LUME

Luovat web3-ajassa

Avainsana: ansaintalogiikka

Herätys kulttuurituottajat! Web3 tuo mukaan uusia ansaintamahdollisuuksia musiikkialalla työskenteleville
http://Panelistit%20istuvat%20lavalla%20puoliympyrässä%20puhuen
14.12.2025
Elina Leppälä

Uuden ajan internet Web3 muuttaa musiikkialaa ja tuottajien on aika ottaa etumatkaa. Syyskuussa 2025 Music x Mediassa järjestetyn Web3 -hypeä, harhaa vai käännekohta - paneelikeskustelun taustalla olivat Metropolian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Tuottajakeskus Living Lab ja Lume - Luovat Web3 ajassa -hankkeet. Hankkeiden tavoitteina ovat muun muassa tietoisuuden lisääminen ja kouluttaminen Web3:n ympäriltä, sekä vahvistaa tuottajien osaamista ja luoda toiminnan tukirakenteeksi alueellisia ja valtakunnallinen tuottajaverkosto. Jatkuva kouluttautuminen ja valppaus ovat osa kulttuurituottajan työtä Vuoden 2020 aikana globaalisti jyllännyt Covid-19-pandemia asetti live-tapahtumat hetkeksi tauolle. Ajanjakso siirsi tapahtumat ja musiikkikeikat virtuaaliseen ympäristöön, joissa toimiminen osoittautui haastavaksi kokeneillekin tuottajille. Virtuaali- ja hybriditapahtumien vaatima teknologia ja digitaalinen toimintaympäristö pakotti tekijät sopuetumaan ja opettelemaan kiireessä uusia toimintatapoja. Selvisimme lopulta " kuuluuko, näkyykö?" -vaiheesta, mutta vastaavia tilanteita voi ilmestyä tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi meidän on syytä pysyä valppaina maailman muutoksille ja erityisesti uusille teknologioille.  Web3 internetin uusi aika on jo täällä Tulevaisuutta varten tarvitaan etunojaa, jonka vuoksi on kyettävä havainnoimaan monipuolisesti uusia ilmiöitä ja innovaatioita. Näistä yksi kovaa vauhtia kehittyvistä ilmiöistä on web3. Web2 rinnalla noussut web3 tuo mukanaan uuden mahdollisuuden taiteen tekijöille ja tuottajille ansaita reilummin omasta työstään. Uusien teknologioiden haltuunotto ja digitaalisissa ympäristöissä toiminen vaativat kuitenkin tuottajilta uudenlaista osaamista Web3 aikakaudelle siirryttäessä. Animal Mode duon muodostavat muusikot Eero Ekebom ja Jenni Sainio testasivat musiikin julkaisemista NFT:nä. Musiikki ja Median paneelikeskustelussa syvennyttiin siihen, mitä Web3 tarkoittaa musiikkialan näkökulmasta. Vuoden 2017 jälkeen Web3 suurin hype tuntuu laantuneen, mutta koneisto ei ole pysähtynyt, päinvastoin. Uuden ajan internet haastaa musiikkialaa ja tuottajia kysymään: miten voimme olla valmiita?  Puheenvuoroissa vilisivät termit: NFT (Non Fungitable Token), minttaus, kryptovaluutta ja älysopimukset. Animal Mode Duo:n artistit Eero Ekebom ja Jenni Sainio jakoivat kokemuksiaan ensimmäisen musiikkikkappaleen NFT minttauksesta (asia kirjataan ensimmäistä kertaa lohkoketjuun) Audius -jakelukanavalle. Puheenvuoroista kävi ilme, että mahdollisuuksia reilumpaan ansaintalogiikkaan muusikoiden näkökulmasta on olemassa, mutta toistaiseksi musiikin julkaiseminen on vielä vaivalloista ja aikaa vievää.  Web3 ympäristössä toimiminen vaatii valppautta ja kouluttautumista, mutta ennen kaikkea valtakunnallisia verkostoja tiedon jakamiseksi ja kollegiaalisen tuen vuoksi. Uudet työnkuvat ja mahdollisuudet tuottajille Tulevaisuudessakin kulttuurituottajan rooli on toimia mahdollistajana muun muassa taiteilijoiden ja yleisöjen yhteen tuomisessa ja kohtaamisissa. Web3 aikaan siirryttäessä tuottajalla on oltava ymmärryksen tasolla perillä toiminnallisista ominaisuuksista, joita lohkoketjuihin painottuvassa ympäristössä operoiminen vaatii. Voidakseen auttaa artisteja ja taiteilijoita löytämään oikeat ratkaisut uransa tueksi web3 ympäristössä, tulee tuottajalla olla käsitys lohkoketjuista (Blockchain), lisensointimalleista ja DAO-ekosysteemeissä (Decentralized Autonomous Organization) toimimisen lainalaisuuksista älysopimuksia laadittaessa. Web3 asiantuntija Marja Konttinen uskoo, että web3 jatkaa kehittymistään kuluttajalähtöisempään suuntaan. Musiikkialan uudet ansaintamahdollisuudet voivat avata tulevaisuuden tuottajille uudenlaisia työrooleja ja työnkuvia kuten esimerkiksi: web3 asiantuntija-tuottajana tai älysopimus-konsulttina. Web3 tuottajan tehtävänkuva voisi pitää sisällään parhaimpien julkaisualustojen suosittelemisen ja älysopimusten laatimisen. Myös osuuskunta ajattelua suosivissa DAO:issa tuottaja voisi toimia musiikkiartistin ja faniyhteistön välisenä yhteisömanagerina. Luonnollisesti tuottajan työ web3 pitäisi sisällään myös markkinointia ja viestintää, sillä globaalissa toimintaympäristössä erottautuminen vaatii näkyvyyden eteen tehtäviä aktiivisia markkinointitoimenpiteitä. Verkostojen ja vertaistuen tarve korostuu uuden äärellä Metropolian ammattikorkeakoulun ja Euroopan Unionin osarahoittaman LUME Luovat Web3 ajassa -hankkeen avulla on jo alettu kouluttamaan alalle valmistuvia kulttuurituottajia niin termien, kokeilujen kuin älysopimusten laatimisen avulla. Palaute tulevaisuuden tuottajilta on ollut alun epäröinnin jälkeen positiivinen. Tukea uuden ajan äärellä tarjoaa myös Tuottajakeskus Living Lab -hankkeen myötä loppuvuodesta 2025 lanseerattava verkkosivusto (digitaalinen tuottajaportaali), joka mahdollistaa valtakunnalliselle tuottajaverkostolle virtuaalisen kohtaamispaikan, josta tuottajat voivat löytää kollegiaalista tukea, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin uusien asioiden keskelle. Kukaan tuskin odottaa, että jokainen tuottaja ryhtyy Web3 ekspertiksi tai koodariksi. Ei suinkaan, riittää että on valveutunut, ja osaa tarvittaessa esittää oikeat kysymykset, sekä löytää tarvittavat yhteistyökumppanit Web3 ympäristöistä verkoston avulla. Kiinnostuitko? Kuuntele Animal Mode Duo esittelemässä havaintojaan podcastissa https://youtu.be/nB8az5ElUZM?si=t8N7SfqjekTXcw8u Kirjoittaja on LUME-hankkeessa toimiva Metropolian asiantuntija Elina Leppälä (kulttuurituottaja (YAMK)), joka lähdestyy web3-ilmiöitä etenkin elämysteollisuuden uusien ansaintamallien näkökulmista.

Lue lisää

Fanisi ovat uuden ajan mesenaatteja. Näin Web3 mahdollistaa sen
25.3.2025
Katri Halonen

