Combine24: taidetta kokemassa ja tekemässä
Perinteisesti taide on perustunut fyysisiin materiaaleihin ja taitoon, jolla niitä käsitellään. Taiteilijan roolina on ollut luoda, kuvittaa ja kertoa tarinoita käyttäen maalia, savea, kiveä tai muuta konkreettista mediaa. Digitaalisuuden myötä taiteentekemisen muoto on laajentunut, ja tekoälyn tuominen mukaan luovaan prosessiin puhuttaa (Salonen 2023): onko ihminen taiteellinen toimija, vaikka tekoäly on osa luovaa tekemistä? Taide voi olla jopa algoritmien ja teknologian tuottamaa, mikä muuttaa paitsi taiteen luomisen myös sen kokemisen tapaa. Kansallisgallerian järjestämä Combine24-kilpailu ilmentää tätä murrosta, jossa perinteinen ja digitaalinen taide kohtaavat uudenlaisessa luovassa prosessissa, vuorovaikutuksessa ihmisen ja koneen välillä. Generatiivisen taiteen prosessi Englantilainen taidekriitikko ja opettaja Harold Osborne (1988) määrittelee generatiivisen taiteen geometriseksi abstraktioksi, jossa peruselementti, kuten tekoälypohjainen algoritmi, luo uusia variaatioita muuttamalla alkuperäistä alkuparametriä asetettujen sääntöjen pohjalta. Toisin kuin perinteisessä taiteessa, jossa teos on staattinen, generatiivinen taide on jatkuvasti muuttuvaa ja reaaliaikaista. Teoreetikko Matt Pearson (2011) kuvailee generatiivista taidetta prosessina, joka yhdistää loogisen ja kylmäksi koetun ohjelmoinnin ja luovan, tunteellisen ilmaisun. Tässä taiteen muodossa ihmisen ja koneen välinen yhteistyö, tai yhteisluovuus (Lundman, Nordström, 2023), avaa uusia luomisen mahdollisuuksia. Yhteisluovuuden ytimessä on ajatus, että luovuus ei ole yksinomaan ihmiskeskeistä, vaan kone voi olla osa luovaa prosessia, ja tämä yhteistyö voi laajentaa inhimillisen mielikuvituksen rajoja. Kansallisgallerian Combine24-kilpailu hyödyntää tätä yhteisluovuuden käsitettä, jossa taiteilijoiden luomat algoritmit ja taiteilijat yhdessä luovat uusia teoksia, tarjoten katsojille mahdollisuuden osallistua teoksen syntyyn, muokkaamiseen ja omistamiseen. Kilpailun keskiössä on generatiivinen taide, joka on enemmän kuin yksittäinen teos. Kilpailussa taiteilijat ohjattiin käyttämään Kansallisgallerian historiallisia taidekokoelmia raaka-aineena ja luomaan niistä uutta taidetta algoritmin perusteella, jolloin lopputulos syntyy sattumanvaraisesti ohjelmoitujen sääntöjen puitteissa. Jokainen tulos on uniikki variantti – aivan kuten jokainen katsojakokemuskin. Saa koskea! Yksi Combine24-kilpailun mielenkiintoisimmista piirteistä on katsojan aktiivinen rooli. Tämä osallistaminen muuttaa perinteisen passiivisen taidekokemuksen interaktiiviseksi ja luovaksi prosessiksi, jossa katsoja on osallistuja. THL näkee osallistumisen idean myös laajentuvan pelkästä läsnäolosta, osallistujasta, aktiivisen vaikuttamisen tavaksi, osallisuudeksi, jossa ihmiset vaikuttavat ja ovat mukana päätöksenteossa (2024). Tämä osallistamismalli edustaa kulttuurialalla laajempaa trendiä, jossa yleisöä rohkaistaan olemaan aktiivisia toimijoita, jolloin luovuus ei enää rajoitu vain taidealan toimijoihin ja ammattilaisiin (Halonen, 2019). Combine24:n finalistien töistä koostettu Remix the Archive -näyttely on fyysinen tila Helsingissä, jossa kävijät voivat muokata näytöillä esitettyjä teoksia omalla kosketuksellaan painamalla Remix-nappia. Katsojat eivät ole enää vain passiivisia tarkkailijoita, vaan teoksen kanssaluojia. Tämä interaktiivisuus tekee taiteen kokemisesta yksilöllisen ja osallistavan prosessin, jossa katsoja voi tuntea itsensä osaksi luomisprosessia. Yleisöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa ja äänestää yksi kolmesta voittajista, mikä tuo lisää merkityksellisyyttä ja henkilökohtaisuutta osallistumiseen. Taiteen ja teknologian vuoropuhelu Combine24 yhdistää Kansallisgallerian historialliset kokoelmat ja modernin teknologian tavalla, joka herättää kysymyksiä tekijyydestä. Teokset eivät pelkästään perustu menneiden mestareiden luomuksiin, vaan generatiiviset taideteokset luovat kokonaan uuden todellisuuden, jossa historialliset