ja kulttuurin rajapinnalla oppiminen yhdessä lisää uteliaisuutta, kokeilunhalua, ratkaisukeskeisyyttä, luovuutta ja ME-ajattelua. Koska uudet teknologiat kehittyvät jatkuvasti, yhden hetken altistuminen ja kokeilu ei riitä. On löydettävä omat tehokkaan keinot seurata, kokeilla ja yhteiskehittää uusien teknologioiden soveltamista. Oppimista ei siksi voida käsittää pelkästään tiedon tai taidon siirtona eksperteiltä noviiseille, vaan osaamisen rakentumisena ja jakamisena yhteisöissä, jatkuvana alan seuraamisena ja uuden kehittelynä autenttisissa yhteyksissä soveltaen. (vrt. mm. Paavola ym. 2004; Hakkarainen ym. 2004). Web3:en liittyviä sosiaalisia medioita ja aiheesta julkaisevia henkilöitä voi laittaa aktiiviseen seurantaan. Opintojaksoillakin sitä voidaan edellyttää tai se voi olla tehtävänä. Yhdestä opintojaksosta tuskin on riittävää hyötyä, jos osaaminen ei kumuloidu myös kurssin jälkeen. Luovien alojen opettajat ja kouluttajat joutuvat jatkuvasti ottamaan haltuun uusien teknologioiden ja digitaalisten palvelujen mahdollistamia oman alansa uudistuksia. Luovien alojen liiketoimintaa ja kulttuurituotantoa opettavien on lisäksi ymmärrettävä niitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka saattavat hyödyttää opiskelijoita tänään ja tulevaisuudessa. Kun tietoja, taitoja, asenteita ja jopa opiskelijan hitaasti muuttuvia ominaisuuksia kehitetään ja koulitaan ammattilaisuuden ja asiantuntijuuden polulla, joudumme ensin miettimään oppimista ja kuinka uudet vaikeat asiat saadaan opiskelijan lähikehityksen vyöhykkeelle. (vrt. New tech workshop -menetelmä, Hero, 2020) Ihan ensin opiskelija tarvitsee ”tarttumapinnan” eli yhteyden omaan aikaisempaan kokemukseen ja osaamiseen. Web3-ajan asiat eivät löydä lokeroaan, jos ne eivät suhteudu aikaisempaan kokemukseen konkreettisten esimerkkien kautta. Siksi case-kuvaukset, tekijöiden kokemukset ja yhteisvierailut alustoilla ovat oppimisen ensiaskeleita. Sen jälkeen jo kevyelläkin käytäntöjen ymmärryksellä voidaan päästä yhdessä tiimeinä ideoimaan oppimismielessä uusia ratkaisuja lähellä omaa alaa aitoihin haasteisiin. Mukaan on parasta pyytää asiantuntijoita, käytännön toteuttajia ja kulttuuri-instituutioita tai muita aitoja työelämän toimijoita, joilla on näkemyksiä ja kokeiluja takanaan. Näin voidaan havaita, että kyseessä ei ole kaukaisen tulevaisuuden ilmiö, vaan luovat alat ovat web3 -ajan edelläkävijöitä. Ideoinnin eli syvemmän omakohtaistamisen jälkeen sukeltaminen matalan kynnyksen omiin web3-kokeiluihin ovat tärkeitä, mutta teknisesti se vaativin osuus. Riskinä on luovittaminen. Siksi niitä on syytä edeltää näinkin syvä omakohtaistamisen ja motivaation hankkiminen. (vrt. mm. Tynjälä, 1999). Web3-osaamista voidaan arvioida konstruktiivista linjakkuutta hyödyntäen. Opettajan on olennaista pitää arvioinnin lähtökohtana konstruktivistista linjakkuutta. Linjakkuudella (Biggs, 1996) viitataan siihen, että kaikkien opetukseen liittyvien osatekijöiden, kuten oppimistavoitteiden, opetusmenetelmien sekä arviointimenetelmien ja -kriteerien, tulee olla linjassa keskenään, eli niiden tulee vaikuttaa samansuuntaisesti ja siten ohjata oppimista samaan suuntaan. Web3-osaaminen luovilla aloilla: Lataa arvioinnin työkalu Web3-tietoisuusasteikon (Uysal ym., 2024) tarkoituksena on arvioida korkeakouluopiskelijoiden ja työelämän toimijoiden tietämystä ja valmiutta web3:n kehittyvässä ympäristössä toimimiseen. Mittarin avulla web3:n mahdollisuuksia ja riskejä, ja tarkastelevat miten web3 voi muuttaa perinteisiä Internet-palveluita ja -sovelluksia hajautettujen sovellusten (dApps), hajautetun rahoituksen (DeFi), hajautettujen autonomisten organisaatioiden (DAOs), metaversumien ja NFT:iden (non-fungible token) avulla. Web3-tietoisuusasteikko sisältää 29 väittämää, jotka liittyvät koettuihin web3:n mahdollisuuksiin ja riskeihin. Voit ladata sen web3-toimintaan liittyvän arvioinnin tueksi web3 tietoisuusmittari. Kulttuurituottajan osaamistarpeet: Lataa arvioinnin työkalu LUME esiselvityksen osana (Hero & Halonen, 2023) tutkittiin laajasti kulttuurituottajien osaamistarpeita. Web3 ja metaversumi kehittyvät nopeasti erilaisten kokeilujen kautta, mutta näistä kokeiluista on ollut välillä vaikeaa tunnistaa pysyviä suuntauksia, jotka tulevaisuudessa olisi huomioitava kulttuurituottajien osaamisessa. Aineistona käytettiin monenlaisia lähteitä, kuten tutkijoiden tekstejä, artikkeleita, havainnointia, NFT-kokeiluja