Web3-teknologia muuttaa perusteellisesti sitä, miten luovan alan tekijät voivat ansaita, olla yhteydessä faneihin ja hallita sisältöään. Hajautetut alustat, tokenit ja älysopimukset tarjoavat uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia, mutta myös haastavat perinteiset välikädet ja liiketoimintamallit. Tässä blogissa tarkastelen, miten luovan alan ammattilaiset voivat hyödyntää Web3:n tarjoamia mahdollisuuksia ja millaisia uusia tapoja fanit voivat osallistua sisältöjen tukemiseen ja ansaintaan. Tokenit: uudet konserttiliput ja faniklubit Ansainnan näkökulmasta artistin fanin suhteen ytimessä on tokeni, joka on digitaalinen rahake. Rahaketta voisi verrata esimerkiksi Linnanmäen laitelippuun: huvipuiston laitteisiin et pääse suoraan euroilla, mutta ostamalla lipun, pääset haluamaasi laitteeseen. Token on yksinkertaistettuna digitaalinen vastine kertalipulle, mutta web3:ssa tokenin käyttötarkoitukset ovat usein monipuolisemmat, ja niiden arvo voi kasvaa ajan myötä. Välikädet pois: suora yhteys faneihin Perinteisesti muusikot ovat olleet riippuvaisia suurista levy-yhtiöistä ja suoratoistopalveluista musiikkinsa jakelussa. Tämä on johtanut usein siihen, että merkittävä osa tuloista menee välikäsille: kustantajalle, levy-yhtiölle, agenteille ja muille artistin ja yleisön välissä toimivalle ammattilaiselle. Uuden internetin myötä hajautetut alustat mahdollistavat suoran yhteydenpidon faneihin ilman välikäsiä. Esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan perustuvat alustat antavat artisteille mahdollisuuden julkaista musiikkiaan suoraan yleisölle, jolloin he säilyttävät täyden omistajuuden teoksistaan. He voivat älysopimusten avulla määrätä itse, miten teoksen käyttöä säädellään ja miten esimerkiksi myynnistä saatavia tuloja kohdennetaan musiikin tekijöille. Perinteisesti fanien kanssa pidettyä yhteyttä on käytetty markkinoinnin pohjana: erilaiset postituslistat ovat olleet perusta markkinoinnille, jonka avulla artistin tekemästä sisällöstä pitäville on kerrottu esimerkiksi uusista julkaisuista. Web3-ajassa fanin rooli on ajateltu toisin: fani on kohteen sijasta pikemminkin kumppani. Ansaitse osallistumalla -malli uuden fanikulttuurin ytimessä Ansaintse osallistumalla -malli (engage-to-earn) on uusi lähestymistapa, jossa sekä taiteilijat että fanit hyötyvät aktiivisesta osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta. Mallissa taiteilijat voivat luoda digitaalisia tokeneita tai NFT:itä (non-fungible tokens), jotka edustavat esimerkiksi pääsyä eksklusiiviseen sisältöön, tapahtumiin tai muihin etuihin. Fanit voivat hankkia näitä tokeneita osallistumalla erilaisiin aktiviteetteihin, kuten jakamalla taiteilijan sisältöä, osallistumalla keskusteluihin tai suorittamalla tiettyjä tehtäviä. Tämä luo kaksisuuntaisen suhteen, jossa fanit saavat palkintoja aktiivisuudestaan, ja taiteilijat hyötyvät lisääntyneestä näkyvyydestä ja sitoutuneesta yleisöstä. Esimerkiksi musiikkialalla Audius.co on hajautettu musiikin suoratoistoalusta, joka pyrkii tarjoamaan esimerkiksi Spotify-alustaan verrattuna oikeudenmukaisemman mallin artisteille ja faneille. Alusta artisti voi julkaista uutta musiikkiaan suoraan faneilleen ilman välikäsiä ja hinnoitella avausmaksun, jonka antaa fanille ikuisen kuunteluoikeuden sisältöön. Sisällön mukana tulee pääsy faniklubiin, joka tarjoaa suoraa vuorovaikutusta artistien ja fanien välillä. Esimerkiksi elektronisen musiikin säveltäjä ja tuottaja Dave Tipper on julkaissut musiikkiaan alustalla ja tarjonnut faneille $AUDIO-tokeneita, joilla saa pääsyn muun muassa vain faneille suunnattuihin tapahtumiin sekä niiden kautta osaksi fanien yhdessä luomaa alakulttuuria. Kirjoittajille suunnatulla Mirror.xyz-alustalla sisällöntuottajat voivat julkaista teoksiaan. Yksi alustan menestyksekkäistä kokeilijoista oli nuori kirjailija John Palmer, joka halusi julkaista Mirror-sivustollaan esseen. Hän myi $ESSAY-nimisiä tokeneita, joiden tuotoilla rahoitettiin esseen kirjoittaminen. Sopimuksena oli, että kun rahoitustavoite saavutetaan, essee julkaistaan, ja tokenien omistajat saavat osuuden jostakin, jonka arvo voisi kasvaa ajan myötä. Joukkorahoitettu valmis essee myytiin online-huutokauppapaikka Zorassa. Tuotot ohjattiin takaisin $ESSAY-sopimukseen, mikä nosti jokaisen sijoittajan $ESSAY-omistuksen arvoa suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon. Hajautetut rahoituspalvelut mahdollistavat fanien osallistumisen taiteilijoiden projekteihin sijoittajina. Esimerkiksi fanit voivat sijoittaa varojaan taiteilijan uuteen albumiin tai elokuvaprojektiin ja saada vastineeksi osuuden tulevista tuotoista. Tämä malli hyödyntää älysopimuksia, jotka varmistavat automaattisen ja läpinäkyvän voitonjaon sekä artistille että faneille ja muille älysopimuksessa määritellyille tahoille. Fanista osalliseksi Web3-maailmassa fanien osallistuminen ei välttämättä jää sijoittajan rooliin. He voivat osallistua myös taiteilijoiden uran kehittämiseen ja taloudelliseen menestykseen liittyviin päätöksiin liittymällä hajautettuihin autonomisiin organisaatioihin (DAO). Näissä yhteisöissä fanit hankkivat tokeneita, jotka antavat heille äänioikeuden ja mahdollisuuden vaikuttaa taiteilijan toimintaan. Aiemmin mainitsemani Audius.co-alusta hallinnoidaan Audius-tokeneiden omistajien toimesta. Näihin kuuluu sekä artisteja että faneja. Tokenien omistajat voivat äänestää alustan kehitykseen liittyvistä päätöksistä, kuten uusista ominaisuuksista tai käyttöehdoista. Tämä malli antaa faneille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan alustan toimintaan ja artistien näkyvyyteen, mikä voi parantaa sekä fanien että artistien taloudellisia mahdollisuuksia. Yksi taiteilijoiden, luovien ammattilaisten ja fanien yhteisistä DAOista on Friends with Benefits (FWB) -yhteisö. Yhteisön jäseneksi pääsee hankkimalla tietyn määrän FWB-tokeneita, joilla saa sekä sisäänpääsyn että äänioikeuden yhteisön päätöksenteossa. FWB toimii sekä sosiaalisena klubina että rahoittavana kryptoyhteisönä. FWB järjestää erilaisia tapahtumia ja festivaaleja jäsenilleen, joissa yhdistyvät musiikki, taide ja kryptovaluutta-aiheiset keskustelut. Esimerkiksi kesällä 2023 järjestettyyn festivaaliin pääsi jäsenten ohella myös joukko lipun ostaneita (lipun hinta oli 399 dollaria). Festivaalin ohjelma sisälsi monipuolisen valikoiman puhujia teknologiasta taiteeseen. Tapahtumassa oli elokuvateatteri, NFT-alusta Highlight.xyz:n järjestämiä ilmaisia generatiivisen taiteen työpajoja, joogatunteja, DJ-keikkoja sekä tennisturnaus, jossa monet osallistujat pukeutuivat kokonaan valkoisiin tennisasuihin. Koulutukselliset puheenvuorot keskittyivät pääasiassa internet-kulttuuriin ja erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen luovissa projekteissa. Itse festivaalin ohella keskeinen anti oli samanlaisista asioista kiinnostuneiden verkosto, joka elää virtuaalisena ja hetkittäin myös fyysisinä yhteisöinä. DAO:jen kautta siis fanien osallistuminen voi johtaa syvempään sitoutumiseen ja taloudellisiin hyötyihin sekä faneille että taiteilijoille. Fanit saavat mahdollisuuden vaikuttaa taiteilijoiden uran suuntaan ja taloudelliseen menestykseen sekä myös rakentaa toimintaa, joka innostavan sisällön ohella edistää verkostoitumista ja tukee luovan alan kehittämistä. Tarvitset vain 1 000 fania? Vuonna 2008 Wired-lehden päätoimittaja Kevin Kelly esitteli "1 000 todellisen fanin" ajatuksen, jonka mukaan taiteilija tarvitsee menestyäkseen vain 1 000 omistautunutta fania. Sittemmin Kellyn esseetä on päivitetty ja käännetty ahkerasti monille kielille. Lähtökohta ajatuksessa on, että jos fanit käyttävät vuodessa 100 USD ihailemansa artistin tuotteisiin, artisti saavuttaisi 100 000 dollarin vuositulot. Tämän summan siis ajateltiin siirtyvän jokseenkin suoraan fanilta artistille. Tosiasiassa kuitenkin monimutkaiset tuotantoketjut ja eri alojen ammattilaiset haastavat 1 000 fanin teorian. Yhä useampi artisti voi jakaa luomuksensa koko maailmalle napin painalluksella, mikä mahdollistaa yhä laajemman yleisön tavoittamisen. Heitä vetää puoleensa sisältö, mutta myös mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa luovan sisällön tekijöiden kanssa aivan uudella tasolla. Mutta voisiko teoria kääntyä Web3:n siivittämällä rajattoman digitaalisen yhteydenpidon aikakaudella aiempaa mahdollisemmaksi? Voisiko välikäsien harveneminen tuottaa suuremmat tulot artistille, vai muuttavatko välittäjäportaan toimijat vain tehtäviään ottaen edelleen kompensaatiota ammattilaisen panoksestaan? Web3 saattaa tuoda 1 000 todellisen fanin teorian lähemmäs todellisuutta. Välikäsien karsiutuminen ja fanien aktiivinen osallistuminen voivat kasvattaa artistin ansaintaa, mutta ne eivät poista tarvetta brändin rakentamiselle, yhteisöjen hallinnalle ja markkinoinnille. Vaikka lohkoketjut ja tokenit tuovat uusia mahdollisuuksia, ne eivät automaattisesti tee taiteilijasta menestyvää – se vaatii edelleen yleisön sitouttamista ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Tulevaisuus näyttää, kuinka hyvin Web3 lunastaa lupauksensa luoville aloille: onko se vallankumous vai vain yksi kehitysvaihe digitaalisessa taloudessa? LÄHTEET Borg, J. (2024). Superfans: Why They’re Vital for Artists in the Algorithm Era. Amplify World Resources 18.1.2024. https://amplifyyou.amplify.link/2024/01/music-superfans/ Fenton, W. (2023).  What is Web3 for music & how is it changing the industry? Midder. The Future of Music News  24.11.2023. https://middermusic.com/web3-for-music/?utm_source=chatgpt.com Fernandes, M.P. (2023). Crypto Clubs Throwing Summer Parties: Inside The Friends With Benefits DAO Festival. Forbes 10.8.2023. https://www.forbes.com/sites/digital-assets/2023/08/10/crypto-clubs-throwing-summer-parties-inside-the-friends-with-benefits-dao-festival/ fi.music396.com. Fanien sitoutumisstrategioiden mukauttaminen digitaalisiin alustoihin ja kulutustrendien muuttaminen (n.d.).https://fi.music396.com/topic/adapting-fan-engagement-strategies-to-digital-platforms-and-changing-consumption-trends/167277 Gottsegen, W. (2021). How Emily Segal Crowdfunded Her New Novel with Crypto. Deepdive Crypto profiles 24.2.2021. https://decrypt.co/68981/emily-segal-novel-crowdfund Marco J.D. (2022). The Musician's Guide to Web3. Mega Labs Article 6.7.2022. https://www.thelab.report/the-musicians-guide-to-web3/?utm_source=chatgpt.com Nittolo, T. (2024). A Peek Into The Tipper Community. Audius blogit 21.11.2024. https://blog.audius.co/article/a-peek-into-the-tipper-community Palmer, J. (2021). Using an Ethereum NFT to Crowdfund my Writing. Mirror.xyz 26.1.2021. https://j.mirror.xyz/OgVaYso25gEqxn7N4RyPnPbMO9pbNQJZQKEUvV9pxv8 Umana, D. (2024). Jack Harlow, Palaye Royale, and other music artists are using blockchain to connect with fans — and build profitable online communities. Business Insider TECH 16.2.2024. https://www.businessinsider.com/music-platforms-blockchain-artist-create-fan-clubs-communities Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.