elementit toimivat modernien algoritmien pohjana. Tässä kohtaavat perinteinen käsityöläisyys ja teknologinen innovaatio. Teknologian käyttö muuttaa myös taideteoksen tekijyyttä. Aiemmin taiteilija oli yksin vastuussa lopullisesta teoksesta, mutta nyt luomisprosessi on jaettua ja vuorovaikutteista. Kysymys, joka herää: kuka on teoksen todellinen luoja? Algoritmin ohjelmoija, alkuperäisen taideteoksen tekijä vai katsoja, joka aktiivisesti vaikuttaa lopputulokseen, ja jota ilman tiettyä variaatiota ei edes olisi olemassa? Yhdistelemällä menneisyyden taiteen elementtejä ja nykyajan teknologiaa Combine24 herättää pohdintaa siitä, miten taidetta tulkitaan ja kuka on vastuussa lopputuloksesta. NFT:t ja taiteen uudet ansaintamallit Taiteen ja teknologian kohtaaminen jatkuu myös taiteen luomisen jälkeen. Combine24-työt rakennettiin ja julkaistiin Highlight.xyz-alustalla, joka toimii kilpailun teknologisena selkärankana luomisessa, taiteen esittämisessä sekä kaupallistamisessa. Alustan työkaluilla taiteilijat voivat yhdistää erilaisia tietosyötteitä, aineistoja ja kirjastoja, kuten Kansallisgallerian CC0-lisensoitua kokoelmadataa, ja luoda niistä uniikkeja teoksia. Taiteen ystävät voivat tehdä variaatioita teoksista reaaliajassa ja myös ostaa niitä NFT-muodossa (Non-Fungible Token), mikä tarjoaa uuden tavan omistaa ja kaupallistaa digitaalisia taideteoksia. Perinteisesti taideteoksen omistaminen liittyy fyysiseen esineeseen, mutta NFT:t mahdollistavat digitaalisten teosten omistamisen lohkoketjuteknologian avulla. Taiteilija voi itse päättää ansaintalogiikkansa, esimerkiksi hinnoittelemalla jokaisen työn erikseen, julkaisemalla rajoitetun erän töitä, tai antamalla teokset kerättäväksi ilmaiseksi, jolloin taiteilija voi käyttää hyväkseen Highlightin protokollapalkkioita. NFT-teknologia mahdollistaa taiteilijoille rojaltituloja myös myöhemmistä jälleenmyynneistä. Tämä antaa taiteilijoille jatkuvan yhteyden teoksiinsa ja niiden kaupalliseen arvoon, jopa sen jälkeen, kun teos on jo myyty eteenpäin. Osana taiteen tulevaisuutta Combine24 on hieno keskustelunavaus pohtia, miten menneisyyden taide ja nykyajan teknologia voivat kohdata, luoda uutta ja haastaa vanhoja ajattelumalleja ihmisen ja koneen yhteistyöstä. Algoritmeihin perustuva taide ja NFT-teknologia avaavat uusia mahdollisuuksia sekä taiteen luomiseen että omistamiseen antaen samalla katsojalle aktiivisen roolin taideteoksen elämänkaaressa. Kilpailun työt osoittavat, että taide ei ole passiivinen kokemus, vaan interaktiivinen ja jatkuvasti muuttuva prosessi, jossa katsoja, taiteilija ja teknologia toimivat yhdessä. Combine24 on ikkuna tulevaisuuden taiteeseen – maailmaan, jossa algoritmit ja menneisyyden arkistot yhdistyvät ja synnyttävät uudenlaista vuorovaikutteista, osallistavaa taidetta. Tietoja COMBINE24 tapahtumasta COMBINE24 https://combine24.alusta.art Combine24-kilpailun työt Highlight-alustalla Remix the Archive -näyttely Remix the Archive -näyttely järjestetään Helsingissä 20.9.–26.10.2024 Vallilassa osoitteessa Teollisuuskatu 9D, aukioloajat tiistai-lauantai klo 12-18. Tämä näyttely tarjoaa mahdollisuuden kokea ja muokata Combine24-kilpailun teoksia sekä nähdä, miten menneisyys ja tulevaisuus voivat kohdata taiteen kautta. https://www.hs.fi/menokone/events/140218 Lähteet Halonen, K. (2019). Nuorten osallistaminen on tunnetta ja toimintaa. Osuma-hanke blogi 9.1.2019. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lundman, R. & Nordström, P. (2023). Creative geographies in the age of AI. Transactions of the Institute of British Geographers: Volume 48, Issue 3. Osborne, H. (1988). The Oxford Companion to Twentieth-Century Art. Oxford University Press. Pearson, M. (2011). Generative Art: A Practical Guide Using Processing. Manning Publications Co. Salonen, P. (2023). Tekoäly rynnii taiteeseen. Taidelehti 3/23 THL. (2023). Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Marja Konttinen (Metropolian amk) toimii asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.