ja haastatteluja. Tämän monipuolisen aineiston perusteella tunnistettiin keskeisiä osaamisalueita, jotka liittyvät luovan alan kehitykseen web3-ajassa. Lume esiselvitys kokosi yhteen LUME-esiselvityksessä tunnistetut kulttuurituottajan osaamistarpeet web3-ajassa (Hero & Halonen, 2023). Kulttuurituottajan web3-ajan ammattiosaamistarpeet LUME-esiselvityksen perusteella on esitetty kuviossa 1 ja niitä voidaan itsearvioida ja vertaisarvioida esim. uusia teknologioita tai uusia ansaintamalleja perehdyttävässä opintojaksossa ja ammattilaisten täydennyskoulutuksessa. Lataa Kulttuurituottajan ammattiosaaminen -arviointityökalu Web3_kulttuurituottajan_osaamistarpeet.xlsx Lähteet Biggs, J. 1996. Enhancing teaching through constructive alignment. Higher Education 32, 347–504. Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004). Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives. Elsevier, Amsterdam. Hero, L.-M. (2020). New tech workshop -menetelmä. Teoksessa Teknologian ja kulttuurin rajapintatoiminnan mallit, verkostot ja menetelmät. (Toim. Hero, L.-M.). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-225-4 Paavola, S., Lipponen, L. & Hakkarainen, K. (2004). Models of innovative knowledge communities and three metaphors of learning. Review of Educational Research, 74(4), 557–576. https://doi:10.3102/00346543074004557 Hero, L.-M. Toim. (2020). Teknologian ja kulttuurin rajapintatoiminnan mallit, verkostot ja menetelmät. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-225-4 Hero, L.-M. & Halonen, K. (2023). Kulttuurituottajan ammattiosaaminen web3-ajassa. Teoksessa Luovat web3-ajassa – Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (Toim. Halonen, K. & Hero, L.-M.). Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 116, Helsinki. ISBN 978-952-328-395-4 (pdf), s. 70-88. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-395-4 Johnsen, H. (2016). Learning to create new solutions together: A focus group study exploring interprofessional innovation in midwifery education. Nurse Education in Practice, 16(1), 298–304. doi:10.1016/j.nepr.2015.04.009 Lehenkari, J. (2006). The networks of learning in technological innovation. University of Helsinki, Department of Education, Center for Activity Theory and Developmental Work Research. Helsinki: Helsinki University Press. Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena: Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä, Helsinki. Uysal, M., Üstündağ, M. T., Çelik, A., Tanrıverdi, M., et al. (2024). Development of Web3 Awareness Scale as the Next Evolution of the Internet. Participatory Educational Research, 11(1), 247-265. https://doi.org/10.17275/per.24.15.11.1 Laura-Maija Hero on on tutkijayliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja toimii asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa.
Web3 tuo tullessaan osallistavan sosiaalisen median ja ansainnan mahdollisuuksia
Facebook on pitänyt viimeiset 10 vuotta ykköspaikka maailman käytetyimpänä sosiaalisena mediana. Sillä on maailmanlaajuisesti yli 3 miljardia käyttäjää, eli noin kolmannes maapallon ihmisistä (Kumar, 2024). Suomessakin Facebook on viikkokäyttäjien määrällä mitattuna suosituin sosiaalisen median kanava 3,25 miljoonan käyttäjän voimin (Innowise, 2024). Kymmenen vuoden aikana uusia kanavia on tullut ja poistunut Facebookin pysyessä kestosuosikkina. Sosiaalisen media kanavilla nousussa on TikTok, jolla on käyttäjiä noin kolmannes Facebookin lukemista (Innowise, 2024; Backlinko, 2024). TikTok kantaa mukanaan potentiaalisia muutoksen tuulia, sillä se kerää Facebookiin verrattuna selvästi nuorempaa käyttäjäkuntaa. Tässä blogissa pohdin etenkin eri sosiaalisen median alustojen ikäajakaumaa, joka on keskeinen tekijä muun muassa markkinointiviestinnän kohdentamisessa. Toinen kiinnostuksen kohde ovat algoritmit, jotka ovat monipuolistaneet sosiaalisen median toimintaa ja ansainnan mekaniikkoja. Nämä yhdessä avaavat kiinnostavia näkymiä myös luovan alan toimijoille. TikTokin algoritmi on mahdollistanut tuntemattomien tekijöiden sisältöjen leviämisen, ja se ohjaa ajattelua kohti web3-teknologioiden avaamia uusia sisällön tuottajan ja sisällön jatkokäyttäjän yhteistyön toimintamalleja. Web3 tarjoaa uudenlaisia tapoja hyödyntää luovaa sisältöä, jossa sekä tekijät että sisältöä käyttävä voivat hyötyä taloudellisesti. Esimerkiksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa sen, että