Lue lisää

Fanipalveluiden uusi aika
21.3.2025
Katri Halonen

Olin nuorena Dingo-fani. Näin heidät ensimmäisen kerran kotikaupunkini ammattikoulun lavalla ja liityin faniklubiin. Ystävättäreni kanssa jaoimme valokuvia ihailun kohteestamme. Nykyään fanien yhteys on sosiaalisen median myötä muuttunut seurauksiksi, tykkäyksiksi ja tuotteiden ostamiseksi. Entä jos fanit voisivat osallistua enemmän – ei vain etäisinä ihailijoina, vaan osana yhteisöä, jossa voi saada henkilökohtaisemman kokemuksen ja tunnustusta osallistumisesta?​ Uusi internet (Web3) avaa ovia fanipalveluihin, joissa tokenit mahdollistavat faneille ainutlaatuisia elämyksiä, eksklusiivista sisältöä ja aivan uudenlaisia fanipalveluita. Tässä blogissa sukellan syvemmälle siihen, miten Web3 voi muuttaa tapaa, jolla fanit ja taiteilijat kohtaavat. Tokenit siltana artistin ja fanin välissä Fanisuhteen keskeinen haaste on viestintäyhteyden saaminen. Uusi internet tuo lohkoketjun muodossa yhden ratkaisumallin tähän haasteeseen. Lohkoketjuun talletettu tieto on julkista, mikä mahdollistaa artistin muodostaa suoran yhteyden faniinsa hyödyntämällä fanin kryptolompakon yksilöllistä osoitetta. Tämän osoitteen tietävä artisti voi lähettää faneilleen digitaalisia lahjoja tokenin muodossa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että pelkkä kryptolompakon osoite ei sisällä henkilökohtaisia tietoja fanista, mikä takaa käyttäjien yksityisyyden. Tokeni on digitaalinen yksikkö, joka edustaa arvoa tai oikeutta lohkoketjussa. Se voi toimia esimerkiksi maksuvälineenä, käyttöoikeutena palveluun tai omistusosuutena omaisuudesta, kuten luovan työn tekijän tarjoamasta erikoissisällöstä tai palvelusta. Tokenit toimivat siltana molempiin suuntiin. Esimerkiksi amerikkalainen rap-artisti Snoop Dogg on siirtänyt Death Row -kataloginsa Tune.FM-nimiselle alustalle julistaen osaltaan Spotify-ajan olevan ohi. Tune.FM on hajautettu musiikin suoratoistoalusta, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ja JAM-nimisiä tokeneita. Kun fani kuuntelee Snoop Doggin musiikkia Tune.FM:ssä, hän maksaa kuuntelustaan tokeneilla. Nämä maksut siirtyvät suoraan Snoop Doggille ilman välikäsiä. (Syväluomi 2025.) Maksu on luonteeltaan erittäin pieni, yhden JAM-tokenin hinta on tätä kirjoitettaessa noin 0,0001753 (USD). Perinteiseen suoratoistopalveluun verrattuna, tämä tuottaa artistille reilumman korvauksen ohittaessaan monia välikäsiä. Snoop Dogg saa myös suoran yhteyden palkitakseen fanejaan vaikkapa tokenilla, joka oikeuttaa yhden konserttilipun ostamisen 2 tuntia ennen varsinaisen myynnin alkamista.  Tähtipölyä luovan sisällön tekijöiden yllä Perinteisesti fanikulttuuri on rakentunut tunnettujen luovan sisällön tekijöiden ja esittäjien ympärille. Muusikot, näyttelijät ja muut viihteen suurimmat tähdet ovat hyötyneet faniyhteisöistä, jotka mieluusti ostavat heille suunnattuja fanituotteita. Tuota yhteyttä vaalitaan ja vahvistetaan esiintymistoiminnan avulla.​ Samalla monet muut luovat sisällön tekijät, kuten kuvataiteilijat, kirjailijat ja muotoilijat, ovat jääneet fanipalveluiden rakentajina varjoon. Heidän työnsä ei ole perustunut samalla tavalla suoraan, systemaattisesti ylläpidettävän yleisökontaktin varaan. Uuden internetin fanipalvelut voivat kuitenkin muuttaa tämän asetelman: ne tarjoavat uusia tapoja tukea ja fanittaa myös perinteisesti taustalla vaikuttavia luovia ammattilaisia.​ Kuka tahansa luova tekijä voi rakentaa omia faniyhteisöjään, joissa intohimoiset tukijat voivat osallistua, vaikuttaa ja saada arvostusta kannatuksestaan. Erikoistuneille ja jopa omalaatuisille sisällöille voi löytyä globaalin internetin myötä omat kannattajakuntansa. Eksklusiiviset pääsyliput – enemmän kuin vain tapahtumalippu Perinteisesti eksklusiivinen pääsylippu on tarkoittanut eturivin paikkaa konserttiin, ensi-iltaan tai VIP-pääsyä festivaalille. Uuden internetin maailmassa tällaiset liput voivat muuttua fanien omistamiksi digitaalisiksi tokeneiksi, jotka tarjoavat lisäetuja. Musiikki- ja elokuvafanit voivat hankkia erityislippuja, jotka oikeuttavat esimerkiksi artistin soundcheckiin tai leffan ensi-iltakeskusteluun ohjaajan kanssa. Esimerkiksi Kentuckystä kotoisin oleva rap-muusikko Jack Harlow on myynyt NFT:nä toteutettuja VIP-lippuja konserttiinsa. Näiden lippujen haltijoilla oli normaalilippuihin verrattuna muun muassa oma nopeampi sisääntulo ja aikaistettu sisäänpääsy konserttipaikalle nappaamaan itselleen parhaat paikat (ks. Kubinek 2023; Bincnce 2023; Halonen 2023). Yrittäjä Gary Vaynerchuk on lanseerannut VeeFriends NFT -kokoelman. Jokainen NFT antaa oikeuden osallistua VeeCon-tapahtumaan (ks. VeeCon 2024). Tapahtuma kestää usean päivän ajan, ja NFT:t toimivat sekä keräilyharvinaisuuksina että sisäänpääsynä taiteilijan ja muiden yhteisön jäsenten tapahtumiin. Esimerkiksi Elton Johnin Rocket Club NFT -jäsenyys avaa pääsyn muun muassa artistin erityiskuvakokoelmiin (Sweetio.com) ja Snoop Doggin The Passport Series NFT antaa omistajalleen mahdollisuuden kulkea Snoop Doggin mukana konserttipaikkojen takahuoneissa ja tapahtumissa hänen kiertueillaan (Langston, 2023). Omat NFT-yhteisönsä löytyvät myös Martha Stewartilta ja Quentin Tarantinolta (Langston, 2021). Eri VIP-tilaisuuksien sisällöt ovat hyvin moninaisia. Elokuvafanit voivat osallistua NFT-pohjaisiin katselukokemuksiin, joissa elokuvan ohjaaja tai päänäyttelijät keskustelevat elokuvasta fanien kanssa. Teatterialalla voidaan järjestää suljettuja lukuharjoituksia, joissa fanit pääsevät seuraamaan, miten uusi näytelmä muotoutuu. Kirjallisuudessa VIP-tilaisuudet voivat tarkoittaa esimerkiksi eksklusiivisia kirjallisuuspiirejä, joissa kirjailija keskustelee fanien kanssa teoksistaan, ja muotoilijat voivat kutsua fanejaan design-lanseerauksiin, joissa esitellään uusia kokoelmia ennen virallista myyntiä. Fanipalveluna kurkistus luovan työn kulisseihin Etenkin koronavuosien aikana otettiin digitaalinen harppaus kohti etäosallistumista. Zoom, Teams ja Google Meet tuli monelle tutuksi. Näiden siivittämänä yleistyivät myös faneille suunnatut digitaaliset taiteilijatapaamiset. Tapaamisessa ei tarvitse matkustaa, ja jokainen (artisti mukaan lukien) on oman ruutunsa takana fyysisesti turvassa. Esimerkiksi ohjaaja Kevin Smith (n.d.) julkaisi elokuvansa "KillRoy Was Here" NFT-muodossa, jolloin NFT:n ostajat saivat paitsi elokuvan myös mahdollisuuden osallistua virtuaalisiin meet & greet -tapaamisiin Smithin kanssa sekä pääsyn kulissien takaiseen materiaaliin. Tähtien lisäksi myös kulisseihin jääviä luovan alan osaajia halutaan tavata. Esimerkiksi tapaamisia välittävä Charitybuzz.com-sivusto on myynyt tunnin mittaisen Zoom-etätapaamisen muun muassa The Walking Dead -tv-sarjan ohjaaja Rosemary Rodriguezin kanssa (Charitybuzz, 2025). Kirjailijat voivat myydä erikoispainoksina julkaistuja NFT-kirjoja, jotka oikeuttavat yksityiseen Q&A-sessioon, esimerkiksi liittyen vaihtoehtoisiin tarinan lopetuksiin. Tietokirjojen puolella Amanda Cassattin (2023) Web3 Marketing -kirjan mukana tuli rajattuna aikana hankittuihin kirjoihin oikeus liittyä hänen yksityiseen Discord-ryhmäänsä, jossa pääsee tapaamaan Amandan ohella muita Web3-markkinoinnin kehittäjiä. Kuvataiteilijat voivat tarjota pääsyn suljettuihin taidekierroksiin, joissa käydään läpi teosten syntytarinoita. Muotoilijat puolestaan voivat myydä rajoitettuja lippuja prototyyppinäyttelyihin, joissa fanit voivat antaa palautetta ennen tuotteiden laajempaa lanseerausta. Fanikulttuurin uusi aikakausi Web1-aikana faneista kerättiin postituslistoja, Web2-aikana fanitiedon lähteeksi tulivat erilaiset sosiaalisen median tiedot ja sivustoseurannassa evästeiden antamat tiedot. Uuden internetin (web3) aikakaudella fanien saavuttamisessa lohkoketju on avainasemassa. Uuden internetin tarjoamat tokenisoidut palvelut eivät ainoastaan syvennä artistien ja yleisön suhdetta, vaan ne laajentavat myös käsitystä siitä, ketä voi fanittaa ja miten. Fanittaminen ei ole enää vain esittävien taiteiden dominoimaa aluetta – myös kirjailijat, taiteilijat ja muotoilijat voivat rakentaa omia yhteisöjään, joissa fanit pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan aiempaa enemmän. Blogini otsikon olisi siis ehkä pitänyt olla fanipalveluiden uuden ajan sijasta kokonaisen fanikulttuurin uusi aikakausi.  ​Nuoruudessani liittyessäni Dingo-faniklubiin ja jakaessani valokuvia ystävättären kanssa, koin jonkinlaista yhteyttä – vaikka se varsin yksipuoliseksi fanittamiseksi jäikin. Uusi internet mahdollistaa nykypäivän faneille entistä syvemmän ja henkilökohtaisemman yhteyden suosikkiartisteihinsa. Lohkoketjun avulla fanit voivat omistaa digitaalisia keräilyesineitä, osallistua suoraan artistien järjestämiin tapahtumiin ja saada tunnustusta aktiivisuudestaan. Tämä kehitys muuttaa fanittamisen yksisuuntaisesta ihailusta vuorovaikutteiseksi yhteisöksi, jossa fanit ovat aktiivisia osallistujia ja vaikuttajia. LÄHTEET Binance News (2023). Jack Harlow's Concert-Goers Experience Blockchain-Based VIP Tickets. Binance News 5.12.2023. https://www.binance.com/en/square/post/2023-12-05-jack-harlow-s-concert-goers-experience-blockchain-based-vip-tickets-983371762130 Cassatt, A. (2023). Amanda Cassatt on Web3 Marketing and the early days of Ethereum. Decrypt @DecryptMedia 25.10.2023 https://www.youtube.com/watch?v=p-LhIrf7Jco kohdassa 36 min). Charitybuzz (2025). https://www.charitybuzz.com/catalog_items/auction-1-hour-power-meeting-with-walking-dead-director-3129433  Halonen, K. (2023). NFT haastaa konserttien lippubisneksen. Metropolia AMK, LUME blogit 30.8.2023. https://blogit.metropolia.fi/lume/2023/08/30/nft-haastaa-lippubisneksen/ Kubinec, J. (2023). How MITH brought Jack Harlow fans to the blockchain. Blockworks newsletter 2.12.2023. https://blockworks.co/news/jack-harlow-mith-fan-engagement Langston, T. (2021). 15 Celebrities Who Are an Active Part of the NFT Community. NFT Now 10.11.2021. https://nftnow.com/culture/stars-active-in-nft-community/ Langstion T. (2023). Snoop Dogg Takes Fans on ad Digital Journey With New NFT Passport Series. NFT Now 14.6.2023. https://nftnow.com/news/snoop-dogg-takes-fans-on-a-digital-journey-with-new-nft-passport-series/ Smith, K. (n.d.). Kilroy was Here. Katsottu 13.3.2025. https://killroywashere.io/ Sweetio.com (n.d.). Elton John Rocket NFT Club Pass No. 1466.  https://sweet.io/listings/pgWR0ajK Syväluomi, V. (2025). Snoop Dogg vie Death Row -kataloginsa Tune.FM:ään -- Soprityn aika on ohi. Klangi 28.2.2025. https://www.klangi.fi/uutiset/snoop-dogg-musiikki-tune-fm-web3-suoratoisto/ VeeCon event (2024). Lippukauppa. https://veecon.co/tickets Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.