Inklusiivinen tekoäly: Naisten rooli vinoumien poistamisessa
Tekoäly (AI) on saavuttanut merkittäviä edistysaskeleita viime vuosikymmeninä, ja sen sovelluksia käytetään laajasti kulttuurin ja luovan talouden eri aloilla. Tekoäly voi olla hieno apu esimerkiksi ideoinnissa ja ideoiden jalostamisessa. Samalla sen käyttöön liittyy haasteita, joista yksi on sukupuolittuneet vinoumat. Nämä vinoumat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten AI-järjestelmät tekevät ideoijalle ehdotuksia ja kuinka ehdotuksissa kohdellaan eri sukupuolia. Tässä blogissa tarkastellaan tekoälyn sukupuolittuneiden vinoumien syitä ja seurauksia sekä keinoja niiden estämiseksi. Sukupuolittunut data voi johtaa sukupuolistereotypioiden vahvistumiseen Sukupuolittuneet vinoumat tekoälyssä johtuvat muun muassa yhteiskunnallisia rakenteita toistavista datan vinoumista. Jo nyt on nähtävissä, että tekoälyä on koulutettu datalla, joka voi itsessään sisältää syrjiviä elementtejä ja toistaa historiallisia sukupuolittuneita vääristymiä, mikäli niitä ei tietoisesti pyritä välttämään. Esimerkiksi jos työpaikkailmoitusten analysointiin käytetään dataa, joka sisältää voittopuolisesti miesten nimiä teknologia-alan työpaikoissa, AI saattaa suosia miehiä, kun siltä pyydetään teknologia-alan kuvauksia. Vääristymät voivat osaltaan johtaa sukupuolten välisen epätasa-arvon vahvistumiseen ja syrjivien käytäntöjen lisääntymiseen eri elämänalueilla. AI toistaa ja sitä kautta vahvistaa yhteiskunnassa vallitsevia ennakkoluuloja ja sukupuolistereotypioita. Tämän blogin pääkuvan on tehnyt LeonardoAI, jolta on pyydetty kuvaa, jossa on moninaisuutta sisältävä ICT-alalla työskentelevä joukko naisia. Tuloksena oli eri etnisiä taustoja symboloiva joukko, jonka keski-ikä viesti, ettei ICT-ala taida olla keski-ikäisen naisen työympäristö. Kuva ilman pyyntöä diversiteetistä johti jokseenkin samanlaiseen nuorehkojen naisten joukkoon, mutta ilman silmälaseja. Pyysin kokeilumielessä CoPilot Designeria piirtämään kuvan suomalaisesta toimitusjohtajasta ja suomalaisesta naispuolisesta toimitusjohtajasta. CoPilot Designerin ehdotukset mies- ja naistoimitusjohtajalle Esimerkin kuvissa on havaittavissa selkeitä sukupuolistereotypioita. Lähtökohtaisesti suomalainen toimitusjohtaja on keski-ikäinen mies. Pyydettäessä tekoälyltä nimenomaan suomalaista naispuolista toimitusjohtajaa se teki samalla melkoisen nuorennusleikkauksen ja kuvasi naisen huoliteltuina, barbimaisena henkilönä. On kuitenkin mahdollista, että muutos on jo käynnissä – tai kenties se on jo tapahtunut. Monissa yhteyksissä on pohdittu, voisiko web3 ja lohkoketjuteknologia tuoda mukanaan naismyönteisempää ICT-alaa. Tässä uudessa internetin vaiheessa sukupuolijakauma ei ehkä olisi yhtä miespainoinen kuin aiemmin. Voisivatko lohkoketjut tuoda mukanaan tasa-arvoa? Lohkoketjuteknologia, joka on tunnettu turvallisuudestaan, hajautetusta luonteestaan ja läpinäkyvyydestään, tarjoaa myös mahdollisuuksia sukupuolittuneiden vinoumien vähentämiseen tekoälyjärjestelmissä. Naisten rooli lohkoketjuissa on erityisen merkittävä, sillä heidän osallistumisensa ja johtajuutensa voivat auttaa varmistamaan, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon teknologian suunnittelussa ja toteutuksessa. Lohkoketjupohjaisen kryptovaluutta bitcoin kehittäjä tai kehittäjät tunnetaan nimellä Satoshi Nakamoto (Malin, 