LUME

Joku meistä muistaa ajan, jolloin teatteriliput ostettiin lippuluukulta käteisellä ja elokuvat vuokrattiin VHS-kasetteina. Toisille taas TikTok-videot ja Netflix-maratonit ovat olleet arkipäivää nuoresta pitäen. Sukupolvien digikuilu näkyy monissa arkisissa tilanteissa: yksi kollega printtaa yhä sähköpostit luettavakseen, kun taas nuorempi tiimin jäsen ihmettelee, miksei tietoa haeta pilvestä mobiililaitteella tässä ja nyt. Samassa työpajassa saattaa istua sekä diginatiivi nuori että kokeneempi konkari, joka muistaa maailman ilman internetiä. Ei siis ihme, että näkemykset uuden teknologian mahdollisuuksista voivat poiketa toisistaan. Tässä blogitekstissä pohdin, miten eri sukupolvien digiajattelu eroaa – ja miten omaa ajattelua voisi päivittää tunnistamalla nämä erot. Eri sukupolvien digimaailmat – analogisesta lapsuudesta Web3- aikaan Ikäpolvet suhtautuvat teknologiaan joskus yllättävän eri tavoin. Titta Vaulos (2024) tarkastelee kirjassaan Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden uusi aika erilaisia kehitystrendejä ja pohtii myös sukupolvien digieroja. Teknologinen sukupolvijako – eli se, mihin digisukupolveen kuulut – voi vaikuttaa paljon siihen, miten suhtaudumme uuteen internetiin, Web3:een, ja esimerkiksi datan jakamiseen tai digitaaliseen omistamiseen. Suomalaisia sukupolvia on määritelty hieman eri tavoin eri julkaisuissa, joten jatkan samalla linjalla teknologianäkökulma edellä: Baby boomers (1945-1960) tunnetaan suurina ikäluokkina, jotka aloitti työelämänsä ilman tietokonetta ja muistaa vielä väritelevision yleistymisen Suomessa. He viihtyvät television äärellä, lukevat myös painettuja sanomalehtiä ja monet löytyvät sosiaalisessa mediassa parhaiten Facebookista. Sukupolvi X (1961-1980) tekee ostoksia mielellään kivijalkakaupassa, mutta nauttii myös verkkokaupan helppoudesta. He ovat kuin digimaailman sillanrakentajia analogisen ja digitaalisen maailman välillä. Milleniaalit ei Y sukupolvi (1981-1997) on tutustunut digimaailmaan jo varhain: moni milleniaali muistaa lapsuudestaan rätisevän modeemin ja ensimmäisen kännykkänsä. Nyt he luovivat somessa kuin kala vedessä ja testaavat ensimmäisten joukossa innovaatioita. Sukupolvi Z (1998-2010), myös swaippaussukupolveksi nimetty, on täysin diginatiivi sukupolvi. Z-sukupolven nuoret ovat kasvaneet tekniikan ympäröimänä, eivätkä eivät tunne maailmaa ennen älypuhelimia ja nettiä. Globaalilla Z-sukupolvella internet on osa arjen todellisuutta: jos tuote ei ole saatavilla netissä, sitä ei ole olemassa. Alfa Alfa-sukupolvi (2010–2025) kasvaa keskellä älylaitteita, puheohjausta ja algoritmien ohjaamaa sisältöä. Heidän digitaalinen maailmansa rakentuu yhä enemmän tekoälyn ja personoidun datan varaan. Alfat eivät pelkästään käytä teknologiaa – he keskustelevat sen kanssa. Vaikka nämä sukupolvimäärittelyt ovat väistämättä yleistyksiä, ne auttavat meitä hahmottamaan ilmiöitä. Silti yksilön asenne, uteliaisuus ja kokemus ratkaisevat enemmän kuin syntymävuosi. On eläkeläisiä, jotka hallitsevat 3D-mallinnuksen salat, ja nuoria, jotka kamppailevat liitetiedoston lähettämisen kanssa. Sitran (2022) digiprofiilitesti tarjoaa mainion työkalun itsetutkiskeluun. Siinä mitataan tietoja, asenteita ja toimintatapoja digitaalisessa ympäristössä – ja lopputuloksena saa itselleen digikäyttäjäprofiilin yhdeksän tyypin joukosta. Web3 haastaa kaikki sukupolvet – alfat ehkä vähiten