Lue lisää

Unohda bändipaita – digifaniuden uudet tuotteet
http://60+%20ikäisen%20oloinen%20pariskunta%20yllään%20tee-paidat,%20joissalukee%20I'm%20with%20the%20band.
13.3.2025
Katri Halonen

Perinteiset fanituotteet, kuten paidat, julisteet ja vinyylilevyt, ovat jo vuosikymmenten ajan olleet artistien tärkeä tulonlähde. Teinivuosiini kuulivat kokemukset keikoista, joilta kävelin ulos aidon, vanhempieni mielestä hieman ylihintaisen bändipaidan uutena ylpeänä omistajana. Se päällä julistin faniuttani, ja että ”olin paikalla” tärkeässä konsertissa. Kun hypätään vuoteen 2025, en ehkä enää osata paitoja kaappiini. Haluan kuitenkin tukea bändiä. Ehkäpä yhä useampi ostaa paidan sijaan fanituotteen NFT:nä. Tässä blogissa pohdin millaisia NFT-pohjaiset fanituotteet ovat. Mitä ovat NFT-fanituotteet? NFT (Non-Fungible Token) tarkoittaa yksilöllistä digitaalista tuotetta, joka tiedot on tallennettu lohkoketjuun joka toimii todisteena tuotteen omistajuudesta. Esimerkiksi tyypillisen fanituotteen, julisteen, avulla asiaa voi havainnollistaa seuraavasti: Juliste on paperille painettu kuva. NFT on kuin digitaalinen alkuperäiskappale kyseisestä julisteesta, mutta sen aitous ja omistajuus on kirjattu lohkoketjuun. Lohkoketju on avoin, hajautettu tilikirja, jota ylläpidetään verkostojen avulla. Lohkoketjuun tallennettu tieto kertoo, että kyseinen digitaalinen juliste on virallinen painos ihailemani yhtyeen kokoelmasta ja että maksuni menee oikealle taholle. NFT:t voivat olla esimerkiksi digitaalista taidetta, musiikkia tai videomateriaalia, ja niitä voi ostaa, myydä ja vaihtaa kuten fyysisiä keräilyesineitä. Myynti tapahtuu usein suoraan artistilta fanille ilman pitkiä välikäsien ketjuja. Esimerkiksi amerikkalainen rap-muusikko Snoop Dogg on hyödyntänyt NFT-teknologiaa laajasti fanituotteiden osana. Hän on julkaissut NFT-muodossa eksklusiivisia kappaleita, digitaalisia taideteoksia sekä fanien omistettavaksi suunniteltuja tuotteita, kuten virtuaalisia merchandise-esineitä. Hän on suunitellut myös yli 10 000 digitaalista hahmoa, jotka muodostavat The Doggies -avatar-kokoelman (CNBCTV18, 2023). Tämä luo artistille uuden, hajautetun tulonlähteen ilman perinteisiä välikäsiä. Kun digitaalinen taide kohtaa omistajuuden NFT-teknologia on muuttanut myös digitaalisen taiteen kenttää. Esimerkiksi australialainen 3D-taiteilija Andrew Price, suositun Blender Guru -YouTube-kanavan perustaja, on hyödyntänyt NFT:tä myydäkseen digitaalisia teoksiaan suoraan faneilleen. Hän tuli erityisen kuuluisaksi 3D-mallinnettujen donitsiteostensa NFT-mosaiikista (Lampel, 2024). Donitseja myytiin huutokaupassa ilman perinteisiä välittäjiä, ja myynti tuotti artistille 18 000 USD. Pricen tapaus osoittaa, kuinka NFT voi toimia taiteilijoille välineenä ansaita digitaalisella työllään ja tarjota faneille mahdollisuuden tukea suosikkitaiteilijaansa omistamalla ainutlaatuisen digitaalisen teoksen. Perinteiseen kauppaan verrattuna taiteilijan ja fanin välinen ketju on tyypillisesti paljon lyhyempi – toisinaan välikäsiä ei ole lainkaan. Digitaalinen taide on helposti kopioitavissa ja jaettavissa, mikä on tehnyt sen kaupallistamisesta haastavaa. Kryptotaide hyödyntää NFT-teknologiaa, jonka avulla teosten alkuperä ja omistajuus voidaan todentaa. Tälläkin kentällä on kuitenkin haasteita. Esimerkiksi henkilö voi myydä NFT:nä teoksen, johon hänellä ei ole oikeuksia, tai kyseessä voi olla väärennös. Lisäksi NFT:n omistajuus on usein vain linkki varsinaiseen teokseen, mikä tekee tuotteen omistamisesta riippuvaisen lohkoketjun sekä teoksen sisältävän ulkoisen tallennuspalvelun ylläpidosta. (Rivero Moreno, 2024) NFT-tuotteiden eksklusiivisuus ja rajoitetut painokset NFT-teknologia mahdollistaa rajoitetut painokset, mikä lisää tuotteiden arvoa. Esimerkiksi faneille suunnattujen NFT-tuotteiden määrä on voitu rajata 500 kappaleeseen, jolloin fanit voivat kilpailla niiden saamisesta. Tämä rajoitetun saatavuuden malli on perinteisesti ollut käytössä esimerkiksi vinyylijulkaisuissa ja erikoispainoksissa, mutta NFT-maailmassa se on mahdollista ilman fyysistä tuotantoa. Suomalainen muodin ja virtuaalimuodin suunnittelija Wilma Kurumaa eli Kalista on kiinnostava esimerkki NFT-fanituotteista. Kalista on luonut NFT-pohjaisia vaatteita. Fanit voivat käyttää näitä vaatteita esimerkiksi metaversumissa omilla avatareillaan (Hero, 2025). Tämä osoittaa, kuinka NFT-tuotteet voivat laajentua pelkistä kuvista ja äänitteistä myös interaktiivisiksi ja käytettäviksi digitaalisiksi tuotteiksi. Moni NFT-tuote sisältää sekä fyysisen että digitaalisen komponentin, eli on fygitaalinen. Siinä NFT todistaa aitoutta, omistamista ja omistushistoriaa - jotka kaikki ovat kenen tahansa tarkasteltavissa avoimessa lohkoketjussa. Fygitaalisten fanituotteiden uudet markkinat Paitojen, pinssien ja julisteiden tilalle on tullut digitaalisia fanituotteita, joiden sisällöt poikkeavat totutusta. Artistit voivat luoda fanituotteita, jotka ovat vuorovaikutteisia ja elämyksellisiä kokemuksia. NFT-fanituotteet voivat tarjota faneille esimerkiksi henkilökohtaisen digitaalisen taideteoksen, joka sisältää artistin signeerauksen, uniikin animaation tai kappaleen käsinkirjoitetut lyriikat. Tämä tuo NFT-fanituotteisiin lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta, mikä tekee niistä haluttuja keräilykohteita. Fygitaalisten fanituotteiden sisällöt ovat monipuolistuneet digitaalisen kehityksen myötä. Esimerkiksi Julien’s Auctions -huutokaupassa on myyty fygital-NFT-tuotteina (eli NFT:nä, joka sisältää fyysisen objektin sekä omistusta ja alkuperää todistavan NFT:n) muun muassa Victoria Beckhamin iltapukuja, Barack Obaman golfkengät ja Leonard Cohenin Kreikan Hydra-saarella sijainneen kodin vanha etuoven avain (Julien’s Auctions, 2025). Bändipaidoista on siirrytty monipuoliseen, usein uniikkiin fanituotteiden maailmaan, jossa NFT toimii aitoustodistuksena ja on keskeinen osa fanituotteen arvoa. Kuvakaappauksia Julian's Auction NFT huutokaupassa myytävistä fygitaalisista tuotteista Fanipaita pala menneisyyttä vai tulevaisuuden faniutta? NFT-teknologia on edelleen kehittymässä, ja sen ympärillä on paljon sekä mahdollisuuksia että riskejä. Huijaukset, teknologian ymmärtämisen haasteet ja markkinoiden epävakaus voivat hankaloittaa artistien siirtymistä NFT-fanituotteisiin. Kuitenkin hyvin toteutettuna NFT:t voivat tarjota kestävämmän ja reilumman ansaintamallin artistille, joka haluaa hyödyntää teknologian uusia mahdollisuuksia (ks. Wolff, 2025). Olen edelleen ylpeä vanhoista bändipaidoistani. Erityisesti tahrat painoissa ovat tärkeitä. Samalla NFT-maailma tarjoaa jotakin sellaista, mitä en ennen osannut kuvitella. Se voi tarkoittaa pääsyä kulissien taakse, eksklusiivisia elämyksiä tai digitaalisia muistoja, joita ei voi kopioida. Fanius ei ole katoamassa – se vain muuttuu digitaalisen aikakauden mukana. Tai ehkäpä paitani ovat saamassa uudet markkinat, joilla voisi myydä kauhtuneen t-paitani fygitaalisena tuotteena eniten tarjoavalle? LÄHTEET CNBCTV18.com (2023). 5 crypto and NFT projects that Snoop Dogg has been involved with. CNBTTV18 uutiset, 2.3.2023. https://www.cnbctv18.com/cryptocurrency/5-crypto-and-nft-projects-that-snoop-dogg-has-been-involved-with-16079141.htm Chalmers, D., Fisch, C. & Matthews, R. , Quinn, William & Recker, J. (2022). "Beyond the bubble: Will NFTs and digital proof of ownership empower creative industry entrepreneurs?," Journal of Business Venturing Insights, Elsevier, vol. 17(C). Hero, Laura-Maija (2025). Kalista ja muotiliiketoiminta web3 ajassa. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 15.1.2025. https://blogit.metropolia.fi/lume/2025/01/15/kalista-ja-muotiliiketoiminta-web3-ajassa/ Julien’s Auctions huutokauppa (2025). Lampel, J. (2024).  What's New with Blender Guru ft. Andrew Price. CGcookie.com podcast 31.10.2024. Rivero Moreno, L. (2024). Art on the chain? On the possibilities of new media art preservation on the Web3. Digital Creativity, 35(3), 221-233.  Wolff, M (2024). Web3: Huoli digitalisoitumisesta on ymmärrettävää. Metropolia ammattikorkeakoulu, LUME-hankkeen blogi 17.12.2024. https://blogit.metropolia.fi/lume/2024/12/17/web3-huoli-digitalisoitumisesta-on-ymmarrettavaa/ Katri Halonen (Metropolia AMK) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa LUME – Luovat web3-ajassa hankkeessa, jossa keskitytään luovan alan uusiin ansaintamalleihin.

Lue lisää

Älysopimuksia taiteilijoille: Helppo tapa ansaita vai huolella harkittava riski?
13.2.2025
Katri Halonen