2024). Vaikka Satoshin todellinen henkilöllisyys ja sukupuoli ovat yhä salassa, hänen toimintansa ja tavoitteensa ovat herättäneet huomiota ja inspiroineet erityisesti naisia, jotka ovat perustaneet #SatoshiIsFemale-liikkeen (Joffrion, 2018). Satoshin naisoletukseen liittyvät perusteet ovat mielenkiintoisia: Bitcoinin alkuperäisissä tavoitteissa korostettiin yhteistyötä ja avoimuutta, mikä mahdollistaa inklusiivisuuden. Lohkoketjuteknologia on yhteisöllisesti ylläpidettyä, ja bitcoinin käyttö on laajentunut myös hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi kryptomiljonääri "Pine" perusti Pineapple Fund -organisaation ja lahjoitti yli 55 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja hyväntekeväisyyteen (Rodgers, 2018). On huomionarvoista, että bitcoinin alkuperäinen arvopohja oli merkittävästi erilainen verrattuna nykyiseen, usein huijauksien, ilmaston tuhoamisen ja pikavoittojen sävyttämään kuvaan. Vaikka halu yhdistää bitcoinin alkuperäisiä tavoitteita naisoletettuihin arvoihin ja toimintatapoihin saattaa olla stereotyyppistä, monet naiset kertovat törmäävänsä tähän ajattelutapaan tullessaan alalle. On yleistä, että bisnes ja teknologia yhdistetään miehiseen maailmaan, kun taas hyväntekeväisyys ja yhteisölliset DAO-projektit nähdään naisille sopivampina. Ehkäpä kuitenkin lohkoketjuteknologian parissa on avautunut mahdollisuus muuttaa sukupuolittunutta ajattelua ja saada ainakin hieman sukupuolineutraalimpi ja tasa-arvoisempi ympäristö. Toivottavasti ala houkuttelee myös naisia, jotka voisivat toimia niskaansa langetetun stereotypian sijasta uusien standardien ja käytäntöjen luojina ja sen myötä muokata koko alan kulttuuria. Sukupuolten tasa-arvo teknologiasektorilla: muutosta ilmassa? Tulevaisuutta rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja vääristymiin tulisi siksi puuttua nopeasti. Ehkäpä niiden korjaaminen osaltaan antaisi mahdollisuuden luoda inklusiivisempi ja tasa-arvoisempi ICT-ala, jossa sukupuolijakauma on tasapainoisempi ja kaikkien ääni pääsee kuuluviin. Tällä hetkellä naiset muodostavat noin 35 % teknologiasektorin työvoimasta. Kehityssuunta on kuitenkin ollut hyvä, sillä 2000-luvun alussa naisia oli alalla vain 9 %. Euroopassa teknologia-alalla työskenteli vuonna 2023 noin 1,7 miljoonaa naista, mikä edustaa noin viidennestä (19,1 %) ICT-työvoimasta. (women in tech.) Suomessa tilanne on ainakin koulutuksen näkökulmasta parempi, sillä ICT-alan korkeakouluopiskelijoista lähes kolmannes (29,2 % vuonna 2023) on naisia. Suunta on kohti tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa, mutta eteneminen on varsin hidasta, sillä vuosittain alalle hakeutuvien naisten määrässä on vain noin 1–2 % nousuja. Edistämällä naisten osallistumista, koulutusta ja vaikutusmahdollisuuksia lohkoketjuprojekteissa voidaan varmistaa, että sukupuolten monimuotoisuus otetaan huomioon ja sukupuolivinoumat vähenevät. Lohkoketjuteknologian tarjoamat läpinäkyvyyden, hajautetun hallinnan ja turvallisuuden ominaisuudet tukevat tätä tavoitetta mahdollistaen oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman tekoälyn kehittämisen. Lähteet Collins, K. (2022). How is Blockchain Technology Empowering Women? Blockchain Magazine 28.6.2022. https://blockchainmagazine.net/how-is-blockchain-technology-empowering-women/ Enkovaara, A. (2024). ICT-alan opiskelijoiden ja työllisten