jokaisesta sisällön käytöstä voidaan ohjata korvaus suoraan alkuperäiselle tekijälle ja myös sisällön jatkokäyttäjälle. Tämä tekee jakamiskulttuurista paitsi arvokasta myös läpinäkyvää ja entistä oikeudenmukaisempaa. Ansaitse jakamalla: Web3 tekee kaikista sisällöntuottajia Facebookin ansaintamallissa rahaa ansaitaan esimerkiksi julkaistujen videoiden yhteyteen sijoitettujen mainosten katselukerroista tai yritysyhteistyön myötä tehtävän mainostamisen (Branded Contet Tool, 2023) avulla. Ansainta on vahvasti sidoksissa katselukertoihin ja kelpoisuuskriteerien täyttymiseen (esimerkiksi 10 000 seuraajaa). Samalla se on tuottanut vaikuttajien ammattikunnan, jolle on pikkuhiljaa rakentunut tärkeä rooli sosiaalisen median hallinnassa. Nuoren ikäryhmän sosiaaliseen mediaan mukaan tuomisen ohella TikTokin muutosvoima nojaa uusiin perusteisiin jakaa tuloja sisällön tuottajien kanssa. Alustan lähtökohta on avata sosiaalisen median menestyvien sisältöjen tuotanto kaikille tasavertaisemman oloisen algoritmin avulla, jonka piirissä kuka vain voi ansaita ja saada maailmanlaajuista näkyvyyttä. TikTok mahdollistaa tuntemattomien tekijöiden sisällön nousun pinnalle ilman uusia seuraajamääriä. Tärkeintä on, että sisältö puhuttelee ja se on liitettävissä viestinnän valtavirtaan. TikTokin käyttäjien For Your Page (FYP, 2024) näyttää sisältöä sitoutumisen mukaan, eli algoritmi suosii julkaisujen seuraajamäärän sijasta videoita, jotka saavat paljon tykkäyksiä, jakoja, kommentteja ja katseluaikaa. Näin lähtökohtaisesti mikä tahansa video voi saavuttaa miljoonayleisön, kunhan se vain vetoaa katsojiin. Pienemmän paikalliset taitelijat ja luovan alan tekijät voivat siis saada sisällöllään näkyvyyttä ilman globaalia seuraajakuntaa. Ei-tunnettujen sisällöntuottajien videoissa on usein läsnä aidon tuntuisia sisältöjä ja voimaannuttavia tai inspiroivia tarinoita sekä tee-se-itse tutoriaaleja esimerkiksi meikkaukseen liittyen. Usein niistä löytyy hauskoja sattumuksia tai spontaaneja ihmisten tai eläinten reaktioita. Myös erilaisiin tanssiliikkeisiin ja lip sync -haasteisiin liittyvät sisällön ovat saattaneet saada nopeasti miljoonia katsojia, mikä muokkaa tekijän roolia kohti kumppanuutta alkuperäisen kappaleen tekijän kanssa. Uuden sisällön alkuperäisen tekijän ja uudelleen käyttäjän välinen kumppanuus pohjautuu jakamiskulttuuriin, jossa sisältöjä ei vain katsella tai tykätä, vaan niitä jaetaan ja remiksataan edelleen. Tämä kulttuuri heijastuu suoraan web3-ajatteluun, jossa yhteisöjen ja käyttäjien osallistaminen sisällön kehittämiseen ja levittämiseen on keskiössä. Esimerkiksi DAO:t (ks. Mustikainen & Konttinen, 2023) voivat toimia yhteisöinä, jotka paitsi jakavat sisältöjä myös päättävät niiden kehittämisestä ja tuotosta yhdessä. Tämä tasapainottaa valtaa alustojen ja käyttäjien välillä, ja nuoret ovat usein innokkaita omaksumaan tällaisia osallistavia malleja. Musiikkia, trendejä ja viraaleja hittejä – miksi TikTok koukuttaa? TikTok asettaa äänen tärkeään rooliin alustallaan, joka houkuttelee luonnollisesti musiikkipainotteista sisältöä. Kun kappale tai äänileike saa nostetta, siitä voi nopeasti kasvaa viraali-ilmiö, joka voi nostaa tekijän laajaan tietoisuuteen. Tämä eroaa muista sosiaalisen median alustoista, joilla kuvat (Instagram) tai teksti (Twitter) hallitsevat. Esimerkiksi TikTokin viraalit kappalepätkät ovat johtaneet merkittävään suoratoistomäärien kasvuun ja joskus jopa merkittäviin levytyssopimuksiin nouseville artisteille. Tämä sitoutumiseen perustuva malli tarkoittaa, että TikTok voi tarjota suoria taloudellisia mahdollisuuksia, joita muilla alustoilla on vaikea jäljitellä. (ks. Coulter 2022.) TikTokin algoritmi suosii musiikkiin perustuvan sisällön versiointia. Käyttäjät tuottavat sisältöä esimerkiksi tunnetun tai tunnetuksi nousevan kappaleen ympärille. Esimerkiksi päälle laulaminen ja tanssiliikkeiden esittely ovat useiden trendin ytimessä, mikä tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden liittyä hetkeksi sosiaalisen median päävirtaan. Luoville tekijöille, jotka haluavat maksimoida näkyvyytensä ja ansaintamahdollisuutensa, TikTok tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden hyödyntää käyttäjien tuottamaa sisältöä. Sisällön tekijälle tarjolla on myös ketteriä yhteistyön ja sen kautta rakentuvan markkinoinnin keinoja, jotka erottuvat perinteisistä sosiaalisen median malleista. TikTok web3 ideologian airueena – mitä