Kuvataiteilija Emmi istui kahvilassa ja selasi puhelintaan mietteliäänä. Hän oli myynyt taidettaan jo vuosia perinteisin keinoin – gallerioiden kautta ja tilaustöinä. Hän huomasi yhä useammin miettivänsä samaa ongelmaa: miten taiteella voisi ansaita pitkäjänteisemmin? Sitten Emmi törmäsi älysopimuksiin. Niiden avulla taideteoksen voisi liittää digitaaliseen sopimukseen, joka varmistaisi, että hän saa automaattisesti osuuden teoksen jokaisesta jälleenmyynnistä. Ei neuvotteluja, ei laskujen lähettämistä – vain selkeä, ohjelmoitu malli, joka piti huolen hänen oikeuksistaan. Emmi päätti kokeilla. Hän loi ensimmäisen digitaalisen teossarjansa ja liitti siihen älysopimuksen, joka takasi hänelle 10 % rojaltin jokaisesta jälleenmyynnistä. Aluksi myynti oli hidasta, mutta pian yksi hänen teoksistaan vaihtoi omistajaa – ja hänen tililleen kilahti automaattinen maksu ilman, että hänen täytyi tehdä mitään. Tämä rohkaisi menemään vielä pidemmälle kokeiluissa. Kuitenkin mitä enemmän Emmi perehtyi aiheeseen, sitä enemmän hän ymmärsi, että älysopimukset eivät ole riskittömiä. Niiden käyttöönotto vaatii harkintaa, ymmärrystä ja varautumista mahdollisiin sudenkuoppiin. Älysopimukset avaavat uudella tavalla ansaintaa Älysopimukset ovat ohjelmoituja sopimuksia, jotka toteuttavat sovitut ehdot automaattisesti lohkoketjussa (Soon, 2024). Tämä tarkoittaa, että taiteilijan ei tarvitse neuvotella erikseen maksujen saamisesta tai huolehtia siitä, miten hänen teoksensa liikkuvat markkinoilla. Teknologia tekee sen hänen puolestaan. Yksi merkittävimmistä eduista on mahdollisuus ansaita teoksen arvonnoususta myös niin sanotuilla jälkimarkkinoilla. Perinteisesti kuvataiteen alalla, kun taideteos myydään, sen omistusoikeus siirtyy uudelle ostajalle, eikä taiteilija enää hyödy mahdollisista tulevista jälleenmyynneistä. Älysopimusten avulla taiteilija voi asettaa sopimuksen ehtojen joukkoon automaattisen rojaltin, joka maksetaan hänelle jokaisesta uudesta myyntikerrasta. Näin hän saa osansa teoksensa arvon kasvusta pitkällä aikavälillä. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024.) Uudenlaista suojaa Maksujen varmuus on myös asia, jota Emmi monen muun luovan alan toimijan tavoin on tottunut stressaamaan. Laskut jäävät roikkumaan, maksut viivästyvät ja niiden perään joutuu kysymään toistuvasti. Älysopimukset poistavat tämän huolen: kun ennalta sovitut ehdot täyttyvät, maksu tapahtuu automaattisesti ilman välikäsiä tai erillistä hyväksyntää. Lisäksi digitaalisten teosten kohdalla älysopimukset tuovat aivan uudenlaisen suojan. Lohkoketjuteknologian avulla taideteos voidaan rekisteröidä siten, että sen alkuperä voidaan aina todentaa. Tämä vähentää piratismia ja tekee väärentämisestä käytännössä mahdotonta, sillä jokainen transaktio tallennetaan pysyvästi ja julkisesti nähtäville. Tämä on erityisen tärkeää niille taiteilijoille, jotka myyvät digitaalisia teoksia ja haluavat varmistaa, että heidän työnsä aitous ja omistajuus ovat helposti todennettavissa. Kaiken kaikkiaan älysopimukset voivat tarjota luovan alan tekijöille, kuten Emmille, uuden tavan hallita omia oikeuksiaan ja tulojaan ilman, että he ovat sidottuja perinteisiin ja usein kankeisiin sopimusmalleihin. Mahdollisuudet ovat houkuttelevia, mutta kuten kaikessa uudessa teknologiassa, mukana on myös haasteita ja riskejä, jotka on syytä ymmärtää ennen täysimittaista käyttöönottoa. (Murat ym. 2024, EU Blockchain Observatory and Forum 2023, EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024) …ja uudenlaista suojattomuutta Yksi ensimmäisistä asioista, jotka Emmi oppi, oli se, että lohkoketjuun kerran tallennettua älysopimusta ei voi muuttaa yhtä helposti kuin perinteistä sopimusta. Kun sopimus on tehty, se on todellakin tehty. Jos ehtoja haluaisi muuttaa vaikkapa kasvattamalla rojaltia, siihen tarvittaisi todennäköisesti täysin uusi sopimus (EU Blockchain Ecosystem Developments 3, 2024). Tämä tarkoitti, että pienikin virhe sopimuksen koodissa saattoi tulla kalliiksi. Perinteisessä maailmassa sopimuksia voi neuvotella uusiksi, mutta älysopimuksessa koodi on laki – ja se toteutuu juuri niin kuin se on kirjoitettu. Virhe voi olla myös koodissa. Esimerkiksi vuonna 2016 hyökkääjä käytti hyväkseen the DAO-organisaation älysopimuksen koodissa ollutta haavoittuvuutta siirtäen itselleen noin 3,6 miljoonaa etheriä (ETH), mikä vastasi tuolloin noin 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (The DAO, 2024). Älysopimuksen rooli perinteisten oikeudellisten raamien näkökulmasta on epävarma. Älysopimukset eivät aina sovi perinteisiin oikeudellisiin raameihin, ja monissa maissa ei ole vielä selvää, miten riitatilanteet ratkaistaan. Tämä teki niiden käytöstä riskialttiimpaa, sillä perinteisen oikeusjärjestelmän turvaa ei aina ole eikä edes välttämättä tietoa minkä maan oikeusturvaa käytettäisi. Lohkoketjuissakaan ei ole takuista siitä, että kaikki toimivat reilusti. Kulttuurituottajien muuttuvat roolit Älysopimuksiin liitetään ajatus välikäsien roolin vähenemisestä. Perinteisesti taiteen myyntiin on osallistunut useita toimijoita – gallerioita, agentteja ja muita välittäjiä – jotka ottavat osansa tuotosta. Kun älysopimus hallinnoi maksutapahtumia suoraan ostajan ja myyjän välillä, taiteilija voi saada suuremman osuuden myyntituloistaan ilman, että hänen tarvitsee neuvotella komissioista tai palkkioista. Ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, että välittäjäporras katoaisi kokonaan. Teknologinen muutos tuo mukanaan uusia työkuvia – myös kulttuurituottajille. He voivat kehittää uusia palveluita, jotka tukevat taiteilijoiden ja yleisöjen välistä toimintaa. Emmin kaltaiset taiteilijat tarvitsevat apua näiden työkalujen käyttöönotossa, ja kulttuurituottajat voivat olla keskeisiä toimijoita auttamassa heitä rakentamaan kestäviä ja innovatiivisia ansaintamalleja. Lohkoketjualustan valitseminen ja älysopimusten riskien minimoiminen voivat muodostua uusiksi tehtäviksi (ks. Soon 2024). Perinteisesti luovan alan toimijat ovat vierastaneet teknisiä ja kaupallisia prosesseja ja jättäneet ne välittäjäportaalle voidakseen itse keskittyä luovaan työhönsä. Siinä missä Emmille saattaa olla haastavaa löytää teoksilleen fyysinen galleria, digitaalisten kauppapaikkojen löytäminen voi olla helpompaa. Kuitenkin, aivan kuten fyysisessä maailmassa, myös digitaalisessa ympäristössä oikean yleisön tavoittaminen on keskeinen haaste. Ehkäpä tulevaisuuden älysopimusmanagerit tuntevat kauppapaikat niin hyvin, että voivat auttaa luovan sisällön tekijöitä löytämään omalle tuotannolleen juuri oikean ympäristön. He voivat myös laatia älysopimuksia siten, että niiden ehdot optimoivat taiteilijan ansaintamahdollisuudet. Kannattaako kokeilla? Älysopimukset tarjoavat monia hyötyjä luovan alan toimijoille, erityisesti automatisoitujen maksujen ja jälleenmyyntitulojen osalta. Kuitenkin niiden käyttöön liittyy vielä monia haasteita, erityisesti lainsäädännön epäselvyydet ja turvallisuusriskit. Siksi ennen siirtymistä älysopimuksiin on tärkeää varmistaa, että sopimusten sisältö on oikein ohjelmoitu ja että käyttäjät ymmärtävät teknologian mahdolliset rajoitteet. Älysopimukset eivät ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta ne voivat tarjota luovan alan toimijoille uusia ja kiinnostavia ansaintamalleja, erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Ne soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa ansainta perustuu jälkimarkkinoihin, automaattisiin maksuihin tai digitaalisten teosten hallintaan. Teknologia voi olla voimakas työkalu, mutta vain silloin, kun sitä käyttää tietoisesti. Luovan alan toimijalle älysopimukset voivat tarjota uusia ansaintamahdollisuuksia – mutta niiden käyttö vaatii ymmärrystä, huolellisuutta ja hieman tervettä skeptisyyttä. Ehkäpä ohjeena Emmille ja Emmin kaltaisille voisi olla: varuksellinen suhtautuminen. Kannattanee käyttää vain tarkastettuja ja hyväksi havaittuja sopimusmalleja ja aloittaa pienestä. Kaikessa rauhassa testata matalan riskin käyttötapauksilla luotettavilla alustoilla ja varmistaa sopimuksen laatu. Teknologian ei tarvitse olla pelottavaa – kun sen ymmärtää ja sitä käyttää oikein, se voi olla voimakas työkalu taiteen ja luovan työn tulevaisuuden rakentamiseen. LÄHTEET EU Blockchain Ecosystem Developments 3 (2024). EU Blockchain Observatory and Forum raportti.https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/publications/eu-blockchain-ecosystem-developments-3_en Smart Contracts Report (2023). EU Blockchain Observatory and Forum. European Comission. https://blockchain-observatory.ec.europa.eu/news/smart-contracts-report-2023-03-13_en Soon, M. (2024). Älysopimusalustat ja niiden eroavaisuudet. Norhcrypto blogi 10.7.2024. https://www.northcrypto.com/learn/blog/alysopimusalustat-ja-niiden-eroavaisuudet The DAO (2024). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/The_DAO?utm_source=chatgpt.com Tunc, M., Cavusoglu, H. & Zheng, Z. (2024) Resale Royalty in Non-Fungible Token Marketplaces: Blessing or Burden for Creators and Platforms?. Information Systems Research. https://doi.org/10.1287/isre.2023.0035 Blogin on kirjoittanut Euroopan unionin osarahoittaman LUME - Luovat web3-ajassa -hankkeen projektipäällikkö Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lue lisää

Combine24: taidetta kokemassa ja tekemässä
http://Vanha%20öljymuotokuva%20naisesta%20tuotu%20digiraalisen%20pikselimössön%20keskelle.%20Kuvan%20päällä%20lukee%20Fatal%20error.%20Restarting
30.9.2024
Marja Konttinen