määrä kasvussa. FiComin tietopalvelu. https://ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/ict-alan-opiskelijoiden-ja-tyollisten-maara-kasvussa/ Joffrion, E.F. (2018). Why This Cryptocurrency Leader Believes Blockchain Is A New Paradigm For Inclusion. Forbes 17.6.2018. https://www.forbes.com/sites/emilyjoffrion/2018/07/17/satoshi-is-female-why-this-cryptocurrency-leader-thinks-so/#4a4d06c04154 Malin, A. (2024). Bitcoinin luojaksi väitetty Satoshi Nakamoto on yhä arvoitus – ja suunnattoman rikas. Suomen kuvalehti 13.2.2024. https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/bitcoinin-luojaksi-vaitetty-satoshi-nakamoto-on-yha-arvoitus-ja-suunnattoman-rikas/ Rodgers, N. (2018). Satoshi is Female. Medium 16.3.2018. https://medium.com/mama-hope/satoshi-is-female-b35034104d08 Women in Tech Stats 2024 (2024). Women in Tech Stats 2024. Uncovering Trends and Unseen Data by WomenTech Network. https://www.womentech.net/en-at/women-in-tech-stats Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.
Musiikkimaailman vallankumous odottaa kulman takana: Internet of Musical Things
Älykäs kitara, tärisevä puettava metronomi ja konserttikokemukseesi reagoiva LED-ranneke ovat osa kasvavaa ilmiötä, joka tunnetaan nimellä musikaalisten esineiden internet. Tässä blogissa pohdin, mitä se tuo tullessaan musiikin tekijöille, esittäjille, välittäjäportaalle ja yleisölle. Musiikillisten esineiden internet (Internet of Musical Things, IoMusT) yhdistää toisiinsa esimerkiksi internettiin liitettäviä älysoittimia, älypuhelimia, älypuhelimen suoratoistopalveluita, laajennetun todellisuuden kokemuksien aikana käytettäviä laitteita sekä kosketusantureita sisältäviä, tietoa kerääviä ja edelleen lähettäviä laitteita. Näiden laitteiden välinen kommunikointi muodostaa oman verkostonsa — musiikillisten asioiden internetin (ks. Turchet ym. 2020; 2022). Musiikin ja teknologian yhdistävän verkoston kehittymisen myötä tulevaisuuden horisontissamme kajastaa varsin uudenlainen todellisuus. Kun esimerkiksi jammailet Samsuning ZamStar-älykitaraa soittaen ystäviesi kanssa ZamStarin alustalla, hyödynnät IoMusT-verkkoa (Roche, 2022). IoMusT yhdistää musiikin tekijöitä ja esittäjiä toisiinsa, mutta myös alan välittäjäportaaseen ja yleisöön. Samalla laitteiden välinen kommunikointi luo tulevaisuutta, jossa on uusi tapoja luoda, kehittää ja kokea musiikkia. Älykkäät laitteet ja muusikoiden yhteisöllinen luovuus Älykkäiden musiikkilaitteiden ja -järjestelmien kehittyminen on nopeaa. Sinänsä musiikkialalla on jo pitkä historia laitteiden välisen digitaalisen yhteyden rakentamisesta etenkin 1990-luvulla yleistyneen MIDI (Musical Instument Digital Interface) protokollan myötä (Bateman, 2012). Protokolla on kuitenkin IoMusT:n kannalta hidas, ja tulevaisuuden näkymänä onkin siirtymä semanttiseen verkkoon, joka pyrkii nopeampana teknologiana tekemään internetin tiedosta älykkäämpää ja hyödyllisempää sekä ihmisille että koneille. Yksi kehittämisen kohde ovat älykitarat. Esimerkiksi Samsungin ZamStart opettaa led-opastevaloin löytämään älykitaran kaulalta oikeat soinnut. Sensus Smart Guitar puolestaan rekisteröi sensorien avulla soittotekniikoita ja liikkeitä, kuten sormien kosketuksen, otelaudan paineen ja kitaran kallistuksen (Turchet ym., 2017). Kitaran signaaliprosessorin avulla voidaan lisätä ääniefektejä reaaliaikaisesti. Älysoittimien