vuosi 2025 tuo tullessaan? Vuonna 2024 TikTok on ollut julkisen keskustelun keskiössä niin Suomessa kuin maailmallakin. Ylen kansanedustajille tekemässä kyselyssä jopa 84 vastaajaa 126:sta oli sitä mieltä, että TikTokin käyttö tulisi kieltää Suomessa (Hara, 2024). Huolenaiheita ovat erityisesti tietoturvariskit, valeuutisten leviäminen ja sovelluksen koukuttavuus, jotka ovat herättäneet kysymyksiä paitsi yksityisyydestä myös alustan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Suhde Kiinaan tuottaa paljon epäilyksiä. TikTok on kiistänyt syytökset Kiina-yhteyksistään ja tietoturvaongelmista, mutta sovellus on joutunut kovan sääntelyn kohteeksi muualla, kuten Intiassa ja Yhdysvalloissa. Näiden maiden toimet saattavat toimia mallina myös Suomessa, mikäli paine sovelluksen rajoittamiseksi kasvaa. Vaikka TikTokin asema on kyseenalaistettu, on varsin todennäköistä, että lyhytvideomuotoinen sisältö on tullut jäädäkseen. TikTok siivittää osaltaan web3:n kehittymistä ajattelutavan muutoksella. Uudessa ajattelussa nuoret eivät enää ole pelkkiä kuluttajia, vaan myös sisällön osaomistajia ja sen hyödyntäjiä osana omaa sosiaalisen median toimintaansa. Tällainen muutos voisi älysopimusten siivittämänä tarjota heille uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Sosiaalisen median murros on käynnissä, ja sen vaikutukset ulottuvat niin yksilöihin kuin yhteiskuntaankin. TikTokin nousu haastaa perinteiset toimijat, mutta se myös herättää kysymyksiä vastuullisuudesta, tietoturvasta ja nuorten hyvinvoinnista. Toisaalta sen tarjoamat uudet mahdollisuudet erityisesti luovan alan toimijoille ja pienille sisällöntuottajille ovat merkittäviä. Tämä kehitys alleviivaa tarvetta ymmärtää sosiaalisen median alustojen toimintaa, vaikutuksia ja tulevaisuuden suuntaa. Lopulta kysymys ei ole vain siitä, mikä alusta hallitsee markkinoita, vaan siitä, miten käytämme näitä työkaluja rakentavasti ja vastuullisesti yhteisen hyvän edistämiseksi. Tulevaisuuden web3 muovautuu juuri nyt – ja me kaikki olemme sen muovaajia. LÄHTEET Backlinko (2024). Social Media Usage & Growth. Backlinko 6.9.2024. https://backlinko.com/social-media-users Branded Content Tool (2023). Branded Content Policy. TikTok 11/2023. https://www.tiktok.com/legal/page/global/bc-policy/en Coulter. A. (2022). Marketing Agile Artists: How Music. Labels Can Leverage TikTok’s Virality. MEIEA Journal Vol. 22, No. 1. https://doi.org/10.25101/22.5 FYP. For your Page (2024). What is FYP. TikTok, luettu 18.11.2024. https://www.tiktok.com/channel/what-is-fyp?lang=fi-FI Hara, J. (2024). Iso osa kansanedustajista kieltäisi Tiktokin – katso, miten oma edustajasi vastasi. Yleisradio uutiset. https://yle.fi/a/74-20086759 Haidt, J. (2024). Ahdistunut sukupolvi. Kuinka älypuhelimen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian. Suomentanut Pietiläinen K. Terra Cognita. Innowise (2024). Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa: somekatsaus 02/24. Innowise 07.2.2024. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-022024/ Kumar, N. (2024) Facebook User Statistics (2024) -- Worldwide data. Demandsage.com statistics, 14.10.2024. https://www.demandsage.com/facebook-statistics/ McCormick, K (2024). The 6 Biggest, Baddest Social Media Platforms of 2024 (+How to Wield Their Power). Business 2 Community 19.3.2024. https://www.business2community.com/social-media-articles/the-6-biggest-baddest-social-media-platforms-02452016 Mustikainen, H. & Konttinen, M. (2023). Ovatko perinteiset organisaatiot tulleet tiensä päähän? Sitra artikkeli 25.5.2023. https://www.sitra.fi/artikkelit/ovatko-perinteiset-organisaatiot-tulleet-tiensa-paahan/ Sosiaalisen median tilastot 2024. (22.10.2024). Markkinointi Maestro blogi, luettu 18.11.2024. https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME - Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.
NFT-lippu syventää fanisuhdetta – miten kulttuurituottajat voivat hyödyntää niitä?