Perinteisesti taide on perustunut fyysisiin materiaaleihin ja taitoon, jolla niitä käsitellään. Taiteilijan roolina on ollut luoda, kuvittaa ja kertoa tarinoita käyttäen maalia, savea, kiveä tai muuta konkreettista mediaa. Digitaalisuuden myötä taiteentekemisen muoto on laajentunut, ja tekoälyn tuominen mukaan luovaan prosessiin puhuttaa (Salonen 2023): onko ihminen taiteellinen toimija, vaikka tekoäly on osa luovaa tekemistä? Taide voi olla jopa algoritmien ja teknologian tuottamaa, mikä muuttaa paitsi taiteen luomisen myös sen kokemisen tapaa. Kansallisgallerian järjestämä Combine24-kilpailu ilmentää tätä murrosta, jossa perinteinen ja digitaalinen taide kohtaavat uudenlaisessa luovassa prosessissa, vuorovaikutuksessa ihmisen ja koneen välillä. Generatiivisen taiteen prosessi Englantilainen taidekriitikko ja opettaja Harold Osborne (1988) määrittelee generatiivisen taiteen geometriseksi abstraktioksi, jossa peruselementti, kuten tekoälypohjainen algoritmi, luo uusia variaatioita muuttamalla alkuperäistä alkuparametriä asetettujen sääntöjen pohjalta. Toisin kuin perinteisessä taiteessa, jossa teos on staattinen, generatiivinen taide on jatkuvasti muuttuvaa ja reaaliaikaista.  Teoreetikko Matt Pearson (2011) kuvailee generatiivista taidetta prosessina, joka yhdistää loogisen ja kylmäksi koetun ohjelmoinnin ja luovan, tunteellisen ilmaisun. Tässä taiteen muodossa ihmisen ja koneen välinen yhteistyö, tai yhteisluovuus (Lundman, Nordström, 2023), avaa uusia luomisen mahdollisuuksia. Yhteisluovuuden ytimessä on ajatus, että luovuus ei ole yksinomaan ihmiskeskeistä, vaan kone voi olla osa luovaa prosessia, ja tämä yhteistyö voi laajentaa inhimillisen mielikuvituksen rajoja.  Kansallisgallerian Combine24-kilpailu hyödyntää tätä yhteisluovuuden käsitettä, jossa taiteilijoiden luomat algoritmit ja taiteilijat yhdessä luovat uusia teoksia, tarjoten katsojille mahdollisuuden osallistua teoksen syntyyn, muokkaamiseen ja omistamiseen. Kilpailun keskiössä on generatiivinen taide, joka on enemmän kuin yksittäinen teos. Kilpailussa taiteilijat ohjattiin käyttämään Kansallisgallerian historiallisia taidekokoelmia raaka-aineena ja luomaan niistä uutta taidetta algoritmin perusteella, jolloin lopputulos syntyy sattumanvaraisesti ohjelmoitujen sääntöjen puitteissa. Jokainen tulos on uniikki variantti – aivan kuten jokainen katsojakokemuskin. Saa koskea! Yksi Combine24-kilpailun mielenkiintoisimmista piirteistä on katsojan aktiivinen rooli. Tämä osallistaminen muuttaa perinteisen passiivisen taidekokemuksen interaktiiviseksi ja luovaksi prosessiksi, jossa katsoja on osallistuja. THL näkee osallistumisen idean myös laajentuvan pelkästä läsnäolosta, osallistujasta, aktiivisen vaikuttamisen tavaksi, osallisuudeksi, jossa ihmiset vaikuttavat ja ovat mukana päätöksenteossa (2024). Tämä osallistamismalli edustaa kulttuurialalla laajempaa trendiä, jossa yleisöä rohkaistaan olemaan aktiivisia toimijoita, jolloin luovuus ei enää rajoitu vain taidealan toimijoihin ja ammattilaisiin (Halonen, 2019).  Combine24:n finalistien töistä koostettu Remix the Archive -näyttely on fyysinen tila Helsingissä, jossa kävijät voivat muokata näytöillä esitettyjä teoksia omalla kosketuksellaan painamalla Remix-nappia. Katsojat eivät ole enää vain passiivisia tarkkailijoita, vaan teoksen kanssaluojia. Tämä interaktiivisuus tekee taiteen kokemisesta yksilöllisen ja osallistavan prosessin, jossa katsoja voi tuntea itsensä osaksi luomisprosessia. Yleisöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa ja äänestää yksi kolmesta voittajista, mikä tuo lisää merkityksellisyyttä ja henkilökohtaisuutta osallistumiseen. Taiteen ja teknologian vuoropuhelu Combine24 yhdistää Kansallisgallerian historialliset kokoelmat ja modernin teknologian tavalla, joka herättää kysymyksiä tekijyydestä. Teokset eivät pelkästään perustu menneiden mestareiden luomuksiin, vaan generatiiviset taideteokset luovat kokonaan uuden todellisuuden, jossa historialliset elementit toimivat modernien algoritmien pohjana. Tässä kohtaavat perinteinen käsityöläisyys ja teknologinen innovaatio.  Teknologian käyttö muuttaa myös taideteoksen tekijyyttä. Aiemmin taiteilija oli yksin vastuussa lopullisesta teoksesta, mutta nyt luomisprosessi on jaettua ja vuorovaikutteista. Kysymys, joka herää: kuka on teoksen todellinen luoja? Algoritmin ohjelmoija, alkuperäisen taideteoksen tekijä vai katsoja, joka aktiivisesti vaikuttaa lopputulokseen, ja jota ilman tiettyä variaatiota ei edes olisi olemassa? Yhdistelemällä menneisyyden taiteen elementtejä ja nykyajan teknologiaa Combine24 herättää pohdintaa siitä, miten taidetta tulkitaan ja kuka on vastuussa lopputuloksesta. NFT:t ja taiteen uudet ansaintamallit Taiteen ja teknologian kohtaaminen jatkuu myös taiteen luomisen jälkeen. Combine24-työt rakennettiin ja julkaistiin Highlight.xyz-alustalla, joka toimii kilpailun teknologisena selkärankana luomisessa, taiteen esittämisessä sekä kaupallistamisessa. Alustan työkaluilla taiteilijat voivat yhdistää erilaisia tietosyötteitä, aineistoja ja kirjastoja, kuten Kansallisgallerian CC0-lisensoitua kokoelmadataa, ja luoda niistä uniikkeja teoksia.  Taiteen ystävät voivat tehdä variaatioita teoksista reaaliajassa ja myös ostaa niitä NFT-muodossa (Non-Fungible Token), mikä tarjoaa uuden tavan omistaa ja kaupallistaa digitaalisia taideteoksia. Perinteisesti taideteoksen omistaminen liittyy fyysiseen esineeseen, mutta NFT:t mahdollistavat digitaalisten teosten omistamisen lohkoketjuteknologian avulla.  Taiteilija voi itse päättää ansaintalogiikkansa, esimerkiksi hinnoittelemalla jokaisen työn erikseen, julkaisemalla rajoitetun erän töitä, tai antamalla teokset kerättäväksi ilmaiseksi, jolloin taiteilija voi käyttää hyväkseen Highlightin protokollapalkkioita. NFT-teknologia mahdollistaa taiteilijoille rojaltituloja myös myöhemmistä jälleenmyynneistä. Tämä antaa taiteilijoille jatkuvan yhteyden teoksiinsa ja niiden kaupalliseen arvoon, jopa sen jälkeen, kun teos on jo myyty eteenpäin. Osana taiteen tulevaisuutta Combine24 on hieno keskustelunavaus pohtia, miten menneisyyden taide ja nykyajan teknologia voivat kohdata, luoda uutta ja haastaa vanhoja ajattelumalleja ihmisen ja koneen yhteistyöstä. Algoritmeihin perustuva taide ja NFT-teknologia avaavat uusia mahdollisuuksia sekä taiteen luomiseen että omistamiseen antaen samalla katsojalle aktiivisen roolin taideteoksen elämänkaaressa. Kilpailun työt osoittavat, että taide ei ole passiivinen kokemus, vaan interaktiivinen ja jatkuvasti muuttuva prosessi, jossa katsoja, taiteilija ja teknologia toimivat yhdessä. Combine24 on ikkuna tulevaisuuden taiteeseen – maailmaan, jossa algoritmit ja menneisyyden arkistot yhdistyvät ja synnyttävät uudenlaista vuorovaikutteista, osallistavaa taidetta. Tietoja COMBINE24 tapahtumasta COMBINE24 https://combine24.alusta.art Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla Remix the Archive -näyttely Remix the Archive -näyttely järjestetään Helsingissä 20.9.–26.10.2024 Vallilassa osoitteessa Teollisuuskatu 9D, aukioloajat tiistai-lauantai klo 12-18. Tämä näyttely tarjoaa mahdollisuuden kokea ja muokata Combine24-kilpailun teoksia sekä nähdä, miten menneisyys ja tulevaisuus voivat kohdata taiteen kautta. https://www.hs.fi/menokone/events/140218 Lähteet Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3. Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press. Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co. Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23 THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Marja Konttinen (Metropolian amk) toimii asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.

Lue lisää

Lohkoketjut avaavat uusia mahdollisuuksia musiikkialan sijoitustoimintaan
24.3.2023
Katri Halonen