ohella keskeinen kehitysalue ovat älykkäät laitteet ja sovellukset, jotka mahdollistavat muusikoiden etäyhteistyön reaaliajassa. Kitaran mukana tulevan älypuhelinsovelluksen avulla muusikot voivat nauhoittaa soittoaan, editoida pätkiään ja yhdistellä niitä toisten luomuksiin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle ja luovuudelle säveltäjien, esittäjien, äänituottajien, live-ääniteknikoiden ja jopa yleisön yhteisöissä (Turchet, 2019). Yhteisölliset alustat voivat myös tarjota tilaisuuksia jakaa ja kehittää musiikkia yhdessä muiden muusikoiden ja kuulijoiden kanssa (Turchet ym., 2022). Ehkäpä näistä tulee meidän opettajienkin tulevia etäpedagogisen työn tukivälineitä. Sensorien avulla on myös etsitty uudenlaisia keinoja kokea musiikkia. Puettavat haptiset (tuntoaistiin perustuvat) laitteet voivat seurata muun muassa eleitä ja mahdollistaa ääni- ja muiden parametrien hallinnan eleiden ja kehon liikkeiden avulla (Turchet ym., 2020). Samalla kun ne voivat parantaa esityksiä, niillä voi olla tärkeä rooli muusikolle terveyden omaseurantaan. Antureiden kautta muusikko voi seurata esimerkiksi stressitasoaan ja ryhtiään, joiden optimoinnilla on tärkeitä pitkän aikavälin vaikutuksia. Lohkoketjuista ja älysopimuksista tukea oikeuksien hallintaan Musikaalinen esineiden internet mahdollistaa musiikin tekemisen ohella uusia keinoja hallita muun muassa tekijänoikeus- ja rojaltimaksuja (Turchet ym., 2022). Muutoksen yksi ajuri on lohkoketjujen yleistyminen. Lohkoketjupohjaisessa IoMusT:ssä tekijänoikeuksien ja rojaltien hallintaa voidaan tehdä älysopimuksin hajautetusti, jolloin tiedon hakkerointi on vaikeaa (Turchet ym., 2022). Älysopimukseen kirjattu tieto on läpinäkyvää, ja siellä olevat käyttöön liittyvät säädökset seuraavat kaikkialle digitaalisen sisällön mukana. Lohkoketjuissa kompensaatiot musiikin käytöstä siirtyvät mikromaksuina reaaliaikaisesti älysopimuksessa kirjatulla tavalla oikeuksien haltijoille ilman välikäsiä ja riskiä heidän aiheuttamistaan mahdollisista viiveistä tai inhimillisistä virheistä. Mitä vahvemmin yhteistyötä tehdään verkossa — usein myös tekoälyä hyödyntämällä — sitä tärkeämpää on varmistaa, että tekijänoikeudet ja omistajuus säilyvät selkeinä ja oikeudenmukaisina. Samalla kun rojaltit ja tekijänoikeudet saattavat tulla lohkoketjuissa tehokkaasti lähes reaaliaikaisesti oikeuksien omistajille, itse oikeuksien omistajuuden käsite saa uusia sävyjä (kts. Turchet ym. 2022). Esimerkiksi kuulijoiden dataa voidaan käyttää monipuolisesti musiikin kehittämisessä, mutta on epäselvää, miten heidän rooliaan säädellään IoMusT-järjestelmässä. Tämä edellyttääkin uusia sääntelykäytänteitä ja teknologioita, jotka suojelevat sekä muusikoiden että sen tekemiseen osallistuvien kuulijoiden oikeuksia. Yleisön ymmärryksen uusia tasoja Esimakua uudentyyppisestä yleisön teknologiavälitteisestä osallistumisesta saatiin jo liki kymmenen vuotta sitten, kun Taylor Swift järjesti albuminsa ”1989” tukemiseksi musiikkikiertueen vuonna 2015. Siellä faneille jaettiin led-rannekkeita heidän saapuessaan tapahtumapaikalle. Rannekkeet sisälsivät infrapunatransmettereitä ja RFID-sirun (Marellabudi, 2020), joiden avulla rannekkeeseen tuli valoja musiikin ja konserttivieraan liikkeen tahdissa. Näin yleisöstä tuli osa konserttia, ja yleisön valomeri loi osaltaan faneille entistä yhteisöllisemmän