Osallistuin hiljattain Ticketmasterin seminaariin, jossa käsiteltiin lippujen merkitystä massatapahtumissa erityisesti festivaalien näkökulmasta. Kulttuurituottajana olen kiinnostunut siitä, miten NFT-teknologia voisi parantaa kävijöiden kokemusta, joka perinteisesti jää talousajattelun varjoon. Kulttuuritapahtumien, etenkin festivaalien lippukauppa on merkittävä osa tapahtuman taloudellista onnistumista ja yleisökokemuksen rakentumista. Mutta voisiko lippu olla muutakin kuin pääsylippu tapahtumaan? Entä jos lippu toimisi avaimena eksklusiivisiin etuihin ja loisi syvemmän yhteyden tapahtuman ja sen kävijöiden välille? Seminaarin paneelikeskustelussa puhuttiin paljon ostokokemuksen mukavoittamisesta ja siitä, miten tosifanien kävijäkokemuksia voisi parantaa. Panelistit eivät kuitenkaan kertaakaan maininneet NFT-teknologiaa. Kun yleisöstä esitettiin kysymys aiheeseen liittyen, vastauksista huokui epätietoisuus NFT-teknologian mahdollisuuksista (Ticketmaster Suomi, 2024). Tämä osoittaa, että alalla on vielä paljon opittavaa NFT-teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. NFT-teknologia tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden toteuttaa fanipalveluita ja yhteisökokemusta. Mikä on NFT-lippu? NFT-lippu on lohkoketjuteknologiaan, eli hajautettuun ja turvalliseen tietokantaan perustuva digitaalinen lippu, kuten esimerkiksi festarilippu. NFT (Non-Fungible Token) tarkoittaa uniikkia, ei-vaihdettavissa olevaa digitaalista esinettä, jota ei voi kopioida tai monistaa. Tämä tekee siitä erityisen turvallisen (LaPonsie, 2022). NFT-lipun käyttäminen ei kuitenkaan rajoitu vain turvallisuuden lisäämiseen – siitä voi olla myös monia muita etuja. Festarilipun ostaminen NFT-muodossa voi sisältää lisäarvopalveluita, kuten pääsyn eksklusiivisiin tapahtumiin, artistin tapaamisiin tai alennuksia. Nämä ominaisuudet parantavat käyttäjäkokemusta ja tuovat lisäarvoa erityisesti tosifaneille. Hyödyt tosifaneille Festivaalijärjestäjät voivat luoda NFT-lippuja, joihin sisältyy tapahtumaan pääsyn lisäksi ainutlaatuisia etuja, kuten digitaalisia taideteoksia, artistien tervehdysvideoita, pääsy VIP-rajatuille erikoisalueille tai yksityisiä meet & greet -tilaisuuksia artistien kanssa. Nämä lisäedut eivät vain syvennä fanin kokemusta, vaan myös rakentavat yhteyttä artistin ja yleisön välille luoden personoidumpia kokemuksia. Hyvä esimerkki NFT-lippujen ominaisuuksien hyödyntämisestä on AfterParty NFT Art and Music Festival, joka järjestettiin Las Vegasissa vuonna 2022. Festivaali oli maailman yksi ensimmäisistä festivaaleista, johon pääsi vain NFT-lipun omistajana, mikä tarjosi osallistujille ainutlaatuisen pääsyn sekä taide- että musiikkielämyksiin. NFT-lipun kautta osallistujat saivat myös erilaisia etuja, kuten pääsyn rajatumpiin tapahtumiin ja erityistapaamisiin esiintyjien kanssa (Business Wire, 2022; Afterparty, n.d.). Toinen esimerkki on samalta vuodelta Tomorrowland Winter -festivaali. Festivaali toi NFT-teknologian osaksi lipunmyyntiään julkaisemalla "Medallion of Memoria" -kokoelman. NFT-lippujen haltijat saivat pääsyn eksklusiivisiin tapahtumiin, VIP-alueille ja erikoispalveluihin, jotka syvensivät heidän festivaalikokemustaan (Tomorrowland, n.d.). Haasteet ja mahdollisuudet NFT-lippujen käyttöönottoon liittyy useita haasteita, kuten lohkoketjuteknologian monimutkaisuuden ymmärtäminen ja alan yleisesti vähäinen osaaminen. Monille kulttuurituottajille termit kuten "NFT" ja "lohkoketju" ovat uusia ja saattavat tuntua monimutkaisilta. Näiden haasteiden selättämisen kannalta kulttuurituottajien olisi hyödyllistä osallistua koulutuksiin ja työpajoihin, joissa teknologiaa käsitellään käytännönläheisesti ja tuodaan esiin sen sovellusmahdollisuuksia konkreettisilla esimerkeillä. Lisäksi pilotointiprojektit voisivat auttaa festivaalijärjestäjiä ymmärtämään NFT-lippujen todelliset hyödyt ja niiden mahdollisuudet fanien sitouttamisessa. Maailmalta on jo nähty esimerkkejä, jotka osoittavat NFT-lippujen tarjoavan uusia tapoja sitouttaa yleisöä ja lisätä tapahtumien arvoa. Teknologian avulla tapahtumajärjestäjät voivat tarjota ainutlaatuisia elämyksiä ja palveluita, jotka syventävät fanikokemusta ja lisäävät osallistujien sitoutumista. Tämä tarjoaa kulttuurituottajille mahdollisuuden ottaa aktiivisempi rooli fani- ja asiakassuhteen kehittämisessä ja tapahtuman kokonaisarvon kasvattamisessa. NFT avaimena syvempään tapahtumakokemukseen NFT-liput avaavat kulttuurituottajille mahdollisuuden luoda festivaaleille ja muihin kulttuuritapahtumiin täysin uudenlaisia ja syvempiä fanikokemuksia. NFT-lippujen ansiosta lippu muuttuu pelkän pääsylipun sijaan avaimeksi yhteisöön, jossa fanit voivat kokea itsensä merkityksellisiksi ja saada lisäarvoa, jolloin myös tapahtumaan sitoutuminen vahvistuu. Kannustan tapahtumatuottajia ottamaan askeleen kohti tätä innovatiivista teknologiaa perehtymällä NFT:n mahdollisuuksiin. Hyviä