Musiikin kuluttajana voit tukea muusikoita esimerkiksi käymällä keikoilla tai ostamalla levyjä. Musiikkialalle sijoittaminen sen sijaan on ollut tähän asti melko hankalaa, sillä musiikin kuluttajille ei ole ollut sijoitusmekanismeja käytössä. Teknologian kehitys ja digitaalinen maailma voi kuitenkin tuoda tähän muutoksen. Tekijänoikeudet osana musiikkialan sijoitusmarkkinoita on mielenkiintoinen ajatus ja jo kokeiluihinkin johtanut ilmiö. Digitaalinen maailma luo meille uusia sijoituskohteita aineettomien hyödykkeiden ja niiden lohkoketjupohjaisen hallinnoinnin kautta. Tämä blogikirjoitus keskittyy pohtimaan, miten musiikkialalle voisi sijoittaa lohkoketjuympäristössä. Millaisia uusia sijoituskohteita tai sijoittajia lohkoketjut avaavat musiikkialle? Tekijöiden kustannusoikeudet nousevana sijoituskohteena Musiikkiteollisuuden asiakkaalle näkyvimpiä osia ovat usein esitys- ja levytystoiminta. Näiden takana on tekijän keskeisin pääoma: tekijänoikeuteen pohjautuva kustannussopimus. Sopimuksen puitteissa musiikin tekijät siirtävät oikeuksien hallintaa kustantajalle, joka saa osan tekijänoikeustuloista. Kustantajan tehtävänä on levittää, markkinoida ja hallinnoida biisejä. Kustannustoiminnassa pyörivät isot pääomat ja niistä käydään aktiivista kauppaa. Viime aikoina niistä on keskusteltu myös mahdollisina sijoituskohteina. Yksi musiikin sijoittamistoiminnan edelläkävijä on brittiläinen pörssiyhtiö Hipgnosis Songs Fund, joka on koonnut musiikkikappaleiden tekijänoikeuskatalogin ostamalla kymmenien tuhansien laulujen kustannusoikeudet. Katalogiartisteina on mukana huomattava määrä kansainvälisesti erittäin menestyneitä muusikoita. (Ylä-Anttila 2022; Sirén, 2021; Hipgnosis, 2022.) Joukosta löytyy esimerkiksi suuri osa pitkän linjan popyhtye Fleetwood Macin hittikappaleista ja yli puolet Neil Youngin kappaleista (Ylä-Anttila 2022; Määttänen 2021). Hittikappaleet saattavat säilyttää arvonsa hyvinkin pitkään, ja niitä on mahdollista jaella digitaalisena useita eri kanavia pitkin. Tämä nostaa niiden kiinnostavuutta sijoituksena. Rahoitusmarkkinoiden heilahtelut eivät juurikaan vaikuta musiikin kuunteluun, ja yksittäinen hittikappale voi pyöriä kymmeniä vuosia elokuvissa ja mainoksissa tuottaen sijoittajalle rojaltimaksuja (Hermansson, 2022), joiden kertyminen jatkuu vielä 70 vuotta musiikin tekijöiden kuoleman jälkeen. Tuloa kertyy miljoonista yksittäisistä mikrotapahtumista kuten suoratoiston kuuntelusta, albumin ostosta tai latauksesta, esitystoiminnasta, lisensoinnista ja synkronisoinnista esimerkiksi AV-tuotteiden osaksi. Artistin näkökulmasta Hipgnosisin kaltainen toimija voi olla kiinnostava kumppani, koska se on valmis maksamaan kappaleen tekijänoikeuksista tietyn könttäsumman kerralla. Perinteiset tekijänoikeusmaksut ilahduttavat varmasti artistin perikuntaa tämän kuoltua, mutta moni artisti arvostanee rahallista korvausta työstään jo ollessaan vielä itse elossa. Tokenien avulla sijoitustoimintaa ja investointeja piensijoittajien tarpeisiin Musiikkialan keskeisiä sijoittajia ovat olleet perinteisesti mm. levy-yhtiöt. Kiinnittäessään uuden musiikin tekijän tai esittäjän rosteriinsa yhtiö sitoutuu ja investoi heidän uransa edistämiseen. Monikansallisten levy-yhtiöiden rooli on kasvanut tässä keskeiseksi ja osin vaikeuttanut ulkopuolisten itsenäisten toimijoiden pääsyä markkinoille. Uusien tuotantojen tueksi on avattu joukkorahoitukseen keskittyviä palveluita, kuten esimerkiksi Intiassa lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu. Se antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin – tosin palvelun valikoimissa on ainakin vielä lähinnä intialaisia musiikkigenrejä. (Halonen ja Tervonen, 2023). Sijoitusmahdollisuuksia voi kehittää eteenpäin tästä tokenisoinnin avulla. Termille ”token” ja siitä johdetulle ”tokenisoinnille” ei ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä ilmaisua. Sitran tulevaisuussanastossa tokenin suomennokseksi esitetään digitaalista rahaketta, mutta se ei taivu sujuvasti verbiksi. Siksi tässä blogikirjoituksessa puhutaan tokeneista ja tokenisoinnista. Tokenisointi tarkoittaa omaisuuden, kuten musiikkisisällön, muuntamista digitaaliseksi lohkoketjuun tallennettavaksi tokeniksi. Tämä mahdollistaa digitaalisten varojen omistamisen, siirtämisen ja vaihtamisen ilman perinteisiä välikäsiä, kuten esimerkiksi pankkeja tai pörssivälittäjiä (Marinov, 2023; coinmotion, 2023). Tokenisointi on jonkin varallisuuserän tai vaikkapa jonkin oikeuden (kuten tekijänoikeus) muuttamista digitaaliseksi yksiköksi, jolla voidaan käydä kauppaa. Tokenisoinnin ytimessä on omaisuuden jakaminen pieniin kaupankäynnin osiin, tokeneihin. Kunkin tokenin hinta määräytyy omaisuuden kokonaisarvon ja siihen suhteutettuna tokenien määrän mukaan. Esimerkiksi uusi albumi voidaan tokenisoinnin avulla jakaa moniin pieniin kappaleisiin/osiin, joita voidaan myydä yksittäin digitaalisilla markkinoilla. Tällainen toiminta olisi uutta musiikkialalla, ja se mahdollistaisi uuden sijoituskohteen heille, jotka haluaisivat tarkastella alaa sijoitusnäkökulmasta. Musiikin tekijänoikeuksien kautta voitaisiin myydä osa rojaltituloista faneille tai muille sijoittajille. (Utopia Genesis Foundation 2021.) Token toimii omistusoikeuden todisteena, ja tätä tokenia voidaan lohkoketjun avulla kaupata tai siirtää tehokkaammin kuin tuntemiamme perinteisiä varoja (Coinmotion, 2023). Tokenisointi voi avata musiikkifaneille uuden ja mielenkiintoisen sijoitusalan. Esimerkiksi muusikko voi tokenisoida tuoreen albuminsa, jolloin se on kohtuuhintaan usean piensijoittajan saatavilla. Sijoittajat puolestaan voisivat helposti sijoittaa uusiin artisteihin, ja mahdollisesti saada myös sijoituksilleen tuottoa. Sweet Dreams (Are Made of This) Hipgnosis songs (2021) julkaisee sivustollaan tapauskertomuksia menestyksekkäistä sijoituksista. Esimerkiksi David A. Stewartin ja Annie Lennoxin muodostaman Eurythmics-duon yksi tunnetuimmista kappaleista on Sweet Dreams (Are Made of This). Se on ollut kaupallinen menetys sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa niin suoratoistopalveluissa kuin radioissakin, minkä vuoksi siitä tulee jatkuvia tekijänoikeustuloja. Kappaleen käytöstä on tehty myös sopimuksia muun muassa Samsungin, Realtor.com ja yhdysvaltalaisen kiinteistönsivuston mainoksissa. Se löytyy myös Sonyn PlayStationin The King -pelin taustalta, ja suunnitteilla on yhteistyö Sony Picturesin Cinderella remake -version kanssa. (Hipgnosis songs, 2021.) Tämä kaikki tuo toteutuessaan sijoittajille osuuden tekijänoikeustuloista kappaleesta, joka on julkaistu jo 40 vuotta sitten. Tokenipohjaista piensijoittamista tehdään muun muassa Royal-alustalla. Tyypilliset albumiin tehtävät investoinnit vaihtelevat 50 ja 200 dollarin välillä, sijoittajia on noin 100–200 ja rojalti yhtä tokenia kohden on 0,05 ja 0,30 % välillä (Royal, 10.3.2023). Tokenit tarjoavat fanille uudenlaisen mahdollisuuden tukea artisteja: samalla kun tukee haluamaansa taiteilijaa, saa myös rojaltipohjaisen omistussuhteen joukkorahoitteiseen sisältöön. Tokenisointi ja tekijänoikeuksien myyminen voi olla tulevaisuuden musiikkialan kehitysaskeleita. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon vielä kysymyksiä, joihin eri alojen tulisi löytää vastaukset. Kuka olisi esimerkiksi se taho, joka toimisi tokenien liikkeeseenlaskijana? Jos se ei ole säännelty rahoituslaitos, miten varmistetaan, että ostettava token edustaa todellista omaisuutta? Oman riskinsä luo myös se, että suuri osa alustoista toimii kryptovaluutoilla, joita on olemassa jo yli 22 000 kappaletta ja uusia syntyy koko ajan (Osakesijoittaja, 2023). Sijoittajan riskien näkökulmasta aiheeseen liittyy osittain samoja ongelmia ja kysymyksiä kuin virtuaalivaluuttoihin muutoinkin. Osa virtuaalivaluutoista kulkee kuitenkin kohti rahan arvon sitomista viralliseen valuuttaan, kuten Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Lohkoketju tuo tullessaan niin musiikin ystävälle kuin puhtaasti sijoitustoiminnastakin kiinnostuneelle mielenkiintoisen alueen. Mukana on paljon kauniita unelmia ja idealismiakin, mutta myös paljon mahdollisuuksia – jos niihin vain uskalletaan tarttua! Lähteet Coinmotion (2023).Suomalainen stablecoin – Membrane Finance julkaisi EUROe-stablecoinin. Haastattelussa Juha Viitala. Coinmotion 9.2.2023. Halonen, K. ja Tervonen, A. (2023). NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä - Luovat metaversumissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Luovat Metaverumissa blogi 1.3.2023. Hermansson, M. (2022). Musiikkikatalogit – taiteilijan elämäntyö ja sijoittajan unelma. Thomann blogit 23.1.2022. Hipgnosis Songs (2022). Interim report for the period ended 20 September 2022. Hipgnosis songs fund. Hipgnosis Songs (2021) The Anatomy of a Song. David A. Stewart’s Sweet Dreams (Are Made of This) (2021). Annual Report 2021. Hipgnosis Songs Fund Limited, p 18. Leppänen, M. (2018). Lohkoketjun "kolmas vallankumous" on käsillä – mullistavatko digitaaliset arvopaperit sijoittamisen, vai tuleeko niistä vain kryptohypen seuraava aalto? Yle 10.11.2018. Marinov, E. (2023). Varojen ja niiden käytön tokenisointi. Escrypto artikkeli (5). 5.2.2023 Määttänen, J. (2021). Neil Young myi puolet kaikkien kappaleidensa oikeuksista yli 120 miljoonalla eurolla sijoitusyhtiölle: “Tämä muuttaa yrityksemme ikiajoiksi”. Helsingin sanomat 6.1.2021. Osakesijoittaja (2023). Kryptovaluutta 2023. Osakesijoittaja.fi -sivusto 10.3.2023. Sirén, V. (2021).  Mies, joka ostaa musiikin. Helsingin sanomat 19.3.2021. Royal (2022). Kotisivulla oleva artistien myyntiosasto. Royal Invest in Music 10.3.2023. Utopia Genesis Foundation (2021). Music tokenization - how it will change the music industry and why you should care? Utopia Genesis Foundation blogs. Medium 14.7.2021. Ylä-Anttila, A. (2022). Musiikkiin sijoittaminen on nouseva ilmiö, arvioi alan brittikonkari – ”Rahaa liikkuu paljon, vaikka siitä ei hirveästi puhuta”. Kauppalehti 7.2.2022. Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2