konserttikokemuksen. Sittemmin laitteiden kehittymisen myötä musiikin kokemiseen on käytetty yhä immersiivisempiä välineitä, kuten VR-lasit ja haptiset laitteet. Laitteet voivat auttaa rakentamaan uudenlaista muusikon ja yleisön välistä kommunikointia sekä virtuaalisessa että jaetussa ympäristössä. Biometrisen datan avulla muusikko voi ymmärtää hyvinkin syvällisesti yleisön kokemusta mm. kiihtymyksen ja tunteiden tasosta kertovien elektroenkefalogrammisten vaihteluiden (EEG), sykkeen, galvaanisen ihoreaktion, lihasaktiivisuuden, silmänliikkeen ja hengityksen vaihtelujen perusteella (Turchet ym., 2022, 4). Tämä voisi auttaa esimerkiksi valitsemaan esitettäviä kappaleita ja suunnittelemaan niiden järjestystä yleisön tunnereaktiot huomioiden. Parhaillaan syvä tieto yleisön kokemuksesta voi antaa muusikoille avaimia suunnitella yhä monipuolisempaa konserttielämystä. Musiikki voi tulla myös uudella tavalla osaksi musiikinystävän arkea. Esimerkiksi älykkäät kaiutinjärjestelmät voivat oppia käyttäjän musiikkimieltymyksistä eri tilanteissa ja sen perusteella mukauttaa sekä luoda uusia soittolistoja oppimansa pohjalta. Kaiuttimet voivat synkronoitua älykodin muiden laitteiden kanssa, jolloin musiikki voi esimerkiksi seurata käyttäjää huoneesta toiseen saumattomasti. Älykkäät musiikkijärjestelmät voivat myös tarjota dynaamisen äänenlaadun, joka mukautuu ympäröivän tilan akustiikkaan ja biometristen tunnisteiden avulla myös mielialaan tarjoten yksilöllisen kuuntelukokemuksen. Musiikin terapeuttiset hyödyt ovat laajalti tunnettuja. Ehkäpä tulevaisuudessa IoMusT tuo uutta välineistöä hyötyjen tuomiseksi käyttäjän arkeen. Esimerkiksi älykkäät laitteet voivat tarjota yksilöllisiä musiikkiterapiaohjelmia, jotka mukautuvat käyttäjän mielialaan ja fysiologisiin tarpeisiin. Näitä sovelluksia voitaisiin käyttää esimerkiksi stressin vähentämiseen, unihäiriöiden hoitamiseen ja kuntoutuksen tukena. IoMusT kehityksen haasteita IoMusT luo maailman, jossa lukuisat musiikilliset laitteet ovat yhteydessä ja vuorovaikutuksessa käyttäjiensä ja ympäristönsä kanssa keräten tietoa ja automatisoiden tiettyjä tehtäviä. Myös musiikkialaan liittyvät piirteet, kuten tekijänoikeuksien tehokas hallinta ja rojaltien nopea maksaminen, voivat hyötyä lohkoketjuista ja IoMusT:stä. Kehityskulku sisältää kuitenkin myös ratkaisemattomia kysymyksiä ja riskejä. Nykyisellään internetin reagoinnin hitaus voi muodostua eri sovellusten käyttämisen pullonkaulaksi. IoMusT-laitteet tarvitsevat nopean konsensusprotokollan voidakseen kommunikoida keskenään. Mikäli kaistanleveyden riittämättömyyden ja verkkoliikenteen kuormituksen ongelmat jäävät ratkaisematta, esimerkiksi reaaliaikaista monipaikkaista yhteismusisointia vaivaavat hitaus ja viiveet. Alan kehittymisen kannalta tarvitaan alustasta riippumattomia ratkaisuja, jotka ohjaavat musiikkiesineiden, lohkoketjun ja IoMusT-toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Lisäksi kestävän kehityksen näkökulmasta energiatehokkuus suurien tietomäärien käsittelyssä ja vertaisverkkoviestinnässä on kriittisen tärkeää. Tulevaisuudessa IoMusT saattaa vähentää esteitä monipaikkaisen ja yleisön kanssa interaktiivisen korkealaatuisen musiikin luomiselle ja esittämiselle. IoMusT ei vain muuta teknistä ympäristöämme, vaan se muokkaa myös musiikillisen luovuuden ja ilmaisun tulevaisuutta. Lähteet Bateman, T. (2012). How MIDI changed the world of music. BBC News 28.11.2012. https://www.bbc.com/news/technology-20425376 Marellabudi, T. (2022). What Is the Internet of Musical Things (IoMusT)? All about Circute News 24.4.2020. https://www.allaboutcircuits.com/news/what-is-the-internet-of-musical-things-iomust Roche, S. (2022). Samsung is releasing a guitar with LED guide lights on its fretboard. Guitar World news 4.1. 