Yhteistä kaikille nykyisille aikuisikäisille sukupolville on kasvu Web1- ja Web2-ympäristöissä. Web3, uudenlainen internet, haastaa aiempia tapojamme ajatella digitaalisuutta. Se perustuu hajautettuun teknologiaan, kuten lohkoketjuihin, kryptovaluuttoihin ja NFT:hin. Vaikka nämä termit voivat kuulostaa vierailta myös nuoremmille sukupolville, heidän asenteensa on usein uteliaampi ja pelottomampi. He ovat jo käyttäneet virtuaalivaluuttoja peleissä ja rakentaneet identiteettejään avatareina. Vaikkeivät he ymmärtäisi kaikkea teknisesti, ajattelutapa on joustava. Tämä ei tarkoita, että jokaisen kulttuurialan konkareiden pitäisi perustaa omaa kryptohanketta – vaan sitä, että ajattelua kannattaa päivittää. Nuorempi sukupolvi ei erottele verkkoa ja reaalimaailmaa yhtä jyrkästi. Heille Web3 on luonnollinen jatkumo. Miltä Web3 näyttää kulttuurialalla? Kulttuurin kentällä Web3 voi tarkoittaa sitä, että yleisö odottaa osallistavampia kokemuksia: esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa esityksen kulkuun tai omistaa digitaalinen keräilyesine, jolla on arvoa yhteisössä. Nuoret voivat pitää NFT:tä yhtä arvokkaana kuin fyysistä fanituotetta. Kolme keinoa kaventaa digisukupolvien kuilua: Keskustele yli sukupolvien. Kysy nuoremmalta työtoveriltasi vaikka “Mitä mieltä olet tästä NFT-jutusta?” ja kuuntele avoimin mielin. Ehkä päädytte vertailemaan ajatuksia teekupin äärellä – ja opitte molemmat uutta. Kokeile jotain uutta. Kun kohtaat uuden työkalun, älä ensimmäisenä ajattele “en minä tätä osaa”. Klikkaa, kokeile ja hämmästy. Luo tunnus johonkin Web3-palveluun tai seuraa keskustelua aiheesta. Uteliaisuus on paras digivalmius. Hyödynnä arjen vertauskuvia. Jos NFT tuntuu vaikealta ymmärtää, ajattele sitä kuin taidegrafiikan vedosta: rajattu, ainutlaatuinen kappale, mutta digitaalisena. Analogiat auttavat hahmottamaan uuden teknologian tuttujen asioiden kautta. Keskellä kaikkea teknologiaa keskiössä on silti ihminen – iästä riippumatta (Vaulos 2024). Sukupolvien erot digiajattelussa eivät ole esteitä, vaan sillanrakennusmahdollisuuksia. Kulttuurialalla tämä empatiakyky on jo valmiiksi vahva – nyt sitä tarvitaan myös teknologian ymmärtämisessä. Päivitä siis rohkeasti ajatteluasi, kokeile uutta ja hyppää mukaan rakentamaan siltoja sukupolvien välille. Seuraava luova oivallus saattaa odottaa juuri siellä, missä perinteet ja uusi teknologia kohtaavat. Ja mikä parasta, tässä kehityksessä kukaan ei jää yksin: voimme yhdessä varmistaa, että uusi internet on yhtä lailla meidän kaikkien internet. LÄHTEITÄ DNA (2024). Digitaalinen elämä 2024 tutkimus. https://corporate.dna.fi/documents/94506/11594975/DNA%20Digitaalinen%20elämä%202024_open_päivitetty.pdf/ Kanervo, R. & Soikkeli, E. (2923). Digitaidot – uhka vai mahdollisuus? Laurea Journal 1.3.2023. https://journal.laurea.fi/digitaidot-uhka-vai-mahdollisuus/ Kurio Social media agency (2023). Gen.ALPHA. Meet the Lardest & Wealthiest Generation in History. Simy Alliance. https://samy.com/en/insights/en-landing-page-gen-alpha/ Sitra (2022).  Digiprofiilitesti – digiprofiilit ja vinkkejä. Sitra. https://digiprofiilitesti.sitra.fi/ Suomen Tiedeakatemia. (2022). Digitaalisen median vaikutukset lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/sofi-hankkeen-julkaisut/digitaalisen-median-vaikutukset-lapsiin-nuoriin-ja-ikaihmisiin/ Vaulos , T. (2024). Ihminen 2030: Ihmislähtöisyyden aika.  Alma Insights.