Lue lisää

NFT musiikin tekijöiden tulovirtojen lisääjänä
1.3.2023
Katri Halonen

Musiikkiteollisuudessa puhutaan lohkoketjuteknologiasta yhtenä alan kasvusuuntana. Voisiko siinä olla myös muusiikin tekijöille mahdollisuuksia saada lisätuloja? Tässä blogissa pohditaan, millainen prosessi NFT-markkinoille tuleminen on uraansa rakentavan muusikon näkökulmasta. Taustalla käytetään Aili Tervosen (2022) opinnäytetyössä raportoitua käytännön kokeilua. Lohkoketjuteknologiaa pidetään ratkaisuna musiikkialaa pitkään askarruttaneisiin mekanismeihin, joissa nykyisellään musiikin tekijöille generoituu alan liikevaihdosta vain noin 12 % (Bazinet ym., 2018). Loppuosalla niin sanottu välittäjäporras jalostaa sisältöä fanien saataville. Arvoketjussa toimivat esimerkiksi kustannus-, levytys-, agentuuri- ja management-palveluiden toteuttajat. Osa alan toimijoista näkee lohkoketjut keinona kaapata luovan työn hallinta takaisin sen tekijälle. On puhuttu muun muassa ”IP-oikeuksien desentralisaatiosta” (Jalonen, 2022), jolla tarkoitetaan aineettoman omaisuuden oikeuksien hallinnan hajauttamista. Hajautettu oikeuksien hallinta voisi ratkaista laajan levityksen ja oikeudenmukaisten korvausten välillä koettua epäsuhtaa. Toisille lohkoketju näyttäytyy haastajana, joka pakottaa arvioimaan jo vakiintuneita musiikkiteollisuuden liiketoimintamalleja, joissa tekijänoikeuksien hallinta ja hyödyntäminen ovat olleet avainasemassa. Viime aikoina on käyty aktiivista keskustelua lohkoketjuihin tallentuvista NFT’istä (non-fungible token), jotka ovat uuden sisällön omistamisen ytimessä. NFT on huomioitu myös yhtenä monikansallisten yritysten ulkopuolella toimivien nuorten muusikoiden tulonmuodostuksen lähteenä (Langston, 2022). Äänitemyynnistä kohti yhä monipuolisempia sisältöjä Musiikki-NFT on tyypillisesti lohkoketjuun tallennettu kappale, albumi, laulun sanat tai musiikkivideo. Se voi olla myös esimerkiksi generatiivinen tietokoneohjelmalle luotu sävellys, joka visualisoi teosta algoritmisesti satunnaisten kuvioiden, värien, äänien ja/tai muotojen avulla (Langston, 2022). Musiiki-NFT voi olla myös vaikkapa konserttilippu tai albumin kansi. NFT rakentaa osaltaan myös uudenlaista kulttuuria musiikkialalle. NFT voi olla esimerkiksi faneille suunnattuja keräilijäkortteja, kuvia artistista, versioita kappaleen synnyn eri vaiheista tai melkeinpä mitä vain artistiin liittyvää, jolla on faneille arvoa. Sitran määritelmän mukaan NFT on digitaalisen tiedoston hallintatodistus. Digitaalisen tiedoston hallinnan siirtohistoria on kirjattu lohkoketjuteknologian avulla. Osa näistä digitaalisista hallintatodistuksista (NFT-teoksista), joita myydään NFT-kauppapaikoissa, ei sisällä mitään lainsäädännössä tunnistettuja oikeuksia. Sitran mukaan tämä johtuu siitä, että NFT-teosten oikeudellinen asema on vielä epäselvä. (Sitra 2023.) Nuori musiikin tekijä törmää nopeasti joukkoon haastavalta tuntuvia valintoja, joiden vaikutus tulevaisuuteen ja kyseisen tuotteen tai palvelun kannattavuuteen ovat vahvasta sitovia. Keskeinen valinta on NFT:ksi viedyn sisällön tyyppi: 1/1 NFT on yksittäinen, ainutlaatuinen tuote. Se on täysin ekslusiivinen. Vertauksena käytetään usein fyysisessä ympäristössämme olevia maalauksia, joita on vain yksi alkuperäinen. Avoimella painoksella NFT:tä voidaan tehdä rajoittamaton määrä vaikkapa muistoksi osallistumisesta metaversumissa järjestettyyn tapahtumaan. Yleensä tuota painosta tehdään kuitenkin vain tiettynä aikana, jonka jälkeen sitä ei ole saatavissa. Rajoitetussa painoksessa tehdään tietty määrä yksittäistä NFT:tä. Monet kokoelmat muodostuvat esimeriksi 10 000 kappaleen painoksista. Eri julkaisumalleissa on etuja ja haittoja. Yksittäinen 1/1 NFT-teos on ainutlaatuinen keräilyharvinaisuus. Esimerkkinä tästä käytetään usein Mona Lisa -maalausta: sitä on vain yksi aito kappale, jonka hinta on korkea. Avoimilla painoksilla voidaan juhlistaa vaikkapa tiettyä hetkeä, ja ne ovat vain osallistujille tarjolla olevia keräilyharvinaisuuksia. Rajoitettu painos palvelee esimerkiksi lippujen ennakkomyyntiä. Lohkoketju tuo lisäarvoa musiikki-NFT kauppaan Musiikkialalla lohkoketjun tuoma lisäarvo piilee sen erilaisissa vaihdannan keinoissa ja NFT-merkin ainutlaatuisuudessa. Yhden NFT:n voi omistaa vain yksi ihminen, ja kaikki kyseiseen merkkiin liittyvät osto- ja myyntitapahtumat kirjautuvat lohkoketjun ylläpitämään ”tilikirjaan”. Näin esimerkiksi jokaisen NFT:n polku on avoimesti kaikkein nähtävillä, ja NFT toimii aitoustodistuksena. Esimerkiksi NFT-konserttilipun ostava fani pystyy tarkistamaan NFT:n aitouden lohkoketjusta ennen ostopäätöstään. Jos hän myy lipun eteenpäin, myös uusi ostaja näkee lipun omistajien ketjun ja voi tarkistaa aitouden lohkoketjuun kirjautuneesta lipun historiasta. NFT:n käyttöön liittyviä rajoitteita ja oikeuksia hallitaan älysopimuksilla, jotka seuraavat kyseistä yksilöllistä NFT:tä jokaisen transaktion mukana. Luomisvaiheessa päätetään esimerkiksi millaisen osuuden tekijät ottavat itselleen rojalteina, mikäli NFT myydään edelleen. Tätä kautta alkuperäiselle tekijälle tulee passiivista tuloa ja hyötyä esimerkiksi NFT:n arvon noususta. Musiikkialalla nousu voi olla todella suurta, sillä osalle artisteista tulevaisuus voi tuoda tullessaan laajaa globaalia menestystä. Tämän vuoksi Tervonen (2022) pohtiikin, voisiko tulevaisuudessa aloittelevan artistin NFT:iden ostamisen yksi motiivi olla fanittamisen sijasta sijoitus. Luovan alan toimijat kokevat hinnoittelun usein vaikeaksi. Lohkoketjussa yksi käytetty ratkaisu haasteeseen on huutokaupan käyttäminen. Tämä mahdollistaa NFT:n, kuten vaikkapa konsertin oheen rakennetun VIP-lisäpalvelun, myymisen rajoitettuna painoksena kyseisen hetken parhaaseen hintaan. Ennakkomyynnin mekanismia hyödyntämällä fanit voivat investoida haluamaansa artistiin esimerkiksi rahoittamalla etukäteen albumin tekemistä. Tästä voi saada palkkioksi vaikkapa uuden albumin rajoitetusta painoksesta oman NFT:nsä. Intiassa on lanseerattu musiikkialalle suunnattu FanTiger -palvelu, joka antaa riippumattomille artisteille reitin avata tulevia projektejaan faneilleen joukkorahoituksen saamiseksi. Fanit voivat tukea uuden musiikin lanseerausta ostamalla ennakkoon NFT-albumin tällä hetkellä varsin intialaisia musiikkigenrejä sisältävästä valikoimasta. Samalla fanit voivat olla kriittisen tärkeitä markkinointiviestijöitä viedessään uuden sisällön verkostoidensa sosiaalisiin alustoihin ja yhteisöihin (Nahar, 2022). NFT ja kryptovaluutat kiinnostavat myös rikollisia NFT-markkinat ovat yleistyneet nopeasti uudeksi musiikkialan toiminnan alueeksi. Säätely on vielä varsin keskeneräistä, ja NFT-kauppaan liittyykin paljon kysymysmerkkejä. Ratkaistavana ovat esimerkiksi älysopimusten turvallisuus, juridisesti pätevä omistajuus sekä virtuaalivaluuttojen säätely ja verotus (Lindgren ym., 2023). Lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää myös väärin. Viime vuonna NFT-kauppapaikka Cent keskeytti suurimman osan kaupankäynnistään väärinkäytöksien vuoksi. Alustalla myytiin omistustodistuksia sisällöistä, jotka eivät olleet alustalle NFT:n vieneen omaisuutta. Myös markkinan manipulointia tapahtuu. Teosten luojat ovat esimerkiksi ostaneet omia teoksiaan, jotta saisivat näiden kysynnän näyttämään todellisuutta suuremmalta (Närhi 2022). NFT-ympäristössä raha liikkuu virtuaalivaluuttalompakoiden kautta. Ostaja näkee virtuaalilompakon osoitteen lohkoketjussa, mutta ostajan pysyy anonyyminä. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi rahanpesun toimijoiden paljastumista. Ennen sukellusta syvään päähän selvitä nämä Tervosen (2022, ks. myös Taulukko 1) työssä raportoidaan huolellisesti niitä askelia, joita NFT-maailman käyttöön ottaminen edellyttää muusikolta. Rinnalla kuljetetaan myös millaista osaamista kyseinen askel edellyttää. Askel Tarvittava osaaminen Perusta virtuaalivaluutalle tili ja hanki valuuttaa Virtuaalivaluuttaneuvonta: miten lompakko avataan, miten virtuaalivaluuttoja ostetaan, miten lompakko yhdistetään NFT-kauppapaikkaan, miten virtuaalivaluutan arvonmuodostus tapahtuu, millaisia virtuaalivaluutan vaihtoehtoja on olemassa ja millaisia riskejä ajateltuun hankittavaan valuuttaan liittyy. NFT-teoksen luominen Tukipalvelua NFT-teosten ideointiin, jotta syntyy kuva siitä, mitä kaikkea voitaisiin myydä. NFT-teoksen myyntialustan valitsemisen kriteerit, alustan tekniset vaatimukset, alustalla tehtävät keskeisimmät NFT:n käyttöoikeuksia koskevat valinnat sekä julkaisun tekninen prosessi. NFT-teoksen myyminen Tukipalvelua kauppapaikkojen toimintatapoihin, markkinoinnin suunnittelu olemassa olevia kanavia hyödyntäen fanien ohjaamiseksi NFT-alustalle, tukea myös faneille NFT-ostojen tekemiseen (heidän on opittava käyttämään virtuaalivaluuttoja ja ymmärrettävä NFT-kauppapaikkojen toiminta). Taulukko 1. Pohjana käytetty Tervonen, 2022, s.51 Muusikon näkökulmasta NFT saattaa tarjota kiinnostavia uusia tapoja olla taloudellisessa interaktiossa fanien kanssa. Fyysisen maailman fanien siirtyminen virtuaaliympäristöön vaatii nykyisellään myös faneilta melkoista osaamista. Heillä tulee olla riittävästi ymmärrystä virtuaalivaluutoista, DAO:jen toiminnasta, NFT-tuotteista sekä erilaisista musiikki-NFT:itä tarjoavista kauppapaikoista. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, ovatko kunkin artistin fanit saavutettavissa tätä kautta. NFT on nykyisellään vielä joukko kehittämisprojekteja ja -suuntia. Jo nyt näyttää kuitenkin varsin selvältä, että ainakin osa siitä on löytänyt paikkansa Web2-ympäristöjen rinnalla. Kun uutisissa kerrotaan NFT:stä ja musiikista, on yleensä puhe suurista summista: 3LAU tienasi 3-päiväisessä uuden albuminsa huutokaupassa 11,7 miljoonaa dollaria (Brown. 2021) ja Whitney Houstonin 17-vuotiaana tekemä, aiemmin julkaisematon demo-äänite myytiin miljoonalla dollarilla (Legaspi, 2021). Todellisuudessa miljoonayleisöt rajoittuvat globaaleihin tähtiin. Uuden musiikin tekijän ja esittäjän lienee vähintään yhtä vaikeaa löytää yleisöä musiikki-NFT:iden avulla kuin perinteisessä fyysisessä ympäristössä.   Kirjoittajasta Musiikkipedagogi YAMK -tutkinnosta valmistunut Aili Tervonen on toiminut musiikkialalla aiemmin freelancer-pianistina ja opettajana, mutta päätynyt sittemmin työskentelemään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Valtiolla työskentely on saanut Tervosen pohtimaan musiikkialan asemaa yhteiskunnassamme. Musiikkialan tulisi pystyä parantamaan muusikoiden työmarkkina-asemaa, kehittämään alaa eteenpäin sekä moninaistaa alan ansaintalogiikoita. Tämän vuoksi Tervonen päätyi tutkimaan YAMK-tutkinnossaan NFT-teoksia ja virtuaalivaluuttoja. Lue lisää: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/751689/tervonen_aili.pdf?sequence=2   Lähteet Bazinet, J.B., Singlehurst, T.A., May, M., Suva, J., Ezawa, K., Yap, A. (2018). Putting the Band Back Together. Remastering the World of Music. Citi GPS: Global Perspectives & Solutions. Brown, A. (2021). Largest NFT Sale Ever Came From A Business School Dropout Turned Star DJ. Forbes 3.3.2021. Jalonen, J. (2022). Musiikkialan kasvustrategia. Tilannekuva-raportti, 04/2022. Music Finland Ry. Johansson, P., Eerola, M., Innanen, A. & Viitala, J. (2019). Lohkoketju: Tiekartta päättäjille. Alma Talent. Langston, T. (2022). The Music NFT Bible: A Guide to the Future of Sound. NFT now guides 22.9.2022. Legaspi, A. (2021). Whitney Houston Unreleased Demo Sells for $1 Million at NFT Auction. Full-length track was recorded when singer was 17. Rollingstone 15.12.2021. Lindgren, J., Lindholm, O., Lehtonen, K., Mustikainen, H. & Niikkonen, P. (2023). 6+1 suositusta Suomelle. Miten sääntelyllä voidaan parantaa web 3.0 -liiketoiminnan edellytyksiä? Sitran selvityksiä 229. Muikku, J. (2021). Pelastaako NFT musiikkibisneksen? Musiikkikustantajat MPA Finland blogi 18.3.2021. Nahar, P. (2022). FanTiger crosses 50k transactions, enters list of top five NFT projects globally. ETMarkets.com 28.11.2022. Tervonen, A. (2022). Muuttuva musiikkimaailma: NFT-teknologiasta uusia ansaintamalleja muusikoille? Musiikkipedagogi YAMK opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lue lisää