2022. https://www.guitarworld.com/news/samsung-zamstar Turchet, L., Benincaso, M. & Fischione, C. (2017). Examples of use cases with Smart Instruments. AM '17: Proceedings of the 12th International Audio Mostly Conference on Augmented and Participatory Sound and Music Experiences, Article No.: 47, Pages 1–5. https://doi.org/10.1145/3123514.3123553 Turchet, L. (2019). Smart musical instruments: vision, design principles, and future directions. IEEE Access 7 (2019) 8944–8963, http://dx.doi.org/10.1109/ Turchet, L., Antoniazzi, F., Fabio, V. & Fazekas, G. (2020). The Internet of Musical Things Ontology. Web Semantics: Science, Services and Agents on the World Wide Web 60 (2020) 100548. https://doi.org/10.1016/j.websem.2020.100548 Turchet, L. & Ngo, C.N. (2022). Blockchain-based Internet of Musical Things. Blockchain: Research and Applications 3 (2022) 100083. https://doi.org/10.1016/j.bcra.2022.100083 Katri Halonen (Metropolian amk) toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamasa LUME-hankkeessa, joka keskittyy luovan alan uusin ansaintamalleihin.
Tämän blogin kirjoituksia ja toimitustyötä on tuettu vuoden 2023 loppuun asti Euroopan unionin sosiaalirahaston Luovat metaversumissa esiselvityksen osarahoituksen avulla ja vuoden 2024 alusta Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittaman LUME – luovat web3-ajassa -hankkeen avulla.
Tässä blogissa käydään ammattilaiskeskustelua web3 kehittymisen myötä avautuvista uusista toiminta- ja ansaintamahdollisuuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. Blogissa julkaistaan asiantuntijatekstejä, haastatteluja ja kantaa ottavia tekstejä, videoita, podcasteja tai niiden yhdistelmiä. Kirjoittajat ovat Metropolian ja sen yhteistyöorganisaatioiden asiantuntijoita. Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
– Katri Halonen (päätoimittaja), yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu, katri.halonen@metropolia.fi, p. 050 362 6407
– Leena Björkqvist, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
– Jyrki Simovaara, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
– Mayreth Wolff, lehtori Humanistinen ammattikorkeakoulu
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Toimituskunta toimittaa Luovat web3 ajassa -blogin sisällöt ennen julkaisua.
Haluatko julkaista Luovat web3 ajassa -blogissa? Lue oheiset ohjeet (pdf) ja ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
Termipankki on tehty navigointiohjeeksi Metaversumiin.
AI ansaintalogiikka arviointi bitcoin Coldplay DAO digitalisaatio digiyhteisö esineiden internet ESR osarahoitus fani fanit ikäpolvet inkluusio IoMusT IoT johtaja kestävä kehitys kesä2025 konsertti kultturituotanto Kulttuurinen kestävyys kulttuurituotanto lippu lohkoketju luovat alat Metaversumi muotibisnes musiikki NFT osaaminen satoshi sijoittaminen sosiaalinen media tapahtuma-alusta tasa-arvo tekoäly tokeni tuottaja virtuaalialusta virtuaalimuoti Web3.0 XR yhteisöllisyys älysopimus