tapoja aloittaa ovat esimerkiksi osallistuminen alan koulutuksiin, työpajoihin tai asiantuntijoiden tarjoamiin webinaareihin! Lähdeluettelo Afterparty. (n.d.). Festival. Haettu 24. marraskuuta 2024 osoitteesta https://afterparty.ai/festivalBusiness Wire. (2022, 14. tammikuuta). Afterparty announces world's first NFT-gated art and music festival at AREA15 in Las Vegas, NV March 18-19. Haettu osoitteesta https://www.businesswire.com/news/home/20220114005140/en/Afterparty-Announces-World’s-First-NFT-Gated-Art-and-Music-Festival-at-AREA15-in-Las-Vegas-NV-March-18-19Cambell, T. (2024, 10. lokakuuta). A beginners guide to non-fungible tokens . Business Insider. Haettu osoitteesta https://www.businessinsider.com/personal-finance/investing/nft-meaningTicketmaster Suomi. (n.d.). Tarinamme. Haettu 24. marraskuuta 2024 osoitteesta https://business.ticketmaster.fi/miksi-ticketmaster/tarinamme/How NFT technology is revolutionizing 2024. (2024). Medium. Haettu osoitteesta https://medium.com/nftdailydose/how-nft-technology-is-revolutionizing-2024-a3bd302d167bTicketmaster Suomi. (2024, 24. lokakuuta). Ticketmasterin seminaari 2024: Osallistuminen paneelikeskusteluun lippujen merkityksestä festivaaleilla [Konferenssiesitys].Tomorrowland. (n.d.). NFTs. Haettu 24. marraskuuta 2024 osoitteesta https://nft.tomorrowland.com/ Metropolia ammattikorkeakoulussa kulttuurituotantoa opiskeleva Jeve Pennanen toimii syksyllä 2024 harjoittelijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa.
NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä
Musiikkiteollisuudessa puhutaan lohkoketjuteknologiasta yhtenä alan kasvusuuntana. Voisiko siinä olla myös muusiikin tekijöille mahdollisuuksia saada lisätuloja? Tässä blogissa pohditaan, millainen prosessi NFT-markkinoille tuleminen on uraansa rakentavan muusikon näkökulmasta. Taustalla käytetään Aili Tervosen (2022) opinnäytetyössä raportoitua käytännön kokeilua. Lohkoketjuteknologiaa pidetään ratkaisuna musiikkialaa pitkään askarruttaneisiin mekanismeihin, joissa nykyisellään musiikin tekijöille generoituu alan liikevaihdosta vain noin 12 % (Bazinet ym., 2018). Loppuosalla niin sanottu välittäjäporras jalostaa sisältöä fanien saataville. Arvoketjussa toimivat esimerkiksi kustannus-, levytys-, agentuuri- ja management-palveluiden toteuttajat. Osa alan toimijoista näkee lohkoketjut keinona kaapata luovan työn hallinta takaisin sen tekijälle. On puhuttu muun muassa ”IP-oikeuksien desentralisaatiosta” (Jalonen, 2022), jolla tarkoitetaan aineettoman omaisuuden oikeuksien hallinnan hajauttamista. Hajautettu oikeuksien hallinta voisi ratkaista laajan levityksen ja oikeudenmukaisten korvausten välillä koettua epäsuhtaa. Toisille lohkoketju näyttäytyy haastajana, joka pakottaa arvioimaan jo vakiintuneita musiikkiteollisuuden liiketoimintamalleja, joissa tekijänoikeuksien hallinta ja hyödyntäminen ovat olleet avainasemassa. Viime aikoina on käyty aktiivista keskustelua lohkoketjuihin tallentuvista NFT’istä (non-fungible token), jotka ovat uuden sisällön omistamisen ytimessä. NFT on huomioitu myös yhtenä monikansallisten yritysten ulkopuolella toimivien nuorten muusikoiden tulonmuodostuksen lähteenä (Langston, 2022). Äänitemyynnistä kohti yhä monipuolisempia sisältöjä Musiikki-NFT on tyypillisesti lohkoketjuun tallennettu kappale, albumi, laulun sanat tai musiikkivideo. Se voi olla myös esimerkiksi generatiivinen tietokoneohjelmalle luotu sävellys, joka visualisoi teosta algoritmisesti satunnaisten kuvioiden, värien, äänien ja/tai muotojen avulla (Langston, 2022). Musiiki-NFT voi olla myös vaikkapa konserttilippu tai albumin kansi. NFT rakentaa osaltaan myös uudenlaista kulttuuria musiikkialalle. NFT voi olla esimerkiksi faneille suunnattuja keräilijäkortteja, kuvia artistista, versioita kappaleen synnyn eri vaiheista tai melkeinpä mitä vain artistiin liittyvää, jolla on faneille arvoa. Sitran määritelmän mukaan NFT on digitaalisen tiedoston hallintatodistus. Digitaalisen tiedoston hallinnan siirtohistoria on kirjattu lohkoketjuteknologian avulla. Osa näistä digitaalisista hallintatodistuksista (NFT-teoksista), joita myydään NFT-kauppapaikoissa, ei sisällä mitään lainsäädännössä tunnistettuja oikeuksia. Sitran mukaan tämä johtuu siitä, että NFT-teosten oikeudellinen asema on vielä epäselvä. (Sitra 2023.) Nuori musiikin tekijä törmää nopeasti joukkoon haastavalta tuntuvia valintoja, joiden vaikutus tulevaisuuteen ja kyseisen tuotteen tai palvelun kannattavuuteen ovat vahvasta sitovia. Keskeinen valinta on NFT:ksi viedyn sisällön tyyppi: 1/1 NFT on yksittäinen, ainutlaatuinen tuote. Se on täysin ekslusiivinen. Vertauksena käytetään usein fyysisessä ympäristössämme olevia maalauksia, joita on vain yksi alkuperäinen. Avoimella painoksella NFT:tä voidaan tehdä rajoittamaton määrä vaikkapa muistoksi osallistumisesta metaversumissa järjestettyyn tapahtumaan. Yleensä tuota painosta tehdään kuitenkin vain tiettynä aikana, jonka jälkeen sitä ei ole saatavissa. Rajoitetussa painoksessa tehdään tietty määrä yksittäistä NFT:tä. Monet kokoelmat muodostuvat esimeriksi 10 000 kappaleen painoksista. Eri julkaisumalleissa on etuja ja haittoja. Yksittäinen 1/1 NFT-teos on ainutlaatuinen keräilyharvinaisuus. Esimerkkinä tästä käytetään usein Mona Lisa -maalausta: sitä on vain yksi aito kappale, jonka hinta on korkea. Avoimilla painoksilla voidaan juhlistaa vaikkapa tiettyä hetkeä, ja ne ovat vain osallistujille tarjolla olevia keräilyharvinaisuuksia. Rajoitettu painos palvelee esimerkiksi lippujen ennakkomyyntiä. Lohkoketju tuo lisäarvoa musiikki-NFT kauppaan Musiikkialalla lohkoketjun tuoma lisäarvo piilee sen erilaisissa vaihdannan keinoissa ja NFT-merkin ainutlaatuisuudessa. Yhden NFT:n voi omistaa vain yksi ihminen, ja kaikki kyseiseen merkkiin liittyvät osto- ja myyntitapahtumat kirjautuvat lohkoketjun ylläpitämään ”tilikirjaan”. Näin esimerkiksi jokaisen NFT:n polku on avoimesti kaikkein nähtävillä, ja NFT toimii aitoustodistuksena. Esimerkiksi NFT-konserttilipun ostava fani pystyy tarkistamaan NFT:n aitouden lohkoketjusta ennen ostopäätöstään. Jos hän myy lipun eteenpäin, myös uusi ostaja näkee lipun omistajien ketjun ja voi tarkistaa aitouden lohkoketjuun kirjautuneesta lipun historiasta. NFT:n käyttöön liittyviä rajoitteita ja oikeuksia hallitaan älysopimuksilla, jotka seuraavat kyseistä yksilöllistä NFT:tä jokaisen transaktion mukana. Luomisvaiheessa päätetään esimerkiksi millaisen osuuden tekijät ottavat itselleen rojalteina, mikäli NFT myydään edelleen. Tätä kautta alkuperäiselle tekijälle tulee passiivista tuloa ja hyötyä esimerkiksi NFT:n arvon noususta. Musiikkialalla nousu voi olla todella suurta, sillä osalle artisteista tulevaisuus voi tuoda tullessaan laajaa globaalia menestystä. Tämän vuoksi Tervonen (2022) pohtiikin, voisiko tulevaisuudessa aloittelevan artistin NFT:iden ostamisen yksi motiivi olla fanittamisen sijasta sijoitus. Luovan alan toimijat kokevat hinnoittelun usein vaikeaksi. Lohkoketjussa yksi käytetty ratkaisu haasteeseen on huutokaupan käyttäminen. Tämä mahdollistaa NFT:n, kuten vaikkapa konsertin oheen rakennetun VIP-lisäpalvelun, myymisen rajoitettuna painoksena kyseisen hetken parhaaseen hintaan. Ennakkomyynnin mekanismia hyödyntämällä fanit voivat investoida haluamaansa artistiin esimerkiksi rahoittamalla etukäteen albumin tekemistä. Tästä voi saada palkkioksi vaikkapa uuden albumin rajoitetusta painoksesta oman NFT:nsä. Intiassa on lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu, joka antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin tällä hetkellä varsin intialaisia musiikkigenrejä sisältävästä valikoimasta. Samalla fanit voivat olla kriittisen tärkeitä markkinointiviestijöitä viedessään uuden sisällön verkostoidensa sosiaalisiin alustoihin ja yhteisöihin (Nahar, 2022). NFT ja kryptovaluutat kiinnostavat myös rikollisia NFT-markkinat ovat yleistyneet nopeasti uudeksi musiikkialan toiminnan alueeksi. Säätely on vielä varsin keskeneräistä, ja NFT-kauppaan liittyykin paljon kysymysmerkkejä. Ratkaistavana ovat esimerkiksi älysopimusten turvallisuus, juridisesti pätevä omistajuus sekä virtuaalivaluuttojen säätely ja verotus (Lindgren ym., 2023). Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää myös väärin. Viime vuonna NFT-kauppapaikka Cent keskeytti suurimman osan kaupankäynnistään väärinkäytöksien vuoksi. Alustalla myytiin omistustodistuksia sisällöistä, jotka eivät olleet alustalle NFT:n vieneen omaisuutta. Myös markkinan manipulointia tapahtuu. Teosten luojat ovat esimerkiksi ostaneet omia teoksiaan, jotta saisivat näiden kysynnän näyttämään todellisuutta suuremmalta (Närhi 2022). NFT-ympäristössä raha liikkuu virtuaalivaluuttalompakoiden kautta. Ostaja näkee virtuaalilompakon osoitteen lohkoketjussa, mutta ostajan pysyy anonyyminä. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi rahanpesun toimijoiden paljastumista. Ennen sukellusta syvään päähän selvitä nämä Tervosen (2022, ks. myös Taulukko 1) työssä raportoidaan huolellisesti niitä askelia, joita NFT-maailman käyttöön ottaminen edellyttää muusikolta. Rinnalla kuljetetaan myös millaista osaamista kyseinen askel edellyttää. Askel Tarvittava osaaminen Perusta virtuaalivaluutalle tili ja hanki valuuttaa Virtuaalivaluuttaneuvonta: miten lompakko avataan, miten virtuaalivaluuttoja ostetaan, miten lompakko yhdistetään NFT-kauppapaikkaan, miten virtuaalivaluutan arvonmuodostus tapahtuu, millaisia virtuaalivaluutan vaihtoehtoja on olemassa ja millaisia riskejä ajateltuun hankittavaan valuuttaan liittyy. NFT-teoksen luominen Tukipalvelua NFT-teosten ideointiin, jotta syntyy kuva siitä, mitä kaikkea voitaisiin myydä. NFT-teoksen myyntialustan valitsemisen kriteerit, alustan tekniset vaatimukset, alustalla tehtävät keskeisimmät NFT:n käyttöoikeuksia koskevat valinnat sekä julkaisun tekninen prosessi. NFT-teoksen myyminen Tukipalvelua kauppapaikkojen toimintatapoihin, markkinoinnin suunnittelu olemassa olevia kanavia hyödyntäen fanien ohjaamiseksi NFT-alustalle, tukea myös faneille NFT-ostojen tekemiseen (heidän on opittava käyttämään virtuaalivaluuttoja ja ymmärrettävä NFT-kauppapaikkojen toiminta). Taulukko 1. Pohjana käytetty Tervonen, 2022, s.51 Muusikon näkökulmasta NFT saattaa tarjota kiinnostavia uusia tapoja olla taloudellisessa interaktiossa fanien kanssa. Fyysisen maailman fanien siirtyminen virtuaaliympäristöön vaatii nykyisellään myös faneilta melkoista osaamista. Heillä tulee olla riittävästi ymmärrystä virtuaalivaluutoista, DAO:jen toiminnasta, NFT-tuotteista sekä erilaisista musiikki-NFT:itä tarjoavista kauppapaikoista. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, ovatko kunkin artistin fanit saavutettavissa tätä kautta. NFT on nykyisellään vielä joukko kehittämisprojekteja ja -suuntia. Jo nyt näyttää kuitenkin varsin selvältä, että ainakin osa siitä on löytänyt paikkansa Web2-ympäristöjen rinnalla. Kun uutisissa kerrotaan NFT:stä ja musiikista, on yleensä puhe suurista summista: 3LAU tienasi 3-päiväisessä uuden albuminsa huutokaupassa 11,7 miljoonaa dollaria (Brown. 2021) ja Whitney Houstonin 17-vuotiaana tekemä, aiemmin julkaisematon demo-äänite myytiin miljoonalla dollarilla (Legaspi, 2021). Todellisuudessa miljoonayleisöt rajoittuvat globaaleihin tähtiin. Uuden musiikin tekijän ja esittäjän lienee vähintään yhtä vaikeaa löytää yleisöä musiikki-NFT:iden avulla kuin perinteisessä fyysisessä ympäristössä. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2 Lähteet Bazinet, J.B., Singlehurst, T.A., May, M., Suva, J., Ezawa, K., Yap, A. (2018). Putting the Band Back Together. Remastering the World of Music. Citi GPS: Global Perspectives & Solutions. Brown, A. (2021). Largest NFT Sale Ever Came From A Business School Dropout Turned Star DJ. Forbes 3.3.2021. Jalonen, J. (2022). Musiikkialan kasvustrategia. Tilannekuva-raportti, 04/2022. Music Finland Ry. Johansson, P., Eerola, M., Innanen, A. & Viitala, J. (2019). Lohkoketju: Tiekartta päättäjille. Alma Talent. Langston, T. (2022). The Music NFT Bible: A Guide to the Future of Sound. NFT now guides 22.9.2022. Legaspi, A. (2021). Whitney Houston Unreleased Demo Sells for $1 Million at NFT Auction. Full-length track was recorded when singer was 17. Rollingstone 15.12.2021. Lindgren, J., Lindholm, O., Lehtonen, K., Mustikainen, H. & Niikkonen, P. (2023). 6+1 suositusta Suomelle. Miten sääntelyllä voidaan parantaa web 3.0 -liiketoiminnan edellytyksiä? Sitran selvityksiä 229. Muikku, J. (2021). Pelastaako NFT musiikkibisneksen? Musiikkikustantajat MPA Finland blogi 18.3.2021. Nahar, P. (2022). FanTiger crosses 50k transactions, enters list of top five NFT projects globally. ETMarkets.com 28.11.2022. Tervonen, A. (2022). Muuttuva musiikkimaailma: NFT-teknologiasta uusia ansaintamalleja muusikoille? Musiikkipedagogi YAMK opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka arviointi bitcoin Coldplay DAO digitalisaatio digiyhteisö esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kestävä kehitys kesä2025 konsertti kultturituotanto Kulttuurinen kestävyys kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat Metaversumi muotibisnes musiikki NFT osaaminen satoshi sijoittaminen sosiaalinen media tapahtuma-alusta tasa-arvo tekoäly tokeni tuottaja virtuaalialusta virtuaalimuoti Web3.0 XR yhteisöllisyys älysopimus